Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

Tiivistelmä ja potilasversio

• Suosituksen tiivistelmä «Atooppinen ekseema»1
• Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema)»2 ja ruotsiksi «Atopiskt eksem (atopisk dermatit)»3

Kuva 1.

Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi

Hoidossa käytetään perusvoiteita, erivahvuisia kortikosteroidivoiteita, kalsineuriinin salpaajia ja UV-hoitoa ihottuman vaikeusasteen mukaan. Vaikeassa ekseemassa saatetaan tarvita sisäisiä lääkehoitoja.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Suosituksen tavoitteet

• Suosituksen tavoitteena on luoda yhtenäiset käytännöt atooppisen ekseeman diagnostiikkaan ja hoitoon sekä selkeyttää diagnostiikan ja hoidon porrastusta. Tavoitteena on, että atooppisen ekseeman hoito perustuu tutkimusnäyttöön, on yhdenvertaista ja toteutuu onnistuneesti.

Kohderyhmä

• Suosituksen kohderyhmänä ovat atooppista ekseemaa sairastavia hoitavat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmä

• Atooppinen ekseema (atooppinen ihottuma, atooppinen dermatiitti, taiveihottuma, "maitorupi") on krooninen ja kutiseva tulehduksellinen ihotauti, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.
• Atooppista ekseemaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.
• Noin 20–30 prosentilla atooppista ekseemaa sairastavista ei ole atooppista allergiataipumusta eli IgE-välitteisiä allergioita tai herkistymistä tavallisimmille allergeeneille «Tokura Y, Hayano S. Subtypes of atopic dermatitis:...»1, «Johansson EK, Bergström A, Kull I ym. Prevalence a...»2.

Esiintyvyys ja ennuste

• Atooppisen ekseeman vallitsevuus lapsilla on 10–20 % «Williams H, Stewart A, von Mutius E ym. Is eczema ...»3. Kansainvälisessä, standardoidussa allergisten sairauksien esiintyvyyttä selvittäneessä tutkimuksessa 13–14-vuotiaista lapsista 24 %:lla oli joskus ollut atooppista ekseemaa, 17 %:lla oli ollut viimeisen vuoden aikana ekseemaa ja 0,9 %:lla oli ollut viimeisen vuoden aikana vaikeaa ekseemaa «Williams H, Stewart A, von Mutius E ym. Is eczema ...»3. Eurooppalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia lapsia, atooppisen ekseeman vallitsevuus 4 vuoden iässä oli 27 % «Roduit C, Frei R, Loss G ym. Development of atopic...»4. Lapsuudessa puhkeava atooppinen ekseema alkaa oireilla puolella potilaista ensimmäisen ikävuoden aikana ja 85 %:lla viidenteen ikävuoteen mennessä «Vakharia PP, Silverberg JI. Adult-Onset Atopic Der...»5.
• Aikuisista atooppista ekseemaa on joskus elämänsä aikana sairastanut 25–30 %, ja noin puolella heistä ekseemaa oli esiintynyt edeltävän vuoden aikana «Vartiainen E, Petäys T, Haahtela T ym. Allergic di...»6, «von Hertzen L, Mäkelä MJ, Petäys T ym. Growing dis...»7, «Mortz CG, Andersen KE, Dellgren C ym. Atopic derma...»8. Aikuisilla atooppisen ekseeman vallitsevuus eri tutkimuksissa on 2–10 % «Silverberg JI, Hanifin JM. Adult eczema prevalence...»9, «Barbarot S, Auziere S, Gadkari A ym. Epidemiology ...»10. Suomalaisessa syntymäkohorttiaineistossa atooppinen ekseema todettiin tutkimushetkellä 4,8 %:lla keski-ikäisistä aikuisista «Sinikumpu SP, Huilaja L, Jokelainen J ym. High pre...»11. Joka neljäs aikuinen atooppista ekseemaa sairastava potilas ilmoitti ihottuman alkaneen vasta aikuisiässä «Lee HH, Patel KR, Singam V ym. A systematic review...»12.
• Atooppista ekseemaa sairastavista noin 10 %:lla arvioidaan olevan vaikea tautimuoto. Lapsilla vaikea tautimuoto on harvinaisempi «Langan SM, Irvine AD, Weidinger S. Atopic dermatit...»13, «Barbarot S, Auziere S, Gadkari A ym. Epidemiology ...»10.
• Atooppinen ekseema on yleistynyt viime vuosikymmeninä kuten muutkin atooppiseen ekseemaan liittyvät sairaudet (astma, allerginen nuha) ja IgE-välitteinen allergia. Suomalaisessa varusmiehillä tehdyssä tutkimuksessa atooppisen ekseeman vallitsevuus kymmenkertaistui vuosien 1966–1987 aikana ja edelleen vuonna 2020 esiintyvyyden todettiin hieman lisääntyneen «Reijula J, Latvala J, Mäkelä M ym. Long-term trend...»14.
• On oletettu, että suurella osalla lapsipotilaista taudinkulku noudattaisi niin sanottua atooppista marssia eli oireiden esiintymistä seuraavassa järjestyksessä: ihottuma, ruoka-allergiat, astma ja hengitystieallergiat. Uusien laajojen kohorttitutkimusten valossa vain pienellä osalla oireet noudattavat atooppista marssia. Väestötutkimusten perusteella lapsuusiän atooppinen ekseema kuitenkin kaksin–kolminkertaistaa astmaan ja allergiseen nuhaan sairastumisen riskin «Dharmage SC, Lowe AJ, Matheson MC ym. Atopic derma...»15, «Haider S, Fontanella S, Ullah A ym. Evolution of E...»16.
• Suurella osalla lapsista atooppinen ekseema paranee tai lievenee vuosien kuluessa mutta voi pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä «IIlli S, von Mutius E, Lau S ym. The natural cours...»17, «Williams HC, Strachan DP. The natural history of c...»18.
• Ks. lisätietoa atooppisen ekseeman luonnollisesta kulusta «Atooppisen ekseeman luonnollinen kulku»8.

Etiologia ja patogeneesi

• Atooppisen ekseeman taustalla on perimän, ihon läpäisyesteen puutteellisen toiminnan ja immunologisten reaktioiden yhdessä aikaansaama tulehdussolujen aktivaatio sekä ihossa että systeemisesti, mistä seuraavat ihon kuivuus, kutina ja tulehdus (inflammaatio). Atooppisessa ekseemassa on käynnissä useita toisiaan voimistavia prosesseja.
• Atooppinen ekseema on väestö- ja kaksostutkimuksien perusteella osittain perinnöllistä «Bieber T. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2008;358...»19. Atooppisen ekseeman esiintyminen lähisuvussa on sen tärkein tunnistettu riskitekijä «Langan SM, Irvine AD, Weidinger S. Atopic dermatit...»13. Saksalaisessa tutkimuksessa äidin tai isän sairastaman atooppisen ekseeman todettiin noin kolminkertaistavan lapsen riskin sairastua atooppiseen ekseemaan «Apfelbacher CJ, Diepgen TL, Schmitt J. Determinan...»20. Jos molemmilla vanhemmilla on atooppinen ekseema, riski voi olla jopa viisinkertainen.
• Atooppisen ekseeman alttiusgeenikandidaatteja on löydetty perimänlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa ihon läpäisyestettä rakentavien ja muokkaavien proteiinien geeneistä ja puolustusjärjestelmän toimintaa ohjaavista geeneistä «Sliz E, Huilaja L, Pasanen A ym. Uniting biobank r...»21.
• Epidermiksen sarveiskerroksen filaggriini on yksi tärkeimmistä ihon läpäisyesteen proteiineista. Läpäisyesteen puutteelliseen toimintaan johtavat filaggriinigeenin mutaatiot ovat tunnetuin yksittäinen atooppiselle ekseemalle altistava geneettinen tekijä. Näitä mutaatioita löytyy 20–40 %:lta atooppista ekseemaa sairastavista «Palmer CN, Irvine AD, Terron-Kwiatkowski A ym. Com...»22. Vain 5,6 %:lla suomalaisista atooppista ekseemaa sairastavista erikoissairaanhoidon potilaista todettiin eurooppalaisen potilasaineiston yleisimmät filaggriinimutaatiot «Luukkonen TM, Kiiski V, Ahola M ym. The Value of F...»23.
• Atooppista ekseemaa sairastavan ihossa keratiinikerroksen rasvahappokoostumus poikkeaa terveihoisen lipidikoostumuksesta «van Smeden J, Bouwstra JA. Stratum Corneum Lipids:...»24, «Joo KM, Hwang JH, Bae S ym. Relationship of cerami...»25.
• Terve iho on hapan, pH-arvoltaan 4–6, mutta atooppinen iho on emäksinen. Atooppisen ihon vähäinen hikoilu ja poikkeava rasvahappokoostumus suurentavat pH-arvoa «Geoghegan JA, Irvine AD, Foster TJ: Staphylococcu...»26.
• Atooppisen ihon bakteerikanta (mikrobiomi) on vähemmän monimuotoinen kuin terveen ihon «Atooppista ekseemaa sairastavilla on suurella osalla Staphylococcus aureus -bakteeri sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävällä iholla. Atooppisessa ekseemassa bakteerikannan monimuotoisuus on vähäisempi kuin terveellä iholla.»A. Tämä johtaa siihen, että suurella osalla atooppista ekseemaa sairastavista on Staphylococcus aureus -bakteerin yliedustus sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävällä iholla.
• Epidermiksen läpäisyeste on atooppisessa ihossa puutteellinen sekä ihottuma-alueella että terveeltä näyttävässä ihossa. Geneettisten tekijöiden lisäksi läpäisyestettä heikentävät ihon raapimisen aiheuttama mekaaninen vaurio ja atooppista ihoa kolonisoivan Staphylococcus aureus-bakteerin toksiinit ja proteaasit. Ihoon pääsee tunkeutumaan mikrobeja, toksisia ärsykkeitä ja allergeeneja, jotka saavat aikaan tulehdussolujen aktivaation. Atooppisen ekseeman tyypilliset tulehdusvälittäjäaineet (IL-4, IL-13 ja IL-31) estävät filaggriinin ja muiden läpäisyesteen proteiinien muodostumista edelleen «Langan SM, Irvine AD, Weidinger S. Atopic dermatit...»13, «Geoghegan JA, Irvine AD, Foster TJ: Staphylococcu...»26.
• Atooppinen ekseema on aina kutiseva. Kaikissa ihon kerroksissa on sensorisia hermosoluja, jotka voivat välittää kutinasignaalin aivoihin ja laukaista siten raapimisreaktion. Atooppista ekseemaa sairastavan ihossa sensorisia hermosoluja on osoitettu olevan normaalia tiheämmässä. Merkittävimpiä kroonisen atooppisen ekseeman kutinaa laukaisevia tekijöitä (pruritogeenejä) näyttäisivät olevan tyypin 2 tulehdussytokiinit, kuten IL-4, IL-13 ja IL-31. Ihon sensorisista hermopäätteistä onkin löydetty muun muassa näiden sytokiinien reseptoreita. Osa kutinaa välittävistä hermosoluista aktivoituu histamiinin vapautuessa syöttösoluista «Legat FJ. Itch in Atopic Dermatitis - What Is New?...»27.
• Ihon kutinaa ja kipua välittävät sensoriset hermot ovat osittain päällekkäisiä. Kutina ja kiputuntemukset ovat atooppisessa ekseemassa usein yhteydessä toisiinsa, mutta osalla potilaista ihon kiputuntemus voi olla myös itsenäinen oire. Mekaaniset ihoa ärsyttävät tekijät, jotka vaurioittavat ihon läpäisyestettä ja vapauttavat tulehdusvälittäjäaineita ihosta, voivat saada aikaan lisääntyneeseen herkkyyteen johtavia rakenteellisia muutoksia ihon hermosoluissa. Oireiden kroonistuessa herkistyminen sekä kutina- että kiputunnolle tapahtuu myös keskushermostossa «Ständer S, Simpson EL, Guttman-Yassky E ym. Clinic...»28.
• Ks. kuva Atooppisen ekseeman patogeneesi pääpiirteissään «Atooppisen ekseeman patogeneesi pääpiirteissään»2.

Kuva 2.

Atooppisen ekseeman patogeneesi pääpiirteissään

IFNγ = gamma-interferoni, IgE = immunoglobuliini E, IL = interleukiini, Th = auttaja-T-solu, TNF = tuumorinekroositekijä, TSLP = thymic stromal lymphopoietin.

Terve iho muodostaa fyysisen, kemiallisen ja biologisen läpäisyesteen haitallisille tekijöille (ärsykkeille, kuten bakteerit, kemikaalit ja allergeenit). Monimuotoinen ihon mikrobiomi tukee terveen immuunipuolustuksen kehittymistä aktivoimalla esimerkiksi antimikrobiaalisia mekanismeja, jotka estävät taudinaiheuttajien kasvua iholla.

Atoopikon terveennäköiselläkin iholla läpäisyeste on heikko, ihon mikrobiomin monimuotoisuus on kaventunut ja antimikrobiaalisten peptidien tuotanto vähentynyt. TSLP (thymic stromal lymphopoietin) on epiteelisolujen tuottama alarmiini (hälytysaine), joka säätelee tyypin 2 tulehdusvasteen aktivoitumista. Akuutissa ihottumavaiheessa antigeenejä esittelevät dendriittisolut, kuten Langerhansin solut ja dendriittisolut, joihin on kiinnittynyt IgE-vasta-aineita, aktivoivat tyypin 2 tulehdussoluja tuottamaan sytokiineja IL-4, IL-13 ja IL-31. Nämä toimivat kutinaa laukaisevina välittäjäaineina. Kehittyy noidankehä, jossa tyypin 2 tulehdus vaurioittaa lisää ihon läpäisyestettä ja epiteelisolut tuottavat lisää alarmiineja, kuten TSLP ja IL-33, jotka voimistavat kutinaa entisestään.

Kroonisessa atooppisessa ekseemassa Th1- ja erityisesti lapsilla ja aasialaista taustaa olevilla potilailla Th17-tulehdussolut aktivoituvat.

Kuva muokattu lähteestä: Langan SM, Irvine AD & Weidinger S. Atopic dermatitis. Lancet 2020;396:345-60

Aiheesta lisää:

Fyhrquist N. Ihon mikrobiomi ja atooppiset taudit. Duodecim 2021;137:2553-9

Beck LA, Cork MJ, Amagai M, De Benedetto A, Kabashima K, Hamilton JD, Rossi AB. Type 2 Inflammation Contributes to Skin Barrier Dysfunction in Atopic Dermatitis. JID Innovations 2022;2:100131

Ehkäisy

• Atooppista ekseemaa ei voi tehokkaasti ehkäistä.
• Yli 4 kuukautta kestävällä yksinomaisella rintaruokinnalla ei voida pienentää atooppisen ekseeman riskiä. Yleisesti suositeltu 4–6 kuukauden täysimetys sopii myös allergiariskiperheille «Greer FR, Sicherer SH, Burks AW ym. The Effects of...»29.
• Jos rintamaito ei riitä, käytetään yleensä tavallisia lehmänmaitopohjaisia korvikkeita. Ei ole riittävää näyttöä siitä, että osittain tai pitkälle pilkotun korvikkeen käyttö allergiariskiperheessä ensimmäisten 4 kuukauden aikana rintamaidon määrän ollessa riittämätön vähentäisi atooppisen ekseeman riskiä «Boyle RJ, Ierodiakonou D, Khan T ym. Hydrolysed fo...»30, «Osborn DA, Sinn JK, Jones LJ. Infant formulas cont...»31.
• Muu ruokavalio:
  • Äidin raskauden tai imetyksen aikainen välttämisruokavalio ei näytä pienentävän lapsen riskiä sairastua atooppiseen ekseemaan, ja se saattaa vaikuttaa haitallisesti äidin tai sikiön ravitsemukseen «Foisy M, Boyle RJ, Chalmers JR ym. Overview of Rev...»32, «Netting MJ, Middleton PF, Makrides M. Does materna...»33. Ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»4.
  • Atooppisen ekseeman ehkäisemiseen ei suositella kiinteiden ruokien aloituksen viivästyttämistä «Greer FR, Sicherer SH, Burks AW ym. The Effects of...»29. Ei ole näyttöä siitä, että kiinteiden ruokien annon aloituksen siirtäminen 4 kuukauden iästä 6 kuukauden ikään tai myöhemmäksi vähentäisi atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta «Zutavern A, Brockow I, Schaaf B ym. Timing of soli...»34, «Williams HC, Chalmers J. Prevention of Atopic Derm...»35.
  • Yleisesti allergiaa aiheuttavien ruokien (maapähkinä, kananmuna) lisääminen ruokavalioon 4 kuukauden iästä alkaen ei lisää atooppisen ekseeman riskiä, mutta voi estää kananmuna- ja maapähkinäallergiaa «Obbagy JE, English LK, Wong YP ym. Complementary f...»36. Ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»4.
• Probiootit ja prebiootit
  • Probiootti on elävä mikrobivalmiste, joka WHO:n määritelmän mukaan riittävästi käytettynä edistää terveyttä «Pfefferle PI, Prescott SL, Kopp M. Microbial influ...»37. Prebiootti on hajoamaton ravintolisä, joka WHO:n määritelmän mukaan vaikuttaa suotuisasti stimuloimalla selektiivisesti tiettyjen bakteerien (probioottien) kasvua tai aktiivisuutta suolistossa ja edistää siten terveyttä «Kuitunen M. Probiotics and prebiotics in preventin...»38.
  • Jotkin probioottiset valmisteet vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta allergian riskiperheissä «Jotkut probiootit vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta lapsilla ainakin 2 vuoden ikään asti, kun allergian riskiperheissä äiti aloittaa probiootin käytön vähintään 4 viikkoa ennen laskettua aikaa ja käyttöä jatketaan lapsella 6 kuukauden ajan.»A. Tieto siitä, mitä probioottikantaa tai -kantojen yhdistelmää tulisi käyttää, kuinka pitkä hoidon tulisi olla tai mikä olisi sopiva annos, on edelleen puutteellista.
    • Tiedetään, että Lactobacillus rhamnosus GG:n (LGG) aloittaminen allergiariskiperheen äidille vähintään 4 viikkoa ennen laskettua aikaa ja antaminen lapselle 6 kuukauden ajan, vähentää atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta 2 vuoden ikään saakka «Li L, Han Z, Niu X ym. Probiotic Supplementation f...»39.
  • Prebiooteilla (esim. galakto- tai frukto-oligosakkaridi) saattaa olla atooppista ekseemaa vähentävää vaikutusta, mutta tutkimustietoa asiasta on vielä niukasti eikä niiden käytöstä voida toistaiseksi antaa suositusta «Osborn DA, Sinn JK. Prebiotics in infants for prev...»40, «Sestito S, D'Auria E, Baldassarre ME ym. The Role ...»41.
• Ihon läpäisyesteen poikkeavuudella on merkittävä osuus atooppisen ekseeman patogeneesissä. Perusvoiteet ovat keskeinen osa atooppisen ekseeman hoitoa, mutta niiden tehoa atooppisen ekseeman ehkäisyssä ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Tutkimustieto systemaattisissa kirjallisuuskatsauksissa ja meta-analyyseissä on ristiriitaista «Kelleher MM, Cro S, Cornelius V ym. Skin care inte...»42, «Liang J, Hu F, Tang H ym. Systematic review and ne...»43. Aiemmissa pienemmissä tutkimuksissa osoitettiin atooppisen ekseeman riskin pienenevän verrokkivauvoihin verrattuna, kun suuren allergiariskin perheen vauvan ihoa rasvattiin perusvoiteella syntymän jälkeen säännöllisesti ainakin kerran vuorokaudessa 6–7 kuukauden ajan «Simpson EL, Chalmers JR, Hanifin JM ym. Emollient ...»44, «Horimukai K, Morita K, Narita M ym. Application of...»45. Myöhemmissä laajemmissa tutkimuksissa tulosta ei ole pystytty varmentamaan «Kelleher MM, Cro S, Cornelius V ym. Skin care inte...»42, «Liang J, Hu F, Tang H ym. Systematic review and ne...»43, «Skjerven HO, Rehbinder EM, Vettukattil R ym. Skin ...»46, «Chalmers JR, Haines RH, Bradshaw LE ym. Daily emol...»47.

Diagnostiikka, oireet ja löydökset

• Atooppisen ekseeman diagnoosi on kliininen.
• Diagnoosiin yleensä riittää, että potilaalla on seuraavat löydökset «Brenninkmeijer EE, Schram ME, Leeflang MM ym. Diag...»48, «Champion RH ym. (toim.) Textbook of Dermatology, 6...»49:
  • kutiava ja krooninen tai jatkuvasti toistuva ekseema tyypillisillä ihoalueilla (kuva «Ihottuman tyyppialueet»3)
  • ihottuma-alueella punoitusta, näppylöitä (papuloita), hilseilyä, raapimajälkiä ja ihorikkoumia. Akuuttivaiheessa iholla voi olla myös pieniä nesterakkuloita (vesikkeleitä) ja vetistystä, kroonistumisvaiheessa ihottuma-alue paksuuntuu eli jäkälöityy (likenifikaatio) raapimisen seurauksena.
• Tarkemmat diagnostiset kriteerit ovat seuraavat:
  • Atooppinen ekseema on aina kutiseva – ilman kutinaa ilmenevä ihottuma ei ole atooppista ekseemaa.
  • Kutinan lisäksi potilaalla pitää olla vähintään kolme viidestä seuraavasta oireesta ja löydöksestä «Williams HC, Burney PG, Pembroke AC ym. The U.K. W...»50:
    1. ekseemaa tyypillisellä alueella tutkimushetkellä (kuva «Ihottuman tyyppialueet»3)
    2. ekseemaa tyypillisellä alueella aiemmin
    3. kuiva iho
    4. ekseema alkanut ennen toista ikävuotta
    5. allerginen nuha tai astma (alle 4-vuotiailla kriteerinä atooppinen sairaus perheenjäsenellä).
• Atooppiseen ekseemaan liittyy usein myös ihon kipua, eri tutkimusten mukaan jopa 43–92 %:lla potilaista. Kipu on tavallisimmin luonteeltaan polttelevaa tai ilmenee ihon aristuksena tai kosketusarkuutena. Kipuoire korreloi ihottuman vaikeusasteeseen «Ständer S, Simpson EL, Guttman-Yassky E ym. Clinic...»28, «Li JX, Dong RJ, Zeng YP. Characteristics, mechanis...»51.
• Kesällä atooppisen ekseeman oireet usein lievittyvät.
• Atooppinen ekseema voidaan kliinisessä työssä luokitella seuraavasti:
  • Lievä atooppinen ekseema: potilaalla on kuivia ihoalueita, satunnaisesti kutinaa ja pienillä ihoalueilla punoitusta (kuva «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»4). Lääkkeellistä paikallishoitoa tarvitaan ajoittain.
  • Keskivaikea atooppinen ekseema: potilaalla on kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa ja punoitusta ja mahdollisesti myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista (kuva «Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa»5). Lääkkeellistä paikallishoitoa tarvitaan jatkuvasti jaksoittaisena tai ylläpitohoitona.
  • Vaikea atooppinen ekseema: iho on kuiva, kutina jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä (kuvat «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa»6 ja «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»7). Vaikea atooppinen ekseema voi olla erytroderminen (koko ihon ihottuma). Tarvitaan tai harkitaan pitkäaikaista systeemistä lääkitystä.
• Ekseeman vaikeusasteen kliiniseen arviointiin voidaan käyttää validoituja mittareita «Thomas KS, Apfelbacher CA, Chalmers JR ym. Recomme...»52. Erityisesti erikoissairaanhoidossa sairauden vaikeusastetta kuvaavien mittareiden käyttö on suositeltavaa. Ks. lisätietoa Atooppisen ekseeman arvioinnissa käytettäviä mittareita «Atooppisen ekseeman arvioinnissa käytettäviä mittareita»5 ja kohta Atooppisen ekseeman oireiden, vaikeusasteen ja hoitovasteen arvioinnin työkaluja «A1»2.
• Näyttää siltä, että atooppisessa ekseemassa voidaan erottaa useita ilmiasuja (fenotyyppejä) taustalla esiintyvien geneettisten tekijöiden ja tulehdusmekanismien mukaan.
  • Atooppisen ekseeman kliininen kuva muuttuu iän myötä erityisesti ihottuma-alueiden sijainnin suhteen. Myös tulehdusvaste muuttuu lapsuusiän atooppisen ekseeman Th2-, Th22- ja Th17-vallitsevuudesta Th2-, Th22- ja Th1-painotteiseksi «Czarnowicki T, He H, Krueger JG ym. Atopic dermati...»53.
  • Osalla aikuisista (noin 80 %:lla) atooppista ekseemaa sairastavista seerumin IgE-pitoisuus on suurentunut. Heillä on yleensä perinnöllinen taipumus atopiaan ja filaggriinigeenin mutaatiot ovat tavallisia. Noin 20 %:lla potilaista seerumin IgE-pitoisuus on normaali. Nämä potilaat ovat usein naisia, ja heidän ihottumansa on alkanut vasta aikuisiällä «Czarnowicki T, He H, Krueger JG ym. Atopic dermati...»53, «Tokura Y, Hayano S. Subtypes of atopic dermatitis:...»54.
  • Lasten taudinkulussa voidaan tunnistaa erilaisia ilmiasuja varhain puhkeavasta ja nopeasti oireettomaksi muuttuvasta taudinkuvasta krooniseen ja aikuisikään jatkuvaan tautimuotoon. Riskitekijät ja ennuste vaihtelevat geneettisten ja ympäristötekijöiden mukaan. Konsensusta eri alatyypeistä ei kuitenkaan ole «Langan SM, Irvine AD, Weidinger S. Atopic dermatit...»13, «Paternoster L, Savenije OEM, Heron J ym. Identific...»55, «Roduit C, Frei R, Depner M ym. Phenotypes of Atopi...»56.
  • Atooppisen ekseeman ilmiasu ja molekyylitason mekanismit sekä immunologia ekseeman taustalla vaihtelevat potilaiden etnisen taustan mukaan «Czarnowicki T, He H, Krueger JG ym. Atopic dermati...»53.
  • Toistaiseksi ei ole kliiniseen käyttöön soveltuvia geneettisiä markkereita tai biomarkkereita atooppisen ekseeman diagnostiikkaan eikä sen vaikeusasteen tai ennusteen arviointiin. Koska eri hoitojen vasteet saattavat vaihdella ekseeman ilmiasun ja sen taustalla olevien mekanismien mukaan, on tulevaisuuden tavoitteena aiempaa yksilöllisempi hoito «Renert-Yuval Y, Thyssen JP, Bissonnette R ym. Biom...»57.
• Erityispiirteitä «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and trea...»58:
  • Ekseema alkaa vauvaiässä usein pään hilseilynä ja leviää vartaloon ja raajoihin. Vaippa-alueella ei yleensä ole ekseemaa. Ekseema voi erittää visvaa, mikä saa sen muistuttamaan märkärupea, tai muuttua erytrodermiaksi (voimakas koko ihon punoitus ja tulehdus) (kuvat «Vauvaikäisen lievä atooppinen ekseema»8 ja «Vauvan vaikea atooppinen ekseema»9). Atooppinen ekseema voi esiintyä paksuuntuneina pieninä läiskinä, jolloin sitä kutsutaan nummulaariseksi atooppiseksi ekseemaksi «Nummulaarinen ekseema»10.
  • Leikki-iässä toisesta ikävuodesta alkaen atooppisen ekseeman tyyppialueet ovat kaula ja niska, kyynär- ja polvitaipeet, ranteet, pakarantaive ja nilkat. Muita tyyppialueita ovat silmien seutu, korvien taustat, korvannipukat ja suun ympäristö. Myös huulten kuiva tulehdus on yleistä. Vartalossa ja raajojen ojentajapuolilla voi esiintyä ekseemaa (kuvat «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»4 ja «Leikki-ikäisen keskivaikea atooppinen ekseema»11).
  • Kouluiässä ekseema keskittyy usein polvi- ja kyynärtaipeisiin. Ekseemaa tavataan usein myös niin sanotussa ratsupaikassa pakaroiden ja reisien alueella, käsissä, jalkaterissä, niskassa ja kasvoissa. Muita yleisiä erityismuotoja ovat atoopikon talvijalka, käsien lumipalloihottuma ja niskan neurodermatiitti. Murrosiässä ekseema leviää usein hartioihin, rintaan ja selkään (kuvat «Atooppinen ekseema pojan jalkapohjan alueella (ns. talvijalka)»12, «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa»6 ja «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»7).
  • Aikuisiällä tyypillisiä atooppisen ekseeman alueita ovat kyynär- ja polvitaipeiden lisäksi kasvot, kaula ja ylävartalo. Aikuisilla atooppinen ekseema on usein käsissä (kuvat «Atooppinen ekseema nuoren naisen kyynärtaipeissa»13, «Atooppinen ekseema polvitaipeessa»14, «Atooppinen ekseema silmäluomissa»15, «Atooppinen ekseema nuoren naisen kaulan alueella»16, «Atooppinen ekseema kaulan alueella»17, «Vaikea atooppinen ekseema niskan alueella»18, «Laaja-alainen atooppinen ekseema (erytrodermia)»19, «Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa»5, «Atooppinen ekseema nuoren aikuisen kädessä»20, «Atooppinen ekseema ranteissa»21, «Vaikea atooppinen ekseema alaraajoissa»22).
  • Atooppinen ekseema oireilee usein myös silmäluomilla ja blefarokonjunktiviittina.
  • Tummaihoisilla potilailla iholla näkyy vähemmän ihon punoitusta kuin vaaleaihoisilla, mikä voi johtaa ihottuman vaikeusasteen aliarviointiin. Punoituksen erottaminen postinflammatorisesta hyperpigmentaatiosta voi olla haastavaa ja vaikeuttaa taudin seurantaa. EASI-mittari soveltuu kuitenkin hyvin myös tummaihoisille «Zhao CY, Hao EY, Oh DD ym. A comparison study of c...»59, «Vauvaikäisen tummaihoisen lapsen atooppinen ekseema»23, «Leikki-ikäisen tummaihoisen atooppinen ekseema»24, «Nuoren tummaihoisen atooppinen ekseema»25, «Tummaihoisen atooppinen ekseema»26.
• Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon erityisesti seuraavat:
  • vauvoilla ja lapsilla hormoninäppylät, seborrooinen ekseema, iktyoosi, psoriaasi, ihokeliakia, keratosis pilaris, syyhy, acrodermatitis enteropathica ja immuunipuutostilat
  • aikuisilla muut ekseemat (seborrooinen ekseema, nummulaarinen ekseema, infektioekseema, asteatoottinen ekseema), psoriaasi, syyhy, ihokeliakia, immuunipuutostilat, parapsoriaasi ja iholymfooma
  • kaikenikäisillä allerginen kosketusekseema ja ärsytyskosketusekseema
  • akuuttivaiheessa märkärupi ja erysipelas.

Kuva 3.

Ihottuman tyyppialueet. Atooppisen ekseeman tyypilliset ihoalueet eri ikäkausina.

Lähde: Hannuksela M, Alanko K. Atooppinen ekseema. Kirjassa: Hannuksela M, Karvonen J, Reunala T, Suhonen R (toim.). Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 79

Lupa käyttöön saatu Kustannus Oy Duodecim/Hannele Pirttimaa 21.8.2008

Kuva 4.

Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Mika Mäkelä

Kuva 5.

Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 6.

Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Anna Pelkonen

Kuva 7.

Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Anna Pelkonen.

Kuva 8.

Vauvaikäisen lievä atooppinen ekseema

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Anna Pelkonen

Kuva 9.

Vauvan vaikea atooppinen ekseema

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Mika Mäkelä .

Kuva 10.

Nummulaarinen ekseema.

© Hannele Heikkilä

Kuva 11.

Leikki-ikäisen keskivaikea atooppinen ekseema.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Anna Pelkonen

Kuva 12.

Atooppinen ekseema pojan jalkapohjan alueella (ns. talvijalka)

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 13.

Atooppinen ekseema nuoren naisen kyynärtaipeissa

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 14.

Atooppinen ekseema polvitaipeessa

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 15.

Atooppinen ekseema silmäluomissa

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 16.

Atooppinen ekseema nuoren naisen kaulan alueella

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 17.

Atooppinen ekseema kaulan alueella

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 18.

Vaikea atooppinen ekseema niskan alueella. Pitkään kestänyt, voimakkaasti kutiseva ja rikki raavittu atooppinen ekseema niskan ja yläselän alueella.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 19.

Laaja-alainen atooppinen ekseema (erytrodermia)

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 20.

Atooppinen ekseema nuoren aikuisen kädessä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 21.

Atooppinen ekseema ranteissa

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 22.

Vaikea atooppinen ekseema alaraajoissa. Pitkään kestänyt, hyvin kutiseva, jäkälöitynyt ja rikki raavittu atooppinen ekseema.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva: Hannele Heikkilä

Kuva 23.

Vauvaikäisen tummaihoisen lapsen atooppinen ekseema. Tummaihoisilla ihotulehdus aiheuttaa yleisesti ihon hypo- ja hyperpigmentaatiota.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva 24.

Leikki-ikäisen tummaihoisen atooppinen ekseema. Kyynärtaipeiden ja ranteiden tyypillinen atooppinen ekseema.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva 25.

Nuoren tummaihoisen atooppinen ekseema. Voimakkaasta ihotulehduksesta huolimatta iholla ei näy punoitusta vaan väritys on harmahtava vaaleasta hilseilystä johtuen.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Kuva 26.

Tummaihoisen atooppinen ekseema. Polvitaipeen kuvassa näkyy tummaihoisilla yleisemmät papulaiset muutokset ja korostuneet ihon follikkeliaukot.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Allergiaselvitykset aikuisilla

• Yleensä allergiaselvitykset eivät ole tarpeen.
  • Allergiaselvityksiä voidaan käyttää selvitettäessä hankalahoitoisen ekseeman pahentavia tekijöitä.
  • Jos atooppiseen ekseemaan ei saada hoitovastetta tavanomaisella paikallishoidolla, kyseessä voi olla kosketusallergian kehittyminen esimerkiksi kosmetiikan tai paikallishoitojen aineosille. Tällöin epikutaanitestaus on aiheellinen.
• Aikuisen ei yleensä tarvitse eliminoida ruoka-aineita ruokavaliosta.
• Siitepölyallergioihin liittyvät ristiallergiat ruoka-aineille saattavat pahentaa atooppista ekseemaa nuorilla ja aikuisilla, mutta luotettavan tutkimuksen määrä on vähäistä «Siitepölyallergioihin liittyvät ristiallergiat ruoka-aineille saattavat pahentaa yli 12-vuotiaiden atooppista ekseemaa, mutta luotettavan tutkimuksen määrä on vähäinen.»C. Siitepölyallergisilla altistuminen siitepölylle voi pahentaa varsinkin kasvojen atooppista ekseemaa «Werfel T, Heratizadeh A, Niebuhr M ym. Exacerbatio...»60.
• Huonepölypunkkiallergian atooppista ekseemaa pahentavasta vaikutuksesta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä «Nankervis H, Pynn EV, Boyle RJ ym. House dust mite...»61.

Atooppista ekseemaa pahentavat tekijät

• Atooppista ekseemaa sairastavan potilaan iho on herkkä ärtymään ja kutina lisääntyy erilaisten mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden vaikutuksesta. Osa ärsyttävistä tekijöistä tunnetaan tutkimusten perusteella, mutta pääosa havainnoista perustuu kliiniseen kokemukseen.
• Hikoilu, psyykkiset tekijät (ks. kappale Elämänlaatu ja psyykkiset tekijät «A12»3), kuiva sisäilma, talviaika, ilmansaasteet, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet sekä muut iholle laitettavat kosmetiikka- tai hygieniatuotteet voivat pahentaa ekseemaa ärsytysmekanismilla. Muita pahentavia tekijöitä voivat olla ihon bakteeri- ja virusinfektiot tai yleisinfektiot «Ring J, Alomar A, Bieber T ym. Guidelines for trea...»62.
• Ruoka-, siitepöly- ja eläinepiteeliallergiat sekä kosketusallergiat voivat myös joskus pahentaa tai ylläpitää atooppista ekseemaa (ks. kappale Allergiaselvitykset aikuisilla «A2»4 ja Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»4), «Werfel T, Heratizadeh A, Niebuhr M ym. Exacerbatio...»60.
• Ks. kuva Atooppinen noidankehä «Atooppinen noidankehä»27.

Kuva 27.

Atooppinen noidankehä

Lähde: Hannuksela M, Lauerma A. Atooppinen ekseema. Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T, Suhonen R (toim.). Ihotaudit. 2., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 55

Lupa käyttöön saatu Kustannus Oy Duodecim / Hannele Pirttimaa 21.3.2016

Atooppisen ekseeman liitännäissairaudet

• Atooppisen ekseeman kokonaisvaltaisessa hoidossa on tärkeää huomioida potilaan mahdolliset liitännäissairaudet, etenkin atooppiset sairaudet. Atooppisen ekseeman hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Jos potilaalla on muita immunologisia sairauksia, voidaan, mikäli mahdollista, valita atooppisen ekseeman hoitoon sellainen lääkitys, joka tehoaa myös näihin.
• Noin neljäsosalla atooppista ekseemaa sairastavista aikuisista on astma. Vaikean atooppisen ekseeman ja astman yhteys on selvin «Davis DMR, Drucker AM, Alikhan A ym. American Acad...»63.
  • Atooppista ekseemaa sairastavilla aikuisilla on kolme kertaa todennäköisemmin astmadiagnoosi kuin muulla väestöllä.
• Aikuisten atooppisella ekseemalla näyttää olevan yhteys myös allergiseen nuhaan ja ruoka-allergioihin. Yhteys ruoka-allergioihin on vahvin vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavilla (RR 8,5; 95 % luottamusväli, 5,4–11,5). Ruoka-allergioiden merkitys aikuisten atooppisen ekseeman oirekokonaisuudessa on kuitenkin vähäinen «Davis DMR, Drucker AM, Alikhan A ym. American Acad...»63.
• Kosketusallergiat eivät ole atooppista ekseemaa sairastavilla yleisempiä kuin muulla väestöllä «Hamann CR, Hamann D, Egeberg A ym. Association bet...»64.
• Ihoinfektioiden, erityisesti stafylokokkien ja herpes simplex -viruksen aiheuttamien infektioiden, riski on selvästi suurentunut atooppista ekseemaa sairastavilla «Davis DMR, Drucker AM, Alikhan A ym. American Acad...»63.
  • Atooppisessa ihossa virusinfektiot saattavat vaurioituneen ihon, raapimisen ja poikkeavan soluvälitteisen immuunipuolustuksen takia levitä laaja-alaisiksi. Tällaisia virustulehduksia ovat muun muassa eczema herpeticum (yleistynyt herpes simplex iholla) «Davis DMR, Drucker AM, Alikhan A ym. American Acad...»63 ja ontelosyylät. Ks. lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa»11.
  • Atooppisen ekseeman tehokas hoito vähentää ihoinfektioiden esiintyvyyttä «Wang V, Boguniewicz J, Boguniewicz M ym. The infec...»65.
• Iholymfooman riski on atooppista ekseemaa sairastavilla lievästi suurentunut. Vaikea atooppinen ekseema vaikuttaisi olevan merkittävä riskitekijä «Legendre L, Barnetche T, Mazereeuw-Hautier J ym. R...»66. Lisätietoa ks. «Syöpä- ja lymfoomariski kalsineuriinin estäjien paikallisen käytön yhteydessä»12.
• Atooppista ekseemaa sairastavilla on muuta väestöä useammin silmäsairauksia, kuten silmäluomen reunan tulehdus (blefariitti), sarveis- ja sidekalvotulehdus, keratokonus, glaukooma, harmaakaihi, verkkokalvon irtauma ja herpes simplex -infektio «Hsu JI, Pflugfelder SC, Kim SJ. Ocular complicatio...»67.
• Atooppista ekseemaa sairastavilla esiintyy muuta väestöä enemmän autoimmuunisairauksia, kuten pälvikaljua ja kroonista urtikariaa «Andersen YM, Egeberg A, Gislason GH ym. Autoimmune...»68, «Narla S, Silverberg JI. Association between atopic...»69, «Ivert LU, Wahlgren CF, Lindelöf B ym. Association ...»70, «Kauppi S, Jokelainen J, Timonen M ym. Atopic Derma...»71.
• Atooppista ekseemaa sairastavilla lapsilla ja aikuisilla on lisääntynyt riski sairastua masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön «Rønnstad ATM, Halling-Overgaard AS, Hamann CR ym. ...»72, «Silverberg JI, Gelfand JM, Margolis DJ ym. Symptom...»73, «Kern C, Wan J, LeWinn KZ ym. Association of Atopic...»74.
  • Systemaattisessa 36 alkuperäisjulkaisuun perustuvassa katsauksessa ja meta-analyysissä todettiin, että yhdellä kuudesta atooppista ekseemaa sairastavasta oli kliininen masennus ja joka neljännellä masennusoireita «Patel KR, Immaneni S, Singam V ym. Association bet...»75. Suomalaisessa kansallisessa rekisteritutkimuksessa masennusdiagnoosi oli 10,4 %:lla aikuisista atooppista ekseemaa sairastavista «Kauppi S, Jokelainen J, Timonen M ym. Adult Patien...»76. Atooppisen ekseeman vaikeusasteen ja masennuksen yhteydestä ei ole selkeää kuvaa.
  • Atooppisen ekseeman ja masennuksen tai ahdistuneisuuden yhteyden syy on epäselvä. Selitys voi löytyä atooppisen ekseeman aiheuttamasta psykososiaalisesta taakasta, unihäiriöihin johtavasta kutinasta, sairauden aiheuttamasta yleisestä elämänlaadun heikkenemisestä tai näiden yhdistelmästä. Kliinisissä lääketutkimuksissa myös masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat voineet lievittyä keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman fyysisten oireiden ja löydösten paranemisen lisäksi «de Bruin-Weller M, Thaçi D, Smith CH ym. Dupilumab...»77, «Simpson EL, Wollenberg A, Bissonnette R ym. Patien...»78.
• Lapsilla, joilla on tai on ollut atooppista ekseemaa, näyttää olevan muita lapsia useammin aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöitä.
  • Kuuteen alkuperäisjulkaisuun perustuvassa meta-analyysissä atooppista ekseemaa sairastaneilla lapsilla ja nuorilla todettiin noin 30 % suurempi todennäköisyys sairastua ADHD:hen kuin atooppista ekseemaa sairastamattomilla verrokeilla «Schans JV, Çiçek R, de Vries TW ym. Association of...»79. Selitykseksi on esitetty yleisen yliherkkyyden, ihottuman aiheuttaman stressin, univajeen ja väsymyksen sekä tulehdusvälittäjäaineiden vaikutusta aivojen kehitykseen.
  • Aktivoitunut Th2-tulehdusvaste on mahdollinen etiologinen selitys atooppiseen ekseemaan liittyville neuropsykologisille liitännäissairauksille «Jackson-Cowan L, Cole EF, Arbiser JL ym. TH2 sensi...»80.
• Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa todettiin myös aikuisilla atooppista ekseemaa sairastavilla suurentunut ADHD-diagnoosin riski «Fan R, Leasure AC, Damsky W ym. Association of ato...»81.
• Atooppista ekseemaa sairastavien osteoporoosi- ja murtumariski on suurentunut. Tarkkaa syytä tähän ei tunneta, mutta on mahdollista, että se liittyy krooniseen tulehdukseen, muuta väestöä yleisempään D-vitamiinin puutteeseen tai systeemisten kortikosteroidien käyttöön «Davis DMR, Drucker AM, Alikhan A ym. American Acad...»63.
• Yhteys atooppisen ekseeman ja sydän- ja verisuonisairauksien sekä niihin liittyvien riskitekijöiden välillä on vielä epäselvä. Vaikeaa ekseemaa sairastavilla on ilmeisesti enemmän sydän- ja verisuonitauteja, mutta absoluuttinen riski on kuitenkin pieni «Silverberg JI. Comorbidities and the impact of ato...»82, «Ascott A, Mulick A, Yu AM ym. Atopic eczema and ma...»83. Toistaiseksi ei ole löytynyt viitteitä siitä, että atooppisen ekseeman tehokas hoito vähentäisi riskiä «Davis DMR, Drucker AM, Alikhan A ym. American Acad...»63. Tavanomaista ikään liittyvää seurantaa tarkemmasta seulonnan tarpeesta ei voida antaa suositusta «Pandher K, Ghamrawi RI, Heron CE ym. Controversial...»84.

Elämänlaatu ja psyykkiset tekijät

• Vaikea atooppinen ekseema heikentää merkittävästi elämänlaatua «Rehal B, Armstrong AW. Health outcome measures in ...»85. Ks. Atooppinen ekseema: vaikutus eri elämänalueisiin «Atooppinen ekseema: vaikutus eri elämänalueisiin»4.
  • Atooppista ekseemaa sairastavilla on muuta väestöä enemmän unihäiriöitä ja kroonista väsymystä «Silverberg JI, Garg NK, Paller AS ym. Sleep distur...»86. Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavien todennäköisyys vakaviin unihäiriöihin oli 7,9-kertainen ja vaikeaan krooniseen väsymykseen 10,2-kertainen verrattuna verrokkeihin, jotka eivät sairastaneet atooppista ekseemaa «Theodosiou G, Montgomery S, Metsini A ym. Burden o...»87. Selittävä tekijä lienee kutina. Univaje ja väsymys voivat vaikuttaa myös keskittymiskykyyn.
  • Ihottuman vaikeusaste, koettu stigma ja ihottuman aiheuttama mielialan lasku näyttävät olevan merkittävimmät ihottumaan liittyvää elämänlaatua heikentävät tekijät aikuisilla «Wittkowski A, Richards HL, Griffiths CE ym. The im...»88.
  • Lapsen laaja-alainen atooppinen ekseema vaikuttaa lapsen ja perheen elämänlaatuun ainakin yhtä paljon kuin useimmat muut lasten pitkäaikaissairaudet «Beattie PE, Lewis-Jones MS. A comparative study of...»89. Lapsilla kutina, raapiminen ja ihon arkuus ovat haitallisimmin elämänlaatuun vaikuttavat seikat «Gånemo A, Svensson A, Lindberg M ym. Quality of li...»90.
  • Ks. myös Aikakauskirja Duodecimin artikkeli Atooppinen ihottuma vaikuttaa elämänlaatuun ja elämänhaluun «Koulu L. Atooppinen ihottuma vaikuttaa elämänlaatu...»91, «https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/22/duo15895»1.
• Psyykkiset tekijät ja stressi ovat tärkeitä atooppista ekseemaa pahentavia tekijöitä. Suomalaisessa seurantatutkimuksessa «Lammintausta K, Kalimo K, Raitala R ym. Prognosis ...»92 45–67 % erikoissairaanhoidossa hoidetuista vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavista potilaista ilmoitti stressin suurimmaksi ekseemaansa pahentavaksi tekijäksi. Stressin mekanismit atooppisen ekseeman laukaisijana tunnetaan huonosti. Osa atooppista ekseemaa sairastavista potilaista voi hyötyä psykologisista hoitokeinoista (käyttäytymisterapeuttiset lähestymistavat, psykoedukaatio ja stressin vähentämiseen tähtäävät toimet) lääketieteellisen hoidon tukena «Chida Y, Steptoe A, Hirakawa N ym. The effects of ...»93, «Ersser SJ, Cowdell F, Latter S ym. Psychological a...»94.
• Atooppista ekseemaa sairastavan potilaan ja lapsipotilaan vanhempien hyvä sopeutuminen sairauteen auttaa sitoutumaan hoitoon ja takaa mahdollisimman onnistuneen hoitotuloksen. Potilasohjauksella pyritään parantamaan sairauden psyykkistä hallintaa ja voidaan ilmeisesti vähentää atooppisen ekseeman vaikeusastetta «Potilasohjauksella voidaan ilmeisesti vähentää atooppisen ekseeman vaikeusastetta.»B.
• Hoitoväsymys voi heikentää atooppisen ekseeman hoitotulosta, joten sen tunnistaminen on tarpeellista. Hoidon toteuttaminen voi alkaa tuntua turhauttavalta ja kuormittavalta, jolloin omahoitoon sitoutuminen heikkenee. Lääkärin ja hoitajan on hyvä ottaa hoitoväsymys puheeksi niin hoidon alussa kuin seurantakäynneilläkin etenkin, jos ilmenee, että hoidon toteutuksessa on ongelmia.

Atooppisen ekseeman hoidon yleisiä periaatteita

• Hoidon tavoitteena on pitkäkestoinen oireiden hallinta: oireiden minimointi, pahenemisvaiheiden määrän väheneminen ja vaikeusasteen lieveneminen sekä potilaan elämänlaadun ja työ- ja toimintakyvyn paraneminen.
• Hoito valitaan yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat muun muassa ihottuman laajuus ja vaikeusaste, aiempien hoitojen vaste ja mahdolliset haittavaikutukset, potilaan mahdollisuudet hoidon toteutukseen, hoitojen vasta-aiheet sekä potilaan muut sairaudet ja lääkitykset.
  • Suurimmalle osalle potilaista riittää paikallishoito.
• Atooppisen ekseeman hoitovaihtoehtojen porrastuksesta ks. kuva Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi «Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi»1.
• Lasten hoidon erityispiirteet kuvataan kappaleessa Lasten (0–16-vuotiaiden) atooppisen ekseeman hoidon erityispiirteet «A3»5.

Atooppisen ekseeman oireiden, vaikeusasteen ja hoitovasteen arvioinnin työkaluja

• Ekseeman vaikeusasteen kliiniseen arviointiin voidaan käyttää validoituja mittareita. Erityisesti erikoissairaanhoidossa sairauden vaikeusastetta kuvaavien mittareiden käyttö on suositeltavaa myös hoitovasteen seurannassa.
• Käypä hoito -työryhmä suosittelee ihottuman vaikeusasteen mittaamiseen Suomessa ensisijaisesti EASI-mittaria.
  • EASI (Eczema Area and Severity Index): atooppisen ekseeman vaikeusasteen määrityksessä käytettävä lääkärin tekemä arvio, joka huomioi ihottuman laajuuden (prosenttiosuutena) pään, vartalon ja ylä- ja alaraajojen alueilta erikseen arvioituna sekä ihottuman punoituksen, papulat (näppylät), turvotuksen, raapimisjäljet ja ihon jäkälöitymisen.
  • EASI-75: EASI pienentynyt vähintään 75 % lähtötilanteesta.
  • EASI-laskin ks. «hoi50077e.xlsx»4
• Taudin vaikeusasteen arvioinnissa on hyvä huomioida myös potilaan oma arvio taudin oireista. POEM soveltuu hyvin kliinisessä työssä käytettäväksi «Leshem YA, Chalmers JR, Apfelbacher C ym. Measurin...»95.
  • POEM (Patient Oriented Eczema Measure): potilaan omaan arvioon perustuva ihottumaoireita mittaava kysymyssarja. Ks. «https://www.nottingham.ac.uk/research/groups/cebd/documents/methodological-resources/ao-av153560-poem-for-self-completion-finnish-finland-version-1-25aug2016.pdf»2.
• Kutinaa ja kipua seurataan luotettavimmin NRS-mittarilla.
  • NRS (numerical rating scale): potilas arvioi numeerisesti (0–10) ihon maksimikutinan tai -kivun viimeisten 24 tunnin aikana.
• Elämänlaadun mittarina käytetään ensisijaisesti DLQI-kyselyä. 4–16-vuotiaiden lasten elämänlaadun mittarina käytetään CDLQI-kyselyä ja alle 4-vuotiaiden IDQOL-kyselyä.
  • DLQI (Dermatology Life Quality Index): ihotauteihin liittyvä elämänlaatumittarina käytettävä kysymyssarja aikuisille. Ks. «https://www.cardiff.ac.uk/medicine/resources/quality-of-life-questionnaires/dermatology-life-quality-index»3 (ks. kohta Different language versions, other languages).
  • CDLQI (Children's Dermatology Life Quality Index): ihotauteihin liittyvä elämänlaatumittarina käytettävä kysymyssarja 4–16-vuotiaille.
  • IDQOL (Infant's Dermatology Quality of Life Index): alle 4-vuotiaiden atooppista ekseemaa sairastavien lasten vanhemmille suunnattu elämänlaatumittarina käytettävä kysymyssarja.
  • DLQI-, CDLQI- ja IDQOL-kyselyissä arvioidaan ihotaudin vaikutusta elämänlaatuun viimeisen viikon aikana.
• Atooppisen ekseeman hoitotasapainon arvioimiseksi voidaan käyttää ADCT- tai RECAP-kyselyjä, joista ADCT löytyy suomen- ja ruotsinkielisenä «Simpson E, Eckert L, Gadkari A ym. Validation of t...»96.
  • ADCT (Atopic Dermatitis Control Tool): kyselyssä arvioidaan atooppisen ekseeman hoitotasapainoa edeltävän viikon ajalta. Ks. «https://www.adcontroltool.com/»4 (ks. kohta Information for patients ja valitse kielivalikosta suomi tai ruotsi).
  • RECAP (Recap of atopic eczema) (4/2023 ei käännöstä suomeksi tai ruotsiksi).
• Ks. lisätietoa Atooppisen ekseeman arvioinnissa käytettävistä mittareista «Atooppisen ekseeman arvioinnissa käytettäviä mittareita»5.

Omahoito ja potilasohjaus

• Omahoito on atooppisen ekseeman hoidon kulmakivi. Omahoitoon kuuluvat
  • aina perusvoiteet ja lääkevoiteet lääkärin ohjeiden mukaan
  • pahentavien tekijöiden välttäminen (ks. kappale Pahentavat tekijät «A4»6).
• Päivittäinen pesu ei pahenna atooppista ekseemaa «Päivittäinen pesu lienee hyväksi atoopikon ekseemaiselle iholle.»C.
  • Pesu poistaa iholta likaa, hikeä, karstaa ja bakteereita, jotka ärsyttävät ihoa.
  • Pesuun käytetään tarvittaessa hajusteetonta, hapanta tai neutraalia pesunestettä tai saippuaa.
    • Atooppisen ihon puhdistuksessa käytetään usein saippuan sijasta perusvoiteita. Tämän käytännön hyödyistä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä «Tarr A, Iheanacho I. Should we use bath emollients...»97.
  • Perusvoiteen käyttö pesun jälkeen estää ihon kuivumista ja voi sitoa ihoon kosteutta «Chiang C, Eichenfield LF. Quantitative assessment ...»98.
• Potilasohjaus on osa kokonaisvaltaista, moniammatillista pitkäaikaisen sairauden hoitoa. Ohjauksen tavoitteena on parantaa potilaiden ja perheiden selviytymistaitoja ja hoitoon sitoutumista lisäämällä ymmärrystä kroonisesta sairaudesta ja sen hoidosta.
  • Potilasohjauksella voidaan ilmeisesti vähentää atooppisen ekseeman vaikeusastetta «Potilasohjauksella voidaan ilmeisesti vähentää atooppisen ekseeman vaikeusastetta.»B, ja ohjauksella on ollut mahdollista tehostaa muun muassa perusvoiteiden asianmukaista käyttöä «Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of par...»99.
  • Potilasohjauksen laadun ja määrän tarve vaihtelevat yksilöllisesti, eikä vaikuttavasta potilasohjauksesta voi antaa yksityiskohtaisia suosituksia.
• Ihon rasvauksesta on erityisen tärkeää antaa ohjeet potilaalle.
  • Ks. omahoito-ohjeet
    • Atooppisen ekseeman ohjattu omahoito aikuisilla «hoi50077c.pdf»1
    • Atooppisen ekseeman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077d.pdf»2
    • Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1
    • Videot: Atooppinen ekseema aikuiset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (aikuiset)»6 ja «Yleistä atooppisesta ekseemasta (aikuiset) video»13 ja lapset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7 ja «Yleistä atooppisesta ekseemasta (lapset) video»14.

Paikallishoito

• Atooppisen ekseeman ensisijainen hoito on paikallishoito. Siihen kuuluu
  • ihon säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä
  • ekseema-alueiden hoito lääkevoiteilla ja perusvoiteilla.
• Paikallishoitoa tarvitaan yleensä myös UV-hoidon ja systeemisen lääkityksen yhteydessä.

Paikalliskortikosteroidit

• Paikalliskortikosteroidit ovat atooppisen ekseeman ensisijaiset lääkkeet.
  • Tavallisesti atooppisen ekseeman hoitoon riittävät miedot tai keskivahvat paikalliskortikosteroidit, mutta hankalassa tai jäkälöityneessä ihottumassa voidaan käyttää vahvojakin paikalliskortikosteroideja. Ks. taulukko «Kokemukseen ja kliiniseen käyttöön perustuva työryhmän suositus siitä, minkä teholuokan kortikosteroidivoidetta käytetään aikuisilla (yli 16-vuotiailla) eri ihoalueille. Yli 75-vuotiailla suositellaan kortikosteroidien varovaisempaa käyttöä....»1.
  • Kortikosteroidivoiteita saa käyttää ihottumasta johtuviin ihorikkoihin, ja niitä voi käyttää kesäisin ja UV-hoidon aikana.
• Paikalliskortikosteroidit jaetaan Suomessa neljään ryhmään: mietoihin, keskivahvoihin, vahvoihin ja erittäin vahvoihin (ks. lisätietoa aiheesta «Paikalliskortikosteroidien luokittelu vaikutuksen voimakkuuden mukaan»16).
  • Siirtyminen vahvempaan valmisteeseen lisää steroidin imeytymistä ihoon ja suorassa suhteessa haittavaikutuksia.
  • Paikalliskortikosteroidien pääsy ihon läpi vaihtelee ja on runsainta ohuen ihon (kasvot, kaula, genitaalit) alueilla.
  • Miedompia paikalliskortikosteroideja suositellaan helposti läpäisevälle ohuelle iholle ja vahvempia huonommin läpäiseville paksun ihon alueille (ks. taulukko «Kokemukseen ja kliiniseen käyttöön perustuva työryhmän suositus siitä, minkä teholuokan kortikosteroidivoidetta käytetään aikuisilla (yli 16-vuotiailla) eri ihoalueille. Yli 75-vuotiailla suositellaan kortikosteroidien varovaisempaa käyttöä....»1).
• Paikallisten kortikosteroidien pohjana on tavallisesti voide tai emulsiovoide, mutta markkinoilla on myös liuoksia karvaisten ihoalueiden, kuten hiuspohjan, hoitoon. Voidepohjalla on jonkin verran vaikutusta hoitotehoon. Rasvaisemmat voiteet voivat olla tehokkaampia «Nesbitt LT. Glucocorticoids. In: Bologna JL, Joriz...»105.
• Kortikosteroidivoiteiden käyttö lapsilla, ks. «A5»7.
• Kortikosteroidivoiteita käytetään jaksoittaisena hoitona ja lisäksi tarvittaessa ylläpitohoitona. Ylläpitohoitoa kannattaa suosia etenkin keskivaikeassa ja vaikeassa sekä päivittäisen hoitojakson jälkeen nopeasti uusiutuvassa atooppisessa ekseemassa. Ks. ohje «Atooppisen ekseeman hoito lääkevoiteella»28.
  • Aikuisten jaksoittaisessa hoidossa kortikosteroidivoiteita käytetään yleensä 1–3 viikon yhtämittaisina kuureina «Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines o...»106. Kasvoille käytetään yleensä lyhyempiä 1–2 viikon kuureja.
    • Atooppisen ekseeman hoidossa pidetään taukoja kuurien välillä. Tauot ovat vähintään hoitojakson pituisia. Vaikeimmissa tapauksissa tämä voi kuitenkin johtaa ekseeman nopeaan uusiutumiseen. Uusiutumista voi jarruttaa keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ekseemassa ylläpitohoidolla.
  • Ylläpitohoito: Ihottuman parannuttua keskivahvaa tai vahvaa kortikosteroidivoidetta käytetään kerran päivässä kahdesti viikossa niille ihoalueille, joille ihottumaa tyypillisesti tulee. Ylläpitohoitoa voidaan tarvittaessa käyttää usean kuukauden ajan. Ks. ohje «Atooppisen ekseeman hoito lääkevoiteella»28.
    • Kuurin jälkeinen ylläpitohoito paikallisella vahvalla kortikosteroidilla (vartalo ja raajat) kaksi kertaa viikossa näyttää estävän atooppisen ekseeman relapseja «Ylläpitohoito 2 kertaa viikossa vahvalla paikalliskortikosteroidilla näyttää ehkäisevän atooppisen ekseeman relapsia.»B ilman merkittävää ihon ohenemisen riskiä «Danby SG, Chittock J, Brown K ym. The effect of ta...»107.
    • Kahdessa laajassa (n = yli 600) 4–5 kuukautta kestäneessä ylläpitohoitotutkimuksessa vahvalla kortikosteroidivoiteella ei havaittu olevan merkittäviä haittavaikutuksia «Hanifin J, Gupta AK, Rajagopalan R. Intermittent d...»108, «Berth-Jones J, Damstra RJ, Golsch S ym. Twice week...»109.
    • Kliinisen kokemuksen perusteella ylläpitohoitoa voidaan toteuttaa myös keskivahvalla kortikosteroidivoiteella, mutta miedolla kortikosteroidivoiteella teho jää yleensä riittämättömäksi «Wollenberg A, Kinberger M, Arents B ym. EuroGuiDer...»101.
• Keskivahvaa tai vahvaa kortikosteroidia käytetään yleensä kerran päivässä. Ei ole näyttöä siitä, että useampi voitelukerta lisäisi hoidon tehoa «Williams HC. Established corticosteroid creams sho...»110, «Woods MT, Brown PA, Baig-Lewis SF ym. Effects of a...»111, «Bieber T, Vick K, Fölster-Holst R ym. Efficacy and...»112.
• Ei ole näyttöä siitä, että paikalliskortikosteroidit menettäisivät tehoaan pitkäaikaisessa jaksoittaisessa käytössä.
• Pelkkä kortikosteroidivoide vähentää myös ihon stafylokokkeja. Mitä vahvempi kortikosteroidi on, sitä tehokkaammin bakteeripitoisuus saadaan pienenemään «Stalder JF, Fleury M, Sourisse M ym. Local steroid...»113, «Nilsson EJ, Henning CG, Magnusson J. Topical corti...»114.
• Paikalliskortikosteroidien käyttöä rajoittavat niiden aiheuttamat haittavaikutukset, joista tärkein on ihon oheneminen ihossa olevan kollageenin määrän vähentyessä «Oikarinen A, Autio P, Kiistala U ym. A new method ...»115.
  • Ihon pysyvä oheneminen edellyttää usein kuukausien yhtäjaksoista käyttöä.
  • Ohenemiselle alttiita ovat erityisesti jo valmiiksi ohuet ihoalueet ja vanhusten iho.
  • Muita hoidon mahdollisia ihohaittavaikutuksia ovat striat, telangiektasiat ja mustelmat.
  • Keskivahvojen tai vahvojen kortikosteroidivoiteiden pitkäaikainen, suositusten vastainen käyttö kasvoille voi aiheuttaa ruusufinnin kaltaisen ihottuman tai ihon pysyvän punoituksen, polttelun ja pistelyn, kun lääkitys tauotetaan ("paikallissteroidiaddiktio"). Ilmiötä esiintyy eniten naisilla kasvoissa ja genitaalialueella «Hajar T, Leshem YA, Hanifin JM ym. A systematic re...»116.
  • Pitkäaikainen käyttö silmäluomiin voi aiheuttaa harmaakaihia ja glaukoomaa «Haeck IM, Rouwen TJ, Timmer-de Mik L ym. Topical c...»117.
  • Systeemihaittavaikutukset, kuten hypokortisolismi, ovat harvinaisia mutta mahdollisia etenkin lasten laaja-alaista ekseemaa hoidettaessa «Axon E, Chalmers JR, Santer M ym. Safety of topica...»118.

Taulukko 1. Kokemukseen ja kliiniseen käyttöön perustuva työryhmän suositus siitä, minkä teholuokan kortikosteroidivoidetta käytetään aikuisilla (yli 16-vuotiailla) eri ihoalueille. Yli 75-vuotiailla suositellaan kortikosteroidien varovaisempaa käyttöä.

Ihoalue	Voiteen teholuokka
* Silmänympärysekseeman hoidossa kalsineuriinin estäjät ovat ensisijaisia. Plusmerkit kuvaavat työryhmän suosituksen vahvuutta. - = ei suositella
	I	II	III	IV
Kasvot, kaula	+++	+	-	-
Silmäluomet	+*	-	-	-
Taipeet, genitaalit	+++	++	-	-
Vartalo, raajat	+	+++	++	-
Kämmenet, jalkapohjat	-	++	+++	+
Päänahka, niska	-	+++	++	+

Kuva 28.

Atooppisen ekseeman hoito lääkevoiteella

UV-hoidot

• UV-hoitoa voidaan käyttää aikuisten keskivaikean ja vaikean atooppisen ekseeman hoidossa, ellei paikallishoidoilla saada riittävää vastetta. UV-hoitoa annetaan 2–3 kertaa viikossa 15–20 hoitokerran jaksoina. Suositeltava yläraja vuosittaiselle hoidolle on 2 jaksoa.
• Laitteet luokitellaan UV-spektrin mukaan «Eri valohoitolamppujen emittoiman UV-säteilyn aallonpituusspektrit»29. Suomessa atooppisen ekseeman hoitoon käytetään pääasiassa kapeakaistaista UVB-hoitoa ja toissijaisesti SUP-hoitoa.
  • SUP-hoito (selektiivinen UV-hoito, aallonpituusalue vastaa suomalaista kesäaurinkoa) on väistyvä hoitomuoto.
• UV-hoitoja antavien laitosten tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita.
• UV-hoidon vaikutus perustuu immunologisen tulehdusprosessin vaimentamiseen. UV-säteily vaikuttaa tulehdussoluihin, tulehdusvälittäjäaineisiin ja antimikrobiaalisiin peptideihin «Krutmann J, Morita A. Mechanisms of ultraviolet (U...»137, «Tintle S, Shemer A, Suárez-Fariñas M ym. Reversal ...»138, «Gambichler T, Skrygan M, Tomi NS ym. Changes of an...»139.
• Aikuispotilaiden ensisijainen UV-hoito on kapeakaistainen UVB (loisteputki TL01, aallonpituusalue 311 ± 2 nm) «Lübbe J. Secondary infections in patients with ato...»140, «Garritsen FM, Brouwer MW, Limpens J ym. Photo(chem...»141. Tutkimustietoa UV-hoidon annoksista, hoidon kestosta, hoitovasteen pysyvyydestä ja mahdollisista pitkäaikaishaitoista atooppisen ekseeman hoidossa on vähän. UV-hoitoon liittyviä elämänlaatututkimuksia ei ole. Jotta UV-hoito pystytään asemoimaan oikein hoidon porrastukseen, erityisesti kapeakaistaisen UVB-hoidon pitkäaikaisturvallisuudesta ja hoitovasteista tarvittaisiin lisätutkimuksia, joissa käytetään yhtenäisiä mittareita «Musters AH, Mashayekhi S, Harvey J ym. Phototherap...»142. Kapeakaistainen UVB-hoito ilmeisesti vähentää atooppisen ekseeman oireita ja löydöksiä aikuisilla «Kapeakaistainen UVB-hoito ilmeisesti vähentää aikuisten atooppisen ekseeman oireita ja löydöksiä. Hoitovasteen pituudesta ei ole tietoa.»B.
• Remission kestosta on melko vähän tietoa: 3 kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä suotuisa vaste on ilmeisesti nähtävissä noin puolella potilaista «Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band u...»143.
• Mahdollisia akuutteja haittavaikutuksia ovat punekynnyksen ylittävästä annoksesta johtuva ihon punoitus (UV-eryteema) ja herpes simplex -infektion aktivoituminen iholla.
• Ihosyöpäriskiä suurentavasta vaikutuksesta ei ole tietoa.
• Teoreettisen mallinnuksen perusteella 450 hoitokertaa kapeakaistaista UVB-hoitoa saattaisi sopia hoitokertojen ylärajaksi «Ibbotson SH, Bilsland D, Cox NH ym. An update and ...»144, «Diffey BL. Factors affecting the choice of a ceili...»145. Konsensusta asiasta ei kuitenkaan ole.
• Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen valojaos on laatinut suomalaisille ihotyypeille sovelletut ohjeelliset annoskaaviot (ks. lisätietoa aiheesta Ihosairauksien hoito kapeakaistaisella UVB:llä «hoi50062a.pdf»5).
• Katso kapeakaistaisen UVB-hoidon potilasohje suomeksi «https://hoito-ohjeet.fi/OhjepankkiVSSHP/Kapeakaista-UVB%20valohoito.pdf»6 ja ruotsiksi «https://hoito-ohjeet.fi/OhjepankkiVSSHPRuotsi/UV311.pdf»7.
• UV-hoitojen vasta-aiheita ovat
  • infektoitunut (bakteeri- ja virusinfektiot) tai hyvin ärtynyt ekseema
    • ihottuman akuutti tilanne tulee ensin rauhoittaa
  • valoherkkyys (suhteellinen vasta-aihe)
  • aiempi ihosyöpä (suhteellinen vasta-aihe)
  • tiettyjen lääkkeiden käyttö (valoherkistäjät, immunosuppressiiviset lääkkeet, kalsineuriinin estäjät) (suhteellinen vasta-aihe)
  • siklosporiinihoito.
• UV-hoitojen käyttöä rajoittavat
  • hoidon sitovuus (tyypillinen hoitotiheys 2–3 kertaa viikossa yhteensä 15–20 kertaa)
  • hoidon saatavuus, matkat hoitoon
  • hoidon kustannukset.
• UVA1-hoitoa (aallonpituusalue 340–400 nm) ei Suomessa käytetä atooppisen ekseeman hoitoon.
• Lasten UV-hoitojen pitkäaikaisturvallisuudesta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä. Lapsille UV-hoitoa (kapeakaistainen UVB tai SUP) käytetään vain harkiten erikoislääkärin valvonnassa.
• Ilmastohoito (auringonvalohoito, helioterapia) saattaa lievittää atooppista ekseemaa ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Suotuisan vaikutuksen kestosta ei ole luotettavaa näyttöä «Ilmastohoito saattaa lievittää atooppista ihottumaa ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Suotuisan vaikutuksen kestosta ei ole luotettavaa näyttöä.»C. Ilmastohoitoa ei kustanneta julkisin varoin.

Kuva 29.

Eri valohoitolamppujen emittoiman UV-säteilyn aallonpituusspektrit

© Tapio Rantanen

Systeeminen pitkäaikainen lääkehoito

• Atooppisen ekseeman systeemisen lääkityksen tavoitteena on ekseeman pitkäaikainen hallinta. Lääkityksen aloittaa ja sitä seuraa ihotautien tai lastentautien erikoislääkäri. Ekseeman pitkäaikaishallintaan käytettäviä lääkkeitä ovat perinteiset immunosuppressiiviset lääkkeet, biologiset lääkkeet ja JAK-estäjät. Systeemisen lääkehoidon aloitusta harkitaan vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavilla potilailla, joilla ei saada riittävää hoitovastetta hyvin toteutuneella paikallishoidolla ja mahdollisella UV-hoidolla.
• Perinteisistä immunosuppressiivisista lääkkeistä vain siklosporiinilla on virallisena käyttöaiheena atooppinen ekseema. Abrositinibin, barisitinibin, dupilumabin, tralokinumabin ja upadasitinibin virallisena käyttöaiheena on keskivaikea ja vaikea atooppinen ekseema.
• Systeemisen lääkehoidon hoitovastetta ja haittoja tulee seurata säännöllisesti.
  • Hoitovaste suositellaan arvioitavaksi ensimmäisen kerran 12–16 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta ja sen jälkeen säännöllisesti.
  • Hyvässä hoitovasteessa todetaan yleensä systemaattista paranemista sekä potilaan kokemissa oireissa että ihottuman objektiivisessa vaikeusasteessa.
• Systeemiset lääkkeet eroavat toisistaan tehon, haittavaikutusten, vasta-aiheiden, hoidon vaatiman seurannan sekä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten osalta. Potilaalle sopiva lääkitys valitaan yksilöllisesti.
  • Myös lääkkeiden peruskorvattavuuden kriteerit vaikuttavat usein lääkehoidon käytännön toteuttamismahdollisuuksiin. Ks. Lääkekohtaiset ajantasaiset korvausehdot Kelan sivustolta «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-laakekorvaukset-laakkeiden-korvausoikeudet»8.
  • Biologisten lääkkeiden ja JAK-estäjien hoitovasteen lääkekustannukset esitetään lisätietomateriaalissa «The number needed to treat (NNT) and cost per responder for systemic therapies for moderate-to-severe atopic dermatitis»21.
• Tämä luku käsittelee aikuispotilaita. Lasten systeeminen lääkehoito ks. kohta Lasten (0–16-vuotiaiden) atooppisen ekseeman hoidon erityispiirteet «A3»5.
• Terveyskylän reumataloon on koottu ohjeita useimmista atooppisen ekseeman hoidossa käytettävistä systeemisistä lääkkeistä «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/reumal%C3%A4%C3%A4kkeiden-ohjeet»9. Sivuilta löytyy ohjeita infektioalttiuden arvioinnista, rokotuksista ja seurantaverikokeista «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/reumal%C3%A4%C3%A4kkeisiin-liittyv%C3%A4t-seurantakokeet»10. Ks. Myös kansallinen rokotusohjelma «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma»11.
  • Ohjeistettu verikoeseuranta voidaan toteuttaa myös perusterveydenhuollossa.
• Ennen systeemisten lääkkeiden aloittamista päivitetään tarvittaessa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset ja selvitetään immuniteetti vesirokolle ja tarvittaessa tuhkarokolle.
  • Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille.
  • Pneumokokkirokotetta suositellaan yli 65-vuotiaille ja lääkärin harkinnan mukaan muillekin.
  • Vyöruusurokotetta voidaan harkita erityisesti yli 50-vuotiaille potilaille, joille suunnitellaan JAK-estäjien aloitusta.

• Immunosuppressiivista lääkitystä käytettäessä
  • Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on huolehdittava koko lääkityksen ajan.
  • Lääkitys tauotetaan tarvittaessa äkillisissä infektioissa ja leikkausten yhteydessä.
• Ihon säännöllistä paikallishoitoa tulee yleensä jatkaa systeemisen lääkehoidon rinnalla.

Muu systeeminen lääkehoito

Vakiintumattomat ja vaihtoehtoiset hoidot

• D-vitamiinin rooli atooppisessa ekseemassa on tutkimuksen kohteena. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia osoittamaan D-vitamiinin vaikutusten syy-seuraussuhdetta atooppisen ekseeman patogeneesissä ja D-vitamiinilisän mahdollisesta hyödystä atooppisen ekseeman hoidossa «Ng JC, Yew YW. Effect of Vitamin D Serum Levels an...»165. Atooppista ekseemaa sinänsä ei ainakaan toistaiseksi voi suositella D-vitamiinilisän käyttöaiheeksi «Vestita M, Filoni A, Congedo M ym. Vitamin D and a...»166, «Ong PY, Boguniewicz M. Investigational and unprove...»167.
  • D-vitamiinilla on vaikutuksia luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin, antimikrobiaalisten peptidien muodostumiseen ihossa sekä ihosolujen erilaistumiseen ja kasvuun.
  • Veren kalsidiolipitoisuus (25(OH)D) on atooppista ekseemaa sairastavilla merkittävästi pienempi kuin terveihoisilla verrokeilla. Vaikeaa ihottumaa sairastavilla kalsidiolipitoisuus on pienempi kuin lievää tai keskivaikeaa ihottumaa sairastavilla «Ng JC, Yew YW. Effect of Vitamin D Serum Levels an...»165.
• Ihotautipotilaat käyttävät paljon vakiintumattomia ja vaihtoehtoisia hoitoja. Käytön elinikäinen esiintyvyys on eri tutkimuksissa ollut 35–69 % «Ernst E, Pittler MH, Stevinson C. Complementary/al...»168, «Kim GW, Park JM, Chin HW ym. Comparative analysis ...»169.
  • Lähetteellä yliopistoklinikkaan tulleista atooppista ekseemaa sairastavista potilaista 50 % käytti myös vaihtoehtoisia hoitoja ihottumaansa «Simpson EL, Basco M, Hanifin J. A cross-sectional ...»170. Irlannissa lähetteellä ihotautiklinikkaan tulleista atooppista ekseemaa sairastavista lapsista 42,5 %:lle oli käytetty vaihtoehtoisia hoitoja «Hughes R, Ward D, Tobin AM ym. The use of alternat...»171.
• Tavallisimmin käytetyt vaihtoehtoiset hoidot ovat kiinalaiset yrttivalmisteet, ravintolisä välttämättömillä rasvahapoilla, homeopatia ja akupunktio.
• Tyytymättömyys tavanomaisiin hoitoihin ja turhautuminen atooppisen ekseeman krooniseen luonteeseen johtavat potilaita kokeilemaan vaihtoehtoisia hoitoja.
• Anamneesiin on hyvä sisällyttää kysymys vakiintumattomien ja vaihtoehtoisten hoitojen käytöstä, sillä potilaat tai lapsipotilaiden vanhemmat harvoin kertovat näistä hoidoista spontaanisti.
• Kiinalaisten yrttivalmisteiden tehoa selvittävissä tutkimuksissa harhan riski on suuri erityisesti sokkouttamisen osalta. Tutkimuksissa ei ole pystytty selkeästi osoittamaan, että kiinalaiset yrttivalmisteet paikallisesti tai systeemisesti käytettyinä olisivat tehokkaita atooppisen ekseeman hoidossa «Gu S, Yang AW, Xue CC ym. Chinese herbal medicine ...»172, «Tan HY, Zhang AL, Chen D ym. Chinese herbal medici...»173, «Gu S, Yang AW, Li CG ym. Topical application of Ch...»174. Kiinalaisilla lääkeyrteillä on kuvattu olevan useita haittavaikutuksia, ja osa niistä on vakavia (laajentava kardiomyopatia, maksatoksisuus) «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»103, «Sheehan MP, Atherton DJ. One-year follow up of chi...»175.
• Vaihtoehtoisista paikallishoitovalmisteista on löydetty merkittäviä määriä potentteja kortikosteroideja «Boneberger S, Rupec RA, Ruzicka T. Complementary t...»176.
• Välttämättömillä rasvahapoilla ei ole todettu olevan tehoa atooppiseen ekseemaan «Välttämättömillä rasvahapoilla ei ole tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.»A, «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»103, «Bath-Hextall F, Williams H. Atopic eczema. Clin Ev...»177.
• Homeopatian tehosta atooppisen ekseeman hoidossa ei ole näyttöä «Boneberger S, Rupec RA, Ruzicka T. Complementary t...»176, «Torley D, Futamura M, Williams HC ym. What's new i...»178.
• Meta-analyysin perusteella akupunktiota ei voi suositella atooppisen ekseeman hoidoksi «Jiao R, Yang Z, Wang Y ym. The effectiveness and s...»179.
• Lisätietoa vakiintumattomista hoidoista ks. «Vakiintumattomat ja vaihtoehtoiset hoidot»27.

Käsien atooppinen ekseema

• Atooppisen ekseeman yksi tyyppipaikka on kädet. Käsi-ihottumaan on tärkeä puuttua varhaisvaiheessa ennen ekseeman kroonistumista.
  • Kuiva atooppinen iho ärtyy herkästi muun muassa kosteudesta ja kosketuksesta saippuoihin, ruoka-aineisiin, veteen, likaan ja pölyyn.
  • Käsien suojaus kosteudelta ja ärsyttäviltä tekijöiltä on tärkeää, jos käsissä on ollut ekseemaa (ks. ohjeet «https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/ihotaudit/k%C3%A4si-ihottuma»13).
• Atooppisen käsiekseeman hoidon perusta on säännöllinen rasvaus perusvoiteella tarvittaessa useita kertoja päivässä ja jaksoittainen paikallishoito kortikosteroideilla «Thyssen JP, Schuttelaar MLA, Alfonso JH ym. Guidel...»180.
  • Käsiekseeman hoidossa tarvitaan usein vahvoja III ryhmän ja joskus erittäin vahvoja IV ryhmän kortikosteroidivoiteita. Kuurit ovat pidempiä kuin muilla ihoalueilla, yleensä 2–4 viikkoa. Kuuria voidaan jatkaa tarvittaessa 6 viikkoon asti.
  • Ihottuman parannuttua tarvitaan usein ylläpitohoitoa vahvalla kortikosteroidivoiteella kahdesti viikossa uusimisen ehkäisyyn.
  • Kortikosteroidivoiteiden haittavaikutukset ovat samat kuin muilla ihoalueilla.
• Kämmenten ekseemassa kalsineuriinin estäjät eivät pääse kunnolla vaikuttamaan ihon paksuuden vuoksi.
• Perusvoidetta suositellaan saippuan tilalle käsien voidepesuihin. Ks. Ihotautitalon ohje «https://www.terveyskyla.fi/ihotautitalo/Documents/Voidepesu_potilasohje.pdf»14.
• Käsiekseema tulee ottaa huomioon ammatinvalinnassa (ks. kappale Ammatinvalinta «A8»11).

Hoito raskauden ja imetyksen aikana

• Atooppinen ekseema on yleisin raskauden aikainen ihotauti «Koutroulis I, Papoutsis J, Kroumpouzos G. Atopic d...»181.
• Noin 20 %:lla atooppista ekseemaa sairastavista ihottuma lievittyy raskauden aikana, mutta muilla ihottuma pysyy ennallaan tai vaikeutuu «Balakirski G, Novak N. Atopic dermatitis and pregn...»182. Raskaudenaikainen atooppisen ekseeman vaikeutuminen voi selittyä immunologisilla tekijöillä, kuten Th2-vasteen voimistumisella, sekä raskauden aiheuttamalla lisääntyneellä fyysisellä ja psyykkisellä stressillä. Aktiivisten hoitojen välttäminen on myös yleistä, mikä voi johtaa odottavan äidin ekseeman alihoitoon «Vestergaard C, Wollenberg A, Barbarot S ym. Europe...»183, «Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in p...»184.
• Raskauden aikana voidaan jatkaa perusvoiteiden lisäksi mietojen, keskivahvojen ja vahvojen paikalliskortikosteroidien käyttöä tavanomaiseen tapaan «Vestergaard C, Wollenberg A, Barbarot S ym. Europe...»183.
  • Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, mikäli keskivahvat tai vahvat kortikosteroidivoiteet eivät ole riittävän tehokkaita tai potilas käyttää niitä yli 200 g kuukaudessa.
• Takrolimuusin tai pimekrolimuusin paikalliskäytölle raskauden aikana ei ole estettä. Käyttö tulisi rajata vain hoitoa vaativille ihoalueille ja hoidon kesto rajoittaa lyhimpään riittävään. Paikalliskäytössä imeytyminen on hyvin vähäistä, mutta voi lisääntyä, jos iho on rikki. Rajoitetusta paikallishoidosta ei ole odotettavissa sellaista altistumista, joka vaikuttaisi sikiön kehitykseen «Malm H. Teratologinen palvelu. Henkilökohtainen ti...»185.
• Kortikosteroidivoiteiden tai paikallisten kalsineuriinin estäjien käyttö ei ole este imettämiselle. Jos hoitoa tarvitaan rinnan alueelle, tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, ettei imeväinen joudu suoraan kontaktiin lääkevoiteen kanssa. Käytännössä voide tulee levittää nännin tai nännipihan alueelle heti imetyksen jälkeen ja huolehtia nännin alueen hellävaraisesta mutta huolellisesta puhdistuksesta ennen imetystä «Vestergaard C, Wollenberg A, Barbarot S ym. Europe...»183, «Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in p...»184.
• Raskauden aikana voidaan käyttää kapeakaistaista UVB-hoitoa tai SUP-hoitoa «Vestergaard C, Wollenberg A, Barbarot S ym. Europe...»183, «Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in p...»184.
• Systeemistä lääkitystä vaativa atooppinen ekseema hoidetaan aina erikoissairaanhoidossa.
  • Systeemihaittojen vuoksi sisäisten kortikosteroidien käyttöä atooppisessa ekseemassa ei suositella, mutta poikkeustapauksissa voidaan raskaana oleville käyttää prednisolonia. Tällöin tulisi käyttää korkeintaan 0,5 mg/kg/vrk mahdollisimman lyhyenä kuurina (yleensä alle 2–3 viikkoa) «Vestergaard C, Wollenberg A, Barbarot S ym. Europe...»183, «Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in p...»184.
  • Siklosporiinia voidaan harkitusti ja tarkkaan seuraten käyttää vaikeassa ekseemassa raskauden ja imetyksen aikana.
  • Atsatiopriinihoidon jatkamista voidaan harkita raskauden aikana «Mahadevan U, Long MD, Kane SV ym. Pregnancy and Ne...»186. Imetystä suositellaan vältettäväksi neljän tunnin ajan lääkkeen ottamisesta «Bar-Gil Shitrit A, Grisaru-Granovsky S, Ben Ya'aco...»187.
  • Dupilumabin käyttöä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana vähäisen tutkimustiedon vuoksi.
  • Metotreksaatin, mykofenolaattimofetiilin ja JAK-estäjien käyttö on kontraindisoitu raskauden tai imetyksen aikana. Naisten tulee tauottaa metotreksaatti 3 kuukautta, mykofenolaattimofetiili 6 viikkoa ja JAK-estäjät 2–4 viikkoa ennen raskautta «Russell MD, Dey M, Flint J ym. British Society for...»188.
  • Miesten ei tarvitse tauottaa atooppisen ekseeman annoksilla käytettävää metotreksaattia, siklosporiinia, atsatiopriinia, biolologisia lääkkeitä tai JAK-estäjiä perheenlisäystä suunniteltaessa «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/reumal%C3%A4%C3%A4kehoito-raskauden-ja-imetyksen-aikana»15.

Lasten (0–16-vuotiaiden) atooppisen ekseeman hoidon erityispiirteet

• Lapsen atooppisen ekseeman hoidon tavoitteena on pitkäkestoinen oireiden hallinta: oireiden minimointi, pahenemisvaiheiden määrän väheneminen ja vaikeusasteen lieveneminen sekä potilaan elämänlaadun ja toimintakyvyn paraneminen.
• Vanhempien hyvä perehdytys atooppisen ekseeman syihin liittyviin asioihin, hoitojen tehon ja haittavaikutusten läpikäyminen, hoidon ohjaus ja ennusteen arvioiminen ovat hoidon onnistumisen kannalta oleellisen tärkeitä. Lapset tulee ottaa mukaan ohjauskeskusteluihin ikätasonsa mukaisesti. Hoitajan antaman perusteellisen ohjauksen on todettu parantavan hoitotulosta ja lisäävän voiteiden käyttöä «Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of par...»99, «García-Soto L, Martín-Masot R, Espadafor-López B y...»189.
• Suosituksen liitteenä on lyhyt lisätietomateriaali vanhemmille, omahoito-ohje ja rasvausvideo lääkäreille, hoitajille ja vanhemmille «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1, (Atooppisen ekseeman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077d.pdf»2, videot «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7).
• Säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä ja jaksoittainen hoito paikalliskortikosteroidivoiteella ovat lapsen atooppisen ekseeman ensisijainen hoito.
  • Lapsilla käytetään yleensä mietoja tai keskivahvoja kortikosteroidivoiteita. Vahvoja kortikosteroidivoiteita käytetään vain erikoistilanteissa erikoislääkärin määräämänä.
  • Tutkimustulokset korostavat atooppisen ekseeman paikallishoidon tärkeyttä «Miyaji Y, Yang L, Yamamoto-Hanada K ym. Earlier ag...»190, «Kelleher MM, Dunn-Galvin A, Gray C ym. Skin barrie...»191. Tutkimusten mukaan imeväisiän vaikea atooppinen ekseema ja kotipölyssä oleva pähkinäproteiini suurentavat pähkinäallergian riskiä kouluiässä «Brough HA, Simpson A, Makinson K ym. Peanut allerg...»192. Yksi mahdollinen selitys on, että imeväinen herkistyy pähkinälle rikkinäisen ihon kautta.
• Atooppisen ekseeman uusiutumista ehkäisevä ylläpitohoito kalsineuriinin estäjillä, erityisesti takrolimuusilla, lapsen keskivaikeassa tai vaikeassa atooppisessa ekseemassa, jossa ei ole saatu riittävää hoitotehoa kortikosteroidivoiteilla, on osoittautunut tehokkaaksi pahenemisvaiheita vähentäväksi ja turvalliseksi hoitomuodoksi «Ylläpitohoito takrolimuusivoiteella 2–3 kertaa viikossa alueille, joissa ihottumaa yleensä on esiintynyt, vähentää merkittävästi pahenemisvaiheita ja kortikosteroidivoiteiden käyttöä perusvoiteisiin verrattuna.»A.

Taloudellista tietoa

• Ks. JAK-estäjien ja biologisten lääkkeiden vaikuttavuuden (EASI-75-vaste), lääkekustannusten ja hoitovasteen kustannusten vertailu atooppisen ekseeman hoidossa «hoi50077e.pdf»3, lisätietoa «The number needed to treat (NNT) and cost per responder for systemic therapies for moderate-to-severe atopic dermatitis»21 ja opasvideo taulukon lukemisesta «Hoitovasteen kustannukset Käypä hoito -suosituksissa: näin luen taulukoita (video)»30.

Hoidon porrastus

• Ks. kuva Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi «Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi»1.
• Hoidon porrastuksen käytännöt sovitaan alueellisesti sen mukaan, miten tietoa ja taitoa on eri tasoilla saatavilla.
• Perusterveydenhuollossa ilman ihotautien ja allergologian tai lastentautien erikoislääkärin konsultaatiota järjestetään
  • diagnostiikka anamneesin ja kliinisen kuvan perusteella
  • aikuisten lievän ja keskivaikean atooppisen ekseeman hoito suosituksen mukaisesti ja hoidonohjaus
  • lasten lievän atooppisen ekseeman hoito suosituksen mukaisesti ja hoidonohjaus
  • atooppista ekseemaa ylläpitävien ja pahentavien tekijöiden sekä mahdollisten liitännäissairauksien kartoittaminen.
    • Allergiatestaukset eivät yleensä ole tarpeen.
  • Hoidonohjaus: Ks. omahoito-ohjeet Atooppisen ekseeman ohjattu omahoito aikuisilla «hoi50077c.pdf»1, Atooppisen ekseeman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077d.pdf»2, «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1 ja videot rasvausohjauksesta, aikuiset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (aikuiset)»6 ja lapset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7.
    • Kalsineuriinin estäjät ovat rajoitetusti peruskorvattavia. B-lausunto voidaan uusia perusterveydenhuollossa.
    • Perusterveydenhuollossa voidaan aloittaa paikallinen kalsineuriinin estäjä -hoito kasvojen alueen ihottumaan, mikäli lääkärillä on kokemusta atooppisen ekseeman hoidosta.
• Erikoislääkärin konsultaation aiheet
  • vähintään keskivaikea atooppinen ekseema lapsella
  • epäily lapsen perusruoka-allergiasta (ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»4)
  • aikuisen vaikea atooppinen ekseema: ihottuma oireilee laaja-alaisena tai vaikea-asteisena asianmukaisesti toteutetusta lääkevoidehoidosta huolimatta
  • lievemmätkin ekseemat, joissa on hoidon toteutumisen ongelma tai huono hoitovaste
  • ihottuma vaikuttaa potilaan työ- tai toimintakykyyn
  • erotusdiagnostinen ongelma
  • paikallisen kalsineuriinin estäjä -hoidon korvattavuuskriteerit täyttyvät ja tarvitaan ensimmäinen B-lausunto
  • UV-hoitojen tai systeemisen pitkäaikaisen lääkityksen harkinta
  • tarvittaessa liitännäissairauksien tutkimus ja hoito eri erikoisaloilla
• Erikoislääkärikonsultaation jälkeen
  • jatkohoito tapahtuu yleensä perusterveydenhuollossa
  • uusintakonsultaatiot tehdään tarvittaessa, mikäli sairaus ei ole hallinnassa.
• Vaikeaa hoitoresistenttiä tai laaja-alaista ekseemaa sairastavia kaikenikäisiä potilaita seurataan erikoissairaanhoidossa.
• Systeemistä pitkäaikaista lääkehoitoa saavia seurataan erikoislääkärin toimesta.

Rajoitukset, etuudet ja kuntoutus

• Atooppinen ekseema on tärkein työperäisen käsi-ihottuman riskitekijä. Lapsuudessa atooppista ekseemaa sairastaneilla on lisääntynyt taipumus saada käsi-ihottumaa aikuisiässä työstä riippumatta «Bryld LE, Hindsberger C, Kyvik KO ym. Risk factors...»218, «Johannisson A, Pontén A, Svensson Å. Prevalence, i...»219. Atooppisen ihon rakenteeseen eli läpäisyesteen puutteelliseen toimintaan liittyy lisääntynyt riski saada ärsytysihottumaa käsiin «Coenraads P-J, Diepgen TL. Risk for hand eczema i...»220.
  • Työn ihoa ärsyttävät tekijät lisäävät käsi-ihottuman puhkeamisen riskiä.
    • Käsi-ihottumaa pahentavia tekijöitä ovat märkätyö, elintarvikkeiden käsittely, runsas käsienpesu, suojakäsineiden hautova vaikutus, likaiset ja pölyiset työtehtävät, ihoa ärsyttävien kemikaalien, kuten liuottimien, öljyjen ja pesuaineiden, käsittely sekä runsas mekaaninen ärsytys.
  • Atooppista ekseemaa sairastavalla ei kuitenkaan ole suurentunutta riskiä saada käsi-ihottumana ilmenevää allergista kosketusihottumaa. Allerginen kosketusihottuma voi syntyä altistumisesta allergisoiville kemikaaleille työssä tai vapaa-aikana.
• Ammatinvalinnasta on hyvä keskustella ammatinvalinnanohjaajan kanssa. Työntekijälle on syytä selvittää ihoa ärsyttäviin töihin liittyvät riskit «Työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos 2008. www....»221, «http://www.ttl.fi»16.
• Ammatinvalintaan on ohjeita Työterveyslaitoksen Töissä terveenä -sivustolla «https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/toissa-terveena-ammatinvalinta-allergia-ihottuma-ja-astma»17 ja «https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/toissa-terveena-ammatinvalinta-allergia-ihottuma-ja-astma/riskialttiit-ammatit»18.
• Työhön liittyvät rajoitukset:
  • Lievää atooppista ekseemaa sairastavilla, joita ekseema vaivaa lähinnä talvella ja joilla sitä ei esiinny käsissä, ei ole ehdottomia rajoituksia. Heidän olisi kuitenkin parempi valita kuiva ja puhdas työ.
  • Atooppista ekseemaa sairastavat, joilla on ollut käsi-ihottumaa, sopivat huonosti kaikenlaiseen käsien ihoa rasittavaan työhön, kuten jatkuvaan märkään ja likaiseen tai mekaanisesti ärsyttävään työhön, kemikaaleille altistavaan työhön sekä töihin, joissa edellytetään tiheää käsienpesua tai tiiviiden kumi- tai muovikäsineiden jatkuvaa käyttöä «Lindström I, Mäkelä M, Pelkonen A ym. Astma, atoop...»222.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Atooppinen ekseema -suosituksen historiatiedot «Atooppinen ekseema, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»31

Puheenjohtaja:

Leena Koulu, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja ihoallergologian erikoislääkäri; Tyks Ihoklinikka

Jäsenet:

Laura Korhonen, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; TAYS ihotautien poliklinikka ja allergiakeskus

Antti Lauerma, professori, iho- ja sukupuolitautien, ihoallergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri; HUS Iho- ja allergiasairaala

Janne Liimatainen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Lapin hyvinvointialue, Kittilän terveyskeskus

Johanna Mandelin, LKT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; HUS Iho- ja allergiasairaala

Anna Pelkonen, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri; HUS Iho- ja allergiasairaala

Sanna Poikonen, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, Pihlajalinna

Raija Sipilä, LT, terveydenhuollon erikoislääkäri; Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Asiantuntijat:

Asiantuntijat eivät ole osallistuneet hoitosuosituksen sisältöä koskevaan päätöksentekoon.

Heli Malm, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; Teratologinen tietopalvelu, HUS Akuutti

Sirpa Pylkkänen-Mäkelä, sosiaalityöntekijä; HUS Iho- ja allergiasairaala

Tuovi Eskelinen, Riihimäki; viiteryhmän jäsen

Elina Gundersen, Helsinki; viiteryhmän jäsen

Jaana Halin, Turku; viiteryhmän jäsen

Jani Kytölä, Kauhajoki; viiteryhmän jäsen

Kati Ojala, Joensuu; viiteryhmän jäsen

Mari Repo, Masku; viiteryhmän jäsen

Jenny Soranoja, Turku; viiteryhmän jäsen

Kirsi Tarnanen; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja, viiteryhmän sihteeri

Mari Tiilikainen, Nokia; viiteryhmän jäsen

Ulla Turunen; viiteryhmän jäsen

Kirjallisuusviite

Atooppinen ekseema. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/kayttooikeudet/viittaaminen»30