Liikunta, sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus ja sydänvalmennus

LIIKKUMATTOMUUDEN HAITALLISUUS & LIIKKUMISEN HYÖDYLLISYYS

• Liikkumattomuus on terveydelle haitallista ja liikunnalla on oikein toteutettuna vain vähän haittoja. Liikuntaa harrastavilla on liikuntaa harrastamattomiin verrattuna parempi toiminta- ja rasituksensietokyky «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»1.
• Säännöllinen, monipuolinen ja riittävän tehokas liikunta on vaikuttavaa osana kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien hoitoa.
• Liikuntaharjoittelu on turvallista kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2.
• Liikuntaa sisältävää kuntoutusta suositellaan.
• Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta (ylläpito lopetettu)»1, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»1
• Ks. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö «»1, «Hautala A, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvalti...»3.

LIIKUNNAN VAIKUTUS SEPELVALTIMOTAUDIN RISKITEKIJÖIHIN

(suorat lainaukset Käypä hoito -suosituksista)

• Lihaskuntoharjoittelu parantaa toimintakykyä, fyysistä kuntoa sekä lihasmassaa ja -voimia. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös lipidiprofiiliin ja insuliiniherkkyyteen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2.
• Runsaasti liikkuvien verenpaine on alhaisempi kuin vähän liikkuvien, ja heillä esiintyy vähemmän kohonnutta verenpainetta «Huai P, Xun H, Reilly KH ym. Physical activity and...»13 ja valtimosairauksia.
• Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen «Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen.»A, «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»14.
• Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on lievästi kohonnut (tai normaalialueella) «Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on kohonnut lievästi (tai se on normaalialueella).»B, «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»14.
• Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää triglyseridipitoisuuksia aiemmin vähän liikkuneilla, joilla ei ole todettu valtimotautia, mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutoksien suuruus on vähäinen, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta «Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolin pitoisuutta sekä pienentää triglyseridien pitoisuuksia terveillä, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä, joilla ei ole todettu valtimotautia, mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutosten suuruus on pienehkö, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta.»A, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»15.
• Lihasvoimaharjoittelu pienentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli-, ei-HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta, mutta sillä ei ole vaikutusta HDL-kolesterolipitoisuuteen «Lihasvoimaharjoittelu vähentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin, ei-HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta, mutta HDL-kolesteroli ei muutu. Tutkittavilla ei ollut diagnosoitua valtimotautia.»A.
• Terveyden kannalta paras liikuntamuoto on sellainen, joka on itselle mieluinen ja jota pystyy toteuttamaan säännöllisesti. Vaikka pelkkä liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia ei välttämättä laihduta (laihtumisessa on keskeistä se, kuinka paljon energiaa liikunta kuluttaa ja paljonko ruokavaliosta vähennetään energiaa), on liikunnalla muitakin hyviä terveysvaikutuksia: se vähentää terveydelle haitallista vatsaontelon sisäistä rasvaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja vähentää veren sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä «Lihavuus aikuisilla. Käypä hoito -suosituksen poti...»16.

LIIKUNNALLISEN KUNTOUTUKSEN ALOITUS

• Kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville tulee olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein suunniteltuun liikuntaharjoitteluun, joka tulee aloittaa mahdollisimman varhain «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2.
• Liikunnallinen kuntoutus tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa (sairaalassa) potilaan yksilölliset tavoitteet ja tekijät huomioiden «Hautala A, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvalti...»3.
  • sairaalavaiheessa korostuu moniammatillinen potilasopetus ja kuntouttavat toimenpiteet
  • vuodelepo tulee minimoida komplikaatioiden ehkäisemiseksi.
  • potilas osallistuu yksilöllisen ja tavoitteellisen harjoitus- ja kuntoutussuunnitelman tekoon yhdessä ammattilaisen kanssa.
• Ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tulee kartoittaa muun muassa kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan fyysisen aktiivisuuden taso, riskitekijät, mahdolliset toimintakyvyn rajoitukset, oireisuus, valmius tarvittaviin elämänmuutoksiin, sosiaalinen tuki sekä sitoutumiskyky omahoitoon liikkumisen keinoin «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2.
• Alueelliset hoitopolut tulisi rakentaa toimiviksi ja vastaamaan kuntoutustarpeeseen «Hautala A, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvalti...»3.

TOIMINTA- JA SUORITUSKYVYN ARVIOINTI

• Suorituskykyä suositellaan arvioitavan edeltävästi sekä sydänkuntoutuksen päättyessä muun muassa seuraavilla keinoilla «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2:
  • Nyha-luokitus
  • CCS-luokitus
  • syke- ja verenpainevasteet
  • Frailty arvio
  • maksimaalista suorituskykyä suositellaan arvioimaan oirerajoitteisen rasituskokeen avulla
  • tarvittaessa vaihtoehtona 6 minuutin kävelytesti
• Potilaalle voidaan tarvittaessa tehdä kliininen kuormituskoe rasituksen aikaisen sydänlihaksen hapenpuutteen ja rytmihäiriöiden selvittämiseksi, tukemaan liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja rohkaisemaan potilasta «Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa. ...»4
• Ks. lisätietoa «Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen»1: Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen.

KUNTOUTUS- JA HOITOSUUNNITELMA & HARJOITUSOHJELMA

• Potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen kuntoutus- ja hoitosuunnitelma «Hautala A, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvalti...»3.
  • potilas osallistuu suunnitelman tekoon yhdessä ammattilaisen kanssa joko jo sairaalassa tai kotiutuessa sovittavana myöhempänä ajankohtana
    • suunnitelman päätavoitteena on potilaan sitouttaminen omahoitoonsa tietoja ja taitoja lisäämällä
    • taustatietojen ja kartoituksen pohjalta kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavalle tulee laatia myös yksilöllinen harjoitusohjelma, joka sisältää yksilölliset tavoitteet «Hautala A, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvalti...»3
    • ohjelmaan on kirjattuna liikunnan tiheys, intensiteetti, liikuntasuorituksen kesto ja liikuntamuoto sekä tarvittaessa ajoitus
    • potilaan riskiluokitus tulee huomioida suunnitelmassa ja liikuntaa ohjatessa «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2
    • suuren riskin potilaiden ohjausta tulee yksilöidä tarkemmin.

LIIKUNNALLISEN KUNTOUTUKSEN JATKAMINEN & LIIKUNTASUOSITUS

• Potilaan tulee saada ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan, joka sisältää päivittäisen hyötyliikunnan lisäksi säännöllistä kestävyysliikuntaa sekä lihaskuntoharjoittelua «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «Hautala A, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvalti...»3.
  • Työryhmä suosittelee ohjausta oireiden tunnistamiseen, hoitoon hakeutumiseen sekä Nitro-valmisteen käyttöön
    • potilaalle suositellaan säännöllistä ja monipuolista liikuntaa «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2
    • ks. taulukko «Kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan liikunnan tiheys, intensiteetti, kesto ja liikuntamuoto , . ...»1.
    • myös epäsäännöllinen liikunnan lisääminen on hyödyllistä erityisesti muutoin vähän liikkuvilla.
    • liikunnan intensiteetti määritetään potilaan yksilöllisen voinnin, suorituskyvyn ja riskiluokituksen mukaisesti.
    • suuren riskin potilaiden ohjausta tulee yksilöidä painokkaammin.

• Korkean intensiteetin intervallisharjoittelu (HIIT) on tunnustettu hyödylliseksi harjoitusmuodoksi stabiilia sepelvaltimotautia sairastavilla «Taylor JL, Holland DJ, Spathis JG ym. Guidelines f...»5.
  • Kuitenkaan sille ei ole vielä luotu universaaleja kriteerejä ja kehyksiä, joten turvallisuusnäkökulmien vuoksi sitä ei vielä olla otettu käyttöön ns. vakiohoitona.
  • HIIT-harjoittelua suunniteltaessa korostuu potilasvalinnan kriteerien tarkka huomioiminen ja kliinisen rasituskokeen rooli potilasvalinnassa on suuri.

SYDÄNVALMENNUS

• Sydänvalmennus sisältää tekijöitä, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, edistävät terveellisten elämäntapojen noudattamista, parantavat sairastuneen ymmärrystä sairaudestaan ja tukevat psykososiaalista hyvinvointia «Santiago de Araújo Pio C, Chaves GS, Davies P ym. ...»7.
• Koti- tai laitosharjoittelu ovat sydänkuntoutusinterventioissa hyödyltään samanarvoisia, kun verrataan kuolleisuutta, harjoittelukapasiteettia ja terveyteen liittyvää elämänlaatua «Anderson L, Sharp GA, Norton RJ ym. Home-based ver...»8.
• Ryhmämuotoisesti toteutettu ohjaus on yhtä vaikuttavaa kuin yksilöohjaus.
• Sydänkuntoutusohjelmissa potilaan omalla koulutustasolla ei ole merkitystä kuolleisuuteen, sepelvaltimotautikohtauksiin, sepelvaltimoiden ohitusleikkauksiin / pallolaajennuksiin eikä sairaalahoidon tarpeeseen tai sydänperäisiin ongelmiin «Anderson L, Brown JP, Clark AM ym. Patient educati...»9.
• Suomalaisista sydänpotilaista vain pieni osa saa systemaattista kuntoutusta. On todettu, että sekundaaripreventiiviset tavoitteet toteutuvat huonosti myös Euroopan laajuisesti. Euroaspire V - tutkimuksen tulosten mukaan verenpaine oli hoitotavoitteessa 42 % potilaista ja LDL-kolesteroli vain 29 % potilaista puolen vuoden kuluttua indeksitapahtumasta. 55 % tupakoitsijoista jatkoi tupakointia sydäntapahtuman jälkeen «Anderson L, Brown JP, Clark AM ym. Patient educati...»9.
• Sydänkuntoutus vähentää kokonais- ja sydänperäistä kuolleisuutta keskimäärin 20 % ja parantaa sydänsairaiden elämänlaatua «Anderson L, Taylor RS. Cardiac rehabilitation for ...»11.
• Liikuntaan perustuva kuntoutus vähentää uusien sairaalahoitojen tarvetta ja ennenaikaisen sydänkuoleman vaaraa «Anderson L, Oldridge N, Thompson DR ym. Exercise-B...»17.
• Terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillinen yhteistyö osana potilaiden hoitoa vähentää sydänperäisistä tai mistä tahansa syystä johtuvaa kuolleisuutta sekä parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua «2020 ESC Guidelines for the management of acute co...»12.
• Työryhmän kommentit:
  • Moniammatillinen tiimi sekä kuntoutusohjaajat ja/tai -suunnittelijat ovat tärkeässä roolissa, jotta potilaat ohjautuisivat nykyistä paremmin sydänkuntoutuksen pariin.
  • Vertaistuen tarjoaminen tulee huomioida osana sydänvalmennusta.