Nilkka-olkavarsipainesuhteen mittaus (ABI) perusterveydenhuollossa
Lisätietoa aiheesta
Arto Heikkilä
18.2.2021
- Nilkka-olkavarsipainesuhteen eli ABI-mittaus (ankle-brachial index) on edullinen ja
laadukas menetelmä alaraajojen valtimoverenkierron arviointiin. Se soveltuu hyvin
perusterveydenhuollon käyttöön «Dachun Xu, Jue Li, Liling Zou ym. Sensitivity and ...»1, «Ankle Brachial Index Collaboration., Fowkes FG, Mu...»2. ABI-mittaus toimii perusterveydenhuollossa alaraajojen tukkivan valtimotaudin diagnostisena
menetelmänä, mutta sillä voidaan myös arvioida tutkittavan yleistä valtimotaudin riskiä
«Ankle Brachial Index Collaboration., Fowkes FG, Mu...»2, «Aboyans V, Criqui MH, Abraham P ym. Measurement an...»3, «Hirsch AT, Criqui MH, Treat-Jacobson D ym. Periphe...»4. Jalkaterien pulssien palpaatioon liittyy paljon virhelähteitä. Kaikkien 4 pedaalipulssien
(arteria dorsalis pedis, ADP, artreria tibialis posterior, ATP) tuntuminen sulkee
pois alaraajojen tukkivan valtimotaudin luotettavasti «Londero LS, Lindholt JS, Thomsen MD ym. Pulse palp...»5.
- Kynädopplerlaite ja verenpainemansetti kuuluvat jokaiseen perusterveydenhuollon vastaanottopisteeseen
alaraajan valtimoverenkierron arvioimiseksi. Perehdytyksen jälkeen ABI-mittauksen
pystyy suorittamaan terveydenhuollon ammattihenkilö luotettavasti «Holland-Letz T, Endres HG, Biedermann S ym. Reprod...»6, «Endres HG, Hucke C, Holland-Letz T ym. A new effic...»7.
- Automaattisten ABI-mittareiden käyttö (käsin pumpattavan painemansetin ja kynädopplerin
sijasta) perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa on yleistynyt. Niiden tekniikka perustuu
oskillometriaan (kuten automaattisissa käsiverenpainemittareissakin). Niiden luotettavuus
on varsin hyvä, jos jalan verenkierto on normaali, mutta ne yliarvioivat painetason,
jos verenkierto on huonontunut. Kriittisessä iskemiassa painelukemaa ei usein saada
ollenkaan. Automaattimittarit soveltuvat lähinnä valtimotaudin seulontaan perusterveydenhuollossa,
mutta eivät ole käyttökelpoisia merkittävää valtimotautia sairastavilla potilailla.
- ABI-mittaus tulee tehdä standardoidulla tavalla. Ennen mittausta tutkittavan tulee
olla 5–10 minuuttia makuuasennossa normaalissa huoneenlämmössä. Edeltävä tupakointi
laskee ABI-arvoa virheellisesti. Verenpainemansetti asetetaan noin 2 cm sisäkehräsluun
yläpuolelle. Tämän jälkeen doppler-laitteella kuunnellaan ADP- ja ATP-valtimosignaalit.
Paras äänenlaatu saadaan käyttämällä sopivasti geeliä ja suuntaamalla doppler-anturi
viistosti valtimon kulkusuuntaan nähden, mansettia kohden. ADP:n anomalinen sijainti
lateraalisesti (a.tarsalis pedis) on yleistä (16 %). Kuuntelualue tulee laajentaa
lateraalisuuntaan, ellei ADP löydy normaalilta paikaltaan. Tämän jälkeen mansetti
täytetään suprasystoliseen paineeseen koko ajan dopplerilla valtimosignaalia kuunnellen
(signaalit häviävät). Sitten mansettipainetta lasketaan, kunnes signaali on taas kuultavissa,
mikä määrittää systolisen verenpaineen mansetin tasolla kyseisessä valtimossa. Systoliset
verenpaineet mitataan kaikista 4 nilkkavaltimosta «Aboyans V, Criqui MH, Abraham P ym. Measurement an...»3. Valtimosignaalien puuttuminen viittaa merkittävään alaraajan tukkivaan valtimotautiin.
Systolinen verenpaine mitataan molemmista olkavarsista ja valitaan korkeampi systolinen
verenpaine.
- Kun ABI-mittaamista käytetään diagnostisena välineenä, ABI lasketaan kummallekin alaraajalle
erikseen siten, että kyseisen nilkan korkeampi systolinen nilkkapaine (ADP/ATP) jaetaan
olkavarren systolisella verenpaineella. Tuolloin saadaan parempi käsitys alaraajan perfuusiosta. Jos halutaan selvittää
tutkittavan yleistä valtimotaudin riskiä, esimerkiksi seulonta- tai tutkimustilanteessa,
käytetään ABI:n laskemiseen pienempää systolista nilkkapainetta kullekin alaraajalle
«Aboyans V, Criqui MH, Abraham P ym. Measurement an...»3.
- Yleisin käytetty ABI-raja-arvo on ≤ 0,90, joka tunnistaa alaraajan tukkivan
valtimotaudin luotettavasti ks. «ABI-arvoa alle 0,90 pidetään yleisesti merkkinä heikentyneestä valtimokierrosta»1. ABI-arvoja 0,91–1,00 voidaan pitää raja-arvoisina, jolloin suositellaan tarvittaessa
toistamaan ABI-mittaus 3. Tutkimuksissa on todettu näiden raja-arvoistenkin ABI-arvojen
ennustavan suurentunutta valtimotautikuolleisuutta «Aboyans V, Criqui MH, Abraham P ym. Measurement an...»3. Normaalit ABI-arvot ovat 1,01–1,40. ABI > 1,40 viittaa mediaskleroosiin.
- Diabetes vaikeuttaa ABI-arvojen tulkintaa siihen liittyvän mediaskleroosin vuoksi.
Diabeetikoilla ja vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ABI-
ja nilkkapaineet voivat olla virheellisen korkeat «Goss DE, de Trafford J, Roberts VC ym. Raised ankl...»8, «Leskinen Y, Salenius JP, Lehtimäki T ym. The preva...»9. Valtimon mediaskleroosin vuoksi mansetti ei pysty puristamaan valtimoa kokoon, ja
virtausääni kuuluu korkeillakin painearvoilla tai ei häviä ollenkaan ("noncompressible").
Tuolloin ABI-arvo voi olla yli 1,40. Diagnostisena välineenä suositellaan tuolloin
käytettäväksi varvaspainemittausta, koska mediaskleroosi ei etene yleensä varpaiden
pieniin valtimoihin «Aboyans V, Criqui MH, Abraham P ym. Measurement an...»3. Mittaus vaatii varvaspainemansetin ja pletysmograafisen anturin, jotka ovat verisuonilaboratorion
varusteita.
- Potilasta ei tulisi lähettää erikoissairaanhoitoon mittaamatta ABI-arvoa.
- ABI-mittauksen käyttöä tulisi lisätä perusterveydenhuollossa arvioitaessa verisuonipotilaan
kokonaisvaltimotautiriskiä ja hoidon tarvetta.
Kirjallisuutta
- Dachun Xu, Jue Li, Liling Zou ym. Sensitivity and specificity of the ankle--brachial
index to diagnose peripheral artery disease: a structured review. Vasc Med 2010;15:361-9
«PMID: 20926495»PubMed
- Ankle Brachial Index Collaboration., Fowkes FG, Murray GD ym. Ankle brachial index
combined with Framingham Risk Score to predict cardiovascular events and mortality:
a meta-analysis. JAMA 2008;300:197-208 «PMID: 18612117»PubMed
- Aboyans V, Criqui MH, Abraham P ym. Measurement and interpretation of the ankle-brachial
index: a scientific statement from the American Heart Association. Circulation 2012;126:2890-909
«PMID: 23159553»PubMed
- Hirsch AT, Criqui MH, Treat-Jacobson D ym. Peripheral arterial disease detection,
awareness, and treatment in primary care. JAMA 2001;286:1317-24 «PMID: 11560536»PubMed
- Londero LS, Lindholt JS, Thomsen MD ym. Pulse palpation is an effective method for
population-based screening to exclude peripheral arterial disease. J Vasc Surg 2016;63:1305-10
«PMID: 26947795»PubMed
- Holland-Letz T, Endres HG, Biedermann S ym. Reproducibility and reliability of the
ankle-brachial index as assessed by vascular experts, family physicians and nurses.
Vasc Med 2007;12:105-12 «PMID: 17615798»PubMed
- Endres HG, Hucke C, Holland-Letz T ym. A new efficient trial design for assessing
reliability of ankle-brachial index measures by three different observer groups. BMC
Cardiovasc Disord 2006;6:33 «PMID: 16872534»PubMed
- Goss DE, de Trafford J, Roberts VC ym. Raised ankle/brachial pressure index in insulin-treated
diabetic patients. Diabet Med 1989;6:576-8 «PMID: 2527696»PubMed
- Leskinen Y, Salenius JP, Lehtimäki T ym. The prevalence of peripheral arterial disease
and medial arterial calcification in patients with chronic renal failure: requirements
for diagnostics. Am J Kidney Dis 2002;40:472-9 «PMID: 12200797»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01500 (050.083)
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim