Karies (hallinta)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 10.01.2023 | Tila: Tulosta
Aihepiiri(t): Hammaslääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Karies (hallinta)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
10.1.2023

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Kariesta on lähes kaikilla suomalaisilla, ja suomalaisten hampaiden puhdistuksessa on edelleen parannettavaa. Kariesta voidaan kuitenkin hallita. Kaikille kuuluvaan karieksen hallintaan (ks. lisätietoja kappaleesta Karieksen hallintatoimet «A1»2) kuuluvat ensisijaisesti terveelliset elintavat ja hyvä hampaiston omahoito läpi elämän. Hyvä suun terveys ja terveelliset elämäntavat tukevat ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia «Svensson L, Hakeberg M, Wide U. Dental pain and or...»1.
  • Esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella arvioidaan jokaisen potilaan kariesriski eli alttius hampaiden reikiintymiselle sekä hampaiden pintojen hoidon tarve. Yhteistyössä potilaan kanssa tehdään yksilöllinen karieksen hallinta- ja hoitosuunnitelma ja määritetään hoitoväli.
  • Karieksen hallintaan kaikilla kuuluvat
    • hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnaa käyttäen kahdesti päivässä
    • hammasvälien puhdistus päivittäin yläkouluikäisestä alkaen
    • ateriarytmi, johon kuuluvat säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat
    • napostelun, sokeroitujen juomien ja makeisten runsaan ja usein toistuvan käytön rajoittaminen
    • veden käyttäminen janojuomana
    • terveellisten elintapojen turvaaminen kaikissa elämänvaiheissa.
  • Ellei karieksen hallinta onnistu pelkästään terveellisin elintavoin ja omahoidon keinoin, selvitetään reikiintymisen syyt ja suunnitellaan sen perusteella yksilöllinen karieksen hallintasuunnitelma.
  • Potilaan omahoidon tehostamiseen voivat kuulua
    • hampaiden puhdistamisen tehostaminen siten, että potilasta ohjataan kädestä pitäen kiinnittämään erityistä huomiota kohtiin, joissa on eteneviä, alkavia kariesvauriota tai jäännösplakkia
    • puhkeavien hampaiden puhdistamisen tehostaminen
    • ruokavalion muokkaaminen hampaille terveelliseksi esimerkiksi ruokapäiväkirjan havaintojen perusteella
    • ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen ruokailukerran päätteeksi (yhteensä ≥ 5 g/päivä)
    • lisäfluoridi omahoitoon yksilöllisen suunnitelman mukaan esimerkiksi suurentamalla hammastahnan käyttömäärää tai käyttötiheyttä tai ottamalla käyttöön fluoritabletit, -huuhteet tai -geeli. Hammaslääkäri, lääkäri, sairaanhoitaja tai suuhygienisti voi ohjata 16 vuotta täyttäneen käyttämään 5 000 ppm:n fluorihammastahnaa päivittäisessä omahoidossa.
  • Vastaanotolla tehtäviä alkavien vaurioiden etenemisen pysäytystoimenpiteitä voivat olla
    • paikalliset fluorikäsittelyt alkavien ja etenevien kariesvaurioiden ja reikiintymiselle alttiilla hammaspinnoilla
    • pysyvien poskihampaiden purupintojen uurteiden pinnoittaminen lapsilla ja nuorilla
    • hammasvälien alkavien etenevien vaurioiden pysäyttäminen resiini-infiltraatiolla.
  • Yksilöllisen karieksen hallinnan hoitotulokset arvioidaan ja jatkosuunnitelma tehdään vastaanotolla toteutetun hoidon päätteeksi tai viimeistään 3–6 kuukauden kuluttua siitä.
  • Karieksen hallinnassa on huomioitava lasten erityisasema. Lasten hampaat ja hampaisto kehittyvät, ja samalla he oppivat hyviä terveystottumuksia. Vanhempien roolimalli on tärkeä.
    • Karieksen hallintaa edistävät elintavat tulee juurruttaa jo varhaislapsuudessa, jolloin niistä parhaiten tulee elinikäinen hyvä tapa.
    • Pikkulapsia ei pidä totuttaa sokerin käyttöön.
    • Pikkulapsia pitää suojata varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta.
    • Huoltajien tehtävä on huolehtia, että heidän lastensa hampaat pestään puhtaiksi kahdesti päivässä käyttäen fluoritahnaa suositusten mukaan.
    • Lapsilla on ikäkausiin liittyviä ja myös yksilöllisiä haasteita (esim. oikomishoito), jolloin he tarvitsevat tukea hyviin terveystottumuksiin.
  • On huolehdittava myös sellaisten henkilöiden hammashoidosta, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut yleissairauden takia tai jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan itse suunsa terveydestä. Yhteistyössä hoiva- ja hoitopalveluiden työntekijöiden kanssa huolehditaan kotihoidossa, hoivapalvelujen piirissä ja laitoksissa olevien henkilöiden terveellisen, monipuolisen ja säännöllisen ruokailun järjestämisestä sekä suun ja hampaiston puhdistamisesta säännöllisesti päivittäin.
  • Onnistunut karieksen hallinta on kliinisesti havaittavissa siitä, ettei eteneviä kariesvauriota enää ole ja hampaat ovat puhtaat.
  • Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää suun terveyden kannalta turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja.

Tiivistelmä ja potilasversio

Taulukot, kuvat ja kaaviot

Kuva 1.

Kiillevaurioiden ICDAS-luokittelu

Kuva 2.

Dentiinivaurioiden ICDAS-luokittelu

Kuva 3.

Puhkeavan hampaan purupinnan puhdistamiseen on kiinnitettävä eritystä huomiota. Harjakset eivät tavoita puhkeavan hampaan purupintaa hammasrivin suuntaisesti harjattaessa (a). Hammasharja täytyy asettaa puhkeavan hampaan purupinnalle erikseen (b).

Tuggytorna på tänder som bryter fram, eller nyligen har gjort det, måste borstas speciellt noggrant.

Kuva 4.

Alle 3-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä sipaisu tai riisiryynin kokoinen pieni määrä fluorihammastahnaa, jossa on 1 000–1 100 ppm fluoridia.

Kuva 5.

Lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare hammastahnaa on riittävä 3–5 vuotiaille aamuin illoin.

Kuva 6.

Kuusivuotiaat ja vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm hammastahnaa aamuin illoin.

Kuva 7.

Kuva 8.

Eri kokoisia kolmitasoharjoja. Jos potilaan hampaiden puhdistaminen on vaikeaa, hampaat voidaan puhdistaa kolmitasoharjalla.

© Kaija Komulainen

Kuva 9.

Kariesta hallitaan yhteiskunnan, potilaiden ja suun terveyden ammattihenkilöiden yhteistyönä. Kuvassa on neljä sisäkkäistä laatikkoa, joiden koot kuvaavat niihin sisältyvien toimintojen kattavuutta. Lisäksi sisempien laatikoiden toiminta on tarkoitettu tarvittaessa täydentämään ulompana olevien laatikoiden toimia.

Kuva 10.

Tavoite

  • Suosituksen tavoitteena on
    • ohjata ihmisiä huolehtimaan itse karieksen hallinnasta terveellisten elintapojen ja yksilöllisesti suunnitellun riittävän omahoidon avulla «Karieksen hallinta, määritelmiä»6. Omahoitoon perustuva karieksen hallinta on kustannustehokasta sekä yksilöille että terveyspalvelujärjestelmälle
    • ohjata suun terveyden ammattihenkilöitä edistämään yksilöiden omahoitoa niin, ettei hampaisiin tule kariesvaurioita
    • ohjata suun terveyden ammattihenkilöitä toimimaan niin, että alkavien kariesvaurioiden eteneminen saadaan pysäytettyä eikä uusia kariesvaurioita synny, etenkään sellaisia, jotka vaativat korjaavaa hoitoa
    • saada luotua kaikille terveyden- ja sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin toimijoille valmiudet edistää suun terveyttä ja saada päättäjät toimimaan niin, että elinympäristö on terveellinen myös karieksen hallinnan näkökulmasta. Terveyspalvelujärjestelmälle tulee turvata riittävät resurssit suun terveyden edistämiseen.

Aiheen rajaus

  • Suositukseen on koottu karieksen hallintaan liittyvät kaikille ikäryhmille yhteiset asiat.
  • Lisäksi käsitellään ikäkausi- ja erityisryhmäkohtaisia kysymyksiä.
  • Kariesvaurioiden korjaavaa hoitoa ei käsitellä tässä suosituksessa. Aiheesta on oma Käypä hoito -suosituksensa: Hampaan paikkaushoito «Hampaan paikkaushoito»5.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmät ovat
    • suun terveyden ammattihenkilöt ja heidän potilaansa
    • lasten ja nuorten vanhemmat tai muut huoltajat
    • lasten, vanhusten ja muiden päivittäisissä toimissaan apua tarvitsevien hoitajat
    • lääkärit ja muut terveydenhuollon sekä neuvoloiden työntekijät
    • ravitsemusterapeutit
    • sosiaali-, opetus- ja liikuntatoimen sekä ruokapalvelun työntekijät
    • kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen, muun harrastustoiminnan ja seurakuntien, työntekijät
    • päättäjät, joilla on mahdollisuus vaikuttaa terveydenhuollon resursseihin ja elinympäristön terveellisyyteen «Karieksen hallinnan kannalta terveellinen elinympäristö»7.

Määritelmät

Karies

  • Karies on mikrobivälitteinen sairaus, jonka ilmenemiseen vaikuttavat useat tekijät. Se aiheuttaa eriasteisia hampaan kovakudosvaurioita ja voi hoitamattomana johtaa hammasperäisen infektion syntyyn. Vaurioiden ilmaantuminen ja laajuus riippuvat suun mikrobiston koostumuksesta ja organisoitumisesta, ravinnosta, hampaan vastustuskyvystä, syljen määrästä ja ajasta, jonka hampaan pinta on plakin eli biofilmin peittämä. Hampaille haitallista, kariesvaurioita aiheuttavaa biofilmiä kutsutaan dysbioottiseksi biofilmiksi. Biofilmin tasapainotilaa eli homeostaasia ja sen häiriintymistä kuvataan oheisessa kuvassa «Biofilmin tasapainotila ja sen häiriintyminen»10. Hampaan pinnalle kertyneestä mikrobipeitteestä käytetään tässä suosituksessa termejä plakki, jäännösplakki «Karieksen hallinta, määritelmiä»6 ja biofilmi «Karieksen hallinta, määritelmiä»6.

Kariesriski

  • Kariesriskillä tarkoitetaan todennäköisyyttä sille, että potilaalle kehittyy uusia kariesvaurioita tietyn ajan sisällä tai että potilaan nykyiset vauriot etenevät. Riskinarviointiin vaikuttavat potilaskohtaiset altistavat tekijät ja suun kliininen tilanne. Potilaskohtainen kariesriskin arviointi on oleellinen osa kliinistä päätöksentekoa, jonka perusteella määritetään yksilöllinen karieksen hallinta- ja hoitosuunnitelma sekä tutkimusväli.

Hampaan reikiintyminen

  • Hammas voi reikiintyä, jos sen pinnalle muodostuva biofilmi saa kehittyä häiriöttä. Sokerien tai muiden helposti fermentoituvien hiilihydraattien käytön myötä tietyt bakteerit tuottavat biofilmiin ja hampaan pinnalle happoja «Karieksen hallinta, määritelmiä»6. Tällaisille bakteereille (mutans-streptokokit, tietyt laktobasillilajit ja tietyt niin sanotut nonmutans-streptokokit ja Actinomyces-lajit ym.) «Kariesbakteerien merkitys hampaiden reikiintymiselle»8 ovat yhteisiä hapontuottokyky ja kyky sietää happoja «Takahashi N, Nyvad B. Caries ecology revisited: mi...»2. Hapot liuottavat hampaan pinnalta mineraaleja, jolloin hampaan pinnan rakenne heikkenee (demineralisaatio). Demineralisaation syytekijöiden poistuessa mineraalit voivat saostua ja hampaan pinta vahvistua uudestaan (remineralisaatio) «Biofilmin tasapainotila ja sen häiriintyminen»10. Alkavan vaurion eteneminen voidaan näin pysäyttää. Jos vaurio syvenee ja hampaaseen tulee kavitaatio pinnalle, joka on vaikea puhdistaa, se voidaan korjata paikkaamalla.
  • Kariesvaurioiden ilmaantuminen aiheutuu useimmiten siitä, että potilaan elintavat ovat suosineet hampaiden reikiintymistä, mutta syynä voi myös olla suurentunut hampaiden reikiintymisriski esimerkiksi syljeneritystä vähentävän sairauden tai lääkityksen vuoksi.

Karieksen hallinta

  • Karieksen hallinta tarkoittaa, että hampaan pinnan mineraalien liukenemisen ja saostumisen välillä on tasapainotila siten, ettei liukeneminen pääse hallitsevaksi eikä hampaisiin synny kariesvaurioita.
  • Karieksen päivittäiseen hallintaan (omahoitoon) kuuluvat hyvä suuhygienia «Karieksen hallinta, määritelmiä»6, riittävä fluorin käyttö, säännöllinen ateriarytmi ja sokeripitoisten ruokien ja juomien runsaan ja tiheän käytön välttäminen.
  • Suun terveydenhuollossa ammattihenkilön tekemään karieksen hallintaan liittyvät altistavien tekijöiden selvittämisen lisäksi kariesvaurioiden varhainen havaitseminen, niiden aktiivisuuden arviointi ja aktiivisten vaurioiden etenemisen pysäyttäminen.
    • Suun terveyden ammattihenkilö selvittää reikiintymisen syyt ja suunnittelee yhdessä potilaan kanssa, miten potilas voi ja haluaa kohentaa elintapojaan ja omahoitoaan (suuhygienia, fluorin käyttö ja ruokatottumukset). Vastaanotolla tehtävien karieksen hallintatoimenpiteiden (esim. fluorilakkaus, pinnoitukset) avulla pyritään hammaskudokseen mekaanisesti kajoamatta säilyttämään hampaan pintarakenne ja estämään vaurion eteneminen.
    • Suuhygienistien ja hammashoitajien tekemässä seulontatarkastuksessa määritetään, onko potilaalla hoidon tarvetta «Hyvin perehdytetty suuhygienisti pystynee tunnistamaan aikuisten seulontatarkastuksessa ne, joilla on korjaavan hammas- ja kiinnityskudoshoidon tarvetta.»C. Hammaslääkäri tekee suun sairauksien tarkemman tutkimuksen, diagnoosin ja hoitosuunnitelman.

Karieksen pysäytyshoito

  • Karieksen pysäytyshoito tarkoittaa sitä, että potilaan omahoidon ja tarvittaessa suun terveyden ammattilaisen tekemien kariesvaurioiden pysäytystoimenpiteiden avulla saadaan aktiivisten alkavien kariesvaurioiden eteneminen pysäytettyä ja suun olosuhteet sellaiseksi, ettei uusia vaurioita synny.
  • Pysäytyshoito toimii parhaiten aktiivisiin alkaviin vaurioihin (ICDAS-luokat 1, 2 ja joissain tapauksissa ICDAS 3 -luokan vauriot), jos potilaalla on hampaille terveelliset ruokailutottumukset, hän saa pidettyä vaurion pinnan puhtaana ja käyttää fluorihammastahnaa sekä tarvittaessa muita suun terveyden ammattilaisen suosittelemia fluorivalmisteita.
  • Pysäytyshoitoon kuuluu usein myös ammattilaisen tekemiä toimenpiteitä, kuten fluorikäsittelyjä 3–6 kuukauden välein, pinnoituksia tai resiini-infiltraatiohoitoa.
  • Hampaiden puhtautta ja vaurioiden tilaa seurataan 3–6 kuukauden välein vastaanotolla. Samalla potilasta motivoidaan hyvään omahoitoon ja hampaisto fluorataan. Sama toistetaan, kunnes vaurio todetaan pysähtyneeksi.
  • Jos potilaalla on alkavien lisäksi useita syviä kariesvaurioita, pysäytyshoitoon kuuluu infektoituneiden hampaiden hoito (ks. Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito «Hampaan juurihoito»6) ja korjausta vaativien isojen vaurioiden etenemisen pysäyttäminen vaiheittaisen karieksen poiston avulla edellä kuvattujen karieksen pysäytystoimien lisäksi.

Karieksen esiintyvyys ja hampaiden harjaustottumukset

Karieksen esiintyvyys

  • Karies on edelleen maailmanlaajuisesti yksi yleisimpiä sairauksia «GBD 2017 Oral Disorders Collaborators., Bernabe E,...»3.
  • Lasten ja nuorten hampaiden reikiintymisestä Suomessa ei nykyisin ole kattavaa tutkimustietoa.
  • Vuonna 2011 toteutetussa varusmiesten suun terveystutkimuksessa tutkituilla oli keskimäärin 4,1 reikiintynyttä, karieksen vuoksi poistettua tai paikattua hammasta (DMFT). Paikkaushoitoa vaativia kariesvaurioita oli keskimäärin 1,4, kun viisaudenhampaita ei otettu huomioon.
    • Lähes puolella varusmiehistä (45 %) oli ainakin yksi paikkausta vaativa kariesvaurio. Kariesvauriot olivat jakautuneet epätasaisesti siten, että noin 30 %:lla varusmiehistä oli 90 % kaikista paikkaushoitoa vaativista hampaista «Tanner T, Kämppi A, Päkkilä J ym. Prevalence and p...»7.
    • Karieksen esiintyvyys oli jakautunut epätasaisesti varusmiesten kotipaikan mukaan «hoi50078e.pdf»5. Kariesta (DT, karioituneiden hampaiden lukumäärä) esiintyi maakunnista runsaimmin Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla (DT 2,00–2,36) ja vähiten länsi- ja etelärannikolla, erityisesti Kymenlaaksossa, missä tilanne oli paras (DT 0,91–1,27) «Kämppi A, Tanner T, Päkkilä J ym. Geographical dis...»8.
  • Terveys 2000 -tutkimuksen aineistossa joka kolmannella vähintään 30-vuotiaalla suomalaisella oli ainakin yksi karieksen vuoksi paikkaushoitoa vaativa hammas. Paikattavia kariesvaurioita yli kahdessa hampaassa oli 10 %:lla kaikista hampaallisista aikuisista. Paikattavia kariesvaurioita esiintyi naisilla vähemmän kuin miehillä. Yli 64-vuotiaista 39 %:lla oli vähintään yksi paikkaushoitoa vaativa hammas «Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Arom...»9.
  • Koko Terveys 2011 -aineistossa paikkaushoitoa vaativia karieksen vaurioittamia hampaita oli yli 30-vuotiailla naisilla keskimäärin 0,3 ja miehillä 0,7. Paikkaushoitoa vaativia karieksen vaurioittamia hampaita oli yli 30-vuotiailla miehistä 28 %:lla ja naisista 14 %:lla. Karies oli miehillä ja naisilla yleisintä yli 75-vuotiailla (51 % ja 23 %) ja vähäisintä 55–64-vuotiailla (23 % ja 13 %) «Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim). Ter...»10, «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1»3.
  • Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa 46–47-vuotiaista aikuisista lähes kaikilla (99 %) havaittiin alkavia vaurioita (kiilteessä) ja 40 %:lla vähintään yksi paikkaushoitoa vaativa kariesvaurio. Kiillekarieksen vaurioittamia hampaita oli keskimäärin 13,8 ja dentiinikarieksen vaurioittamia korjausta vaativia hampaita 1,0 (miehillä 1,2 ja naisilla 0,8). Paikkaushoitoa vaativat vauriot olivat kasautuneet pienelle osalle väestöstä: 10 %:lla tutkituista oli yli puolet havaituista dentiinikariesvaurioista «Laajala A, Pesonen P, Anttonen V ym. Association o...»11.
  • Kaikissa edellä mainituissa suomalaistutkimuksissa on todettu kariesvaurioiden jakautuvan epätasaisesti: suuri osa vaurioista kasaantuu pienelle osalle väestöstä.

Hampaiden harjaustottumukset

Kariesriskiin vaikuttavat tekijät

Taulukko 1. Kariesriskin määritykseen vaikuttavia tekijöitä. Lihavoidut tekijät suurentavat riskiä merkittävästi «https://www.iccms-web.com/uploads/asset/592845add7ac8756944059.pdf»11
1. Esitiedoista havaitut tekijät 2. Suussa havaitut tekijät
Lapset ja nuoret Lapset ja nuoret
Aikuiset ja iäkkäät Aikuiset ja iäkkäät
Taulukko 2. Potilaskohtainen kariesriskin määräytyminen
Pieni riski Lihavoidut tekijät puuttuvat. Hampaissa ei havaita kariesriskiä suurentavia tekijöitä, ja muut tekijät ovat suositusten rajoissa (esim. sokeriset välipalat, suuhygienia, fluorin käyttö).
Kohtalainen riski Potilasta ei voida selkeästi sijoittaa pienen tai suuren riskin luokkaan.
Lapsilla hampaiden puhkeaminen suurentaa riskin vähintään kohtalaiseksi.
Suuri riski Mikä tahansa lihavoitu tekijä todetaan tai 1. tai 2. osion tekijöitä todetaan useampia.

Potilaskohtaisen riskin arviointi

Kliininen tutkimus

Kariesvaurioiden havainnointi

  • Yksilöllinen karieksen hallinnan suunnittelu edellyttää reikiintymisriskin arvioimisen lisäksi pintakohtaista kariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden havainnointia. Havainnointi on suositeltavaa tehdä näönvaraisesti käyttämällä apuna kuituvaloa ja tarvittaessa röntgenkuvausta. Apuna voidaan käyttää myös uusia havainnointimenetelmiä, kuten digitaalista kuituvaloa (Near Infrared Light Transillumination, NIR-LT) ja laserfluoresensssimittausta.
  • Varhainen vaurioiden havainnointi ja altistavien tekijöiden huolellinen selvitys sekä niihin puuttuminen mahdollistavat vaurioiden etenemisen pysäyttämisen.

Näönvarainen tutkimus ja kariesvaurioiden luokittelu

Kuituvalo (FOTI)

Röntgenkuvaus

Uudet menetelmät

Digitaalinen kuituvalo (NIR-LT)

Laserfluoresenssi

Kuivan suun diagnostiikka

Hoitosuunnitelma – karieksen hallintasuunnitelman laatiminen

Taulukko 3. Uusien vaurioiden syntymisen ja alkavien vaurioiden etenemisen todennäköisyys sekä hoitosuunnitelma
Potilaan kariesriski Vauriot
Ei aktiivisia Aktiivisia kiillevaurioita tai yksittäinen dentiinin keskikolmannekseen ulottuva vaurio Useampia dentiinin keskikolmannekseen tai syvemmälle ulottuvia aktiivisia kariesvaurioita
Pieni (ei altistavia tekijöitä)
  • Omahoito
  • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla
  • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla, tarvittaessa korjaavat hoitotoimenpiteet
Kohtalainen
  • Omahoito – tarvittaessa yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma
  • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla
  • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla
  • Korjaavat hoitotoimenpiteet
Suuri (useita altistavia tekijöitä)
  • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla
  • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla
  • Korjaavat hoitotoimenpiteet
  • Yksilöllinen tehostettu omahoitosuunnitelma ja vaurioiden pysäytyshoito vastaanotolla
  • Korjaavat hoitotoimenpiteet

Karieksen hallintatoimet

  • Karieksen hallinnan perusperiaatteet esitetään kuvassa "Karieksen hallinta osana jokapäiväistä elämää" «Kariesta hallitaan yhteiskunnan, potilaiden ja suun terveyden ammattihenkilöiden yhteistyönä»9. Ihannetilanteessa kaikkien ihmisten jokapäiväinen elämä on sellaista, että heidän hampaansa säilyvät terveinä.
  • Kariesta hallitaan yhteiskunnan, potilaiden ja suun terveyden ammattihenkilöiden yhteistyöllä.
  • Yksilötasolla kariesta hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin, joiden juurruttaminen tulee aloittaa jo varhaislapsuudessa.
  • Jos kariesvaurioita syntyy, elintapoja pitää kohentaa. Lisäksi saatetaan tarvita potilaan ja ammattihenkilön yhteisiä karieksen hallintatoimia.
  • Yleensä karieksen hallintatoimet ovat sitä kustannustehokkaampia, mitä suurempi reikiintymisriski väestöryhmällä on. Alle kouluikäisillä tällaiset toimet saattavat olla kustannustehokkaampia kuin vanhemmilla «Pienihäkkinen K, Jokela J, Alanen P. Risk-based ea...»49.

Elintavat ja kaikille suositeltava omahoito

Hampaiden huolellinen puhdistus

Fluorihammastahnan käyttö

Säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio

Vesi janojuomana

Lasten karieksen hallinnassa erityisesti huomioitavia asioita

  • Asetuksen mukaisten lasten ja nuorten suun terveystarkastusten toteutumisesta on erityisen tärkeää huolehtia, sillä hampaisto kehittyy koko lapsuusajan ja etenkin varhaislapsuudessa luodaan pohja hyvälle suun terveydelle «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338»34.

Varhaislapsuus

Hampaiden puhkeamisen aika

Hampaiden kiilteen kehityshäiriöt (MIH eli molaarien ja inkisiivien hypomineralisaatio sekä amelogenisis imperfektan hypomineralisaatio muoto)

  • Hampaiden kiilteen kehityshäiriöt, joissa kiilteen mineralisaatio hampaan kehittyessä on jäänyt epätäydelliseksi (hypomineralisaatio), suurentavat hampaan reikiintymisen riskiä. Jos lapsella todetaan kiilteen kehityshäiriöitä, ne pitää huomioida hoitosuunnitelmassa ja esimerkiksi tehostaa fluorin saantia sekä määrittää sopiva hoitoväli ja tarvittaessa konsultoida lasten hammashoidon erikoishammaslääkäriä hoitosuunnitelmasta. Ks. kohta Kariesvaurioiden pysäytyshoito suun terveyden ammattihenkilön ja potilaan yhteistyönä «A3»4.

Oikomiskojeet

  • Ennen oikomishoidon aloitusta tulee selvittää lapsen kariekselle altistavat tekijät ja tehdä karieksen hallinnan suunnitelma erityisesti hampaiden puhdistuksen ja lisäfluorin osalta. Suunnitelmaa voidaan joutua tarkentamaan oikomishoidon aikana.
  • Oikomiskojeet voivat suurentaa hampaiden reikiintymisriskiä, ja niitä on syytä välttää, kunnes karies on saatu hallintaan. Omahoidon tasoa ja kariesriskiä arvioidaan hoidon aikana.

Iäkkäiden karieksen hallinnassa erityisesti huomioitavia asioita

Kariesvaurioiden pysäytyshoito suun terveyden ammattihenkilön ja potilaan yhteistyönä

Tehostettu omahoidon ja elintapojen ohjaus

Kohdennettu hampaiden harjaus ja hammasvälien puhdistus

  • Potilaalle tai hänen huoltajalleen kerrotaan hammasplakin eli biofilmin «Karieksen hallinta, määritelmiä»6 haitallisista vaikutuksista ja näytetään etenevät kariesvauriot ja vaikeasti puhdistettavat hampaiden pinnat, joissa on jäännösplakkia «Karieksen hallinta, määritelmiä»6. Niin ikään näytetään mahdolliset muut kariesvaurioille alttiit kohdat, kuten puhkeamassa olevat hampaat «Kohdennettu puhkeavien hampaiden harjausopetus ja suuhygienian yksilöllinen kontrollointi saattaa ehkäistä hampaiden reikiintymistä.»C, hammasrivin viimeisten hampaiden takapinnat ja kohdat, joihin oikomiskojeet ja proteettiset rakenteet suosivat plakin kertymistä.
  • Plakkivärjäystä voidaan käyttää jäännösplakin havainnollistamisessa.
  • Ongelmakohtien puhdistaminen harjoitellaan kädestä pitäen.
  • Annettu opetus ja potilaan kanssa sovitut tavoitteet kirjataan potilasasiakirjoihin. Jatkohoitokäynneillä tulosta seurataan ja tarvittaessa opetus uusitaan.
  • Suuhygieniaan kuuluvat myös hampaiden välien puhdistus yksilöllisesti valituilla välineillä ja niiden käytön opetus.
  • Jos potilas ei itse kykene huolehtimaan suuhygieniastaan, läheisten tai hoitohenkilöstön on päivittäin harjattava hänen hampaansa fluorihammastahnaa käyttäen. Myös proteesit tai muut irrotettavat rakenteet on puhdistettava päivittäin. On tärkeää, että suun terveydenhuollon ammattilainen opastaa läheiset ja hoitohenkilöstön toteuttamaan potilaan suuhygieniaa.

Lisäfluori omahoidossa

  • Jos päivittäiskäytössä olevan hammastahnan antama fluorisuoja katsotaan riittämättömäksi, kouluikäisillä ja sitä vanhemmilla voidaan suurentaa kerralla käytettävää hammastahnan määrää (2 cm saakka) tai käyttötiheyttä. He voivat hammaslääkärin ohjeiden mukaisesti käyttää omahoitona muitakin fluorivalmisteita kuin hammastahnaa.
    • Hampaiden huuhteluun tarkoitetut liuokset sisältävät 0,05–0,2 % natrium-, amiini- tai tinafluoridia. Laimeat liuokset on tarkoitettu 6–12-vuotiaille ja 0,2-prosenttiset NaF-huuhteet 12 vuotta täyttäneille päivittäiseen huuhteluun.
    • Fluori-imeskelytablettien (0,25 mg fluoridia) etuna on, että niitä on helppo pitää mukana ja käyttää missä tahansa. Lisäfluoridin tarpeessa oleva fluorihammastahnaa käyttävä kouluikäinen voi imeskellä 4 tablettia ja aikuinen 6 tablettia päivän mittaan.
    • Jos reikiintymisriski on suuri, hammaslääkäri voi ohjata myös yli 3-vuotiaita saamaan lisäfluoria omahoidossa esimerkiksi hammastahnan määrää tai käyttökertoja lisäämällä tai ottamalla käyttöön fluoritabletit (0,25 mg, 1–2/pv).
    • Aikuiset voivat itse harjata hampaansa kerran viikossa 1–1,5 %:n vahvuisella fluoridigeelillä, jos päivittäiskäytössä olevan hammastahnan antama fluorisuoja katsotaan riittämättömäksi.
    • Jos reikiintymisriski on poikkeuksellisen suuri, hammaslääkäri, lääkäri, sairaanhoitaja tai suuhygienisti voi ohjata 16 vuotta täyttäneelle 5 000 ppm fluoridia sisältävää hammastahnaa päivittäiseen omahoitoon «Nordström A, Birkhed D. Preventive effect of high-...»80. Hoito toteutetaan hammaslääkärin tai suuhygienistin valvonnassa, eikä potilaalla tule samaan aikaan olla käytössä muita fluoria sisältäviä tuotteita. Ks. Fimea lisäneuvonta «https://www.fimea.fi/documents/160140/1769302/Duraphat+taskukortti+%281%29.pdf/96ebaf92-3de2-4f68-253c-0fa729086d06?t=1615204035212»39. Ks. Käypä hoito -suositus Hampaan paikkaushoito näytönastekatsaus «Päivittäinen harjaaminen hammastahnalla, jossa on korkea fluoridipitoisuus (5 mg/g), edistää jo havaittujen vaurioiden korjaantumista (pysäytys) tehokkaammin kuin harjaaminen tavanomaisella fluorihammastahnalla.»A.
    • Hampaiden harjaaminen kaksi kertaa päivässä 5 000 ppm fluoridia sisältävällä hammastahnalla pysäyttää aktiivisia juurikariesvaurioita lähes yhtä tehokkaasti kuin tavallinen hammastahna (1 000–1 500 ppm fluoridia), jonka käyttöön on yhdistetty vuosittain 3–4 fluorilakkausta (22 600 ppm fluoridia) vastaanotolla «Heasman PA, Ritchie M, Asuni A ym. Gingival recess...»36.
    • Erityisen kariesaktiivisille aikuisille, esimerkiksi pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saaneille, voidaan valmistaa henkilökohtainen fluorilusikka, jossa käytetään 1–1,5 %:n vahvuista fluoridigeeliä jopa päivittäin. Käyttötiheyden ja seurannan määrittelee hammaslääkäri hoitosuunnitelman yhteydessä.

Sokerin käytön rajoittaminen

  • Varmistetaan, etteivät ruokatottumukset suosi reikiintymistä. Ks. kohta Säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio «A4»5.
  • Ruokatottumusten selvittämiseen ja ohjaukseen voidaan käyttää ruokapäiväkirjaa.

Säännöllinen ksylitolin käyttö

Hyposalivaatiopotilaan suun terveyden ylläpitäminen

  • Jos potilaan syljeneritys on heikentynyt, sitä tulee pyrkiä stimuloimaan esimerkiksi imeskeltävillä tai pureskeltavilla ksylitolituotteilla ja syömällä pureskelua vaativaa ruokaa. Ks. lisätietoja artikkelista Suun kuivuus – haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys «http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96124.pdf»40 (vaatii tietokannan käyttöoikeuden).
  • Lisäksi tulee tehostaa hampaiden puhdistamista ja varmistaa riittävä fluorin saanti sekä sopivat hoitovälit.
  • Potilaan heikentyneen syljenerityksen aiheuttamista ongelmista voidaan tarvittaessa konsultoida hoitavaa lääkäriä, erikoishammaslääkäriä tai erikoissairaanhoitoa.

Karieksen hallintatoimet vastaanotolla

Fluorikäsittelyt vastaanotolla

Pinnoitteet

Resiini-infiltraatio

Klooriheksidiini

Karieksen hallinnan onnistumisen arviointi

  • Karieksen hallinta on onnistunut, kun potilas, tarvittaessa toisen henkilön avustamana, toteuttaa omahoitoa niin, että hänen hampaistonsa on puhdas ja alkavien vaurioiden eteneminen on pysähtynyt eikä uusia vaurioita ole syntynyt.
  • Yksilöllisen karieksen hallinnan hoitotulokset arvioidaan kunkin hoitojakson päätteeksi ja tarvittaessa 3–6 kuukauden kuluttua. Tulokset kirjataan potilaskertomukseen ja yksilöllinen hoitoväli tarkennetaan.

Yksilöllinen tarkastus- tai tutkimusväli karieksen hallinnassa

Suun terveyden kannalta terveellinen elinympäristö

  • Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja.
  • Elinympäristön terveellisyyden kohentaminen vaatii hallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tällaisen yhteistyön järjestäminen on kuntien vastuulla.
  • Kunnilla on vastuu edistää kuntalaisten suun terveyttä (terveydenhuoltolaki 11–13§, vanhuspalvelulaki 13§. Kiireettömän hoidon perusteet STM 2019). Kunnat turvaavat kaikille kuntalaisille terveelliset toimintaympäristöt: päiväkodit, koulut, hoiva- ja hoitolaitokset ja -kodit. Kunnat järjestävät myös suunterveyspalvelut kuntalaisille. Niihin kuuluvat olennaisesti terveyden edistäminen väestötasolla ryhmissä sekä yksilöiden suun terveyden edistäminen.
  • Vastuu terveellisten elintapojen opettamisesta on lapsen huoltajilla, koska heidän antamansa malli on keskeinen terveellisen elämäntavan juurruttamisessa. Kotien on myös saatava tukea suun terveydenhuollosta, neuvoloista ja muilta toimijoilta «Karieksen hallinnan kannalta terveellinen elinympäristö»7, kuten päivähoidosta, koulusta, harrastustoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta.
  • Suun terveydenhuollon opastusta ja apua tarvitaan, jotta läheiset ja muut toimijat saadaan turvaamaan riittävä päivittäinen omahoito «Karieksen hallinta, määritelmiä»6 tilanteessa, jossa ihmisen kyky huolehtia itsestään on heikentynyt esimerkiksi ikääntymisen, vamman tai sairauden vuoksi «Muistisairaan suunhoito»2, «Kun henkilö vastustelee suun puhdistusta – vinkkejä haastaviin tilanteisiin»3, «Suunhoito kotihoidon asiakkailla, hoivapalveluissa ja laitoksissa»4, «Karieksen hallinta iäkkäillä»5.

Toimintamalleja suun terveyden edistämiseen terveys- ja sosiaalipalveluissa

Karieksen hallinta päivähoidossa

Karieksen hallinta kouluissa ja harrastustoiminnassa

  • Kasvavat ja varsinkin runsaasti liikkuvat nuoret tarvitsevat energiaa. On tärkeää, että he saavat tarvitsemansa energian aterioista ja terveellisistä välipaloista. Koululaisia on rohkaistava syömään koululounas kokonaisuutena, jollaiseksi se on tarkoitettu. Ruoka on terveellistä ja sisältää tarvittavan energiamäärän sekä tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet.
  • Nuoria on syytä kannustaa syömään marjoja, hedelmiä, juureksia ja vihanneksia.
  • Runsaskaloriset ja terveydelle sekä hampaille haitalliset sokeriset juomat ja välipalat pitää korvata terveellisillä.
  • Ksylitolituotteiden käyttö on suositeltavaa «Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien (vähintään 5 g/vrk) käyttö ilmeisesti vähentää hampaiden reikiintymistä.»B.
  • Kouluissa ja harrastepaikoissa tulee turvata mahdollisuus juoda hanavettä janojuomana. Erityisesti joukkueurheilijoilla havaittu lisääntynyt hampaiden reikiintyminen ja hammaseroosio tulee huomioida. Urheilujuomat voivat toistuvasti ja tiheään käytettyinä olla hampaiden reikiintymisen kannalta merkittävä riski «Gallagher J, Ashley P, Petrie A ym. Oral health an...»102.
  • Makeiset, virvotusjuomat ja energiajuomat eivät kuulu terveelliseen ruokaympäristöön.
  • Koulujen opetusohjelmaan pitäisi sisältyä suuhygieniaopetusta, jolla varmistetaan kaikille riittävät tiedot ja taidot karieksen hallintaan.

Karieksen hallinta hoivapalveluissa ja laitoshoidossa

Korjaava hoito

  • Kariesvaurioiden syntyminen pyritään ehkäisemään ja alkavien vaurioiden eteneminen pysäyttämään aina, kun se on mahdollista.
  • Korjaavaan hoitoon joudutaan turvautumaan, jos alkavan kariesvaurion pysäyttämistoimia ei ole aloitettu riittävän ajoissa tai niissä ei ole onnistuttu. Tällöinkin on tärkeää, että paikkaushoidon ohella pysäytetään myös potilaalla mahdollisesti olevat alkavat kariesvauriot ja luodaan potilaan kanssa yhdessä pohja sille, että hampaiden reikiintyminen saadaan tulevaisuudessa ehkäistyksi osana jokapäiväistä elämää.
  • Vaurioiden pysäytyshoitoa täydennetään korjaavalla hoidolla (ks. Käypä hoito -suositus Hampaan paikkaushoito «Hampaan paikkaushoito»5), jos
    • vaurion pintaa ei ole mahdollista pitää puhtaana esimerkiksi kavitaation vuoksi
    • vaurio on edennyt dentiiniin puoliväliä pidemmälle, vaikka vaurion pinta olisikin mahdollista pitää puhtaana.
      • Maitohampaissa korjaava hoito on aiheellista aina, kun vaurio on läpäissyt kiilteen.
  • Korjaava hoito voi olla tarpeen myös esteettisistä tai toiminnallisista syistä.
  • Jos hoidon tarvetta on paljon, karieksen hallintaa voidaan tukea omahoitoon ohjauksen ja tehostetun profylaksian rinnalla toteuttamalla hoitojakson aluksi hampaiston kariessaneeraus eli kariesvaurioiden pysäytyshoito vaiheittaisella ekskavoinnilla (ks. Käypä hoito -suosituksen Hampaan juurihoito kappale Täydellinen, vaiheittainen ja osittainen karieskudoksen poisto «https://www.kaypahoito.fi/hoi50110#s10_1»44) sekä huonoennusteisten hampaiden poisto. Kariessaneeraus on syytä toteuttaa myös henkilöille, jotka eivät kykene omahoitoon ja säännölliseen hammashoidossa käyntiin ja joilla karies seuraamuksineen aiheuttaa yleisterveysriskin.

Lopuksi

  • Hyvään terveysosaamiseen kuuluvat karieksen hallinnan perusasioiden ymmärtäminen ja hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn liittyvien taitojen hallinta. Lisäksi tarvitaan pystyvyyden tunnetta eli ihmisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa estää reikiintyminen yksinkertaisin keinoin.
  • Jokaisen on itse tai tarvittaessa avustettuna huolehdittava hampaidensa puhdistuksesta ja terveellisestä ruokavaliosta päivittäin, jotta karieksen hallinnassa voidaan onnistua.
  • Suun terveyden ammattilaiset tukevat potilaita terveiden elintapojen omaksumisessa ja ylläpitämisessä sekä toteuttavat karieksen pysäytyshoidon vastaanotolla.
  • Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja. Ympäristö ei saa altistaa hampaille haitallisille tottumuksille, esimerkiksi napostelulle. Elinympäristön terveellisyyden kohentaminen vaatii hallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tällaisen yhteistyön järjestäminen on kuntien vastuulla.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Karies (hallinta) -suosituksen historiatiedot «Karies (hallinta), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»17

Puheenjohtaja:

Vuokko Anttonen, professori emerita, EHL; Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö

Jäsenet:

Mirkka Järvinen, FT, suuhygienisti, TtM; Espoo

Kaija Komulainen, HLT; Itä-Suomen yliopisto

Antti Kämppi, HLT, EHL, FM, yliopistonlehtori; Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osasto.

Anne Laajala, EHL; Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopistosairaala

Marja-Liisa Laitala, professori, EHL; Oulun yliopisto, Suun terveyden tutkimusyksikkö

Marina Merne-Grafström, HLT, EHL, ylihammaslääkäri; Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Kaisu Pienihäkkinen, kariesopin dosentti, EHL; Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos

Marja Pöllänen, parodontologian dosentti, EHL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Eija Salmela, HLT, EHL, yliopistonlehtori; Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osasto ja HUS

Sidonnaisuudet:

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 27.8.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Vuokko Anttonen: Sivutoimet: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, apulaisylihammaslääkäri, erikoishammaslääkäri; Pihlajalinna, ammatinharjoittaja, EHL. Luottamustoimet: Apollonian asiantuntijalautakunnan jäsen; European Academy of Paedriatric Dentistry Clinical Affair's Commiteen jäsen (ei palkkiota); Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan varajäsen 2018 alkaen; Alliance for Cavity-Free Future, Suomen edustaja Liittouman Pohjoismaisessa hallituksessa ja toiminnan vastuuhenkilö Suomessa, ei palkkiota. Ryhmän tarkoituksena on pyrkiä kansallisella tasolla edistämään kariesvapaata tulevaisuutta. Kansainvälinen Colgate tukee toimintaa maksamalla hallituksen jäsenten osallistumisen yhteispohjoismaiseen kokoukseen.

Mirkka Järvinen: Muut sidonnaisuudet: Alliance for Cavity-Free Future (ACFF) Day 2020, Suomen asiantuntijaryhmä.

Kaija Komulainen: Sivutoimet: Itä-Suomen yliopisto, tutkimus- ja opetustyö, tuntityö. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Hammaslääkäriseura Apollonia. Luottamustoimet: Hammaslääkäriseura Apollonia, koulutustoiminta; Suomen Hammaslääkäriliiton suugeriatrian erityispätevyystoimikunta. Muut sidonnaisuudet: Alliance for Cavity-Free Future (ACFF), Suomen asiantuntijaryhmä.

Antti Kämppi: Sivutoimet: Hammas-Mehiläinen, yksityishammaslääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Hammas Mehiläinen. Luottamustoimet: Apollonia ry, protetiikan ja purentafysiologian jaosto, puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Alliance for Cavity-Free Future (ACFF) day 2020, Suomen asiantuntijaryhmä.

Anne Laajala: Sivutoimet: Coronaria hammaslääkärit Oulu, itsenäinen ammatinharjoittaja. Tutkimusrahoitus: Suomen hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen naishammaslääkärit ry. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Medieco, Plandent, Suomen hammaslääkäriseura Apollonia. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Suomen hammaslääkäriseura Apollonia (EADPH Palma de Mallorca, ORCA Oslo). Luottamustoimet: Oulun hammaslääkäriseura, hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Alliance for Cavity-Free Future (ACFF) Day 2020, Suomen asiantuntijaryhmä.

Marja-Liisa Laitala:Luottamustoimet: Suomen hammaslääkäriliiton koulutuspoliittinen valiokunta Tutkimusrahoitus: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Kulttuurirahasto, Kerttu Saalasti -säätiö.

Marina Merne-Grafström: Sivutoimet: THL (hanke: sote-arviointi), asiantuntijahammaslääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: FCG. Luottamustoimet: Vastaavan hammaslääkärin erityispätevyystoimikunta, Suomen Hammaslääkäriliitto. Ohjaushankkeet: Järsuu (Lounais-Suomen kuntien suun terveydenhuollon toiminnan ohjaushanke).

Kaisu Pienihäkkinen: Ei sidonnaisuuksia.

Marja Pöllänen: Sivutoimet: Hammas Mehiläinen, Turku, erikoishammaslääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ekoweb Turku. Luottamustoimet: STM, Palveluvalikoimaneuvoston jäsen, Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen pj.

Eija Salmela: Sivutoimet: Uusi lastensairaala HUS, erikoishammaslääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Colgate-Palmolive Suomi. Luottamustoimet: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry, Lasten hammashoidon jaosto, hallituksen jäsen. Ohjaushankkeet: Puhtaat hampaat -työryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: Alliance for Cavity-Free Future (ACFF), Suomen asiantuntijaryhmä.

Kirjallisuusviite

Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»45

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Svensson L, Hakeberg M, Wide U. Dental pain and oral health-related quality of life in individuals with severe dental anxiety. Acta Odontol Scand 2018;76:401-406 «PMID: 29782197»PubMed
  2. Takahashi N, Nyvad B. Caries ecology revisited: microbial dynamics and the caries process. Caries Res 2008;42:409-18 «PMID: 18832827»PubMed
  3. GBD 2017 Oral Disorders Collaborators., Bernabe E, Marcenes W ym. Global, Regional, and National Levels and Trends in Burden of Oral Conditions from 1990 to 2017: A Systematic Analysis for the Global Burden of Disease 2017 Study. J Dent Res 2020;99:362-373 «PMID: 32122215»PubMed
  4. Suominen-Taipale AL, Widström E, Sund R. [Not Available]. Open Dent J 2009;3:59-67 «PMID: 19543545»PubMed
  5. Rajavaara P, Laitala ML, Vähänikkilä H ym. Survey of family-related factors of children treated under dental general anaesthesia. Eur J Paediatr Dent 2018;19:139-144 «PMID: 29790778»PubMed
  6. Savanheimo N, Sundberg SA, Virtanen JI ym. Dental care and treatments provided under general anaesthesia in the Helsinki Public Dental Service. BMC Oral Health 2012;12:45 «PMID: 23102205»PubMed
  7. Tanner T, Kämppi A, Päkkilä J ym. Prevalence and polarization of dental caries among young, healthy adults: Cross-sectional epidemiological study. Acta Odontol Scand 2013;71:1436-42 «PMID: 23627898»PubMed
  8. Kämppi A, Tanner T, Päkkilä J ym. Geographical distribution of dental caries prevalence and associated factors in young adults in Finland. Caries Res 2013;47:346-54 «PMID: 23548873»PubMed
  9. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A (toim). Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. KTL B16/2004, Helsinki: Hakapaino Oy, 2004. http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2004b16.pdf
  10. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvynvointi Suomessa 2011. THL. Raportti 69/2012. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/URN_ISBN_978-952-245-769-1.pdf?sequence
  11. Laajala A, Pesonen P, Anttonen V ym. Association of Enamel Caries Lesions with Oral Hygiene and DMFT among Adults. Caries Res 2019;53:475-481 «PMID: 30917373»PubMed
  12. Laitala ML, Laakso JM, Anttonen V. Caries risk factors among Finnish 24-month-old children. Int J Paediatr Dent 2013; Vol (23) Suppl: 53-234(P19-575
  13. Mäki P. THL raportti 2/2010. Lasten terveys, 2010. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80056/3ebde5ad-1be7-4268-9167-df23095fca33.pdf?sequence http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80056/3ebde5ad-1be7-4268-9167-df23095fca33.pdf?sequence
  14. Komulainen K, Ylöstalo P, Syrjälä AM ym. Preference for dentist's home visits among older people. Community Dent Oral Epidemiol 2012;40:89-95 «PMID: 21819439»PubMed
  15. Tuuliainen E, Nihtilä A, Komulainen K ym. The association of frailty with oral cleaning habits and oral hygiene among elderly home care clients. Scand J Caring Sci 2019;: «PMID: 31845365»PubMed
  16. Fejerskov O, Kidd E Dental caries: the disease and its clinical management, 2nd Edn. New Jersey: Wiley-Blackwell, 2008
  17. Gao X, Jiang S, Koh D ym. Salivary biomarkers for dental caries. Periodontol 2000 2016;70:128-41 «PMID: 26662487»PubMed
  18. Monse B, Heinrich-Weltzien R, Benzian H ym. PUFA--an index of clinical consequences of untreated dental caries. Community Dent Oral Epidemiol 2010;38:77-82 «PMID: 20002630»PubMed
  19. Komulainen K, Ylöstalo P, Syrjälä AM ym. Determinants for preventive oral health care need among community-dwelling older people: a population-based study. Spec Care Dentist 2014;34:19-26 «PMID: 24382367»PubMed
  20. Deng J, Jackson L, Epstein JB ym. Dental demineralization and caries in patients with head and neck cancer. Oral Oncol 2015;51:824-31 «PMID: 26198979»PubMed
  21. Svensson L, Hakeberg M, Wide U. Dental pain and oral health-related quality of life in individuals with severe dental anxiety. Acta Odontol Scand 2018;76:401-406 «PMID: 29782197»PubMed
  22. Olak J, Saag M, Honkala S ym. Children's dental fear in relation to dental health and parental dental fear. Stomatologija 2013;15:26-31 «PMID: 23732827»PubMed
  23. Goettems ML, Shqair AQ, Bergmann VF ym. Oral health self-perception, dental caries, and pain: the role of dental fear underlying this association. Int J Paediatr Dent 2018;28:319-325 «PMID: 29528150»PubMed
  24. Wennström A, Wide Boman U, Stenman U ym. Oral health, sense of coherence and dental anxiety among middle-aged women. Acta Odontol Scand 2013;71:256-62 «PMID: 22452573»PubMed
  25. Meurman PK, Pienihäkkinen K. Factors associated with caries increment: a longitudinal study from 18 months to 5 years of age. Caries Res 2010;44:519-24 «PMID: 20975269»PubMed
  26. Pedersen AML, Sørensen CE, Proctor GB ym. Salivary secretion in health and disease. J Oral Rehabil 2018;45:730-746 «PMID: 29878444»PubMed
  27. Tham R, Bowatte G, Dharmage SC ym. Breastfeeding and the risk of dental caries: a systematic review and meta-analysis. Acta Paediatr 2015;104:62-84 «PMID: 26206663»PubMed
  28. Carvalho JC, Ekstrand KR, Thylstrup A. Dental plaque and caries on occlusal surfaces of first permanent molars in relation to stage of eruption. J Dent Res 1989;68:773-9 «PMID: 2715469»PubMed
  29. Alaluusua S, Malmivirta R. Early plaque accumulation--a sign for caries risk in young children. Community Dent Oral Epidemiol 1994;22:273-6 «PMID: 7813174»PubMed
  30. Alm A. On dental caries and caries-related factors in children and teenagers. Swed Dent J Suppl 2008;:7-63, 1p preceding table of contents «PMID: 18637315»PubMed
  31. Costa FS, Silveira ER, Pinto GS ym. Developmental defects of enamel and dental caries in the primary dentition: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2017;60:1-7 «PMID: 28347809»PubMed
  32. Vargas-Ferreira F, Salas MM, Nascimento GG ym. Association between developmental defects of enamel and dental caries: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2015;43:619-28 «PMID: 25862273»PubMed
  33. Taskinen H, Kankaala T, Rajavaara P ym. Self-reported causes for referral to dental treatment under general anaesthesia (DGA): a cross-sectional survey. Eur Arch Paediatr Dent 2014;15:105-12 «PMID: 23918236»PubMed
  34. Julien KC, Buschang PH, Campbell PM. Prevalence of white spot lesion formation during orthodontic treatment. Angle Orthod 2013;83:641-7 «PMID: 23289733»PubMed
  35. Eltayeb MK, Ibrahim YE, El Karim IA ym. Distribution of white spot lesions among orthodontic patients attending teaching institutes in Khartoum. BMC Oral Health 2017;17:88 «PMID: 28545439»PubMed
  36. Heasman PA, Ritchie M, Asuni A ym. Gingival recession and root caries in the ageing population: a critical evaluation of treatments. J Clin Periodontol 2017;44 Suppl 18:S178-S193 «PMID: 28266119»PubMed
  37. Foley NC, Affoo RH, Siqueira WL ym. A Systematic Review Examining the Oral Health Status of Persons with Dementia. JDR Clin Trans Res 2017;2:330-342 «PMID: 30931751»PubMed
  38. Vesterhus G, Stenerud G, Hede B. Suunhoito hoitokodissa. Suom Hammaslääkäril 2017;6:26-31
  39. Allen PF, Da Mata C, Hayes M. Minimal intervention dentistry for partially dentate older adults. Gerodontology 2019;36:92-98 «PMID: 30706959»PubMed
  40. Minakuchi S, Tsuga K, Ikebe K ym. Oral hypofunction in the older population: Position paper of the Japanese Society of Gerodontology in 2016. Gerodontology 2018;35:317-324 «PMID: 29882364»PubMed
  41. Skott P, Wårdh I: Mind the gap - älä menetä yhteyttä iäkkääseen potilaaseen. Suom Hammaslääkäril 2017;5:38-45
  42. Pitts NB, Ekstrand KR, ICDAS Foundation. International Caries Detection and Assessment System (ICDAS) and its International Caries Classification and Management System (ICCMS) - methods for staging of the caries process and enabling dentists to manage caries. Community Dent Oral Epidemiol 2013;41:e41-52 «PMID: 24916677»PubMed
  43. Laitala ML, Piipari L, Sämpi N ym. Validity of Digital Imaging of Fiber-Optic Transillumination in Caries Detection on Proximal Tooth Surfaces. Int J Dent 2017;2017:8289636 «PMID: 29098003»PubMed
  44. Kühnisch J, Anttonen V, Duggal MS ym. Best clinical practice guidance for prescribing dental radiographs in children and adolescents: an EAPD policy document. Eur Arch Paediatr Dent 2019;: «PMID: 31768893»PubMed
  45. Ligtenberg AJM, Veerman ECI, series eds. Saliva: secretion and functions. Monographs in Oral Science, vol 24: 0077-0892
  46. Sordi MB, Massochin RC, Camargo AR ym. Oral health assessment for users of marijuana and cocaine/crack substances. Braz Oral Res 2017;31:e102 «PMID: 29267663»PubMed
  47. Mateos-Moreno MV, Del-Río-Highsmith J, Riobóo-García R ym. Dental profile of a community of recovering drug addicts: Biomedical aspects. Retrospective cohort study. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2013;18:e671-9 «PMID: 23722124»PubMed
  48. Shekarchizadeh H, Khami MR, Mohebbi SZ ym. Oral Health of Drug Abusers: A Review of Health Effects and Care. Iran J Public Health 2013;42:929-40 «PMID: 26060654»PubMed
  49. Pienihäkkinen K, Jokela J, Alanen P. Risk-based early prevention in comparison with routine prevention of dental caries: a 7-year follow-up of a controlled clinical trial; clinical and economic aspects. BMC Oral Health 2005;5:2 «PMID: 15784155»PubMed
  50. VanWormer JJ, Acharya A, Greenlee RT ym. Oral hygiene and cardiometabolic disease risk in the survey of the health of Wisconsin. Community Dent Oral Epidemiol 2013;41:374-84 «PMID: 23106415»PubMed
  51. Desvarieux M, Demmer RT, Jacobs DR ym. Changes in clinical and microbiological periodontal profiles relate to progression of carotid intima-media thickness: the Oral Infections and Vascular Disease Epidemiology study. J Am Heart Assoc 2013;2:e000254 «PMID: 24166489»PubMed
  52. Söder B, Yakob M, Meurman JH ym. The association of dental plaque with cancer mortality in Sweden. A longitudinal study. BMJ Open 2012;2: «PMID: 22689907»PubMed
  53. Chang JS, Lo HI, Wong TY ym. Investigating the association between oral hygiene and head and neck cancer. Oral Oncol 2013;49:1010-7 «PMID: 23948049»PubMed
  54. Dar NA, Islami F, Bhat GA ym. Poor oral hygiene and risk of esophageal squamous cell carcinoma in Kashmir. Br J Cancer 2013;109:1367-72 «PMID: 23900216»PubMed
  55. Pussinen PJ, Paju S, Koponen J ym. Association of Childhood Oral Infections With Cardiovascular Risk Factors and Subclinical Atherosclerosis in Adulthood. JAMA Netw Open 2019;2:e192523 «PMID: 31026022»PubMed
  56. Ástvaldsdóttir Á, Boström AM, Davidson T ym. Oral health and dental care of older persons-A systematic map of systematic reviews. Gerodontology 2018;35:290-304 «PMID: 30129220»PubMed
  57. Axelsson P, Buischi YA, Barbosa MF ym. The effect of a new oral hygiene training program on approximal caries in 12-15-year-old Brazilian children: results after three years. Adv Dent Res 1994;8:278-84 «PMID: 7865087»PubMed
  58. Toumba KJ, Twetman S, Splieth C ym. Guidelines on the use of fluoride for caries prevention in children: an updated EAPD policy document. Eur Arch Paediatr Dent 2019;20:507-516 «PMID: 31631242»PubMed
  59. Institute of Medicine (US) Standing Committee on the Scientific Evaluation of Dietary Reference Intakes. Dietary Reference Intakes for Calcium, Phosphorus, Magnesium, Vitamin D, and Fluoride. Available from url: http://www.nap.edu/catalog/5776.html
  60. Laitala ML, Vehkalahti MM, Virtanen JI. Frequent consumption of sugar-sweetened beverages and sweets starts at early age. Acta Odontol Scand 2018;76:105-110 «PMID: 29032715»PubMed
  61. Campain AC, Morgan MV, Evans RW ym. Sugar-starch combinations in food and the relationship to dental caries in low-risk adolescents. Eur J Oral Sci 2003;111:316-25 «PMID: 12887397»PubMed
  62. Johansson I, Holgerson PL, Kressin NR ym. Snacking habits and caries in young children. Caries Res 2010;44:421-30 «PMID: 20720422»PubMed
  63. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. World Health Organ Tech Rep Ser 2003;916:i-viii, 1-149, backcover «PMID: 12768890»PubMed
  64. Giacaman RA. Sugars and beyond. The role of sugars and the other nutrients and their potential impact on caries. Oral Dis 2018;24:1185-1197 «PMID: 28898520»PubMed
  65. Valtiovarainministerio, tammikuu 2013 Sokeriverotusta selvittanyt tyoryhma. Sokeriverotyoryhman loppuraportti. Valtiovarainministerion julkaisuja 3/2013 www.vm.fi/julkaisut. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013. ISBN 978- 952-251-423-3(nid.) ISSN 1459-3394 (nid.) ISBN 978-952-251-424-0 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF)
  66. Soini H, Muurinen S, Savikko N et al: Iäkkäiden asukkaiden ravitsemustila Helsingissä ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä 2003-2017 - kehittämistyön tuloksia: Gerontologia 2019;3:121-32
  67. Kaipainen T, Tiihonen M, Hartikainen S, Nykänen I: Prevalence and risk factors for malnutrition and associated factors among home care clients. Jour Nursing Home Res 2015;1:47-51
  68. Gabre P, Twetman S. Ikäihmisille hyvä suunterveys - kuinka ehkäistä juurikaries, ientulehdus ja suun kandidoosi. Suom Hammaslääkäril 2017;5:22-29
  69. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Juomat ravitsemuksessa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä työryhmä: Valsta LM, Borg P, Heiskanen S, Keskinen H, Männistö S, Rautio T, Sarlio-Lähteenkorva S, Kara R. 2008, Helsinki: Yliopistopaino. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ruoka-aineet/juomat/juomat_ravitsemuksessa.pdf
  70. Lussi A, Carvalho TS. Analyses of the Erosive Effect of Dietary Substances and Medications on Deciduous Teeth. PLoS One 2015;10:e0143957 «PMID: 26700481»PubMed
  71. Larsen MJ, Nyvad B. Enamel erosion by some soft drinks and orange juices relative to their pH, buffering effect and contents of calcium phosphate. Caries Res 1999;33:81-7 «PMID: 9831784»PubMed
  72. Hughes JA, West NX, Parker DM ym. Development and evaluation of a low erosive blackcurrant juice drink. 3. Final drink and concentrate, formulae comparisons in situ and overview of the concept. J Dent 1999;27:345-50 «PMID: 10377609»PubMed
  73. Köhler B, Bratthall D. Intrafamilial levels of Streptococcus mutans and some aspects of the bacterial transmission. Scand J Dent Res 1978;86:35-42 «PMID: 273301»PubMed
  74. Andreas NJ, Kampmann B, Mehring Le-Doare K. Human breast milk: A review on its composition and bioactivity. Early Hum Dev 2015;91:629-35 «PMID: 26375355»PubMed
  75. Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000;28:399-406 «PMID: 11106011»PubMed
  76. Routasalo P, Pitkälä K. Omahoidon tukeminen. Opas terveydenhuollon ammattilaisille. Lääkäriseura Duodecim. ISBN 978-952-67123-2-1
  77. Cinar AB, Freeman R, Schou L. A new complementary approach for oral health and diabetes management: health coaching. Int Dent J 2018;68:54-64 «PMID: 28913928»PubMed
  78. Emani S, Thomas R, Shah R ym. Application of transtheoretical model to assess the compliance of chronic periodontitis patients to periodontal therapy. Contemp Clin Dent 2016;7:176-81 «PMID: 27307663»PubMed
  79. Kamalikhah T, Mazllomi Mahmood Abad S, Khalighinejad N ym. Dental flossing behaviour and its determinants among students in a suburb area of Tehran-Iran: using Transtheoretical Model. Int J Dent Hyg 2017;15:106-112 «PMID: 26053407»PubMed
  80. Nordström A, Birkhed D. Preventive effect of high-fluoride dentifrice (5,000 ppm) in caries-active adolescents: a 2-year clinical trial. Caries Res 2010;44:323-31 «PMID: 20606431»PubMed
  81. Axelsson P, Lindhe J. The effect of a preventive programme on dental plaque, gingivitis and caries in schoolchildren. Results after one and two years. J Clin Periodontol 1974;1:126-38 «PMID: 4532119»PubMed
  82. Axelsson P, Lindhe J. Effect of controlled oral hygiene procedures on caries and periodontal disease in adults. Results after 6 years. J Clin Periodontol 1981;8:239-48 «PMID: 6947990»PubMed
  83. de Bruyn H, Arends J. Fluoride varnishes--a review. J Biol Buccale 1987;15:71-82 «PMID: 3316196»PubMed
  84. Marinho VC, Worthington HV, Walsh T ym. Fluoride varnishes for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD002279 «PMID: 23846772»PubMed
  85. Zhao IS, Gao SS, Hiraishi N ym. Mechanisms of silver diamine fluoride on arresting caries: a literature review. Int Dent J 2018;68:67-76 «PMID: 28542863»PubMed
  86. Oliveira BH, Cunha-Cruz J, Rajendra A ym. Controlling caries in exposed root surfaces with silver diamine fluoride: A systematic review with meta-analysis. J Am Dent Assoc 2018;149:671-679.e1 «PMID: 29805039»PubMed
  87. McReynolds D, Duane B. Systematic review finds that silver diamine fluoride is effective for both root caries prevention and arrest in older adults. Evid Based Dent 2018;19:46-47 «PMID: 29930359»PubMed
  88. Tan HP, Lo EC, Dyson JE ym. A randomized trial on root caries prevention in elders. J Dent Res 2010;89:1086-90 «PMID: 20671206»PubMed
  89. Lewis A, Wallace J, Deutsch A ym. Improving the oral health of frail and functionally dependent elderly. Aust Dent J 2015;60 Suppl 1:95-105 «PMID: 25762046»PubMed
  90. Mitwalli H, Mourao MDA, Dennison J ym. Effect of Silver Diamine Fluoride Treatment on Microbial Profiles of Plaque Biofilms from Root/Cervical Caries Lesions. Caries Res 2019;53:555-566 «PMID: 31137026»PubMed
  91. Ahovuo-Saloranta A, Hiiri A, Nordblad A ym. Pit and fissure sealants for preventing dental decay in the permanent teeth of children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD001830 «PMID: 15266455»PubMed
  92. Oong EM, Griffin SO, Kohn WG ym. The effect of dental sealants on bacteria levels in caries lesions: a review of the evidence. J Am Dent Assoc 2008;139:271-8; quiz 357-8 «PMID: 18310731»PubMed
  93. Slayton RL, Urquhart O, Araujo MWB ym. Evidence-based clinical practice guideline on nonrestorative treatments for carious lesions: A report from the American Dental Association. J Am Dent Assoc 2018;149:837-849.e19 «PMID: 30261951»PubMed
  94. Söderholm KJ. The impact of recent changes in the epidemiology of dental caries on guidelines for the use of dental sealants: clinical perspectives. J Public Health Dent 1995;55:302-11 «PMID: 8854270»PubMed
  95. Honkala S, ElSalhy M, Shyama M ym. Sealant versus Fluoride in Primary Molars of Kindergarten Children Regularly Receiving Fluoride Varnish: One-Year Randomized Clinical Trial Follow-Up. Caries Res 2015;49:458-66 «PMID: 26228621»PubMed
  96. Peters MC, Hopkins AR Jr, Zhu L ym. Efficacy of Proximal Resin Infiltration on Caries Inhibition: Results from a 3-Year Randomized Controlled Clinical Trial. J Dent Res 2019;98:1497-1502 «PMID: 31526071»PubMed
  97. Faghihian R, Shirani M, Tarrahi MJ ym. Efficacy of the Resin Infiltration Technique in Preventing Initial Caries Progression: A Systematic Review and Meta-Analysis. Pediatr Dent 2019;41:88-94 «PMID: 30992105»PubMed
  98. Urquhart O, Tampi MP, Pilcher L ym. Nonrestorative Treatments for Caries: Systematic Review and Network Meta-analysis. J Dent Res 2019;98:14-26 «PMID: 30290130»PubMed
  99. Liang Y, Deng Z, Dai X ym. Micro-invasive interventions for managing non-cavitated proximal caries of different depths: a systematic review and meta-analysis. Clin Oral Investig 2018;22:2675-2684 «PMID: 30238416»PubMed
  100. Slot DE, Vaandrager NC, Van Loveren C ym. The effect of chlorhexidine varnish on root caries: a systematic review. Caries Res 2011;45:162-73 «PMID: 21525751»PubMed
  101. Rethman MP, Beltrán-Aguilar ED, Billings RJ ym. Nonfluoride caries-preventive agents: executive summary of evidence-based clinical recommendations. J Am Dent Assoc 2011;142:1065-1071 «PMID: 21987836»PubMed
  102. Gallagher J, Ashley P, Petrie A ym. Oral health and performance impacts in elite and professional athletes. Community Dent Oral Epidemiol 2018;46:563-568 «PMID: 29938820»PubMed
  103. van der Putten GJ, Mulder J, de Baat C ym. Effectiveness of supervised implementation of an oral health care guideline in care homes; a single-blinded cluster randomized controlled trial. Clin Oral Investig 2013;17:1143-53 «PMID: 22842777»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50127 (050.078)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Bitewing-röntgenkuvauksen avulla saatu lisähyöty pysyvien hampaiden kariesvaurioiden havainnoinnissa

Bitewing-röntgenkuvat helpottavat dentiiniin ulottuvien ja hammasvälikariesvaurioiden havaitsemista.

A

Efficacy of pit and fissure sealants for preventing dental decay in permanent teeth

Pit and fissure sealants are effective in preventing caries in occlusal surfaces of permanent molars in children and adolescents.

A

Fluorihammastahnan vaikutus hampaiden reikiintymiseen

Fluorihammastahnan käyttö vähentää hampaiden reikiintymistä verrattuna fluorittoman tahnan käyttöön.

A

Hampaiden päivittäisten harjauskertojen määrän vaikutus hampaiden reikiintymiseen

Säännöllisesti 2 kertaa päivässä hampaansa harjaavilla on vähemmän reikiä hampaissa kuin niillä, jotka harjaavat hampaansa harvemmin kuin 2 kertaa päivässä.

A

Korkean fluoridipitoisuuden hammastahna juuripinnan kariesvaurioiden pysäytyshoidossa

Päivittäinen harjaaminen hammastahnalla, jossa on korkea fluoridipitoisuus (5 mg/g), edistää jo havaittujen vaurioiden korjaantumista (pysäytys) tehokkaammin kuin harjaaminen tavanomaisella fluorihammastahnalla.

A

Näönvarainen tarkastus käyttäen kariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden luokittelua

Standardoidun luokittelujärjestelmän käyttö lisää primaarikariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden näönvaraisen havainnoinnin tarkkuutta.

A

Sokerin saanti ja hampaiden reikiintyminen

Runsas sokerin syönti ilmeisesti lisää hampaiden reikiintymistä.

A

Sokeriset juomat ja hampaiden reikiintyminen

Runsas sokeristen juomien nauttiminen lisää hampaiden reikiintymistä.

A

Vaikuttava terveysohjaus

Motivoiva haastattelu on vaikuttava ohjausmenetelmä, kun tavoitteena on parantaa terveyttä muutamalla terveyskäyttäytymistä.

A

Äidin päivittäinen ksylitolin käyttö ja mutans-streptokokkien kolonisoituminen lapsen suuhun

Äidin päivittäinen ksylitolin käyttö estää mutans-streptokokkien kolonisoitumista lapsen suuhun ensimmäisten elinvuosien aikana.

B

Alle kouluikäisten lasten vanhempien terveysneuvonta hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä

Alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattu toistuva, vuorovaikutteinen terveysneuvonta auttaa ilmeisesti hallitsemaan karieksen kehittymiseen liittyviä riskitekijöitä ja vähentää lasten hampaiden reikiintymistä.

B

Ateriakertojen määrä ja hampaiden reikiintyminen

Säännöllisesti aterioivilla on ilmeisesti pienempi riski hampaiden reikiintymiselle kuin niillä, jotka syövät epäsäännöllisesti tai tiheään.

B

Digitaalinen kuituvalo (NIR-LT) kariesvaurioiden havainnoinnin apuna

Digitaalinen kuituvalo (Near Infrared Light Transillumination, NIR-LT) näönvaraisen tarkastuksen lisänä helpottaa kariesvaurioiden havainnointia.

B

Efficacy of resin infiltration technique in preventing the progression of non-cavitated proximal initial caries lesions

Resin infiltration seems to reduce caries progression both in primary and permanent teeth.

B

Fluoresenssiin perustuvat menetelmät kariesvaurioiden havainnoinnin apuna

Fluoresenssiin perustuvat menetelmät näönvaraisen tutkimuksen lisänä ilmeisesti parantavat edenneiden kariesvaurioiden havaitsemista.

B

Fluorihammastahnat ja fluoroosi

Fluorittomien tai alhaisen fluoriditason (< 600 ppm) hammastahnojen käyttö alle kouluikäisillä ei ilmeisesti ole perusteltua, kun huomioidaan sekä hampaiden reikiintymisen että hampaiden fluoroosin ehkäisy.

B

Klooriheksidiinikäsittelyt kariesaktiivisten lasten ja nuorten hoidossa

Hampaiston klooriheksidiinikäsittelyt eivät ilmeisesti vähennä hampaiden reikiintymistä kariesaktiivisilla kouluikäisillä lapsilla, jos lapsi saa paikallisia fluorikäsittelyjä.

B

Koulussa annettava harjausneuvonta ja plakin määrä hampaiden pinnoilla

Koulussa harjausneuvontaa saaneilla on vähemmän plakkia hampaiden pinnoilla kuin heillä, jotka eivät ole saaneet koulussa harjausneuvontaa.

B

Koulussa annettavan suun terveysneuvonnan vaikutus terveystietoon ja -käyttäytymiseen

Koulussa annettu terveysneuvonta ilmeisesti lisää lasten ja nuorten tietoa suunterveyteen liittyvistä asioista ja ilmeisesti parantaa suunterveyttä edistävää käyttäytymistä.

B

Laserfluoresenssin käyttö kariesvaurioiden etenemisen seurannassa

Laserfluoresenssin mittausten avulla on ilmeisesti mahdollista seurata purupintojen kariesvaurioiden etenemistä tai pysähtymistä.

B

Muu paikallisfluori hammastahnan lisäksi

Jos hampaiden reikiintymisriski on korkea, paikallinen, ammattilaisen toteuttama fluorikäsittely päivittäisen fluorihammastahnan käytön lisänä ilmeisesti tehostaa reikiintymisen ehkäisyä kouluikäisillä.

B

Ohjattu hampaiden harjaus fluorihammastahnalla päiväkodissa

Päiväkodissa toteutettu ohjattu hampaiden harjaus fluorihammastahnalla ehkäisee ilmeisesti hampaiden reikiintymistä.

B

Suun huuhtelu hampaiden harjauksen jälkeen

Hampaiden harjauksen jälkeinen suun voimakas huuhtelu runsaalla vedellä ilmeisesti vähentää syljen fluoridipitoisuutta.

B

Sähköhammasharjan käyttö hampaiden puhdistamisessa

Sähköhammasharja ilmeisesti puhdistaa hampaat ja vähentää ientulehdusta paremmin kuin tavanomaisen harjan käyttö, mutta sähköhammasharjan käytön vaikutuksesta kariesvaurioiden syntyyn ei ole tutkimustietoon perustuvaa luotettavaa näyttöä.

B

Säännöllisen ksylitolipurukumin tai -pastillin käytön vaikutus hampaiden reikiintymiseen ja karieksen varhaisvaiheiden syntyyn ja etenemiseen

Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien (vähintään 5 g/vrk) käyttö ilmeisesti vähentää hampaiden reikiintymistä.

C

Bitewing-röntgenkuvauksen avulla saatu lisähyöty maitohampaiden kariesvaurioiden havainnoinnissa

Bitewing-tekniikalla toteutettu röntgenkuvaus saattaa olla aiheellinen, jos lapsella on ainakin yksi näönvaraisessa tarkastuksessa havaittu kariesvaurio.

C

Efficacy of pit and fissure sealants for preventing dental decay in deciduous teeth

Resin-based pit and fissure sealants may prevent new and progressed caries lesions in occlusal surfaces of deciduous molars more effectively than fluoride varnish.

C

Hammashoidon tarpeen määrittäminen seulontatutkimuksella

Hyvin perehdytetty suuhygienisti pystynee tunnistamaan aikuisten seulontatarkastuksessa ne, joilla on korjaavan hammas- ja kiinnityskudoshoidon tarvetta.

C

Hammasvälien puhdistus (lankaus) lasten ja nuorten hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä

Hammasvälien päivittäinen tai säännöllinen lankaus vähentänee plakin määrää ja hampaiden reikiintymistä lapsilla ja nuorilla, jos se tehdään valvotusti tai sen suorittaa ammattilainen.

C

Kariesaktiivisille koululaisille annettu terveysneuvonta ja hampaiden reikiintyminen

Kariesaktiivisille koululaisille annettu suuhygienianeuvonta saattaa ehkäistä hampaiden reikiintymistä.

C

Kariesriskin arviointi taustatietojen perusteella lapsilla

Kariesriskin tasoa arvioitaessa useiden taustatekijöiden sisällyttäminen arvioon saattaa lisätä sen tarkkuutta.

C

Kohdennettu puhkeavien hampaiden harjausopetus ja hampaiden reikiintyminen

Kohdennettu puhkeavien hampaiden harjausopetus ja suuhygienian yksilöllinen kontrollointi saattaa ehkäistä hampaiden reikiintymistä.

C

Korjaavan hammashoidon tarpeen arvioiminen lyhyen kysymyssarjan avulla

Korjaavan hammashoidon tarpeessa olevat noin 20-vuotiaat nuoret miehet voitaneen tunnistaa kyselytutkimuksen avulla.

C

Kuituvalo (FOTI) voi olla hyödyllinen visuaalisen havainnoinnin lisänä kariesvaurioiden havainnoinnissa.

Kuituvalo (FOTI) voi olla hyödyllinen visuaalisen havainnoinnin lisänä kariesvaurioiden havainnoinnissa.

Biofilmin tasapainotila ja sen häiriintyminen
Dentiinivaurioiden ICDAS-luokittelu
Fluoridipitoisuus juomavedessä
Kariesta hallitaan yhteiskunnan, potilaiden ja suun terveyden ammattihenkilöiden yhteistyönä
Kiillevaurioiden ICDAS-luokittelu
Kolmitasoharja
Kuusivuotiaat ja vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm hammastahnaa aamuin illoin
Lapsen pikkusormen kynnen kokoinen nokare hammastahnaa on riittävä 3–5 vuotiaille aamuin illoin
Puhkeavan hampaan purupinnan puhdistaminen / Det är viktigt att man borstar de nya tänderna ordentligt
Sipaisu hammastahnaa on sopiva määrä alle 3-vuotiaille kahdesti päivässä

Muut versiot

Översättningen

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia