Eteisvärinä
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2017-06-09   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kardiologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä
Sisällys Piilota sisällys
PDF Tulosta

Eteisvärinä

Käypä hoito
9.6.2017
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Se aiheuttaa yli kolmanneksen rytmihäiriöihin liittyvistä sairaalahoitojaksoista ja kuormittaa suuresti myös avoterveydenhuoltoa.
  • Iän ohella merkittävimmät eteisvärinälle altistavat tekijät ovat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes ja ylipaino.
  • Hoitamattomana eteisvärinä lisää kuolleisuutta, altistaa aivohalvaukselle ja muille tromboembolisille komplikaatiolle, huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan (ns. takykardiamyopatia).
  • Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan rytmihäiriön aiheuttamat oireet sekä potilaan perussairaudet ja toiveet. Keskeisimmät hoitomuodot ovat
    • perussairauden ja muiden rytmihäiriölle altistavien tekijöiden hoito
    • kammiotaajuuden optimointi (sykkeenhallinta)
    • sinusrytmin palauttaminen sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla ja rytmihäiriön uusiutumisen estäminen (rytminhallinta)
    • tromboembolisia komplikaatioita estävä antikoagulaatiohoito.
  • Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatiohoito.
  • Invasiivinen hoito on aiheellinen, jos vaste lääkitykseen on puutteellinen tai lääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksia.

Suosituksen tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on antaa tuoreeseen tutkimustietoon perustuva käytännönläheinen ohje eteisvärinän hoidosta, selventää yksilöllisen hoitolinjan valintaperusteita ja täsmentää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa.

Kohderyhmät

  • Ensisijainen kohderyhmä ovat eteisvärinän hoitoon osallistuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit, mutta suositus soveltuu myös muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön.

Aiheen rajaus

  • Suositus koskee aikuisten eteisvärinän hoitoa muttei sellaisenaan sovellu esimerkiksi sydäninfarktiin, kajoaviin toimenpiteisiin (mm. sydänleikkaus, sepelvaltimoiden pallolaajennus) tai muuhun erityistilanteeseen liittyvän eteisvärinän hoitoon.
  • Eteislepatusta ja muita eteisvärinään läheisesti liittyviä supraventrikulaarisia rytmihäiriöitä käsitellään vain eteisvärinän hoitoon oleellisesti liittyviltä osin.

Määritelmä ja luokitus

Epidemiologia

Esiintyvyys

Ilmaantuvuus

Syntymekanismit

Altistavat tekijät

Taulukko 1. Eteisvärinälle altistavia tekijöitä
Sydänperäiset syyt Muut syyt
Kohonnut verenpaine Diabetes
Sydämen vajaatoiminta Lihavuus
Sydämen läppäviat Uniapnea
Sepelvaltimotauti Kilpirauhasen toimintahäiriöt
Akuutti tai aiempi sydäninfarkti Feokromosytooma
Perikardiitti Elektrolyyttihäiriöt
Myokardiitti Runsas alkoholinkäyttö ("krapulaflimmeri")
Synnynnäinen sydänvika Huumeidenkäyttö (esimerkiksi kokaiini)
Hypertrofinen kardiomyopatia Akuutti tai krooninen keuhkosairaus
  • keuhkokuume
  • keuhkoembolia
  • keuhkoahtaumatauti
Laajentava kardiomyopatia
Sairas sinus -oireyhtymä
Muut supraventrikulaariset rytmihäiriöt
Sydänleikkauksen jälkitila Kirurgiset toimenpiteet

Seuraukset

Kuolleisuus

Tromboemboliset komplikaatiot

Taulukko 2. Tromboembolisten komplikaatioiden vaaran arviointi modifioidun CHA 2DS 2VASc-pisteytyksen avulla.
Punaisella merkittyihin vaaratekijöihin ei voida vaikuttaa, mutta muihin tekijöihin liittyvää vaaraa voidaan pienentää niiden hyvällä hoidolla.
Enimmäispisteet ovat 9, koska iästä saa yhden tai kaksi pistettä. Pisteytykseen perustuva suositus antitromboottisen hoidon valinnasta esitetään kuvassa «Antitromboottisen hoidon valinta eteisvärinässä»3 .

Hemodynaamiset vaikutukset

Elämänlaatu

Diagnostiikka

  • Eteisvärinän diagnoosi pitää aina varmistaa EKG:llä (12-kytkentäinen EKG tai mikä tahansa muu lääkärin tarkastama EKG-tallenne).

Oireet ja kliiniset löydökset

  • Eteisvärinän aiheuttamat oireet ja kliiniset löydökset vaihtelevat sydän- ja muiden liitännäissairauksien, rytmihäiriön keston ja kammiotaajuuden sekä potilaan kunnon ja vireystilan mukaan.
  • Eteisvärinä saattaa olla täysin oireeton, mikä vaikeuttaa diagnostiikkaa.
  • Tavallisimpia eteisvärinän aiheuttamia oireita ovat
    • sydämentykytystuntemus (palpitaatio)
    • väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen
    • huimaus
    • rintakipu
    • hengenahdistus
    • polyuria.
  • Oireiden vaikeusasteen arvioinnissa suositellaan käytettäväksi European Heart Rhythm Associationin kehittämää EHRA-luokitusta (ks. taulukko «Eteisvärinän aiheuttamien oireiden EHRA-luokitus »3), «Kirchhof P, Bax J, Blomstrom-Lundquist C ym. Early and comprehensive management of atrial fibrillation: proceedings from the 2nd AFNET/EHRA consensus conference on atrial fibrillation entitled 'resear»54.
  • Synkopee on harvinaista ja herättää epäilyn vakavasta liitännäissairaudesta, kuten sinus- tai eteis-kammiosolmukkeen toimintahäiriöstä, aorttaläpän ahtaumasta tai Wolff–Parkinson–Whiten (WPW) oireyhtymästä.
  • Kliinisistä löydöksistä tyypillisin on epäsäännöllinen kammiotaajuus, joka voidaan helposti todeta sydäntä auskultoimalla tai valtimosykettä tunnustelemalla.
    • "Pulssivajeen" takia ranteessa tuntuva syke on usein hitaampi kuin stetoskoopilla kuuntelemalla laskettu tai EKG:stä mitattu.
Taulukko 3. Eteisvärinän aiheuttamien oireiden EHRA-luokitus «Kirchhof P, Bax J, Blomstrom-Lundquist C ym. Early and comprehensive management of atrial fibrillation: proceedings from the 2nd AFNET/EHRA consensus conference on atrial fibrillation entitled 'resear»54
EHRA-luokka Kriteerit
1 Ei oireita
2 Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään
3 Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu
4 Sietämättömiä oireita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa

EKG-löydökset

Rytmihallintalaitteiden ja rytmivalvurin EKG-tallenteet

Älypuhelinsovellukset ja muut omatoimiseen rytmiseurantaan tarkoitetut laitteet

  • Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voidaan rekisteröidä EKG tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä ilman kajoavia toimenpiteitä «Fung E, Järvelin MR, Doshi RN ym. Electrocardiographic patch devices and contemporary wireless cardiac monitoring. Front Physiol 2015;6:149 »58.
    • Laitteiden käyttö on yksinkertaista, ja niiden avulla sydämen sykettä voidaan helposti seurata usean viikon ajan tai pitempäänkin.
    • Niitä voidaan käyttää myös yli 75-vuotiaiden tai muuten erityisen suuressa riskin potilaiden seulontaan. Aihetta tutkitaan vilkkaasti, ja siitä saadaan jatkuvasti lisätietoa.
  • Osassa laitteista eteisvärinän tunnistus perustuu pelkästään sykevälin vaihtelun analysointiin, eivätkä ne tallenna varsinaista EKG:tä.
    • Tunnistusalgoritmien kehittymisestä huolimatta pelkällä sykevälianalyysillä ei voida täysin varmasti diagnosoida eteisvärinää, vaan se vaatii aina EKG-otoksen.

Erotusdiagnostiikka

Tutkimukset

  • Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista esitetään taulukossa «Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista»4.
  • Perustutkimukset pitää tehdä kaikille potilaille eteisvärinän etiologiaa selvitettäessä ja pitkäaikaishoitoa suunniteltaessa, mutta laajat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset eivät akuuttia kohtausta hoidettaessa yleensä ole tarpeen.
Taulukko 4. Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista
Perustutkimukset
1. Anamneesi ja kliininen tutkimus
  • oireiden vaikeusaste (EHRA-luokitus)
  • rytmihäiriön alku- ja loppumistapa, esiintymistaajuus ja kesto
  • muut sairaudet sekä rytmihäiriölle ja tromboembolisille komplikaatioille altistavat tekijät
  • lääkitys ja muut hoidot
  • huolellinen kliininen kardiovaskulaarinen tutkimus
  • karkea arvio kognitiivisesta toimintakyvystä (tarvittaessa muistitesti)
2. EKG
  • rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon tehon seuranta
  • eteisvärinälle altistavien sairauksien diagnostiikka (vasemman kammion hypertrofia, haarakatkos, infarktiarpi, delta-aalto)
  • lääkevaikutuksen arviointi
3. Laboratoriotutkimukset
  • ensimmäisen kohtauksen jälkeen, suunniteltaessa estolääkitystä tai eteisvärinän toistuessa yllättävästi: perusverenkuva, natrium, kalium, kreatiniini, tyreotropiini, veren glukoosi, lipidit, virtsan seulontakoe
  • lisäksi voidaan tarvita hoidolle spesifisiä turvakokeita (esim. amiodaroni, dronedaroni)
4. Sydämen kaikututkimus
  • kaikille eteisvärinäpotilaille kertaalleen rakenteellisten sydänsairauksien sulkemiseksi pois
  • aina suunniteltaessa varsinaisen rytmihäiriölääkityksen (ryhmän I tai III lääkkeet) aloittamista
  • harkinnan mukaan tutkimuksesta voidaan kuitenkin luopua iäkkäillä potilailla, joilla ei ole viitteitä sydänsairauksista, jos hoitolinjaksi valitaan sykkeenhallinta
Lisätutkimukset
1. Muut kuvantamistutkimukset
  • epäiltäessä muita sydän- tai keuhkosairauksia
2. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti tai tapahtuma-EKG
  • rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon seuranta
3. Kliininen rasituskoe
  • rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon seuranta
  • sepelvaltimotaudin sulkeminen pois, kun suunnitellaan flekainidin aloittamista
4. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikututkimus
  • suunniteltaessa varhaista (TEE-ohjattua) rytminsiirtoa
5. Elektrofysiologinen tutkimus
  • rytmihäiriön diagnostiikka (leveäkompleksisen takykardian mekanismin selvittäminen, laukaisevan rytmihäiriön tunnistaminen)
  • suunniteltaessa katetriablaatiohoitoa (keuhkolaskimoiden isolaatio tai eteis-kammiosolmukkeen katkaisu)

Anamneesi ja kliininen tutkimus

  • Anamneesi:
    • rytmihäiriön kesto ja kohtausten esiintymistaajuus (eteisvärinän tyyppi)
    • rytmihäiriön alkamis- ja loppumistapa (yhtäkkiä vai vähitellen)
    • oireet rytmihäiriön aikana (EHRA-luokitus)
    • laukaisevat tekijät
    • kohonnut verenpaine ja muut eteisvärinälle altistavat sairaudet ja tekijät
    • tukoksille ja verenvuodolle altistavat tekijät
    • karkea arvio kognitiivisesta toimintakyvystä (tarvittaessa muistitesti)
    • lääkkeet ja muut hoidot
    • lähisukulaisilla esiintyneet rytmihäiriöt ja sydänsairaudet
  • Kliininen tutkimus:
    • huolellinen kardiovaskulaarinen tutkimus: valtimosykkeen tunnustelu, sydämen ja keuhkojen auskultaatio, verenpaineen mittaus ja aiempien mittaustulosten tarkistus
    • eteisvärinän vaikutus hemodynamiikkaan (verenpaine) ja sydänlihaksen hapensaantiin (ST-T-muutokset)
    • viitteet eteisvärinälle ja tromboembolisille komplikaatioille altistavista tekijöistä ja muista sydänsairauksista

EKG

  • Rytmihäiriön aikana rekisteröidyssä EKG:ssä kiinnitetään huomiota P-aallon puuttumisen lisäksi kammiotaajuuteen ja sydänlihasiskemiaan viittaaviin löydöksiin.
  • Normaalin sinusrytmin aikana rekisteröity EKG voi paljastaa monia eteisvärinän hoidon kannalta oleellisia seikkoja:
    • P-aallon muoto ja kesto: pitkittynyt, kaksihuippuinen P-aalto on merkki eteisvärinälle altistavasta eteisensisäisen tai eteistenvälisen johtumisen tai molempien hidastumisesta tai eteisten kuormituksesta
    • QRS-heilahduksen muoto ja kesto: vasemman kammion hypertrofia, infarktiarpi, haarakatkos, delta-aalto
    • PQ-aika: lyhentynyt WPW-oireyhtymässä, pidentynyt eteis-kammiojohtumisen häiriöissä.
    • QT-aika: pitkä QT -oireyhtymä ja muut repolarisaatiohäiriöt.
  • EKG:tä voidaan käyttää myös lääkevaikutuksen seurantaan analysoimalla lääkityksen aiheuttamia muutoksia
    • syketaajuudessa
    • QRS-heilahduksen muodossa ja kestossa
    • QT-ajan pituudessa.

Laboratoriotutkimukset

  • Kun ensimmäisen kohtauksen jälkeen suunnitellaan estohoitoa tai kun eteisvärinä toistuu yllättävästi hoidon aikana, tehdään seuraavat perustutkimukset:
    • perusverenkuva
    • plasman elektrolyytit
    • plasman glukoosi
    • seerumin lipidit
    • kilpirauhasen toimintakokeet
    • virtsan seulontakoe (proteinuria, glukosuria).

Sydämen kaikututkimus

Sydämen ja keuhkojen röntgenkuvaus

  • Sydämen ja keuhkojen röntgenkuva tutkitaan, jos epäillään, että eteisvärinän syynä on krooninen keuhkosairaus tai muu röntgenkuvasta havaittava sairaus tai tekijä.

Muut tutkimukset

  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä tai tapahtuma-EKG:tä voidaan käyttää diagnostiikan lisäksi myös hoitovasteen arvioinnissa.
  • Kliininen rasituskoe on käyttökelpoinen rasituksen aikana ilmenevän eteisvärinän diagnostiikassa, pysyvän eteisvärinän sykkeenhallinnan arvioinnissa ja iskemian sulkemisessa pois, kun suunnitellaan IC-ryhmän rytmihäiriölääkkeen käytön aloittamista.
  • Sepelvaltimoiden ja sydämen kuvantaminen (varjoainekuvaus, tietokonetomografia, magneettitutkimus, isotooppitutkimus) voi olla aiheellinen, jos eteisvärinään liittyy rintakipua, hengenahdistusta tai muita sydänoireita.
  • Pulssin omatoiminen tunnustelu auttaa oireettoman eteisvärinän tunnistamisessa. Siitä samoin kuin edellä mainituista älypuhelin- ja muista sovelluksista voi olla hyötyä suuren riskin potilaiden seulonnassa ja hoidon seurannassa «Camm AJ, Lip GY, De Caterina R ym. 2012 focused update of the ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation: an update of the 2010 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation--»62.

Hoitolinjan valinta: sykkeen- vai rytminhallinta

Taulukko 5. Eteisvärinän hoitolinjat
1. Perussairauksien hyvä hoito ja rytmihäiriöille altistavien ja laukaisevien tekijöiden eliminointi
2. Rytminhallinta
A. Rytminsiirto eli sinusrytmin palauttaminen
  • sähköinen rytminsiirto (kardioversio)
  • lääkkeellinen rytminsiirto
B. Sinusrytmin ylläpito
  • estolääkitys
  • katetriablaatiohoito
  • kirurginen hoito
3. Sykkeenhallinta eli kammiotaajuuden optimointi
  • lääkehoito
  • eteis-kammiosolmukkeen ablaatio ja tahdistinhoito
4. Tromboembolisten komplikaatioiden esto
  • antikoagulaatiohoito
  • eteiskorvakkeen sulku

Akuutin kohtauksen hoito

Kammiovasteen hidastaminen akuutissa eteisvärinässä

Taulukko 6. Akuutin eteisvärinäkohtauksen kammiovasteen hidastamisessa tehokkaiksi osoittautuneita suoneen annettavia lääkkeitä
Lääke Annossuositus
Sykkeenhallintaan voidaan kiireettömissä tilanteissa käyttää myös suun kautta annettavia valmisteita.
Beetasalpaajat
Esmololi Alkuannos 10–50 mg nopeana ruiskeena, jatkoinfuusio 1–4 mg/min syketaajuuden ja verenpaineen mukaan
Metoprololi 5 mg hitaana ruiskeena; voidaan uusia 2–3 kertaa viiden minuutin välein
Kalsiuminestäjät
Verapamiili 2,5–5 mg hitaana ruiskeena; tarvittaessa toistetaan 10 mg:n kokonaisannokseen asti
Muut lääkkeet
Digoksiini 0,25–0,5 mg hitaana ruiskeena; voidaan uusia 2–3 kertaa 1–2 tunnin välein (kokonaisannos enintään 1 mg/vrk)
Amiodaroni Alkuannos 150–300 mg infuusiona 10–60 minuutissa, jatkoinfuusio 1 200–1 800 mg/vrk

Rytminsiirto

Sähköinen rytminsiirto

Lääkkeellinen rytminsiirto

Taulukko 7. Lääkkeellisen rytminsiirron toteutus
1. Varmista, että käytettävissä on riittävät seurantavälineet (EKG-valvonta, verenpaineen mittaus) ja valmius mahdollisen proarytmian hoitoon (defibrillaattori).
2. Kytke potilas EKG-monitoriin.
3. Avaa suoniyhteys ja tarvittaessa aloita nesteytys esimerkiksi fysiologisella keittosuolaliuoksella.
4. Hidasta kammiovastetta beetasalpaajalla (tai kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla).
5. Valitse rytminsiirtoon käytettävä lääke yksilöllisesti niin, että huomioit eri lääkkeiden edut ja haitat.
  • Käytettävästä lääkkeestä riippumatta potilaan sykettä seurataan EKG-monitorista koko toimenpiteen ajan.
  • Flekainidi on suun kautta annettuna yhtä tehokas ja vain hiukan hitaammin vaikuttava kuin laskimoon annettuna.
  • Ibutilidi tehoaa myös eteislepatukseen, mutta sen käyttö edellyttää monia varotoimia ja seurantaa proarytmian välttämiseksi.
  • Vernakalantti on vasta-aiheinen vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa ja vaikeassa aorttastenoosissa.
  • Proarytmisten vaikutusten tai niitä ennakoivien muutosten (esim. QRS-heilahduksen tai QT-ajan huomattava piteneminen) ilmaantuessa lääkkeen anto tulee lopettaa heti.
6. Sinusrytmin palautumisen jälkeen EKG-valvontaa jatketaan lääkkeen mukaan vähintään 3–4 tunnin ajan, minkä jälkeen hyväkuntoiset potilaat voidaan kotiuttaa.
7. Ellei sinusrytmi palaudu lääkkeen annon jälkeen, potilas pitää ohjata sähköiseen rytminsiirtoon eikä yrittää lääkkeellistä rytminsiirtoa toisella valmisteella.
Taulukko 8. Akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa käytettäviä lääkkeitä. Suluissa mainittavat lääkkeet ovat saatavana ainoastaan erityisluvalla.
Lääke Annossuositus Näytönaste
1) Erityistapauksissa voidaan käyttää myös suurempia annoksia.
Tehokkaiksi todetut
Flekainidi Suoneen 1–2 mg/kg 10–30 minuutin infuusiona (enintään 150 mg)
Suun kautta 300 mg:n kerta-annoksena
«Flekainidi palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»A
(Propafenoni) Suoneen 1–2 mg/kg 10–30 minuutin infuusiona (enintään 150 mg)
Suun kautta 600 mg:n kerta-annoksena
«Propafenoni kääntää akuutin (alle 72 tuntia) eteisvärinän tehokkaasti ja turvallisesti.»A
Vernakalantti Suoneen 3 mg/kg 10 minuutin infuusiona (enintään 339 mg),
tarvittaessa 15 minuutin kuluttua 2 mg/kg 10 minuutin infuusiona (enintään 226 mg)
«Suonensisäisesti annettu vernakalantti on lumelääkettä tehokkaampi kääntämään eteisvärinän sinusrytmiin.»A
Amiodaroni Alkuannos 150–300 mg suoneen, jatkoinfuusio 1 200–1 800 mg/vrk1) «Amiodaroni palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»B
Ibutilidi Suoneen 1 mg / 10 min (voidaan toistaa kertaalleen 10 minuutin kuluttua) «Ibutilidi on lumelääkettä tehokkaampi eteisvärinän rytminsiirrossa.»A
Tehosta ei riittävästi tietoa
Beetasalpaajat
Dronedaroni
Tehottomiksi todetut
Digoksiini Tehoton sekä suun kautta että suoneen annettuna
Kalsiuminestäjät Tehoton sekä suun kautta että suoneen annettuna «Kalsiuminestäjät eivät ilmeisesti palauta sinusrytmiä akuutissa eteisvärinässä.»B
Sotaloli Tehoton sekä suun kautta että suoneen annettuna «Suonensisäisesti tai suun kautta annettu sotaloli ei ole merkitsevästi parempi kuin lumelääke akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa (alle 7 vuorokautta).»B

Antikoagulaatiohoito eteisvärinän rytminsiirron yhteydessä

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Estohoito (rytminhallinta)

Estolääkitys

Taulukko 9. Yleisimmin käytössä olevien rytmihäiriölääkkeiden annokset eteisvärinän estohoidossa. Estohoidossa kannattaa suosia pitkävaikutteisia kerran vuorokaudessa otettavia valmisteita aina, kun sellainen on saatavana.
Lääke Suositeltava ylläpitoannos/vrk Näytön aste Annoksen muuttaminen vajaatoiminnan yhteydessä
1) Beetasalpaajaa on käytettävä varovasti sydämen vajaatoiminnassa, ja annosta on suurennettava hitaasti valmistajan ohjeiden mukaisesti.
2) Dronedaroni on vasta-aiheinen munuaisten ja maksan vaikeassa vajaatoiminnassa, mutta lievissä toimintahäiriöissä annosta ei tarvitse muuttaa.
Munuaiset Maksa Sydän
Tehokkaiksi osoittautuneet
Flekainidi 100–200 mg x 1 «Flekainidi estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A Pienennä Vasta-aiheinen
Beetasalpaajat1) «Beetasalpaajat näyttävät vähentävän eteisvärinän uusiutumista rytminsiirron jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen.»B
atenololi 50–100 mg x 1 Pienennä
bisoprololi 5–10 mg x 1
karvediloli 25–50 mg x 1
metoprololi 95–190 mg x 1 Pienennä
Amiodaroni 100–200 mg x 1 «Amiodaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A Pienennä
Dronedaroni2) 400 mg x 2 «Dronedaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A Vasta-aiheinen
Sotaloli 80–160 mg x 2 «Sotaloli estää kohtauksittaisen ja jatkuvan (persistoivan) eteisvärinän uusiutumisen rytminsiirron jälkeen tehokkaammin kuin lumelääke.»A Pienennä Varo käyttöä
Tehottomiksi osoittautuneet tai riittämättömästi tutkitut
Diltiatseemi «Kalsiuminestäjät yksinään eivät estä eteisvärinän uusiutumista.»C Pienennä Vältä käyttöä
Verapamiili «Kalsiuminestäjät yksinään eivät estä eteisvärinän uusiutumista.»C Pienennä Vältä käyttöä
Digoksiini Pienennä
Taulukko 10. Eteisvärinän hoidossa käytettyjen rytmihäiriölääkkeiden aiheuttamia proarytmisia vaikutuksia ja niiden hoito ja ehkäisy
Proarytmia Tyypillisiä aiheuttajia Kliinisiä piirteitä Hoito ja ehkäisy
Eteisperäinen nopealyöntisyys
Eteislepatus kammiovasteella 1:1 Ryhmien IA ja IC lääkkeet Nopea ja tasainen kammiovaste (150–220/min), usein leveä QRS-heilahdus Eteis-kammiojohtumisen hidastaminen (beetasalpaaja, kalsiuminestäjä tai digoksiini) Eteislepatuksen katetriablaatio
Eteisvärinän kammiovasteen nopeutuminen Ryhmien IA ja IC lääkkeet Kammiovaste nopeutuu, ja joskus eteisvärinä muuttuu eteislepatukseksi Eteis-kammiojohtumisen hidastaminen
Kammioperäinen nopealyöntisyys
Yhdenmuotoinen kammiotakykardia Ryhmän IC lääkkeet Laukaisevana tekijänä yleensä iskemia tai sydämen vajaatoiminta.
Takykardia voi olla lähes jatkuva (vallitseva) ja suhteellisen hidas
Vältä käyttöä, jos potilaalla on rakenteellinen sydänvika.
Katetriablaatio
Kääntyvien kärkien kammiotakykardia Ryhmien IA ja III lääkkeet Monimuotoinen kammiotakykardia, jossa QRS-heilahduksen polariteetti vaihtelee sukkulamaisesti, "lyhyt-pitkä-lyhyt"-alkusekvenssi, QT-ajan ja QT-dispersion kasvu Elektrolyyttihäiriöiden korjaus, magnesium, isoprenaliini, ylitahdistus ja sen suojassa beetasalpaaja tai kalsiuminestäjä
Muita
Sinusbradykardia Beetasalpaajat, sotaloli, kalsiuminestäjät, digoksiini, amiodaroni ja dronedaroni Etenkin sinusrytmin palautuessa Lääkityksen lopettaminen, tarvittaessa tahdistus
Eteis-kammiokatkos Beetasalpaajat, sotaloli, kalsiuminestäjät, digoksiini, amiodaroni ja dronedaroni Eteisvärinän aikana hidas ja tasainen kammiovaste Lääkityksen lopettaminen, tarvittaessa tahdistus
Taulukko 11. Eteisvärinän hoidossa käytettävien rytmihäiriölääkkeiden aiheuttamia sydämenulkoisia haittavaikutuksia. Kaikki rytmihäiriölääkkeet voivat lisäksi aiheuttaa erilaisina iho- tai muina oireina ilmeneviä allergisia reaktioita. Suluissa olevat lääkkeet ovat saatavana Suomessa vain erityisluvalla.
Lääke Yleisiä haittavaikutuksia Harvinaisia haittavaikutuksia
(Disopyramidi) antikolinergiset vaikutukset (suun kuivuminen, virtsaumpi, ummetus) mahaärsytys, pahoinvointi, akuutti psykoosi, maksansisäinen kolestaasi, perifeerinen neuropatia, hypoglykemia, lihaskipu
(Kinidiini) ripuli, pahoinvointi, oksentelu kuume, päänsärky, huimaus, korvien soiminen, näköhäiriöt, ihottuma, LED, trombosytopenia, yliherkkyys valolle, maksavaurio
Flekainidi huimaus, näköhäiriöt pahoinvointi, oksentelu
(Propafenoni) ummetus, pahoinvointi, suun puutuminen ja kuivuminen, karvas maku, hypotensio ihottuma, leukopenia, maksavaurio, anoreksia, ekstrapyramidaalioireet, näköhäiriöt, unihäiriöt
Beetasalpaajat fyysisen suorituskyvyn heikentyminen, väsymys, raajojen kylmyys, klaudikaation paheneminen, unihäiriöt bronkusspasmi, hypoglykemia, depressio, lihaskouristukset, impotenssi
Amiodaroni kilpirauhasen toimintahäiriöt, maksa-arvojen suurentuminen, herkkyys valolle, huimaus, unihäiriöt, pahoinvointi, oksentelu, sarveiskalvon samentuma alveoliitti, keuhkofibroosi, maksavaurio, perifeerinen neuropatia, huimaus, unihäiriöt, pahoinvointi, oksentelu
Dronedaroni ruoansulatuselimistön häiriöt (ripuli, oksentelu, pahoinvointi, vatsakipu, dyspepsia), ihottuma, väsymys, heikkous valoherkkyys, makuhäiriöt
Ibutilidi pahoinvointi
Sotaloli samat kuin beetasalpaajilla pahoinvointi, oksentelu, ripuli
Vernakalantti makuhäiriöt, tuntoharhat, huimaus, bradykardia, hypotensio, pahoinvointi, oksentelu, suun kuivuminen, aivastelu, infuusiopaikan kipu kirvelyn tunne, hajuaistin häiriöt, uneliaisuus, silmien ärsytys, johtumishäiriöt, hengenahdistus, ripuli, raajakipu
Diltiatseemi nilkkaturvotus, ihon punoitus, päänsärky, pahoinvointi, ummetus, huimaus ihottuma, maksavaurio
Verapamiili ummetus, nilkkaturvotus, päänsärky, huimaus, hypotensio ihon punoitus, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, huimaus
Digoksiini ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, ripuli gynekomastia, trombosytopenia, eosinofilia, näköhäiriöt, väsymys, päänsärky

Ryhmän II lääkkeet (beetasalpaajat)

Ryhmän IC rytmihäiriölääkkeet

Ryhmän III lääkkeet (kaliumkanavan salpaajat)

Ryhmän IA rytmihäiriölääkkeet

Digoksiini

ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat

Statiinit

Tahdistinhoito eteisvärinän estossa

Katetriablaatio eteisvärinän estossa

Kirurginen hoito eteisvärinän estossa

Kammiovasteen hidastaminen pysyvässä eteisvärinässä (sykkeenhallinta)

Lääkehoito

Taulukko 12. Pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden optimoinnissa yleisimmin käytettäviä lääkkeitä
Lääke Suositeltava ylläpitoannos/vrk Näytön aste
Beetasalpaajat «Beetasalpaajat ovat turvallisia ja tehokkaita pysyvän eteisvärinän kammiovasteen hidastamisessa.»A
Atenololi 50–100 mg x 1
Bisoprololi 5–10 mg x 1 (enintään 20 mg)
Karvediloli 25–50 mg x 1
Metoprololi 95–190 mg x 1
Kalsiuminestäjät «Kalsiuminestäjät eivät ilmeisesti palauta sinusrytmiä akuutissa eteisvärinässä.»B
Diltiatseemi 180–360 mg (voidaan tarvittaessa jakaa kahteen annokseen)
Verapamiili 120–480 mg (voidaan tarvittaessa jakaa kahteen annokseen)
Muut
Amiodaroni 100–200 mg x 1
Digoksiini 0,0625–0,375 mg x 1

Eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatio

Antikoagulaatiohoito

Taulukko 13. Vuotovaaran arviointi HAS-BLED-pisteytyksen avulla.
Jokainen kohta on yhden pisteen arvoinen. Punaisella merkittyihin vaaratekijöihin ei voida vaikuttaa, mutta muihin tekijöihin liittyvää vaaraa voidaan useimmissa tapauksissa pienentää niiden hyvällä hoidolla. Vuotovaara on suurentunut, jos pisteiden summa on vähintään 3.

Toimenpiteet ennen antikoagulaatiohoidon aloittamista

  • Ennen suoran antikoagulantin tai varfariinin käytön aloittamista on
    • varmistettava, ettei potilaalla ole antikoagulaatiohoidon tai spesifisen lääkkeen vasta-aiheita
    • tutkittava, onko vuotovaara suurentunut, ja korjattava kaikki ne vuotovaaraa lisäävät tekijät, joihin voidaan vaikuttaa. Jos vakavan verenvuodon vaara on tästä huolimatta suurempi kuin eteisvärinän aiheuttama tukosvaara, antikoagulaatiohoitoa ei pidä aloittaa.
    • selvitettävä, onko käytössä tukos- tai vuotavaaraa lisääviä lääkkeitä (yhteisvaikutukset)
    • tarkistettava verenpaine sekä munuaisten ja maksan toiminta
    • varmistettava hoitomyönteisyys.
  • Suositeltavia laboratoriotutkimuksia ovat perusverenkuva (Hb, trombosyytit), Krea (eGFR), ALAT ja P-TT (INR).

Suorat antikoagulantit

Taulukko 14. Suorien antikoagulanttien ominaisuuksia ja annosteluohjeita
Dabigatraani Apiksabaani Edoksabaani Rivaroksabaani
* Lähes 100 % ruoan kera
** Kliininen merkitys vähäinen
Vaikutusmekanismi Suora trombiinin (tekijä II) estäjä Suora tekijän Xa estäjä Suora tekijän Xa estäjä Suora tekijän Xa estäjä
Biologinen hyötyosuus 3–7 % 50 % 62 % 66 %*
Ruoan vaikutus imeytymiseen Ei vaikutusta Ei vaikutusta 6–22 % enemmän ruoan kera 39 % enemmän ruoan kera
Huippupitoisuus (tuntia) 2 1–4 1–2 2–4
Eliminaatio 80 % munuaisten ja
20 % muuta kautta
27 % munuaisten ja
73 % muuta kautta
50 % munuaisten ja
50% muuta kautta
35% munuaisten ja
65 % muuta kautta
Puoliintumisaika (tuntia) 12–17 9–14 10–14 5–13
Normaali annos eteisvärinässä 150 mg x 2 Potilaan ikä ja paino huomioitava annostelussa 5 mg x 2 Potilaan ikä ja paino huomioitava annostelussa 60 mg x 1 Potilaan paino huomioitava annostelussa 20 mg x1 Otettava ruoan kanssa
Annostelu munuaisten vajaatoiminnassa
eGRF > 50 ml/min 150 mg x 2 5 mg x 2 60 mg x 1 20 mg x 1
eGRF 30–49 ml/min 110 mg x 2 5 mg x 2 30 mg x 1 15 mg x 1
eGRF 15–29 ml/min Vasta-aiheinen 2,5 mg x 2 30 mg x 1 Vältä käyttöä
eGRF < 15 ml/min Vasta-aiheinen Vasta-aiheinen Vasta-aiheinen Vasta-aiheinen
Yhteisvaikutukset
P-glykoproteiini Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
CYP3A4 Ei Kyllä (kohtalainen) Kyllä (vähäinen) Kyllä (kohtalainen)
Erityispiirteitä Vaikutus kumottavissa idarusitsumabilla
Aiheuttaa dyspepsiaa 5–10 %:lle
Happosalpaajat heikentävät imeytymistä 12–30 %**
Säilytettävä foliopakkauksessa
Ei spesifistä vasta-ainetta Ei spesifistä vasta-ainetta
Teho heikkenee, jos eGFR > 95 ml/min
Ei spesifistä vasta-ainetta
Taulukko 15. Suorien antikoagulanttien edut ja haitat varfariiniin verrattuna
Edut
Vähemmän kallonsisäisiä vuotoja
Vakioannostelu ja ennustettavampi annosvaikutus
K-vitamiinin saannin vaihtelu (ravinto) ei muuta vaikutusta
Vähemmän lääkeinteraktioita
Ei rutiinimaisen lääkevaikutuksen monitoroinnin tarvetta (helpompi ja mukavampi toteuttaa)
Merkittävät haitat
Vasta-aiheisia mitraaliläpän ahtaumassa ja potilailla, joilla on mekaaninen tekoläppä
Vasta-aiheisia vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (annoksen pienentäminen lievemmissä tapauksissa)
Muita huomioitavia seikkoja
Monitorointimenetelmien huonompi saatavuus (lääkevaikutuksen ja hoitomyönteisyyden seuranta on vaativampaa silloin kun siihen on tarvetta)
Potilaan ikä ja paino vaikuttavat joidenkin valmisteiden annosteluun
Muut haittavaikutukset kuin vuodot tavallisempia (esim. dyspepsia)
Spesifinen vasta-aine saatavana ainoastaan dabigatraanille
Hinta
Lyhyempi käyttökokemus

Dabigatraani

Apiksabaani

Edoksabaani

Rivaroksabaani

Varfariini

Asetyylisalisyylihappo (ASA)

ADP-reseptorin P2Y12 salpaajat

Oraalisen antikoagulantin valinta

Eteiskorvakkeen sulku

Seuranta

  • Eteisvärinä on krooninen sairaus, joka edellyttää säännöllistä seurantaa.
  • Valtaosalla potilaista seuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa.
    • Seurantakäyntien ajoitus riippuu potilaan taustasairauksista ja kokonaistilanteesta sekä rytmihäiriöiden esiintymisestä.
    • Itsenäistä eteisvärinää sairastaville seuranta tehdään 1–2 kertaa vuodessa.
  • Seurantakäynnin aikana selvitetään,
    • onko potilaalla ollut aivoverenkierron häiriöön viittaavia oireita
    • ovatko aivoverenkierron häiriöiden ja verenvuotojen vaaratekijät muuttuneet (CHA2DS2VASc- ja HAS-BLED-pisteytys)
    • onko antikoagulaatiohoito toteutunut suositusten mukaisesti (varfariinihoidon aikana TTR:n pitää olla yli 80 %)
    • ovatko potilaan rytmihäiriöoireet helpottuneet hoidon vaikutuksesta
    • onko käytössä olevalle rytmihäiriölääkitykselle ilmaantunut vasta-aiheita (QRS-heilahduksen leveneminen, QT-ajan piteneminen, vasemman kammion hypertrofia, iskemia, vajaatoiminta)
    • onko eteisvärinän tyyppi muuttunut kohtauksittaisesta jatkuvaksi tai pysyväksi eteisvärinäksi
    • onko pysyvän eteisvärinän kammiovaste "taloudellinen".
  • Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tarkistetaan rutiinimaisesti 12-kytkentäinen EKG, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa taulukossa «Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista»4 esitettäviin seikkoihin.
  • Muiden tutkimusten tarve arvioidaan yksilöllisesti. Mahdollisia tutkimuksia ovat muun muassa:
    • laboratoriotutkimukset (esim. antikoagulaatiohoidon ja rytmihäiriölääkityksen turvakokeet)
    • sydämen kaikututkimus
    • thorax-röntgenkuvaus
    • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti
    • rasitus-EKG
    • invasiiviset tutkimukset
    • tarkemmat neurologiset selvittelyt.
  • Eteisvärinä ei yleensä aiheuta pitkäaikaista työkyvyttömyyttä eikä estä autolla ajoa.
    • Lyhytkestoinen sairausloma voi kuitenkin olla aiheellinen rytmihäiriökohtauksen, rytminsiirron tai esimerkiksi katetriablaatiohoidon takia.
    • Ammattiautoilun jatkaminen edellyttää suositusten mukaan toteutuvaa antikoagulaatiohoitoa.

Hoidon porrastus

  • Erikoissairaanhoidon velvollisuutena on varmistaa alueellisten hoitoketjujen toimivuus ja järjestää oman alueensa hoitohenkilökunnalle koulutusta ja riittävät konsultaatiomahdollisuudet.
  • Perusterveydenhuollon lääkäreillä on oltava hyvät perustiedot eteisvärinäpotilaan
    • antikoagulaatiohoidon aiheista ja toteutuksesta
    • hoitolinjan (sykkeen- vai rytminhallinta) valintaan vaikuttavista tekijöistä
    • kammiotaajuuden optimoinnista
    • estolääkityksen aiheista ja seurannasta
    • invasiivisen hoidon aiheista
  • Perussairauksien ja altistavien tekijöiden hoito
    • Päävastuu yleisimpien eteisvärinälle ja tromboembolisille komplikaatioille altistavien liitännäissairauksien, kuten hypertonian ja diabeteksen, diagnostiikasta ja hoidosta on perusterveydenhuollon lääkäreillä.
    • Erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa tavanomaiseen lääkitykseen huonosti reagoivat ja sellaiset potilaat, joiden liitännäissairaus vaatii invasiivisia tutkimuksia tai hoitoa.
  • Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito
    • Hoitolinja (sykkeen- tai rytminhallinta) voidaan yleensä valita perusterveydenhuollossa. Ongelmatapauksissa on aiheellista konsultoida kardiologia.
    • Sähköinen rytminsiirto vaatii anestesian, minkä takia se soveltuu vain harvoin perusterveydenhuollossa tehtäväksi.
    • Lääkkeellinen rytminsiirto voidaan tehdä myös hyvin varustetussa terveyskeskuksessa.
  • Eteisvärinän estohoito (rytminhallinta)
    • Beetasalpaajalääkitys voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa.
    • Varsinaisen rytmihäiriölääkityksen (ryhmien I ja III lääkkeet) aloittaa kardiologi tai sydänsairauksien hoitoon perehtynyt sisätautilääkäri. Terveyskeskus- tai työterveyslääkäri voi huolehtia potilaan jatkoseurannasta erikoislääkärin ohjeiden mukaisesti.
    • Invasiivisen hoidon suunnittelu ja toteutus kuuluvat rytmikardiologille.
  • Kammiotaajuuden optimointi (sykkeenhallinta)
    • Pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden optimoinnissa ja seurannassa päävastuu on perusterveydenhuollon lääkäreillä.
    • Erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa tavanomaiseen lääkitykseen huonosti reagoivat ja sellaiset potilaat, joiden liitännäissairaus vaatii erikoissairaanhoitoa.
  • Antikoagulaatiohoito
    • Perusterveydenhuollon lääkäreillä on päävastuu antikoagulaatiohoidon toteutuksesta.
  • Edellä esitetyt suositukset ovat ohjeellisia, ja niitä voidaan muokata paikallisesti niin, että alueellinen hoitoketju toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Eteisvärinä-suosituksen historiatiedot «Eteisvärinä, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Puheenjohtaja

Pekka Raatikainen, dosentti, ylilääkäri, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri; HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Jäsenet

Kari Askonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Ylitornion terveyskeskus

Matti Halinen, professori h.c., sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; Kuopio

Heikki Huikuri, professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; PPSHP Medisiininen tulosalue ja Oulun yliopiston sisätautien tutkimusyksikkö

Juhani Koistinen, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; Turun yliopisto ja Vaasan keskussairaala

Hannu Parikka, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Vesa Virtanen, dosentti, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; TAYS Sydänkeskus Oy

Arja Tuunainen, dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja

Sidonnaisuudet

Kari Askonen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Boehringer), Muu palkkio (Kliininen lääketutkimus Pfizer ja Novo Nordisk)

Matti Halinen: Ei sidonnaisuuksia

Heikki Huikuri: Apuraha (Erkko Säätiö, Juselius säätiö, Suomen Akatemia, Sydäntutkimussäätiö, TEKES), Luentopalkkio (BMS OYS, Suomen kardiologinen seura)

Juhani Koistinen: Asiantuntijapalkkio (MSD), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Biotronik, Boston Scientific, Medtronic, St. Jude Medical)

Hannu Parikka: Apuraha (St Jude medical), Asiantuntijapalkkio (Lääkärilehti, Yleislääkäri-lehti, Duodecim), Luentopalkkio (BMS, Bayer, Biosense Webster, Cardiome, Diacor Terveyspalvelut Oy, Duodecim, HUS, MSD, Orion, Pfizer, Suomen Lääkäriliitto), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus OY Duodecim), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (BMS, Bayer, Biosense Webster, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus, Medtronic, Pfizer, St Jude Medical), Muu palkkio (Kouluttaja-apuraha palkattomalla virkavapaalla: Biosense Webster)

Pekka Raatikainen: Apuraha (Biosense Webstar, St Jude Medical, Sydäntutkimussäätiö), Luentopalkkio (BMS/Pfizer, Bayer Oy, Biosense Webster, Boehringer Ingelheim,MSD, Stereotaxis, Suomen Kardiologinen Seura ry, Suomen Lääkäriliitto), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Osakeomistus (Orion), Korvaukset koulutus - ja kongressikuluista (BMS/Pfizer, Bayer Oy, Biosense Webster, Boehringer-Ingelheim, St Jude Medical)

Arja Tuunainen: Ei sidonnaisuuksia

Vesa Virtanen: Matkakorvaus (Biotronik)

Kirjallisuusviite

Eteisvärinä (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»9

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Calkins H, Kuck KH, Cappato R ym. 2012 HRS/EHRA/ECAS Expert Consensus Statement on Catheter and Surgical Ablation of Atrial Fibrillation: recommendations for patient selection, procedural techniques, patient management and follow-up, definitions, endpoints, and research trial design. Europace 2012;14:528-606 «PMID: 22389422»PubMed
  2. Kirchhof P, Benussi S, Kotecha D ym. 2016 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation developed in collaboration with EACTS. Eur Heart J 2016;37:2893-2962 «PMID: 27567408»PubMed
  3. Kopecky SL, Gersh BJ, McGoon MD ym. The natural history of lone atrial fibrillation. A population-based study over three decades. N Engl J Med 1987;317:669-74 «PMID: 3627174»PubMed
  4. Feinberg WM, Blackshear JL, Laupacis A ym. Prevalence, age distribution, and gender of patients with atrial fibrillation. Analysis and implications. Arch Intern Med 1995;155:469-73 «PMID: 7864703»PubMed
  5. Savelieva I, John Camm A. Atrial fibrillation and heart failure: natural history and pharmacological treatment. Europace 2004;5 Suppl 1:S5-19 «PMID: 15450275»PubMed
  6. Lloyd-Jones DM, Wang TJ, Leip EP ym. Lifetime risk for development of atrial fibrillation: the Framingham Heart Study. Circulation 2004;110:1042-6 «PMID: 15313941»PubMed
  7. Miyasaka Y, Barnes ME, Gersh BJ ym. Secular trends in incidence of atrial fibrillation in Olmsted County, Minnesota, 1980 to 2000, and implications on the projections for future prevalence. Circulation 2006;114:119-25 «PMID: 16818816»PubMed
  8. Benjamin EJ, Levy D, Vaziri SM ym. Independent risk factors for atrial fibrillation in a population-based cohort. The Framingham Heart Study. JAMA 1994;271:840-4 «PMID: 8114238»PubMed
  9. Psaty BM, Manolio TA, Kuller LH ym. Incidence of and risk factors for atrial fibrillation in older adults. Circulation 1997;96:2455-61 «PMID: 9337224»PubMed
  10. Crijns HJ, Tjeerdsma G, de Kam PJ ym. Prognostic value of the presence and development of atrial fibrillation in patients with advanced chronic heart failure. Eur Heart J 2000;21:1238-45 «PMID: 10924313»PubMed
  11. Rensma PL, Allessie MA, Lammers WJ ym. Length of excitation wave and susceptibility to reentrant atrial arrhythmias in normal conscious dogs. Circ Res 1988;62:395-410 «PMID: 3338122»PubMed
  12. Allessie MA, Boyden PA, Camm AJ ym. Pathophysiology and prevention of atrial fibrillation. Circulation 2001;103:769-77 «PMID: 11156892»PubMed
  13. Nattel S. New ideas about atrial fibrillation 50 years on. Nature 2002;415:219-26 «PMID: 11805846»PubMed
  14. Tieleman RG. The pathophysiology of maintenance of atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:1569-71 «PMID: 12914604»PubMed
  15. Haïssaguerre M, Jaïs P, Shah DC ym. Spontaneous initiation of atrial fibrillation by ectopic beats originating in the pulmonary veins. N Engl J Med 1998;339:659-66 «PMID: 9725923»PubMed
  16. Chen SA, Chen YJ, Yeh HI ym. Pathophysiology of the pulmonary vein as an atrial fibrillation initiator. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:1576-82 «PMID: 12914606»PubMed
  17. Nattel S. Basic electrophysiology of the pulmonary veins and their role in atrial fibrillation: precipitators, perpetuators, and perplexers. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14:1372-5 «PMID: 14678116»PubMed
  18. Wijffels MC, Kirchhof CJ, Dorland R ym. Atrial fibrillation begets atrial fibrillation. A study in awake chronically instrumented goats. Circulation 1995;92:1954-68 «PMID: 7671380»PubMed
  19. Allessie M, Ausma J, Schotten U. Electrical, contractile and structural remodeling during atrial fibrillation. Cardiovasc Res 2002;54:230-46 «PMID: 12062329»PubMed
  20. Sparks PB, Mond HG, Vohra JK ym. Mechanical remodeling of the left atrium after loss of atrioventricular synchrony. A long-term study in humans. Circulation 1999;100:1714-21 «PMID: 10525491»PubMed
  21. Schotten U, Duytschaever M, Ausma J ym. Electrical and contractile remodeling during the first days of atrial fibrillation go hand in hand. Circulation 2003;107:1433-9 «PMID: 12642366»PubMed
  22. Nattel S, Li D, Yue L. Basic mechanisms of atrial fibrillation--very new insights into very old ideas. Annu Rev Physiol 2000;62:51-77 «PMID: 10845084»PubMed
  23. Burstein B, Nattel S. Atrial fibrosis: mechanisms and clinical relevance in atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2008;51:802-9 «PMID: 18294563»PubMed
  24. Schoonderwoerd BA, Smit MD, Pen L ym. New risk factors for atrial fibrillation: causes of 'not-so-lone atrial fibrillation'. Europace 2008;10:668-73 «PMID: 18480076»PubMed
  25. Elosua R, Arquer A, Mont L ym. Sport practice and the risk of lone atrial fibrillation: a case-control study. Int J Cardiol 2006;108:332-7 «PMID: 15963583»PubMed
  26. Mont L, Sambola A, Brugada J ym. Long-lasting sport practice and lone atrial fibrillation. Eur Heart J 2002;23:477-82 «PMID: 11863350»PubMed
  27. Abdulla J, Nielsen JR. Is the risk of atrial fibrillation higher in athletes than in the general population? A systematic review and meta-analysis. Europace 2009;11:1156-9 «PMID: 19633305»PubMed
  28. Wilhelm M, Roten L, Tanner H ym. Atrial remodeling, autonomic tone, and lifetime training hours in nonelite athletes. Am J Cardiol 2011;108:580-5 «PMID: 21658663»PubMed
  29. Andersen K, Farahmand B, Ahlbom A ym. Risk of arrhythmias in 52 755 long-distance cross-country skiers: a cohort study. Eur Heart J 2013;34:3624-31 «PMID: 23756332»PubMed
  30. Karjalainen J, Kujala UM, Kaprio J ym. Lone atrial fibrillation in vigorously exercising middle aged men: case-control study. BMJ 1998;316:1784-5 «PMID: 9624065»PubMed
  31. Turagam MK, Flaker GC, Velagapudi P ym. Atrial Fibrillation In Athletes: Pathophysiology, Clinical Presentation, Evaluation and Management. J Atr Fibrillation 2015;8:1309 «PMID: 27957228»PubMed
  32. Calvo N, Ramos P, Montserrat S ym. Emerging risk factors and the dose-response relationship between physical activity and lone atrial fibrillation: a prospective case-control study. Europace 2016;18:57-63 «PMID: 26333377»PubMed
  33. Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigorous exercise to risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2009;103:1572-7 «PMID: 19463518»PubMed
  34. Manolis AS, Manolis AA. Exercise and Arrhythmias: A Double-Edged Sword. Pacing Clin Electrophysiol 2016;39:748-62 «PMID: 27120033»PubMed
  35. Brugada R, Tapscott T, Czernuszewicz GZ ym. Identification of a genetic locus for familial atrial fibrillation. N Engl J Med 1997;336:905-11 «PMID: 9070470»PubMed
  36. Troughton RW, Asher CR, Klein AL. The role of echocardiography in atrial fibrillation and cardioversion. Heart 2003;89:1447-54 «PMID: 14617563»PubMed
  37. Andalib A, Brugada R, Nattel S. Atrial fibrillation: evidence for genetically determined disease. Curr Opin Cardiol 2008;23:176-83 «PMID: 18382204»PubMed
  38. Krahn AD, Manfreda J, Tate RB ym. The natural history of atrial fibrillation: incidence, risk factors, and prognosis in the Manitoba Follow-Up Study. Am J Med 1995;98:476-84 «PMID: 7733127»PubMed
  39. Benjamin EJ, Wolf PA, D'Agostino RB ym. Impact of atrial fibrillation on the risk of death: the Framingham Heart Study. Circulation 1998;98:946-52 «PMID: 9737513»PubMed
  40. Stevenson WG, Stevenson LW, Middlekauff HR ym. Improving survival for patients with atrial fibrillation and advanced heart failure. J Am Coll Cardiol 1996;28:1458-63 «PMID: 8917258»PubMed
  41. Knecht S, Oelschläger C, Duning T ym. Atrial fibrillation in stroke-free patients is associated with memory impairment and hippocampal atrophy. Eur Heart J 2008;29:2125-32 «PMID: 18667399»PubMed
  42. Lip GY, Nieuwlaat R, Pisters R ym. Refining clinical risk stratification for predicting stroke and thromboembolism in atrial fibrillation using a novel risk factor-based approach: the euro heart survey on atrial fibrillation. Chest 2010;137:263-72 «PMID: 19762550»PubMed
  43. Van Staa TP, Setakis E, Di Tanna GL ym. A comparison of risk stratification schemes for stroke in 79,884 atrial fibrillation patients in general practice. J Thromb Haemost 2011;9:39-48 «PMID: 21029359»PubMed
  44. Steinberg BA, Hellkamp AS, Lokhnygina Y ym. Higher risk of death and stroke in patients with persistent vs. paroxysmal atrial fibrillation: results from the ROCKET-AF Trial. Eur Heart J 2015;36:288-96 «PMID: 25209598»PubMed
  45. Vanassche T, Lauw MN, Eikelboom JW ym. Risk of ischaemic stroke according to pattern of atrial fibrillation: analysis of 6563 aspirin-treated patients in ACTIVE-A and AVERROES. Eur Heart J 2015;36:281-7a «PMID: 25187524»PubMed
  46. Alboni P, Scarfò S, Fucà G ym. Hemodynamics of idiopathic paroxysmal atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 1995;18:980-5 «PMID: 7659571»PubMed
  47. Clark DM, Plumb VJ, Epstein AE ym. Hemodynamic effects of an irregular sequence of ventricular cycle lengths during atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 1997;30:1039-45 «PMID: 9316536»PubMed
  48. Lau CP, Leung WH, Wong CK ym. Haemodynamics of induced atrial fibrillation: a comparative assessment with sinus rhythm, atrial and ventricular pacing. Eur Heart J 1990;11:219-24 «PMID: 2318225»PubMed
  49. Shinbane JS, Wood MA, Jensen DN ym. Tachycardia-induced cardiomyopathy: a review of animal models and clinical studies. J Am Coll Cardiol 1997;29:709-15 «PMID: 9091514»PubMed
  50. Dorian P, Jung W, Newman D ym. The impairment of health-related quality of life in patients with intermittent atrial fibrillation: implications for the assessment of investigational therapy. J Am Coll Cardiol 2000;36:1303-9 «PMID: 11028487»PubMed
  51. Lüderitz B. Dirk Durrer (1918-1984). J Interv Card Electrophysiol 2000;4:547 «PMID: 11203445»PubMed
  52. van den Berg MP, Hassink RJ, Tuinenburg AE ym. Quality of life in patients with paroxysmal atrial fibrillation and its predictors: importance of the autonomic nervous system. Eur Heart J 2001;22:247-53 «PMID: 11161936»PubMed
  53. Paquette M, Roy D, Talajic M ym. Role of gender and personality on quality-of-life impairment in intermittent atrial fibrillation. Am J Cardiol 2000;86:764-8 «PMID: 11018197»PubMed
  54. Kirchhof P, Bax J, Blomstrom-Lundquist C ym. Early and comprehensive management of atrial fibrillation: proceedings from the 2nd AFNET/EHRA consensus conference on atrial fibrillation entitled 'research perspectives in atrial fibrillation'. Europace 2009;11:860-85 «PMID: 19531542»PubMed
  55. Botto GL, Padeletti L, Santini M ym. Presence and duration of atrial fibrillation detected by continuous monitoring: crucial implications for the risk of thromboembolic events. J Cardiovasc Electrophysiol 2009;20:241-8 «PMID: 19175849»PubMed
  56. Healey JS, Connolly SJ, Gold MR ym. Subclinical atrial fibrillation and the risk of stroke. N Engl J Med 2012;366:120-9 «PMID: 22236222»PubMed
  57. Toni D, Lorenzano S, Strano S ym. Detection of Silent Atrial Fibrillation aFter Ischemic StrOke (SAFFO) guided by implantable loop recorder: multicentre Italian trial based on stroke unit network with paired cardio-arrhythmology units (Italian Neurocardiology Unit Network). Int J Stroke 2016;11:361-7 «PMID: 26873942»PubMed
  58. Fung E, Järvelin MR, Doshi RN ym. Electrocardiographic patch devices and contemporary wireless cardiac monitoring. Front Physiol 2015;6:149 «PMID: 26074823»PubMed
  59. McNamara RL, Tamariz LJ, Segal JB ym. Management of atrial fibrillation: review of the evidence for the role of pharmacologic therapy, electrical cardioversion, and echocardiography. Ann Intern Med 2003;139:1018-33 «PMID: 14678922»PubMed
  60. Manning WJ, Weintraub RM, Waksmonski CA ym. Accuracy of transesophageal echocardiography for identifying left atrial thrombi. A prospective, intraoperative study. Ann Intern Med 1995;123:817-22 «PMID: 7486462»PubMed
  61. Saarela E, Koskela V, Strandberg M ym. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa. Duodecim 2004;120:1575-81 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94376»10
  62. Camm AJ, Lip GY, De Caterina R ym. 2012 focused update of the ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation: an update of the 2010 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation--developed with the special contribution of the European Heart Rhythm Association. Europace 2012;14:1385-413 «PMID: 22923145»PubMed
  63. Danias PG, Caulfield TA, Weigner MJ ym. Likelihood of spontaneous conversion of atrial fibrillation to sinus rhythm. J Am Coll Cardiol 1998;31:588-92 «PMID: 9502640»PubMed
  64. Dell'Orfano JT, Patel H, Wolbrette DL ym. Acute treatment of atrial fibrillation: spontaneous conversion rates and cost of care. Am J Cardiol 1999;83:788-90, A10 «PMID: 10080441»PubMed
  65. Raatikainen MJ. Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito. Suom Lääkäril 2002;57:5029-36
  66. Hohnloser SH, Kuck KH, Lilienthal J. Rhythm or rate control in atrial fibrillation--Pharmacological Intervention in Atrial Fibrillation (PIAF): a randomised trial. Lancet 2000;356:1789-94 «PMID: 11117910»PubMed
  67. Wyse DG, Waldo AL, DiMarco JP ym. A comparison of rate control and rhythm control in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2002;347:1825-33 «PMID: 12466506»PubMed
  68. Van Gelder IC, Hagens VE, Bosker HA ym. A comparison of rate control and rhythm control in patients with recurrent persistent atrial fibrillation. N Engl J Med 2002;347:1834-40 «PMID: 12466507»PubMed
  69. Carlsson J, Miketic S, Windeler J ym. Randomized trial of rate-control versus rhythm-control in persistent atrial fibrillation: the Strategies of Treatment of Atrial Fibrillation (STAF) study. J Am Coll Cardiol 2003;41:1690-6 «PMID: 12767648»PubMed
  70. Opolski G, Torbicki A, Kosior DA ym. Rate control vs rhythm control in patients with nonvalvular persistent atrial fibrillation: the results of the Polish How to Treat Chronic Atrial Fibrillation (HOT CAFE) Study. Chest 2004;126:476-86 «PMID: 15302734»PubMed
  71. Roy D, Talajic M, Nattel S ym. Rhythm control versus rate control for atrial fibrillation and heart failure. N Engl J Med 2008;358:2667-77 «PMID: 18565859»PubMed
  72. Segal JB, McNamara RL, Miller MR ym. The evidence regarding the drugs used for ventricular rate control. J Fam Pract 2000;49:47-59 «PMID: 10678340»PubMed
  73. Snow V, Weiss KB, LeFevre M ym. Management of newly detected atrial fibrillation: a clinical practice guideline from the American Academy of Family Physicians and the American College of Physicians. Ann Intern Med 2003;139:1009-17 «PMID: 14678921»PubMed
  74. Grönefeld GC, Hohnloser SH. Beta-blocker therapy in atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:1607-12 «PMID: 12914610»PubMed
  75. Singh BN. Antiarrhythmic actions of amiodarone: a profile of a paradoxical agent. Am J Cardiol 1996;78:41-53 «PMID: 8780328»PubMed
  76. Raatikainen MJ, Huikuri HV. Amioidaroni rytmihäiriöiden hoidossa. Duodecim 1998;114:1923-36 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo80400»11
  77. Clemo HF, Wood MA, Gilligan DM ym. Intravenous amiodarone for acute heart rate control in the critically ill patient with atrial tachyarrhythmias. Am J Cardiol 1998;81:594-8 «PMID: 9514456»PubMed
  78. Page RL, Hamad B, Kirkpatrick P. Dronedarone. Nat Rev Drug Discov 2009;8:769-70 «PMID: 19794441»PubMed
  79. Hoy SM, Keam SJ. Dronedarone. Drugs 2009;69:1647-63 «PMID: 19678715»PubMed
  80. Murray KT. Ibutilide. Circulation 1998;97:493-7 «PMID: 9490245»PubMed
  81. Cheng JW. Vernakalant in the management of atrial fibrillation. Ann Pharmacother 2008;42:533-42 «PMID: 18334607»PubMed
  82. Nagarakanti R, Ezekowitz MD, Oldgren J ym. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation: an analysis of patients undergoing cardioversion. Circulation 2011;123:131-6 «PMID: 21200007»PubMed
  83. Piccini JP, Stevens SR, Lokhnygina Y ym. Outcomes after cardioversion and atrial fibrillation ablation in patients treated with rivaroxaban and warfarin in the ROCKET AF trial. J Am Coll Cardiol 2013;61:1998-2006 «PMID: 23500298»PubMed
  84. Flaker G, Lopes RD, Al-Khatib SM ym. Efficacy and safety of apixaban in patients after cardioversion for atrial fibrillation: insights from the ARISTOTLE Trial (Apixaban for Reduction in Stroke and Other Thromboembolic Events in Atrial Fibrillation). J Am Coll Cardiol 2014;63:1082-7 «PMID: 24211508»PubMed
  85. Cappato R, Ezekowitz MD, Klein AL ym. Rivaroxaban vs. vitamin K antagonists for cardioversion in atrial fibrillation. Eur Heart J 2014;35:3346-55 «PMID: 25182247»PubMed
  86. Caldeira D, Costa J, Ferreira JJ ym. Non-vitamin K antagonist oral anticoagulants in the cardioversion of patients with atrial fibrillation: systematic review and meta-analysis. Clin Res Cardiol 2015;104:582-90 «PMID: 25643952»PubMed
  87. Oral H, Souza JJ, Michaud GF ym. Facilitating transthoracic cardioversion of atrial fibrillation with ibutilide pretreatment. N Engl J Med 1999;340:1849-54 «PMID: 10369847»PubMed
  88. Marcus GM, Sung RJ. Antiarrhythmic agents in facilitating electrical cardioversion of atrial fibrillation and promoting maintenance of sinus rhythm. Cardiology 2001;95:1-8 «PMID: 11385184»PubMed
  89. Van Noord T, Van Gelder IC, Crijns HJ. How to enhance acute outcome of electrical cardioversion by drug therapy: importance of immediate reinitiation of atrial fibrillation. J Cardiovasc Electrophysiol 2002;13:822-5 «PMID: 12212706»PubMed
  90. Crozier I. Flecainide in the Wolff-Parkinson-White syndrome. Am J Cardiol 1992;70:26A-32A «PMID: 1509995»PubMed
  91. Raatikainen MJP, Sigurd B. Atrial fibrillation - the role of flecainide. Oy Sevenprint Ltd, Rovaniemi 2008
  92. Capucci A, Villani GQ, Aschieri D ym. Safety of oral propafenone in the conversion of recent onset atrial fibrillation to sinus rhythm: a prospective parallel placebo-controlled multicentre study. Int J Cardiol 1999;68:187-96 «PMID: 10189007»PubMed
  93. Aliot E, De Roy L, Capucci A ym. Safety of a controlled-release flecainide acetate formulation in the prevention of paroxysmal atrial fibrillation in outpatients. Ann Cardiol Angeiol (Paris) 2003;52:34-40 «PMID: 12710293»PubMed
  94. Kishore AG, Camm AJ. Guidelines for the use of propafenone in treating supraventricular arrhythmias. Drugs 1995;50:250-62 «PMID: 8521758»PubMed
  95. Naccarelli GV, Wolbrette DL, Samii S ym. Vernakalant--a promising therapy for conversion of recent-onset atrial fibrillation. Expert Opin Investig Drugs 2008;17:805-10 «PMID: 18447605»PubMed
  96. Roy D, Pratt CM, Torp-Pedersen C ym. Vernakalant hydrochloride for rapid conversion of atrial fibrillation: a phase 3, randomized, placebo-controlled trial. Circulation 2008;117:1518-25 «PMID: 18332267»PubMed
  97. Kowey PR, Dorian P, Mitchell LB ym. Vernakalant hydrochloride for the rapid conversion of atrial fibrillation after cardiac surgery: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Circ Arrhythm Electrophysiol 2009;2:652-9 «PMID: 19948506»PubMed
  98. Raatikainen MJ, Lindgren K. Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa. Suom Lääkäril 2001;56:5101-6
  99. Raatikainen MJ. Is verapamil a double-edged sword in rate control of paroxysmal atrial fibrillation? Heart Rhythm 2010;7:584-5 «PMID: 20189494»PubMed
  100. Alboni P, Botto GL, Baldi N ym. Outpatient treatment of recent-onset atrial fibrillation with the "pill-in-the-pocket" approach. N Engl J Med 2004;351:2384-91 «PMID: 15575054»PubMed
  101. Airaksinen KE, Grönberg T, Nuotio I ym. Thromboembolic complications after cardioversion of acute atrial fibrillation: the FinCV (Finnish CardioVersion) study. J Am Coll Cardiol 2013;62:1187-92 «PMID: 23850908»PubMed
  102. European Heart Rhythm Association., European Association for Cardio-Thoracic Surgery., Camm AJ ym. Guidelines for the management of atrial fibrillation: the Task Force for the Management of Atrial Fibrillation of the European Society of Cardiology (ESC). Eur Heart J 2010;31:2369-429 «PMID: 20802247»PubMed
  103. Heidbuchel H, Verhamme P, Alings M ym. European Heart Rhythm Association Practical Guide on the use of new oral anticoagulants in patients with non-valvular atrial fibrillation. Europace 2013;15:625-51 «PMID: 23625942»PubMed
  104. Bjerkelund CJ, Orning OM. The efficacy of anticoagulant therapy in preventing embolism related to D.C. electrical conversion of atrial fibrillation. Am J Cardiol 1969;23:208-16 «PMID: 4180019»PubMed
  105. Arnold AZ, Mick MJ, Mazurek RP ym. Role of prophylactic anticoagulation for direct current cardioversion in patients with atrial fibrillation or atrial flutter. J Am Coll Cardiol 1992;19:851-5 «PMID: 1545081»PubMed
  106. Thibault B, Talajic M, Dubuc M ym. Thromboembolic events occur despite sinus rhythm maintenance in patients treated for atrial fibrillation: The Canadian Trial of Atrial Fibrillation experience. Can J Cardiol 2004;20:195-9 «PMID: 15010743»PubMed
  107. Biblo LA, Yuan Z, Quan KJ ym. Risk of stroke in patients with atrial flutter. Am J Cardiol 2001;87:346-9, A9 «PMID: 11165976»PubMed
  108. Corrado G, Santarone M, Beretta S ym. Early cardioversion of atrial fibrillation and atrial flutter guided by transoesophageal echocardiography: a single centre 8.5-year experience. Europace 2000;2:119-26 «PMID: 11225938»PubMed
  109. Klein AL, Grimm RA, Murray RD ym. Use of transesophageal echocardiography to guide cardioversion in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2001;344:1411-20 «PMID: 11346805»PubMed
  110. Weigner MJ, Thomas LR, Patel U ym. Early cardioversion of atrial fibrillation facilitated by transesophageal echocardiography: short-term safety and impact on maintenance of sinus rhythm at 1 year. Am J Med 2001;110:694-702 «PMID: 11403753»PubMed
  111. Roijer A, Eskilsson J, Olsson B. Transoesophageal echocardiography-guided cardioversion of atrial fibrillation or flutter. Selection of a low-risk group for immediate cardioversion. Eur Heart J 2000;21:837-47 «PMID: 10781356»PubMed
  112. Bartel T, Erbel R, Acute Trial Investigators.. Transoesophageal echocardiography for immediate and safe cardioversion in patients with atrial fibrillation. Eur Heart J 2001;22:2041-4 «PMID: 11686658»PubMed
  113. Klein AL, Murray RD, Grimm RA. Role of transesophageal echocardiography-guided cardioversion of patients with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2001;37:691-704 «PMID: 11693739»PubMed
  114. Seto TB, Taira DA, Tsevat J ym. Cost-effectiveness of transesophageal echocardiographic-guided cardioversion: a decision analytic model for patients admitted to the hospital with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 1997;29:122-30 «PMID: 8996304»PubMed
  115. Klein AL, Murray RD, Becker ER ym. Economic analysis of a transesophageal echocardiography-guided approach to cardioversion of patients with atrial fibrillation: the ACUTE economic data at eight weeks. J Am Coll Cardiol 2004;43:1217-24 «PMID: 15063433»PubMed
  116. Lévy S, Breithardt G, Campbell RW ym. Atrial fibrillation: current knowledge and recommendations for management. Working Group on Arrhythmias of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 1998;19:1294-320 «PMID: 9792255»PubMed
  117. Kirchhof P, Andresen D, Bosch R ym. Short-term versus long-term antiarrhythmic drug treatment after cardioversion of atrial fibrillation (Flec-SL): a prospective, randomised, open-label, blinded endpoint assessment trial. Lancet 2012;380:238-46 «PMID: 22713626»PubMed
  118. Raatikainen MJ. Rytmihäiriölääkkeiden kliininen käyttö. Kirjassa: Heikkilä J ym. (toim). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim, 2008; 2:s. 692-711
  119. Van Noord T, Tieleman RG, Bosker HA ym. Beta-blockers prevent subacute recurrences of persistent atrial fibrillation only in patients with hypertension. Europace 2004;6:343-50 «PMID: 15172659»PubMed
  120. Meng F, Yoshikawa T, Baba A ym. Beta-blockers are effective in congestive heart failure patients with atrial fibrillation. J Card Fail 2003;9:398-403 «PMID: 14583902»PubMed
  121. Kühlkamp V, Bosch R, Mewis C ym. Use of beta-blockers in atrial fibrillation. Am J Cardiovasc Drugs 2002;2:37-42 «PMID: 14727997»PubMed
  122. Page RL, Reiffel JA, Tavel ME. Asymptomatic atrial fibrillation: problems of management. Chest 2001;119:628-31 «PMID: 11171747»PubMed
  123. Page RL. beta-blockers for atrial fibrillation: must we consider asymptomatic arrhythmias? J Am Coll Cardiol 2000;36:147-50 «PMID: 10898426»PubMed
  124. Naccarelli GV, Dorian P, Hohnloser SH ym. Prospective comparison of flecainide versus quinidine for the treatment of paroxysmal atrial fibrillation/flutter. The Flecainide Multicenter Atrial Fibrillation Study Group. Am J Cardiol 1996;77:53A-59A «PMID: 8607392»PubMed
  125. Lee SH, Chen SA, Chiang CE ym. Comparisons of oral propafenone and quinidine as an initial treatment option in patients with symptomatic paroxysmal atrial fibrillation: a double-blind, randomized trial. J Intern Med 1996;239:253-60 «PMID: 8772625»PubMed
  126. Grey E, Silverman DI. Efficacy of type 1C antiarrhythmic agents for treatment of resistant atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 1993;16:2235-40 «PMID: 7508600»PubMed
  127. Echt DS, Liebson PR, Mitchell LB ym. Mortality and morbidity in patients receiving encainide, flecainide, or placebo. The Cardiac Arrhythmia Suppression Trial. N Engl J Med 1991;324:781-8 «PMID: 1900101»PubMed
  128. Hughes MM, Trohman RG, Simmons TW ym. Flecainide therapy in patients treated for supraventricular tachycardia with near normal left ventricular function. Am Heart J 1992;123:408-12 «PMID: 1736577»PubMed
  129. Chimienti M, Cullen MT Jr, Casadei G. Safety of long-term flecainide and propafenone in the management of patients with symptomatic paroxysmal atrial fibrillation: report from the Flecainide and Propafenone Italian Study Investigators. Am J Cardiol 1996;77:60A-75A «PMID: 8607393»PubMed
  130. Anderson JL, Platt ML, Guarnieri T ym. Flecainide acetate for paroxysmal supraventricular tachyarrhythmias. The Flecainide Supraventricular Tachycardia Study Group. Am J Cardiol 1994;74:578-84 «PMID: 8074041»PubMed
  131. Wehling M. Meta-analysis of flecainide safety in patients with supraventricular arrhythmias. Arzneimittelforschung 2002;52:507-14 «PMID: 12189773»PubMed
  132. Fuster V, Rydén LE, Asinger RW ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with atrial fibrillation. A report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines and the European Society of Cardiology Committee for Practice Guidelines and Policy Conferences (Committee to develop guidelines for the management of patients with atrial fibrillation) developed in collaboration with the North American Society of Pacing and Electrophysiology. Eur Heart J 2001;22:1852-923 «PMID: 11601835»PubMed
  133. Le Heuzey JY, De Ferrari GM, Radzik D ym. A short-term, randomized, double-blind, parallel-group study to evaluate the efficacy and safety of dronedarone versus amiodarone in patients with persistent atrial fibrillation: the DIONYSOS study. J Cardiovasc Electrophysiol 2010;21:597-605 «PMID: 20384650»PubMed
  134. Roy D, Talajic M, Dorian P ym. Amiodarone to prevent recurrence of atrial fibrillation. Canadian Trial of Atrial Fibrillation Investigators. N Engl J Med 2000;342:913-20 «PMID: 10738049»PubMed
  135. Vitolo E, Tronci M, Larovere MT ym. Amiodarone versus quinidine in the prophylaxis of atrial fibrillation. Acta Cardiol 1981;36:431-44 «PMID: 7039195»PubMed
  136. Zarembski DG, Nolan PE Jr, Slack MK ym. Treatment of resistant atrial fibrillation. A meta-analysis comparing amiodarone and flecainide. Arch Intern Med 1995;155:1885-91 «PMID: 7677555»PubMed
  137. Singh BN. Amiodarone: the expanding antiarrhythmic role and how to follow a patient on chronic therapy. Clin Cardiol 1997;20:608-18 «PMID: 9220176»PubMed
  138. Siddoway LA. Amiodarone: guidelines for use and monitoring. Am Fam Physician 2003;68:2189-96 «PMID: 14677664»PubMed
  139. Connolly SJ. Evidence-based analysis of amiodarone efficacy and safety. Circulation 1999;100:2025-34 «PMID: 10556230»PubMed
  140. Hohnloser SH, Klingenheben T, Singh BN. Amiodarone-associated proarrhythmic effects. A review with special reference to torsade de pointes tachycardia. Ann Intern Med 1994;121:529-35 «PMID: 8067651»PubMed
  141. Julian DG, Camm AJ, Frangin G ym. Randomised trial of effect of amiodarone on mortality in patients with left-ventricular dysfunction after recent myocardial infarction: EMIAT. European Myocardial Infarct Amiodarone Trial Investigators. Lancet 1997;349:667-74 «PMID: 9078197»PubMed
  142. Cairns JA, Connolly SJ, Roberts R ym. Randomised trial of outcome after myocardial infarction in patients with frequent or repetitive ventricular premature depolarisations: CAMIAT. Canadian Amiodarone Myocardial Infarction Arrhythmia Trial Investigators. Lancet 1997;349:675-82 «PMID: 9078198»PubMed
  143. Doval HC, Nul DR, Grancelli HO ym. Randomised trial of low-dose amiodarone in severe congestive heart failure. Grupo de Estudio de la Sobrevida en la Insuficiencia Cardiaca en Argentina (GESICA) Lancet 1994;344:493-8 «PMID: 7914611»PubMed
  144. Deedwania PC, Singh BN, Ellenbogen K ym. Spontaneous conversion and maintenance of sinus rhythm by amiodarone in patients with heart failure and atrial fibrillation: observations from the veterans affairs congestive heart failure survival trial of antiarrhythmic therapy (CHF-STAT). The Department of Veterans Affairs CHF-STAT Investigators. Circulation 1998;98:2574-9 «PMID: 9843465»PubMed
  145. Piccini JP, Hasselblad V, Peterson ED ym. Comparative efficacy of dronedarone and amiodarone for the maintenance of sinus rhythm in patients with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2009;54:1089-95 «PMID: 19744618»PubMed
  146. Lafuente-Lafuente C, Mouly S, Longas-Tejero MA ym. Antiarrhythmics for maintaining sinus rhythm after cardioversion of atrial fibrillation. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD005049 «PMID: 17943835»PubMed
  147. Freemantle N, Lafuente-Lafuente C, Mitchell S ym. Mixed treatment comparison of dronedarone, amiodarone, sotalol, flecainide, and propafenone, for the management of atrial fibrillation. Europace 2011;13:329-45 «PMID: 21227948»PubMed
  148. Køber L, Torp-Pedersen C, McMurray JJ ym. Increased mortality after dronedarone therapy for severe heart failure. N Engl J Med 2008;358:2678-87 «PMID: 18565860»PubMed
  149. Connolly SJ, Camm AJ, Halperin JL ym. Dronedarone in high-risk permanent atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:2268-76 «PMID: 22082198»PubMed
  150. Juul-Möller S, Edvardsson N, Rehnqvist-Ahlberg N. Sotalol versus quinidine for the maintenance of sinus rhythm after direct current conversion of atrial fibrillation. Circulation 1990;82:1932-9 «PMID: 2242519»PubMed
  151. Bellandi F, Simonetti I, Leoncini M ym. Long-term efficacy and safety of propafenone and sotalol for the maintenance of sinus rhythm after conversion of recurrent symptomatic atrial fibrillation. Am J Cardiol 2001;88:640-5 «PMID: 11564387»PubMed
  152. Plewan A, Lehmann G, Ndrepepa G ym. Maintenance of sinus rhythm after electrical cardioversion of persistent atrial fibrillation; sotalol vs bisoprolol. Eur Heart J 2001;22:1504-10 «PMID: 11482924»PubMed
  153. Brendorp B, Pedersen O, Torp-Pedersen C ym. A benefit-risk assessment of class III antiarrhythmic agents. Drug Saf 2002;25:847-65 «PMID: 12241126»PubMed
  154. Coplen SE, Antman EM, Berlin JA ym. Efficacy and safety of quinidine therapy for maintenance of sinus rhythm after cardioversion. A meta-analysis of randomized control trials. Circulation 1990;82:1106-16 «PMID: 2144796»PubMed
  155. Patten M, Maas R, Bauer P ym. Suppression of paroxysmal atrial tachyarrhythmias--results of the SOPAT trial. Eur Heart J 2004;25:1395-404 «PMID: 15321697»PubMed
  156. Fetsch T, Bauer P, Engberding R ym. Prevention of atrial fibrillation after cardioversion: results of the PAFAC trial. Eur Heart J 2004;25:1385-94 «PMID: 15302102»PubMed
  157. Madrid AH, Peng J, Zamora J ym. The role of angiotensin receptor blockers and/or angiotensin converting enzyme inhibitors in the prevention of atrial fibrillation in patients with cardiovascular diseases: meta-analysis of randomized controlled clinical trials. Pacing Clin Electrophysiol 2004;27:1405-10 «PMID: 15511250»PubMed
  158. Madrid AH, Bueno MG, Rebollo JM ym. Use of irbesartan to maintain sinus rhythm in patients with long-lasting persistent atrial fibrillation: a prospective and randomized study. Circulation 2002;106:331-6 «PMID: 12119249»PubMed
  159. Yin Y, Dalal D, Liu Z ym. Prospective randomized study comparing amiodarone vs. amiodarone plus losartan vs. amiodarone plus perindopril for the prevention of atrial fibrillation recurrence in patients with lone paroxysmal atrial fibrillation. Eur Heart J 2006;27:1841-6 «PMID: 16825288»PubMed
  160. Shinagawa K, Derakhchan K, Nattel S. Pharmacological prevention of atrial tachycardia induced atrial remodeling as a potential therapeutic strategy. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:752-64 «PMID: 12698678»PubMed
  161. Raatikainen MJ, Huikuri HV. Onko ACE:n estäjillä ja angiotensiinireseptorin salpaajilla käyttöä eteisvärinän hoidossa? Duodecim 2003;119:1505-7 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93725»12
  162. Savelieva I, Camm J. Statins and polyunsaturated fatty acids for treatment of atrial fibrillation. Nat Clin Pract Cardiovasc Med 2008;5:30-41 «PMID: 18094671»PubMed
  163. Kowey PR, Reiffel JA, Ellenbogen KA ym. Efficacy and safety of prescription omega-3 fatty acids for the prevention of recurrent symptomatic atrial fibrillation: a randomized controlled trial. JAMA 2010;304:2363-72 «PMID: 21078810»PubMed
  164. Schnabel RB, Yin X, Gona P ym. 50 year trends in atrial fibrillation prevalence, incidence, risk factors, and mortality in the Framingham Heart Study: a cohort study. Lancet 2015;386:154-62 «PMID: 25960110»PubMed
  165. Miller JD, Aronis KN, Chrispin J ym. Obesity, Exercise, Obstructive Sleep Apnea, and Modifiable Atherosclerotic Cardiovascular Disease Risk Factors in Atrial Fibrillation. J Am Coll Cardiol 2015;66:2899-906 «PMID: 26718677»PubMed
  166. Nalliah CJ, Sanders P, Kottkamp H ym. The role of obesity in atrial fibrillation. Eur Heart J 2016;37:1565-72 «PMID: 26371114»PubMed
  167. Cambeiro G, Cristina M, Mañero R ym. Review Of Obesity And Atrial Fibrillation: Exploring The Paradox. J Atr Fibrillation 2015;8:1259 «PMID: 27957191»PubMed
  168. Goudis CA, Korantzopoulos P, Ntalas IV ym. Obesity and atrial fibrillation: A comprehensive review of the pathophysiological mechanisms and links. J Cardiol 2015;66:361-9 «PMID: 25959929»PubMed
  169. Andersen HR, Nielsen JC, Thomsen PE ym. Long-term follow-up of patients from a randomised trial of atrial versus ventricular pacing for sick-sinus syndrome. Lancet 1997;350:1210-6 «PMID: 9652562»PubMed
  170. Kerr CR, Connolly SJ, Abdollah H ym. Canadian Trial of Physiological Pacing: Effects of physiological pacing during long-term follow-up. Circulation 2004;109:357-62 «PMID: 14707022»PubMed
  171. Nielsen JC, Kristensen L, Andersen HR ym. A randomized comparison of atrial and dual-chamber pacing in 177 consecutive patients with sick sinus syndrome: echocardiographic and clinical outcome. J Am Coll Cardiol 2003;42:614-23 «PMID: 12932590»PubMed
  172. Burns JL, Sears SF, Sotile R ym. Do patients accept implantable atrial defibrillation therapy? Results from the Patient Atrial Shock Survey of Acceptance and Tolerance (PASSAT) Study. J Cardiovasc Electrophysiol 2004;15:286-91 «PMID: 15030417»PubMed
  173. Boodhoo LE, Mitchell AR, Sulke N. The clinical and electrophysiological implications of asymptomatic atrial fibrillation. Minerva Cardioangiol 2004;52:547-52 «PMID: 15729215»PubMed
  174. Cosedis Nielsen J, Johannessen A, Raatikainen P ym. Radiofrequency ablation as initial therapy in paroxysmal atrial fibrillation. N Engl J Med 2012;367:1587-95 «PMID: 23094720»PubMed
  175. Nielsen JC, Johannessen A, Raatikainen P ym. Long-term efficacy of catheter ablation as first-line therapy for paroxysmal atrial fibrillation: 5-year outcome in a randomised clinical trial. Heart 2017;103:368-376 «PMID: 27566295»PubMed
  176. Raatikainen MJ, Hakalahti A, Uusimaa P ym. Radiofrequency catheter ablation maintains its efficacy better than antiarrhythmic medication in patients with paroxysmal atrial fibrillation: On-treatment analysis of the randomized controlled MANTRA-PAF trial. Int J Cardiol 2015;198:108-14 «PMID: 26163901»PubMed
  177. Cappato R, Calkins H, Chen SA ym. Updated worldwide survey on the methods, efficacy, and safety of catheter ablation for human atrial fibrillation. Circ Arrhythm Electrophysiol 2010;3:32-8 «PMID: 19995881»PubMed
  178. Piccini JP, Lopes RD, Kong MH ym. Pulmonary vein isolation for the maintenance of sinus rhythm in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis of randomized, controlled trials. Circ Arrhythm Electrophysiol 2009;2:626-33 «PMID: 20009077»PubMed
  179. Gjesdal K, Vist GE, Bugge E ym. Curative ablation for atrial fibrillation: a systematic review. Scand Cardiovasc J 2008;42:3-8 «PMID: 18273730»PubMed
  180. Calkins H, Reynolds MR, Spector P ym. Treatment of atrial fibrillation with antiarrhythmic drugs or radiofrequency ablation: two systematic literature reviews and meta-analyses. Circ Arrhythm Electrophysiol 2009;2:349-61 «PMID: 19808490»PubMed
  181. Schmidt M, Dorwarth U, Andresen D ym. Cryoballoon versus RF ablation in paroxysmal atrial fibrillation: results from the German Ablation Registry. J Cardiovasc Electrophysiol 2014;25:1-7 «PMID: 24134539»PubMed
  182. Kuck KH, Brugada J, Fürnkranz A ym. Cryoballoon or Radiofrequency Ablation for Paroxysmal Atrial Fibrillation. N Engl J Med 2016;374:2235-45 «PMID: 27042964»PubMed
  183. Weerasooriya R, Jaïs P, Le Heuzey JY ym. Cost analysis of catheter ablation for paroxysmal atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:292-4 «PMID: 12687831»PubMed
  184. Andrikopoulos G, Tzeis S, Maniadakis N ym. Cost-effectiveness of atrial fibrillation catheter ablation. Europace 2009;11:147-51 «PMID: 19098290»PubMed
  185. Aronsson M, Walfridsson H, Janzon M ym. The cost-effectiveness of radiofrequency catheter ablation as first-line treatment for paroxysmal atrial fibrillation: results from a MANTRA-PAF substudy. Europace 2015;17:48-55 «PMID: 25341739»PubMed
  186. Pappone C, Rosanio S, Augello G ym. Mortality, morbidity, and quality of life after circumferential pulmonary vein ablation for atrial fibrillation: outcomes from a controlled nonrandomized long-term study. J Am Coll Cardiol 2003;42:185-97 «PMID: 12875749»PubMed
  187. Spragg DD, Dalal D, Cheema A ym. Complications of catheter ablation for atrial fibrillation: incidence and predictors. J Cardiovasc Electrophysiol 2008;19:627-31 «PMID: 18462327»PubMed
  188. Friberg L, Tabrizi F, Englund A. Catheter ablation for atrial fibrillation is associated with lower incidence of stroke and death: data from Swedish health registries. Eur Heart J 2016;37:2478-87 «PMID: 26984861»PubMed
  189. Blomström-Lundqvist C, Scheinman MM, Aliot EM ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with supraventricular arrhythmias--executive summary. a report of the American college of cardiology/American heart association task force on practice guidelines and the European society of cardiology committee for practice guidelines (writing committee to develop guidelines for the management of patients with supraventricular arrhythmias) developed in collaboration with NASPE-Heart Rhythm Society. J Am Coll Cardiol 2003;42:1493-531 «PMID: 14563598»PubMed
  190. Nabar A, Rodriguez LM, Timmermans C ym. Effect of right atrial isthmus ablation on the occurrence of atrial fibrillation: observations in four patient groups having type I atrial flutter with or without associated atrial fibrillation. Circulation 1999;99:1441-5 «PMID: 10086967»PubMed
  191. Ahvenvaara T, Uusimaa P, Huikuri HV, Raatikainen MJP. Eteislepatuksen katetriablaatiohoito. Suom Lääkäril 2004;59:2355-61
  192. Prasad SM, Maniar HS, Camillo CJ ym. The Cox maze III procedure for atrial fibrillation: long-term efficacy in patients undergoing lone versus concomitant procedures. J Thorac Cardiovasc Surg 2003;126:1822-8 «PMID: 14688693»PubMed
  193. Cox JL. Cardiac surgery for arrhythmias. J Cardiovasc Electrophysiol 2004;15:250-62 PMID: 15028063
  194. McLellan CS, Abdollah H, Brennan FJ ym. Atrial fibrillation in the pacemaker clinic. Can J Cardiol 2003;19:492-4 «PMID: 12717483»PubMed
  195. Boersma LV, Castella M, van Boven W ym. Atrial fibrillation catheter ablation versus surgical ablation treatment (FAST): a 2-center randomized clinical trial. Circulation 2012;125:23-30 «PMID: 22082673»PubMed
  196. Castellá M, Pereda D, Mestres CA ym. Thoracoscopic pulmonary vein isolation in patients with atrial fibrillation and failed percutaneous ablation. J Thorac Cardiovasc Surg 2010;140:633-8 «PMID: 20117799»PubMed
  197. Levy T, Walker S, Mason M ym. Importance of rate control or rate regulation for improving exercise capacity and quality of life in patients with permanent atrial fibrillation and normal left ventricular function: a randomised controlled study. Heart 2001;85:171-8 «PMID: 11156667»PubMed
  198. Van Gelder IC, Van Veldhuisen DJ, Crijns HJ ym. RAte Control Efficacy in permanent atrial fibrillation: a comparison between lenient versus strict rate control in patients with and without heart failure. Background, aims, and design of RACE II. Am Heart J 2006;152:420-6 «PMID: 16923407»PubMed
  199. Olshansky B, Rosenfeld LE, Warner AL ym. The Atrial Fibrillation Follow-up Investigation of Rhythm Management (AFFIRM) study: approaches to control rate in atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2004;43:1201-8 «PMID: 15063430»PubMed
  200. Leclercq JF, Rosengarten MD, Kural S ym. Effects of intrinsic sympathetic activity of beta-blockers on SA and AV nodes in man. Eur J Cardiol 1981;12:367-75 «PMID: 6113145»PubMed
  201. Al-Khateeb M, Qureshi WT, Odeh R ym. The impact of digoxin on mortality in patients with chronic systolic heart failure: A propensity-matched cohort study. Int J Cardiol 2017;228:214-218 «PMID: 27865188»PubMed
  202. Wang ZQ, Zhang R, Chen MT ym. Digoxin Is Associated With Increased All-cause Mortality in Patients With Atrial Fibrillation Regardless of Concomitant Heart Failure: A Meta-analysis. J Cardiovasc Pharmacol 2015;66:270-5 «PMID: 26348825»PubMed
  203. Chao TF, Liu CJ, Tuan TC ym. Rate-control treatment and mortality in atrial fibrillation. Circulation 2015;132:1604-12 «PMID: 26384160»PubMed
  204. Gheorghiade M, Fonarow GC, van Veldhuisen DJ ym. Lack of evidence of increased mortality among patients with atrial fibrillation taking digoxin: findings from post hoc propensity-matched analysis of the AFFIRM trial. Eur Heart J 2013;34:1489-97 «PMID: 23592708»PubMed
  205. Davy JM, Herold M, Hoglund C ym. Dronedarone for the control of ventricular rate in permanent atrial fibrillation: the Efficacy and safety of dRonedArone for the cOntrol of ventricular rate during atrial fibrillation (ERATO) study. Am Heart J 2008;156:527.e1-9 «PMID: 18760136»PubMed
  206. Singh BN, Connolly SJ, Crijns HJ ym. Dronedarone for maintenance of sinus rhythm in atrial fibrillation or flutter. N Engl J Med 2007;357:987-99 «PMID: 17804843»PubMed
  207. Aliot E ym. Catheter ablation or modulation of the atrioventricular node. Kirjassa: Zipes DP, Haissaguerre M (toim.). Armonk: Futura Publishing Company, Inc., 2002; s. 205-23
  208. Nowinski K, Gadler F, Jensen-Urstad M ym. Transient proarrhythmic state following atrioventricular junctional radiofrequency ablation. Pacing Clin Electrophysiol 2002;25:291-9 «PMID: 11990658»PubMed
  209. Wood KA, Eisenberg SJ, Kalman JM ym. Risk of thromboembolism in chronic atrial flutter. Am J Cardiol 1997;79:1043-7 «PMID: 9114761»PubMed
  210. Cairns JA. Stroke prevention in atrial fibrillation trial. Circulation 1991;84:933-5 «PMID: 1860238»PubMed
  211. Pollack CV Jr, Reilly PA, Eikelboom J ym. Idarucizumab for Dabigatran Reversal. N Engl J Med 2015;373:511-20 «PMID: 26095746»PubMed
  212. Connolly SJ, Ezekowitz MD, Yusuf S ym. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;361:1139-51 «PMID: 19717844»PubMed
  213. Granger CB, Alexander JH, McMurray JJ ym. Apixaban versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:981-92 «PMID: 21870978»PubMed
  214. Giugliano RP, Ruff CT, Braunwald E ym. Edoxaban versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2013;369:2093-104 «PMID: 24251359»PubMed
  215. Bohula EA, Giugliano RP, Ruff CT ym. Impact of Renal Function on Outcomes With Edoxaban in the ENGAGE AF-TIMI 48 Trial. Circulation 2016;134:24-36 «PMID: 27358434»PubMed
  216. Patel MR, Mahaffey KW, Garg J ym. Rivaroxaban versus warfarin in nonvalvular atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:883-91 «PMID: 21830957»PubMed
  217. Lehto M, Niiranen J, Korhonen P ym. Quality of warfarin therapy and risk of stroke, bleeding, and mortality among patients with atrial fibrillation: results from the nationwide FinWAF Registry. Pharmacoepidemiology and drug safety (2017). Published online in Wiley Online Library (wileyonlinelibrary.com) DOI: 10.1002/pds.4194
  218. Nilsson GH, Björholt I, Krakau I. Anticoagulant treatment of patients with chronic atrial fibrillation in primary health care in Sweden--a retrospective study of incidence and quality in a registered population. Fam Pract 2004;21:612-6 «PMID: 15465879»PubMed
  219. Connolly SJ, Eikelboom J, Joyner C ym. Apixaban in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;364:806-17 «PMID: 21309657»PubMed
  220. Zalesak M, Siu K, Francis K ym. Higher persistence in newly diagnosed nonvalvular atrial fibrillation patients treated with dabigatran versus warfarin. Circ Cardiovasc Qual Outcomes 2013;6:567-74 «PMID: 23922182»PubMed
  221. Gorst-Rasmussen A, Skjøth F, Larsen TB ym. Dabigatran adherence in atrial fibrillation patients during the first year after diagnosis: a nationwide cohort study. J Thromb Haemost 2015;13:495-504 «PMID: 25594442»PubMed
  222. Aryana A, Singh SK, Singh SM ym. Association between incomplete surgical ligation of left atrial appendage and stroke and systemic embolization. Heart Rhythm 2015;12:1431-7 «PMID: 25998141»PubMed
  223. Abi-Mansour P, Carberry PA, McCowan RJ ym. Conversion efficacy and safety of repeated doses of ibutilide in patients with atrial flutter and atrial fibrillation. Study Investigators. Am Heart J 1998;136:632-42 «PMID: 9778066»PubMed
  224. ACTIVE Investigators., Connolly SJ, Pogue J ym. Effect of clopidogrel added to aspirin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;360:2066-78 «PMID: 19336502»PubMed
  225. Albers GW. Atrial fibrillation and stroke. Three new studies, three remaining questions. Arch Intern Med 1994;154:1443-8 «PMID: 8017999»PubMed
  226. Alp NJ, Bell JA, Shahi M. Randomised double blind trial of oral versus intravenous flecainide for the cardioversion of acute atrial fibrillation. Heart 2000;84:37-40 «PMID: 10862585»PubMed
  227. Anand K, Mooss AN, Hee TT ym. Meta-analysis: inhibition of renin-angiotensin system prevents new-onset atrial fibrillation. Am Heart J 2006;152:217-22 «PMID: 16875900»PubMed
  228. Anderson JL, Gilbert EM, Alpert BL ym. Prevention of symptomatic recurrences of paroxysmal atrial fibrillation in patients initially tolerating antiarrhythmic therapy. A multicenter, double-blind, crossover study of flecainide and placebo with transtelephonic monitoring. Flecainide Supraventricular Tachycardia Study Group. Circulation 1989;80:1557-70 «PMID: 2513143»PubMed
  229. Avgil Tsadok M, Jackevicius CA, Rahme E ym. Sex differences in stroke risk among older patients with recently diagnosed atrial fibrillation. JAMA 2012;307:1952-8 «PMID: 22570463»PubMed
  230. Barranco F, Sanchez M, Rodriguez J ym. Efficacy of flecainide in patients with supraventricular arrhythmias and respiratory insufficiency. Intensive Care Med 1994;20:42-4 «PMID: 8163757»PubMed
  231. Bernard EO, Schmid ER, Schmidlin D ym. Ibutilide versus amiodarone in atrial fibrillation: a double-blinded, randomized study. Crit Care Med 2003;31:1031-4 «PMID: 12682468»PubMed
  232. Bilato C, Corti MC, Baggio G ym. Prevalence, functional impact, and mortality of atrial fibrillation in an older Italian population (from the Pro.V.A. study). Am J Cardiol 2009;104:1092-7 «PMID: 19801031»PubMed
  233. Bleeding during antithrombotic therapy in patients with atrial fibrillation. The Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. Arch Intern Med 1996;156:409-16 «PMID: 8607726»PubMed
  234. Block PC, Burstein S, Casale PN ym. Percutaneous left atrial appendage occlusion for patients in atrial fibrillation suboptimal for warfarin therapy: 5-year results of the PLAATO (Percutaneous Left Atrial Appendage Transcatheter Occlusion) Study. JACC Cardiovasc Interv 2009;2:594-600 «PMID: 19628179»PubMed
  235. Boriani G, Biffi M, Capucci A ym. Oral propafenone to convert recent-onset atrial fibrillation in patients with and without underlying heart disease. A randomized, controlled trial. Ann Intern Med 1997;126:621-5 «PMID: 9103129»PubMed
  236. Boudonas G, Lefkos N, Efthymiadis AP ym. Intravenous administration of diltiazem in the treatment of supraventricular tachyarrhythmias. Acta Cardiol 1995;50:125-34 «PMID: 7610735»PubMed
  237. Brand FN, Abbott RD, Kannel WB ym. Characteristics and prognosis of lone atrial fibrillation. 30-year follow-up in the Framingham Study. JAMA 1985;254:3449-53 «PMID: 4068186»PubMed
  238. Brignole M, Gianfranchi L, Menozzi C ym. Assessment of atrioventricular junction ablation and DDDR mode-switching pacemaker versus pharmacological treatment in patients with severely symptomatic paroxysmal atrial fibrillation: a randomized controlled study. Circulation 1997;96:2617-24 «PMID: 9355902»PubMed
  239. Brignole M, Menozzi C, Gianfranchi L ym. Assessment of atrioventricular junction ablation and VVIR pacemaker versus pharmacological treatment in patients with heart failure and chronic atrial fibrillation: a randomized, controlled study. Circulation 1998;98:953-60 «PMID: 9737514»PubMed
  240. Capucci A, Lenzi T, Boriani G ym. Effectiveness of loading oral flecainide for converting recent-onset atrial fibrillation to sinus rhythm in patients without organic heart disease or with only systemic hypertension. Am J Cardiol 1992;70:69-72 «PMID: 1615873»PubMed
  241. Channer KS, Birchall A, Steeds RP ym. A randomized placebo-controlled trial of pre-treatment and short- or long-term maintenance therapy with amiodarone supporting DC cardioversion for persistent atrial fibrillation. Eur Heart J 2004;25:144-50 «PMID: 14720531»PubMed
  242. Chevalier P, Durand-Dubief A, Burri H ym. Amiodarone versus placebo and class Ic drugs for cardioversion of recent-onset atrial fibrillation: a meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2003;41:255-62 «PMID: 12535819»PubMed
  243. Climent VE, Marin F, Mainar L ym. Effects of pretreatment with intravenous flecainide on efficacy of external cardioversion of persistent atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2004;27:368-72 «PMID: 15009866»PubMed
  244. Collins LJ, Silverman DI, Douglas PS ym. Cardioversion of nonrheumatic atrial fibrillation. Reduced thromboembolic complications with 4 weeks of precardioversion anticoagulation are related to atrial thrombus resolution. Circulation 1995;92:160-3 «PMID: 7600646»PubMed
  245. Connolly SJ, Laupacis A, Gent M ym. Canadian Atrial Fibrillation Anticoagulation (CAFA) Study. J Am Coll Cardiol 1991;18:349-55 «PMID: 1856403»PubMed
  246. Corley SD, Epstein AE, DiMarco JP ym. Relationships between sinus rhythm, treatment, and survival in the Atrial Fibrillation Follow-Up Investigation of Rhythm Management (AFFIRM) Study. Circulation 2004;109:1509-13 «PMID: 15007003»PubMed
  247. Crijns HJ, van Wijk LM, van Gilst WH ym. Acute conversion of atrial fibrillation to sinus rhythm: clinical efficacy of flecainide acetate. Comparison of two regimens. Eur Heart J 1988;9:634-8 «PMID: 3137061»PubMed
  248. Cronin P, Sneider MB, Kazerooni EA ym. MDCT of the left atrium and pulmonary veins in planning radiofrequency ablation for atrial fibrillation: a how-to guide. AJR Am J Roentgenol 2004;183:767-78 «PMID: 15333369»PubMed
  249. Currie CJ, Jones M, Goodfellow J ym. Evaluation of survival and ischaemic and thromboembolic event rates in patients with non-valvar atrial fibrillation in the general population when treated and untreated with warfarin. Heart 2006;92:196-200 «PMID: 15883133»PubMed
  250. De Simone A, De Pasquale M, De Matteis C ym. VErapamil plus antiarrhythmic drugs reduce atrial fibrillation recurrences after an electrical cardioversion (VEPARAF Study). Eur Heart J 2003;24:1425-9 «PMID: 12909071»PubMed
  251. Donovan KD, Dobb GJ, Coombs LJ ym. Efficacy of flecainide for the reversion of acute onset atrial fibrillation. Am J Cardiol 1992;70:50A-54A; discussion 54A-55A «PMID: 1509999»PubMed
  252. Donovan KD, Dobb GJ, Coombs LJ ym. Reversion of recent-onset atrial fibrillation to sinus rhythm by intravenous flecainide. Am J Cardiol 1991;67:137-41 «PMID: 1898998»PubMed
  253. Doshi RN, Daoud EG, Fellows C ym. Left ventricular-based cardiac stimulation post AV nodal ablation evaluation (the PAVE study). J Cardiovasc Electrophysiol 2005;16:1160-5 «PMID: 16302897»PubMed
  254. Ellenbogen KA, Stambler BS, Wood MA ym. Efficacy of intravenous ibutilide for rapid termination of atrial fibrillation and atrial flutter: a dose-response study. J Am Coll Cardiol 1996;28:130-6 «PMID: 8752805»PubMed
  255. Ezekowitz MD, Bridgers SL, James KE ym. Warfarin in the prevention of stroke associated with nonrheumatic atrial fibrillation. Veterans Affairs Stroke Prevention in Nonrheumatic Atrial Fibrillation Investigators. N Engl J Med 1992;327:1406-12 «PMID: 1406859»PubMed
  256. Fang MC, Go AS, Chang Y ym. Death and disability from warfarin-associated intracranial and extracranial hemorrhages. Am J Med 2007;120:700-5 «PMID: 17679129»PubMed
  257. Fang MC, Go AS, Hylek EM ym. Age and the risk of warfarin-associated hemorrhage: the anticoagulation and risk factors in atrial fibrillation study. J Am Geriatr Soc 2006;54:1231-6 «PMID: 16913990»PubMed
  258. Ferreira AM, Adragão P, Cavaco DM ym. Benefit of cardiac resynchronization therapy in atrial fibrillation patients vs. patients in sinus rhythm: the role of atrioventricular junction ablation. Europace 2008;10:809-15 «PMID: 18511438»PubMed
  259. Flaker GC, Blackshear JL, McBride R ym. Antiarrhythmic drug therapy and cardiac mortality in atrial fibrillation. The Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. J Am Coll Cardiol 1992;20:527-32 «PMID: 1512329»PubMed
  260. Fung JW, Chan SK, Yeung LY ym. Is beta-blockade useful in heart failure patients with atrial fibrillation? An analysis of data from two previously completed prospective trials. Eur J Heart Fail 2002;4:489-94 «PMID: 12167389»PubMed
  261. Furberg CD, Psaty BM, Manolio TA ym. Prevalence of atrial fibrillation in elderly subjects (the Cardiovascular Health Study). Am J Cardiol 1994;74:236-41 «PMID: 8037127»PubMed
  262. García-Fernández MA, Pérez-David E, Quiles J ym. Role of left atrial appendage obliteration in stroke reduction in patients with mitral valve prosthesis: a transesophageal echocardiographic study. J Am Coll Cardiol 2003;42:1253-8 «PMID: 14522491»PubMed
  263. Gasparini M, Auricchio A, Regoli F ym. Four-year efficacy of cardiac resynchronization therapy on exercise tolerance and disease progression: the importance of performing atrioventricular junction ablation in patients with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2006;48:734-43 «PMID: 16904542»PubMed
  264. Gillis AM, Wyse DG, Connolly SJ ym. Atrial pacing periablation for prevention of paroxysmal atrial fibrillation. Circulation 1999;99:2553-8 «PMID: 10330387»PubMed
  265. GISSI-AF Investigators., Disertori M, Latini R ym. Valsartan for prevention of recurrent atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;360:1606-17 «PMID: 19369667»PubMed
  266. Glatter K, Yang Y, Chatterjee K ym. Chemical cardioversion of atrial fibrillation or flutter with ibutilide in patients receiving amiodarone therapy. Circulation 2001;103:253-7 «PMID: 11208685»PubMed
  267. Go AS, Hylek EM, Chang Y ym. Anticoagulation therapy for stroke prevention in atrial fibrillation: how well do randomized trials translate into clinical practice? JAMA 2003;290:2685-92 «PMID: 14645310»PubMed
  268. Hart RG, Benavente O, McBride R ym. Antithrombotic therapy to prevent stroke in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis. Ann Intern Med 1999;131:492-501 «PMID: 10507957»PubMed
  269. Hart RG, Diener HC, Yang S ym. Intracranial hemorrhage in atrial fibrillation patients during anticoagulation with warfarin or dabigatran: the RE-LY trial. Stroke 2012;43:1511-7 «PMID: 22492518»PubMed
  270. Hauck M, Bauer A, Voss F ym. Effect of cardiac resynchronization therapy on conversion of persistent atrial fibrillation to sinus rhythm. Clin Res Cardiol 2009;98:189-94 «PMID: 19034378»PubMed
  271. Healey JS, Baranchuk A, Crystal E ym. Prevention of atrial fibrillation with angiotensin-converting enzyme inhibitors and angiotensin receptor blockers: a meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2005;45:1832-9 «PMID: 15936615»PubMed
  272. Healey JS, Crystal E, Lamy A ym. Left Atrial Appendage Occlusion Study (LAAOS): results of a randomized controlled pilot study of left atrial appendage occlusion during coronary bypass surgery in patients at risk for stroke. Am Heart J 2005;150:288-93 «PMID: 16086933»PubMed
  273. Hilleman DE, Spinler SA. Conversion of recent-onset atrial fibrillation with intravenous amiodarone: a meta-analysis of randomized controlled trials. Pharmacotherapy 2002;22:66-74 «PMID: 11794432»PubMed
  274. Hohnloser SH, Crijns HJ, van Eickels M ym. Effect of dronedarone on cardiovascular events in atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;360:668-78 «PMID: 19213680»PubMed
  275. Holmes DR, Reddy VY, Turi ZG ym. Percutaneous closure of the left atrial appendage versus warfarin therapy for prevention of stroke in patients with atrial fibrillation: a randomised non-inferiority trial. Lancet 2009;374:534-42 «PMID: 19683639»PubMed
  276. Hongo RH, Themistoclakis S, Raviele A ym. Use of ibutilide in cardioversion of patients with atrial fibrillation or atrial flutter treated with class IC agents. J Am Coll Cardiol 2004;44:864-8 «PMID: 15312873»PubMed
  277. Huffman MD, Karmali KN, Berendsen MA ym. Concomitant atrial fibrillation surgery for people undergoing cardiac surgery. Cochrane Database Syst Rev 2016;8:CD011814 «PMID: 27551927»PubMed
  278. Hylek EM, Evans-Molina C, Shea C ym. Major hemorrhage and tolerability of warfarin in the first year of therapy among elderly patients with atrial fibrillation. Circulation 2007;115:2689-96 «PMID: 17515465»PubMed
  279. Hylek EM, Skates SJ, Sheehan MA ym. An analysis of the lowest effective intensity of prophylactic anticoagulation for patients with nonrheumatic atrial fibrillation. N Engl J Med 1996;335:540-6 «PMID: 8678931»PubMed
  280. Jibrini MB, Molnar J, Arora RR. Prevention of atrial fibrillation by way of abrogation of the renin-angiotensin system: a systematic review and meta-analysis. Am J Ther 2008;15:36-43 «PMID: 18223352»PubMed
  281. Johnson WD, Ganjoo AK, Stone CD ym. The left atrial appendage: our most lethal human attachment! Surgical implications. Eur J Cardiothorac Surg 2000;17:718-22 «PMID: 10856866»PubMed
  282. Kanderian AS, Gillinov AM, Pettersson GB ym. Success of surgical left atrial appendage closure: assessment by transesophageal echocardiography. J Am Coll Cardiol 2008;52:924-9 «PMID: 18772063»PubMed
  283. Katz ES, Tsiamtsiouris T, Applebaum RM ym. Surgical left atrial appendage ligation is frequently incomplete: a transesophageal echocardiograhic study. J Am Coll Cardiol 2000;36:468-71 «PMID: 10933359»PubMed
  284. Kay GN, Ellenbogen KA, Giudici M ym. The Ablate and Pace Trial: a prospective study of catheter ablation of the AV conduction system and permanent pacemaker implantation for treatment of atrial fibrillation. APT Investigators. J Interv Card Electrophysiol 1998;2:121-35 «PMID: 9870004»PubMed
  285. Khan IA, Mehta NJ, Gowda RM. Amiodarone for pharmacological cardioversion of recent-onset atrial fibrillation. Int J Cardiol 2003;89:239-48 «PMID: 12767548»PubMed
  286. Khand AU, Rankin AC, Martin W ym. Carvedilol alone or in combination with digoxin for the management of atrial fibrillation in patients with heart failure? J Am Coll Cardiol 2003;42:1944-51 «PMID: 14662257»PubMed
  287. Kiès P, Leclercq C, Bleeker GB ym. Cardiac resynchronisation therapy in chronic atrial fibrillation: impact on left atrial size and reversal to sinus rhythm. Heart 2006;92:490-4 «PMID: 16159986»PubMed
  288. Kistler PM, Sanders P, Morton JB ym. Effect of body mass index on defibrillation thresholds for internal cardioversion in patients with atrial fibrillation. Am J Cardiol 2004;94:370-2 «PMID: 15276109»PubMed
  289. Kochiadakis GE, Igoumenidis NE, Simantirakis EN ym. Intravenous propafenone versus intravenous amiodarone in the management of atrial fibrillation of recent onset: a placebo-controlled study. Pacing Clin Electrophysiol 1998;21:2475-9 «PMID: 9825370»PubMed
  290. Kochiadakis GE, Kanoupakis EM, Kalebubas MD ym. Sotalol vs metoprolol for ventricular rate control in patients with chronic atrial fibrillation who have undergone digitalization: a single-blinded crossover study. Europace 2001;3:73-9 «PMID: 11271956»PubMed
  291. Koster RW, Dorian P, Chapman FW ym. A randomized trial comparing monophasic and biphasic waveform shocks for external cardioversion of atrial fibrillation. Am Heart J 2004;147:e20 «PMID: 15131555»PubMed
  292. Kühlkamp V, Schirdewan A, Stangl K ym. Use of metoprolol CR/XL to maintain sinus rhythm after conversion from persistent atrial fibrillation: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Am Coll Cardiol 2000;36:139-46 «PMID: 10898425»PubMed
  293. Lake FR, Cullen KJ, de Klerk NH ym. Atrial fibrillation and mortality in an elderly population. Aust N Z J Med 1989;19:321-6 «PMID: 2789508»PubMed
  294. Lamas GA, Lee KL, Sweeney MO ym. Ventricular pacing or dual-chamber pacing for sinus-node dysfunction. N Engl J Med 2002;346:1854-62 «PMID: 12063369»PubMed
  295. Larsen TB, Skjøth F, Nielsen PB ym. Comparative effectiveness and safety of non-vitamin K antagonist oral anticoagulants and warfarin in patients with atrial fibrillation: propensity weighted nationwide cohort study. BMJ 2016;353:i3189 «PMID: 27312796»PubMed
  296. Laupacis A, Albers G, Dalen J ym. Antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Chest 1998;114:579S-589S «PMID: 9822064»PubMed
  297. Lewis RV, McMurray J, McDevitt DG. Effects of atenolol, verapamil, and xamoterol on heart rate and exercise tolerance in digitalised patients with chronic atrial fibrillation. J Cardiovasc Pharmacol 1989;13:1-6 «PMID: 2468920»PubMed
  298. Lévy S, Maarek M, Coumel P ym. Characterization of different subsets of atrial fibrillation in general practice in France: the ALFA study. The College of French Cardiologists. Circulation 1999;99:3028-35 «PMID: 10368121»PubMed
  299. Lindholm CJ, Fredholm O, Möller SJ ym. Sinus rhythm maintenance following DC cardioversion of atrial fibrillation is not improved by temporary precardioversion treatment with oral verapamil. Heart 2004;90:534-8 «PMID: 15084552»PubMed
  300. Manning WJ, Silverman DI, Gordon SP ym. Cardioversion from atrial fibrillation without prolonged anticoagulation with use of transesophageal echocardiography to exclude the presence of atrial thrombi. N Engl J Med 1993;328:750-5 «PMID: 8437595»PubMed
  301. McNamara RL, Brass LM, Drozda JP Jr ym. ACC/AHA key data elements and definitions for measuring the clinical management and outcomes of patients with atrial fibrillation: A report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Clinical Data Standards (Writing Commitee to Develop Data Standards on Atrial Fibrillation). J Am Coll Cardiol 2004;44:475-95 «PMID: 15261958»PubMed
  302. Mittal S, Ayati S, Stein KM ym. Transthoracic cardioversion of atrial fibrillation: comparison of rectilinear biphasic versus damped sine wave monophasic shocks. Circulation 2000;101:1282-7 «PMID: 10725288»PubMed
  303. Morgan CL, McEwan P, Tukiendorf A ym. Warfarin treatment in patients with atrial fibrillation: observing outcomes associated with varying levels of INR control. Thromb Res 2009;124:37-41 «PMID: 19062079»PubMed
  304. Nichol G, McAlister F, Pham B ym. Meta-analysis of randomised controlled trials of the effectiveness of antiarrhythmic agents at promoting sinus rhythm in patients with atrial fibrillation. Heart 2002;87:535-43 «PMID: 12010934»PubMed
  305. Niebauer MJ, Brewer JE, Chung MK ym. Comparison of the rectilinear biphasic waveform with the monophasic damped sine waveform for external cardioversion of atrial fibrillation and flutter. Am J Cardiol 2004;93:1495-9 «PMID: 15194019»PubMed
  306. Olesen JB, Lip GY, Hansen ML ym. Validation of risk stratification schemes for predicting stroke and thromboembolism in patients with atrial fibrillation: nationwide cohort study. BMJ 2011;342:d124 «PMID: 21282258»PubMed
  307. Olsson SB, Executive Steering Committee of the SPORTIF III Investigators. Stroke prevention with the oral direct thrombin inhibitor ximelagatran compared with warfarin in patients with non-valvular atrial fibrillation (SPORTIF III): randomised controlled trial. Lancet 2003;362:1691-8 «PMID: 14643116»PubMed
  308. Onalan O, Crystal E. Left atrial appendage exclusion for stroke prevention in patients with nonrheumatic atrial fibrillation. Stroke 2007;38:624-30 «PMID: 17261703»PubMed
  309. Ostrander LD Jr, Brandt RL, Kjelsberg MO ym. Electrocardiographic findings among the adult population of a total natural community, Tecumseh, Michigan. Circulation 1965;31:888-98 «PMID: 14297523»PubMed
  310. Padeletti L, Pürerfellner H, Adler SW ym. Combined efficacy of atrial septal lead placement and atrial pacing algorithms for prevention of paroxysmal atrial tachyarrhythmia. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14:1189-95 «PMID: 14678133»PubMed
  311. Petersen P, Boysen G, Godtfredsen J ym. Placebo-controlled, randomised trial of warfarin and aspirin for prevention of thromboembolic complications in chronic atrial fibrillation. The Copenhagen AFASAK study. Lancet 1989;1:175-9 «PMID: 2563096»PubMed
  312. Peuhkurinen K, Niemelä M, Ylitalo A ym. Effectiveness of amiodarone as a single oral dose for recent-onset atrial fibrillation. Am J Cardiol 2000;85:462-5 «PMID: 10728951»PubMed
  313. Pietersen AH, Hellemann H. Usefulness of flecainide for prevention of paroxysmal atrial fibrillation and flutter. Danish-Norwegian Flecainide Multicenter Study Group. Am J Cardiol 1991;67:713-7 «PMID: 1900978»PubMed
  314. Platia EV, Michelson EL, Porterfield JK ym. Esmolol versus verapamil in the acute treatment of atrial fibrillation or atrial flutter. Am J Cardiol 1989;63:925-9 «PMID: 2564725»PubMed
  315. Predictors of thromboembolism in atrial fibrillation: II. Echocardiographic features of patients at risk. The Stroke Prevention in Atrial Fibrillation Investigators. Ann Intern Med 1992;116:6-12 «PMID: 1727097»PubMed
  316. Reimold SC, Maisel WH, Antman EM. Propafenone for the treatment of supraventricular tachycardia and atrial fibrillation: a meta-analysis. Am J Cardiol 1998;82:66N-71N «PMID: 9809903»PubMed
  317. Reisinger J, Gatterer E, Heinze G ym. Prospective comparison of flecainide versus sotalol for immediate cardioversion of atrial fibrillation. Am J Cardiol 1998;81:1450-4 «PMID: 9645896»PubMed
  318. Reisinger J, Gatterer E, Lang W ym. Flecainide versus ibutilide for immediate cardioversion of atrial fibrillation of recent onset. Eur Heart J 2004;25:1318-24 «PMID: 15288159»PubMed
  319. Risk factors for stroke and efficacy of antithrombotic therapy in atrial fibrillation. Analysis of pooled data from five randomized controlled trials. Arch Intern Med 1994;154:1449-57 «PMID: 8018000»PubMed
  320. Roy D, Rowe BH, Stiell IG ym. A randomized, controlled trial of RSD1235, a novel anti-arrhythmic agent, in the treatment of recent onset atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2004;44:2355-61 «PMID: 15607398»PubMed
  321. Ruff CT, Giugliano RP, Braunwald E ym. Comparison of the efficacy and safety of new oral anticoagulants with warfarin in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis of randomised trials. Lancet 2014;383:955-62 «PMID: 24315724»PubMed
  322. Saliba W, Gronich N, Barnett-Griness O ym. The role of CHADS2 and CHA2 DS2 -VASc scores in the prediction of stroke in individuals without atrial fibrillation: a population-based study. J Thromb Haemost 2016;14:1155-62 «PMID: 27037960»PubMed
  323. Savelieva I, Camm J. Is there any hope for angiotensin-converting enzyme inhibitors in atrial fibrillation? Am Heart J 2007;154:403-6 «PMID: 17719281»PubMed
  324. Schneider MP, Hua TA, Böhm M ym. Prevention of atrial fibrillation by Renin-Angiotensin system inhibition a meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2010;55:2299-307 «PMID: 20488299»PubMed
  325. Secondary prevention in non-rheumatic atrial fibrillation after transient ischaemic attack or minor stroke. EAFT (European Atrial Fibrillation Trial) Study Group. Lancet 1993;342:1255-62 «PMID: 7901582»PubMed
  326. Singh J, Mela T, Ruskin J. Images in cardiovascular medicine. Sleep (vagal)-induced atrial fibrillation. Circulation 2004;110:e32-3 «PMID: 15277334»PubMed
  327. Singh S, Saini RK, DiMarco J ym. Efficacy and safety of sotalol in digitalized patients with chronic atrial fibrillation. The Sotalol Study Group. Am J Cardiol 1991;68:1227-30 «PMID: 1951086»PubMed
  328. Stambler BS, Wood MA, Ellenbogen KA ym. Efficacy and safety of repeated intravenous doses of ibutilide for rapid conversion of atrial flutter or fibrillation. Ibutilide Repeat Dose Study Investigators. Circulation 1996;94:1613-21 «PMID: 8840852»PubMed
  329. Stambler BS, Wood MA, Ellenbogen KA. Antiarrhythmic actions of intravenous ibutilide compared with procainamide during human atrial flutter and fibrillation: electrophysiological determinants of enhanced conversion efficacy. Circulation 1997;96:4298-306 «PMID: 9416896»PubMed
  330. Stambler BS, Wood MA, Ellenbogen KA. Comparative efficacy of intravenous ibutilide versus procainamide for enhancing termination of atrial flutter by atrial overdrive pacing. Am J Cardiol 1996;77:960-6 «PMID: 8644646»PubMed
  331. Steeds RP, Birchall AS, Smith M ym. An open label, randomised, crossover study comparing sotalol and atenolol in the treatment of symptomatic paroxysmal atrial fibrillation. Heart 1999;82:170-5 «PMID: 10409530»PubMed
  332. Stewart S, Hart CL, Hole DJ ym. Population prevalence, incidence, and predictors of atrial fibrillation in the Renfrew/Paisley study. Heart 2001;86:516-21 «PMID: 11602543»PubMed
  333. Sung RJ, Tan HL, Karagounis L ym. Intravenous sotalol for the termination of supraventricular tachycardia and atrial fibrillation and flutter: a multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled study. Sotalol Multicenter Study Group. Am Heart J 1995;129:739-48 «PMID: 7900626»PubMed
  334. Suttorp MJ, Kingma JH, Lie-A-Huen L ym. Intravenous flecainide versus verapamil for acute conversion of paroxysmal atrial fibrillation or flutter to sinus rhythm. Am J Cardiol 1989;63:693-6 «PMID: 2493733»PubMed
  335. Södermark T, Jonsson B, Olsson A ym. Effect of quinidine on maintaining sinus rhythm after conversion of atrial fibrillation or flutter. A multicentre study from Stockholm. Br Heart J 1975;37:486-92 «PMID: 1093559»PubMed
  336. Testa L, Biondi-Zoccai GG, Dello Russo A ym. Rate-control vs. rhythm-control in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis. Eur Heart J 2005;26:2000-6 «PMID: 15872032»PubMed
  337. Boston Area Anticoagulation Trial for Atrial Fibrillation Investigators., Singer DE, Hughes RA ym. The effect of low-dose warfarin on the risk of stroke in patients with nonrheumatic atrial fibrillation. N Engl J Med 1990;323:1505-11 «PMID: 2233931»PubMed
  338. Touboul P, Brugada J, Capucci A ym. Dronedarone for prevention of atrial fibrillation: a dose-ranging study. Eur Heart J 2003;24:1481-7 «PMID: 12919771»PubMed
  339. Tse HF, Lau CP, Wang Q ym. Effect of diltiazem on the recurrence rate of paroxysmal atrial fibrillation. Am J Cardiol 2001;88:568-70 «PMID: 11524073»PubMed
  340. Tse HF, Wang Q, Yu CM ym. Effect of verapamil on prevention of atrial fibrillation in patients implanted with an implantable atrial defibrillator. Clin Cardiol 2001;24:503-5 «PMID: 11450689»PubMed
  341. Tveit A, Seljeflot I, Grundvold I ym. Effect of candesartan and various inflammatory markers on maintenance of sinus rhythm after electrical cardioversion for atrial fibrillation. Am J Cardiol 2007;99:1544-8 «PMID: 17531578»PubMed
  342. Van Gelder IC, Crijns HJ, Van Gilst WH ym. Prediction of uneventful cardioversion and maintenance of sinus rhythm from direct-current electrical cardioversion of chronic atrial fibrillation and flutter. Am J Cardiol 1991;68:41-6 «PMID: 2058558»PubMed
  343. Van Noord T, Van Gelder IC, Tieleman RG ym. VERDICT: the Verapamil versus Digoxin Cardioversion Trial: A randomized study on the role of calcium lowering for maintenance of sinus rhythm after cardioversion of persistent atrial fibrillation. J Cardiovasc Electrophysiol 2001;12:766-9 «PMID: 11469424»PubMed
  344. van Walraven C, Hart RG, Singer DE ym. Oral anticoagulants vs aspirin in nonvalvular atrial fibrillation: an individual patient meta-analysis. JAMA 2002;288:2441-8 «PMID: 12435257»PubMed
  345. Weber S, Ndrepepa G, Schneider M ym. Two-to-one conduction block between left atrium and right lower pulmonary vein preceding complete vein isolation during radiofrequency current ablation. Pacing Clin Electrophysiol 2004;27:829-30 «PMID: 15189546»PubMed
  346. Weiner P, Ganam R, Ganem R ym. Clinical course of recent-onset atrial fibrillation treated with oral propafenone. Chest 1994;105:1013-6 «PMID: 8162718»PubMed
  347. White HD, Gruber M, Feyzi J ym. Comparison of outcomes among patients randomized to warfarin therapy according to anticoagulant control: results from SPORTIF III and V. Arch Intern Med 2007;167:239-45 «PMID: 17296878»PubMed
  348. Volgman AS, Carberry PA, Stambler B ym. Conversion efficacy and safety of intravenous ibutilide compared with intravenous procainamide in patients with atrial flutter or fibrillation. J Am Coll Cardiol 1998;31:1414-9 «PMID: 9581743»PubMed
  349. Wood MA, Brown-Mahoney C, Kay GN ym. Clinical outcomes after ablation and pacing therapy for atrial fibrillation : a meta-analysis. Circulation 2000;101:1138-44 «PMID: 10715260»PubMed
  350. Vos MA, Golitsyn SR, Stangl K ym. Superiority of ibutilide (a new class III agent) over DL-sotalol in converting atrial flutter and atrial fibrillation. The Ibutilide/Sotalol Comparator Study Group. Heart 1998;79:568-75 «PMID: 10078083»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko