Raskausdiabetes
Ota käyttöön
- Luentomateriaali (pptx) «https://www.kaypahoito.fi/khl00096»1
- Kaavio: Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta «hoi50066b.pdf»1
- Lisätietoa: Makrosomian määritelmä «Makrosomian määritelmä»1
- Raskausdiabeetikon ruokavalio (Terveyskylä) «https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/raskausdiabetes/ruokavalio»2
- Lisätietoa: Suomen ja eräiden muiden maiden ravitsemussuosituksia koko väestölle, raskaana oleville ja diabeetikoille «Suomen ja eräiden muiden maiden ravitsemussuosituksia koko väestölle, raskaana oleville ja diabeetikoille»2
- Liikkumisen suositus raskauden aikana (UKK-instituutti) «https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/»3
- Liikkumisen suositus synnytyksen jälkeen (UKK-instituutti) «https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikunta-synnytyksen-jalkeen/»4
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Raskausdiabeteksessa on kyse sekä hyperglykemiasta että insuliiniresistenssiin liittyvästä metabolisesta oireyhtymästä.
- Raskausdiabetes diagnosoidaan kahden tunnin glukoosirasituskokeella (OGTT), joka tehdään useimmille raskausviikoilla 24–28.
- Jos sairastumisriski arvioidaan suureksi (BMI ≥ 30 kg/m2, keskivartalolihavuus, (vyötärön ympärys > 90 cm), aiempi todettu ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti, aiempi raskausdiabetes, glukosuria raskauden alussa, tyypin 2 diabeteksen esiintyminen vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla, kortikosteroidilääkitys suun kautta), glukoosirasituskoe tehdään raskausviikoilla 12–16, ja jos se on normaali, koe toistetaan raskausviikoilla 24–28.
- Työryhmä suosittaa diagnostisiksi raja-arvoiksi ≥ 5,3 mmol/l (paastoarvo), ≥ 10,0 mmol/l (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l (2 h). Yksikin poikkeava arvo on diagnostinen.
- Painonhallinta, liikunta ja terveyttä edistävä ruokavalio ehkäisevät raskausdiabetesta, siitä johtuvia komplikaatioita ja siihen usein liittyvää ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia (NAFLD) «Kaaja R, Eriksson J. Rasvamaksatauti osana raskaus...»1.
- Veren glukoosipitoisuuden omaseuranta ja elintapahoito ovat hoidossa keskeisiä, ja niiden osoittautuessa riittämättömiksi aloitetaan tarvittaessa lääkitys.
- Lääkehoitona voidaan käyttää insuliinia, metformiinia tai näiden yhdistelmää.
- Glukoosirasituskoe uusitaan lääkehoitoa saaneille 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä ja muille vuoden kuluttua synnytyksestä.
- Raskausdiabetes uusiutuu 40–60 %:lla potilaista «Schwartz N, Nachum Z, Green MS. The prevalence of ...»2, «Sormunen-Harju H, Koivusalo S, Gissler M ym. The r...»3.
- Raskausdiabeetikolla on erittäin merkittävästi suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja valtimotauteihin. Raskausdiabeteksen asteesta riippuen jopa joka toinen sairastuu tyypin 2 diabetekseen. Riskin voi jopa puolittaa elintapamuutoksin: painonhallinnalla (tavoitteena normaalipaino < 25 kg/m2), liikkumalla ja syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.
- Sikiön makrosomiavaaraa lisäävät äidin huono diabetestasapaino, dyslipidemia (hypertriglyseridemia, matala HDL-kolesteroli), äidin ylipaino ja runsas raskaudenaikainen painonnousu.
- Hypoglykemia on tavallisin raskausdiabetekseen liittyvä vastasyntyneen ongelma.
- Lapsen suun limakalvolle hierottu glukoosigeeli yhdistettynä maitoruokintaan on tehokas vastasyntyneen hypoglykemian hoidossa.
- Äidin ylipaino ja raskausdiabetes liittyvät lisääntyneeseen lapsen myöhemmän lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Raskausdiabetes»1
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Raskausdiabetes»2 ja ruotsiksi «Graviditetsdiabetes»3
Tavoite
- Yhtenäistämällä raskausdiabeteksen seulonta- ja diagnoosikriteerit, hoito ja seuranta
- tunnistetaan ja hoidetaan raskausdiabetes eri muotoineen
- parannetaan sikiön, vastasyntyneen ja äidin hyvinvointia ja ehkäistään makrosomiaa ja vastasyntyneen ongelmia
- ehkäistään raskausdiabeteksen uusiutumista ja lihavuutta sekä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotaudin kehittymistä äidillä raskausdiabeteksen jälkeen.
Kohderyhmät
- Äitiyshuoltoon osallistuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattihenkilöt sekä raskauden ja synnytyksen jälkeiseen äidin ja vastasyntyneen terveyden seurantaan ja hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Määritelmiä
- Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa, joka todetaan raskauden
aikana «World Health Organisation. Definition, diagnosis a...»4.
- Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana ilmenevä poikkeava glukoosiaineenvaihdunta on todennäköisemmin raskautta edeltävää diabetesta «American Diabetes Association.. 2. Classification ...»5.
- Plasman paastoglukoosi ≥ 7,0 mmol/l tai GHbA1c ≥ 48 mmol/mol (6,5 %) viittaavat raskautta edeltävään diabetekseen «International Association of Diabetes and Pregnanc...»6.
- Insuliiniresistenssillä eli vähentyneellä insuliiniherkkyydellä tarkoitetaan insuliinin heikentynyttä vaikutusta lihaksistossa, rasvakudoksessa ja maksassa.
- Tässä suosituksessa veren glukoosipitoisuudella tarkoitetaan laskimoplasman glukoosipitoisuutta.
- Makrosomialla tarkoitetaan yleisesti sikiön liikakasvua ja absoluuttisesti suurta syntymäpainoa (> 4 500 g). Tässä suosituksessa makrosomialla tarkoitetaan raskauden kestoon nähden suurikokoista sikiötä (painoarvio > +2 SD) tai raskauden kestoon nähden suurikokoista vastasyntynyttä, (LGA, large for gestational age), jolloin syntymäpaino on > +2 SD väestön syntymäpainon keskiarvosta (raskauden kesto ja sukupuoli huomioiden) «Makrosomian määritelmä»1, ks. kohta Makrosomia «A1»2.
Patogeneesi
- Raskausdiabeteksen kehittymiseen vaikuttaa kaksi päätekijää, insuliiniresistenssi
ja beetasolujen puutteellinen insuliinin eritys «Buchanan TA, Xiang AH. Gestational diabetes mellit...»7, «Plows JF, Stanley JL, Baker PN ym. The Pathophysio...»8:
- Niin sanottu fysiologinen insuliiniresistenssi kehittyy raskauden jälkimmäisellä puoliskolla
ja johtuu kehon rasvamäärän kasvusta sekä insuliiniherkkyyttä heikentävistä, eritoten
istukkaperäisistä hormoneista, joiden eritys lisääntyy raskauden edetessä.
- Insuliiniresistenssiä pahentaa maksan rasvoittuminen erityisesti lihavilla (BMI ≥ 30 kg/m2) ja keskivartalolihavilla (vyötärömitta ≥ 90 cm) naisilla. Ks. kuva «Rasvamaksatauti (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD) lisää raskausdiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä»1.
- Insuliiniresistenssiin liittyvä dyslipidemia (erityisesti hypertriglyseridemia) on hyperglykemian ohella tärkeimpiä sikiön makrosomian vaaratekijöitä «Herrera E, Ortega-Senovilla H. Implications of Lip...»9.
- Haiman beetasolujen insuliinin eritys voi olla puutteellista voimakkaaseen insuliiniresistenssiin nähden. Haiman beetasolujen toimintahäiriön syyt ovat samat kuin ilman raskautta esiintyvät, ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»4, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
- Näiden kahden mekanismin taustalla on havaittu geneettisiä polymorfismeja, jotka selittävät osin raskausdiabeteksen kehittymisen «Mao H, Li Q, Gao S. Meta-analysis of the relations...»11, «Rosik J, Szostak B, Machaj F ym. The role of genet...»12.
- Niin sanottu fysiologinen insuliiniresistenssi kehittyy raskauden jälkimmäisellä puoliskolla
ja johtuu kehon rasvamäärän kasvusta sekä insuliiniherkkyyttä heikentävistä, eritoten
istukkaperäisistä hormoneista, joiden eritys lisääntyy raskauden edetessä.
- Raskausdiabetekseen sairastuvilla insuliiniherkkyys näyttää olevan heikentynyt jo ennen raskautta «Catalano PM, Huston L, Amini SB ym. Longitudinal c...»13, «Catalano PM, Tyzbir ED, Roman NM ym. Longitudinal ...»14, «Buchanan TA, Kjos SL. Gestational diabetes: risk o...»15.
- Myös ympäristö- ja epigeneettiset tekijät vaikuttavat osaltaan raskausdiabeteksen kehittymiseen «Rosik J, Szostak B, Machaj F ym. The role of genet...»12.
Autoimmuunipohjainen diabetes
- Raskauden aikana voi sairastua myös tyypin 1 diabetekseen.
- Toinen raskauden paljastama autoimmuunipohjainen diabetesmuoto on LADA (latent autoimmune
diabetes in adults, 5–10 %:lla raskausdiabeetikoista), joka on tyypin 1 diabeteksen
alamuoto «Buchanan TA, Xiang AH. Gestational diabetes mellit...»7, «Lapolla A, Dalfrà MG, Fedele D. Diabetes related a...»16, «Mauricio D, de Leiva A. Autoimmune gestational dia...»17, «de Leiva A, Mauricio D, Corcoy R. Diabetes-related...»18, «Järvelä IY, Juutinen J, Koskela P ym. Gestational ...»19, «Incani M, Baroni MG, Cossu E. Testing for type 1 d...»20.
- Potilaat voivat olla normaalipainoisia, ja heillä on GAD-vasta-aineita (glutamiinihappodekarboksylaasi).
- Potilaat tarvitsevat raskauden aikana insuliinia, mutta saattavat pärjätä raskauden jälkeen jopa vuoden tai pidempäänkin ilman insuliinia.
- Ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»4, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
MODY
- Noin 5 %:lla raskausdiabetesta sairastavista todetaan MODY (maturity-onset diabetes of the youth), jonka tavallisimmat alatyypit ovat glukokinaasidiabetes (GCK-diabetes, aikaisemmin MODY2) ja HNF1A-diabetes (aikaisemmin MODY3) «Laakso M. Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hy...»21.
- MODYa tulee epäillä etenkin normaalipainoisella raskausdiabeetikolla, jos hänen suvussaan on kolmessa peräkkäisessä sukupolvessa ollut varhaisessa iässä alkanut muun kuin tyypin 1 diabetes. Diagnoosi varmistetaan geenitestillä.
- Glukokinaasidiabetesta tulee epäillä, jos glukoosirasituskokeessa paastoarvo on suuri (yleensä 6,5–7,5 mmol/l), mutta tunnin ja kahden tunnin arvot ovat normaalit tai vain lievästi suurentuneet.
- Glukokinaasidiabetesta sairastavaa tulee hoitaa raskauden aikana insuliinilla vain, jos ultraääniseurannassa on merkkejä makrosomiasta, koska ei tiedetä, onko myös sikiöllä sama geenivirhe (50 %:n mahdollisuus) «Chakera AJ, Carleton VL, Ellard S ym. Antenatal di...»22, «Colom C, Corcoy R. Maturity onset diabetes of the ...»23, «Kettunen J, Miettinen P, Laitinen K, Tikkanen M, T...»24.
- Jos glukokinaasidiabetesta sairastavaa äitiä hoidetaan intensiivisesti insuliinilla ja sikiöllä on sama geenivirhe, sikiön kasvu hidastuu ja syntymäpaino jää keskimäärin 500 g normaalia pienemmäksi. Jos taas äitiä ei hoideta insuliinilla eikä sikiöllä ole geenivirhettä, sikiöstä tulee makrosominen «Hattersley AT, Beards F, Ballantyne E ym. Mutation...»25.
- HNF1A-diabeteksessa arvot ovat glukoosirasituskokeessa suurentuneet samaan tapaan kuin tavallisessa raskausdiabeteksessa eikä hoito eroa raskausdiabeteksen tavanomaisesta hoidosta.
Esiintyvyys ja ilmaantuvuus
- Raskausdiabetes ilmaantuu yleensä jo ensimmäisen raskauden aikana «Lu GC, Luchesse A, Chapman V ym. Screening for ges...»26, «Getahun D, Fassett MJ, Jacobsen SJ. Gestational di...»27.
- Suomessa glukoosirasituskokeen tulos oli vuonna 2019 poikkeava 20,6 %:lla synnyttäjistä
«Raskausdiabeteksen seulontaan osallistuneet ja diagnoosin saaneet 2006-2019»2 (ks. «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet»5), ja vuonna 2018 noin 3–4 %:lle raskaana olevista aloitettiin raskausdiabetekseen
lääkehoito (4,2 %:lle insuliinihoito, 9,2 %:lle metformiinihoito ja noin 3–4
%:lle insuliini ja jokin muu diabeteslääke). Noin 83 %:lle niistä, joilla todettiin
raskausdiabetes, ei aloitettu lääkehoitoa, mutta 4,2 %:lle aloitettiin insuliini,
9,2 %:lle metformiini ja noin 3–4 %:lle insuliini ja jokin muu diabeteslääke.
Ks. THL Lääkehoito ja raskaus «https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/laakehoito-ja-raskaus/tutkimukset-ja-julkaisut»6.
- Suomalaisessa tutkimuksessa (N = 1 234) 29 %:lla raskausdiabetesta sairastavista todettiin glukoosirasituskokeessa kaksi tai kolme poikkeavaa arvoa. Insuliinihoito aloitettiin 7 %:lle, kun poikkeavia arvoja oli yksi, ja 17 %:lle, kun poikkeavia arvoja oli kaksi tai kolme «Eteläinen S. Gestational diabetes : screening, dia...»28.
- Maailmanlaajuisesti raskausdiabetes todetaan noin 14 %:lla synnyttäjistä «International Diabetes Federation. IDF Diabetes At...»29.
- Etninen alkuperä vaikuttaa raskausajan insuliiniherkkyyteen «Shaat N, Ekelund M, Lernmark A ym. Genotypic and p...»30 ja siten myös raskausdiabeteksen esiintyvyyteen «Yuen L, Wong VW, Simmons D. Ethnic Disparities in ...»31.
- Suomessa suurin sairastumisriski on naisilla, joiden sukujuuret ovat Etelä- ja Itä-Aasian maissa (varsinkin Pakistanissa, Kiinassa tai Intiassa) tai Lähi-idässä «Bastola K, Koponen P, Skogberg N ym. Gestational d...»32.
- Etninen alkuperä vaikuttaa raskausajan insuliiniherkkyyteen «Shaat N, Ekelund M, Lernmark A ym. Genotypic and p...»30 ja siten myös raskausdiabeteksen esiintyvyyteen «Yuen L, Wong VW, Simmons D. Ethnic Disparities in ...»31.
Raskausdiabeteksen ehkäisy
Ennen raskautta: tärkein ajankohta raskauskomplikaatioiden ehkäisyssä
- Terveyttä edistävien elintapojen ja painonhallinnan tukeen tulisi terveydenhuollossa (esim. perhesuunnittelukäyntien yhteydessä) ja yhteiskunnassa laajemminkin panostaa jo ennen raskaaksi tuloa «Stephenson J, Heslehurst N, Hall J ym. Before the ...»33, «Hanson M, Barker M, Dodd JM ym. Interventions to p...»34.
- Raskausdiabeteksen riskiä voidaan ilmeisesti eniten pienentää pysymällä normaalipainoisena ja tarvittaessa laihduttamalla «Morisset AS, St-Yves A, Veillette J ym. Prevention...»35. Ks. Ravitsemushoito «A2»3.
- Laihduttaminen on erityisen tärkeää, jos ylipainon (BMI ≥ 25 kg/m2) tai lihavuuden (BMI ≥ 30 kg/m2) lisäksi todetaan merkkejä NAFLD:stä tai keskivartalolihavuudesta (vyötärön ympärys > 90 cm), paastoglukoosi on koholla (yli 6 mmol/l) tai ALAT koholla ilman, että sen syynä on alkoholin liikakäyttö tai virushepatiitti.
- Suuri eläinrasvan, kolesterolin ja hemiraudan «High serum ferritin, iron levels and dietary haem iron intake may be associated with increased risk of gestational diabetes.»C saanti ennen raskautta saattaa suurentaa «Bowers K, Yeung E, Williams MA ym. A prospective s...»36, «Bowers K, Tobias DK, Yeung E ym. A prospective stu...»37 ja ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio pienentää raskausdiabeteksen riskiä
«Tobias DK, Zhang C, Chavarro J ym. Prepregnancy ad...»38.
- Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio sisältää, kasviksia, marjoja, hedelmiä,
täysjyväviljaa, kasviöljyjä ja pehmeitä rasvoja, rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita,
palkokasveja, kalaa, siipikarjaa sekä vähärasvaista lihaa.
- Ravitsemuksellisesti vähäarvoisia, sokeria ja vähäkuituista viljaa sisältäviä ruokia ja juomia tulisi käyttää niukasti. Erityisesti fruktoosilla makeutettuja juomia yms. tulisi välttää.
- Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio sisältää, kasviksia, marjoja, hedelmiä,
täysjyväviljaa, kasviöljyjä ja pehmeitä rasvoja, rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita,
palkokasveja, kalaa, siipikarjaa sekä vähärasvaista lihaa.
Raskauden aikana
- Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien tulee saada jo alkuraskaudessa (ensimmäisellä neuvolakäynnillä) asiakaslähtöistä ja tehostettua muutoshalukkuutta ja motivaatiota herättelevää elintapaohjausta yksilö tai ryhmäohjauksena ja/tai hyödyntäen digitaalisia omahoito-ohjelmia (esim. Diabetesliiton Hyvää oloa odotukseen -verkkovalmennus).
- Raskausdiabeteksen riskiä voidaan pienentää mahdollisimman varhain aloitetulla terveyttä edistävällä ruokavaliolla ja liikunnalla «Exercise or diet and exercise started early in pregnancy are effective for preventing gestational diabetes compared with usual care. They also appear to reduce complications like hypertensive disorders and caesarean delivery.»A ja välttämällä liiallista painonnousua «Diet or exercise, or both, during pregnancy reduce the risk of excessive gestational weight gain compared with usual care. Early in pregnancy started exercise reduce complications like gestational diabetes mellitus, hypertensive disorders, and caesarean delivery.»A. Sikiön liikakasvun riskiä voidaan ilmeisesti pienentää elintapainterventioilla «Lifestyle interventions in women with gestational diabetes appear to be effective in decreasing large for gestational age (LGA) babies.»B.
- Vihanneksia, hedelmiä, kokojyväviljaa ja rasvattomia sekä vähärasvaisia maitotuotteita,
pehmeitä rasvoja ja kalaa sisältävä ruokavalio pienentää raskausdiabeteksen riskiä
«A diet based on vegetables, fruits, whole grains, and low fat dairy started early in pregnancy is effective for preventing gestational diabetes.»A. Tämäntyyppinen ruokavalio näyttää pienentävän diabetesriskiä yleisesti «A diet based on vegetables, fruits, and whole grains appears to be effective for preventing type 2 diabetes.»B↑↑.
- D-vitamiinin lisääminen ruokavalioon suositusten mukaisesti voi vähentää raskausdiabetesta «Vitamin D supplementation in pregnancy might possibly reduce the risk of pre-eclampsia, gestational diabetes, and low birthweight compared with placebo or no treatment.»D.
- Probioottien lisäämisellä ruokavalioon ei voitane ehkäistä raskausdiabetesta «Probiotics may not reduce the risk of gestational diabetes mellitus compared with placebo or usual care. However, it may increase the risk of pre-eclampsia.»C.
- Raskausajan liikuntasuositus «Committee on Obstetric Practice.. ACOG committee o...»39 on yhteneväinen koko väestön terveysliikuntasuosituksen kanssa – kestävyysliikuntaa 150 minuuttia viikossa vähintään kolmena päivänä viikossa ja lihasvoimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»40, «Physical Activity and Exercise During Pregnancy an...»41, «Luoto R. Liikuntasuositukset raskauden aikana. Lää...»42.
Diagnoosi
- Raskausdiabetes diagnosoidaan glukoosirasituskokeella (OGTT).
- Työryhmä suosittaa raskausdiabeteksen diagnostisiksi plasman glukoosin raja-arvoiksi
≥ 5,3 mmol/l (paastoarvo), ≥ 10,0 mmol/l (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l
(2 h), joskin International Association of the Diabetic Pregnancy Study Groups (IADPSG)
-konsensuskokous suosittaa hieman pienempiä arvoja «International Association of Diabetes and Pregnanc...»6, «Raskausdiabeteksen plasman glukoosin ja glukoosirasituskokeen diagnostiset raja-arvot eri suosituksissa»3, «Kansainvälisen IADPSG:n konsensuspaneelin uudet suositukset 2 tunnin sokerirasitustestin patologisiksi raja-arvoiksi raskausdiabeteksen diagnosoimiseksi»4, «Agarwal MM. Gestational diabetes mellitus: An upda...»43.
- Koska edellä mainitut IADPSG:n kriteerit poimivat myös hyvin lieviä tautimuotoja, joissakin maissa (Norja, Kanada, Iso-Britannia) on käytössä korkeammat raja-arvot muun muassa perustuen riskikertoimeen 2 (HAPO) eikä 1,75 kuten IADPSG:llä «Agarwal MM. Gestational diabetes mellitus: An upda...»43.
- Raskausdiabetekseen liittyvien epäedullisten päätetapahtumien esiintyvyys kasvaa lineaarisesti plasman glukoosiarvojen noustessa «HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE...»44.
- Yksikin poikkeava arvo glukoosirasituskokeessa on diagnostinen.
- Poikkeava paastoarvo glukoosirasituskokeessa ilmeisesti osoittaa kohonnutta vastasyntyneen makrosomiavaaraa «Poikkeava paastoarvo diagnostisessa sokerirasitustestissä ilmeisesti osoittaa kohonnutta vastasyntyneen makrosomiavaaraa.»B.
- Diagnoosi säilyy, vaikka plasman glukoosiarvot omaseurannassa ovat normaalit.
- Glukoosirasituskokeen diagnostiset raja-arvot ovat samat raskauden vaiheesta riippumatta.
- American Diabetes Associationin (ADA) kriteerien mukaan kyseessä on raskausdiabetes, jos glukoosirasitus on poikkeava toisella tai kolmannella raskauskolmanneksella. Glukoosirasituksen ollessa poikkeava raskauden aikaisemmassa vaiheessa on raskautta edeltävä diabetes todennäköinen «American Diabetes Association.. 2. Classification ...»5.
- Glykohemoglobiini A1c:n (HbA1c) mittaamisesta ei epäherkkyyden vuoksi yleensä ole hyötyä raskausdiabeteksen seulonnassa «Renz PB, Chume FC, Timm JRT ym. Diagnostic accurac...»45.
- HbA1c -pitoisuuden määrittämisestä on kuitenkin hyötyä, jos alkuraskaudessa epäillään raskautta edeltävää diabetesta. HbA1c ≥ 48 mmol/mol (6,5 %) on ADA:n ja WHO:n mukaan diagnostinen diabetekselle «American Diabetes Association.. 2. Classification ...»5, «World Health Organization. Use of glycated hemoglo...»46.
- Äitiysneuvola ohjaa raskausdiabetesta sairastavat paikallisten hoitopolkujen mukaisesti jatkohoitoon, ks. kuva «Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta»3, taulukko «Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa....»1.
Ajankohta | Toimenpide | Tekopaikka |
---|---|---|
Ennen raskautta | Elintapaohjaus* kaikille varsinkin, jos BMI ≥ 30 kg/m2, keskivartalolihavuus (vyötärön ympärys > 90 cm) tai aiempi raskausdiabetes | Perusterveydenhuolto |
Raskauden 1. ja 2. kolmannes | OGTT raskausviikoilla 12–16, jos aiempi raskausdiabetes tai NAFLD, BMI ≥
30 kg/m2, glukosuria, glukokortikoidilääkitys p.o. tai vahva T2D-sukutausta Elintapaohjaus* (ks. edellä) |
Neuvola |
Raskauden 2.–3. kolmannes | OGTT kaikille raskausviikoilla 24–28 (huom. poikkeukset) Elintapaohjaus* (ks. edellä) Raskausdiabetestapauksissa plasman glukoosin omaseuranta, elintapaohjaus* ja tarvittaessa lääkitys |
Neuvola Lääkehoitoa tarvitsevilla äitiyspoliklinikka |
Sairastetun raskausdiabeteksen jälkeen | ||
Synnytyksen jälkeisinä päivinä | Plasman glukoosipitoisuuden seuranta Elintapaohjaus* |
Synnytyssairaala |
Lääkehoitoa saaneet 6–12 viikkoa ja ravitsemushoitoa saaneet noin 1 vuosi synnytyksen jälkeen | OGTT, BMI, verenpaine ja tarvittaessa omaseuranta Elintapaohjaus* |
Perusterveydenhuolto |
1–3 vuoden välein riippuen yksilöllisesti arvioidusta riskistä | OGTT tai HbA1c ja fP-Gluk, BMI, vyötärön ympärys, verenpaine, lipidit ja ALAT Elintapaohjaus* |
Perusterveydenhuolto |
OGTT = suun kautta tehtävä kahden tunnin glukoosirasituskoe Raskausdiabeteksen diagnostiset kriteerit: plasman glukoosipitoisuus ≥ 5,3 mmol/l (paasto), ≥ 10,0 mmol/l (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l (2 h). Muiden kuin raskaana olevien viitearvot ovat < 6,1 mmol/l (paasto) ja < 7,8 mmol/l (2 h). T2D = tyypin 2 diabetes Vahva sukutausta: T2D vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla * Elintapaohjausta tulisi tarjota kaikille raskausdiabetesta sairastaneille sekä 6–12 viikkoa (synnyttäjän jälkitarkastuksessa) että noin vuosi synnytyksen jälkeen. |
Glukoosirasituskokeen tekeminen
- Glukoosirasituskoe (OGTT) tehdään vakioidulla testillä «World Health Organisation. Definition, diagnosis a...»4, «Raskausdiabeteksen plasman glukoosin ja glukoosirasituskokeen diagnostiset raja-arvot eri suosituksissa»3.
- Tutkimus aloitetaan aamulla kello 8–10 yöllisen 10–12 tunnin paaston jälkeen. Aamulla ennen tutkimuksen aloitusta saa kuitenkin juoda lasillisen vettä.
- Tutkimuksen aikana tutkittava on paikallaan.
- Verinäyte otetaan laskimosta.
- Jos laskimosta otettua verinäytettä ei heti tutkita, kaikilta glukoosirasituskokeeseen tulevilta suositellaan otettavaksi kapillaarinäyte (sormenpäästä), jotta tarpeettomia ja mahdollisesti potilaalle haitallisia glukoosirasituskokeita voidaan välttää.
- Jos paastoarvo laskimosta otetussa verinäytteessä tai kapillaarinäytteessä on yli 7 (diabeettinen), ei glukoosirasituskoetta jatketa.
- Paastoverinäytteen ottamisen (aika kirjataan) jälkeen potilas juo 5 minuutin kuluessa 300 ml vettä, johon on liuotettu 75 g glukoosia.
- Verinäyte otetaan yhden ja kahden tunnin kuluttua juomisen aloittamisesta.
- Raskausdiabetesdiagnoosi tehdään, jos yksi tai useampi arvo kolmesta on poikkeava.
Glukoosirasituskokeeseen ohjattavat odottavat äidit ja kokeen ajoitus
- Pääsääntö on, että glukoosirasituskoe tehdään kaikille raskaana oleville (ks. kuva «Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta»3, taulukko «Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa....»1).
- Poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet, joissa ei tarvita glukoosirasituskoetta:
- Kyseessä on alle 25-vuotias ensisynnyttäjä, joka on raskauden alkuvaiheessa normaalipainoinen (BMI 18,5–24,9 kg/m2) ja jonka lähisukulaisilla ei ole tyypin 2 diabetesta «American Diabetes Association.. Diagnosis and clas...»47.
- Kyseessä on alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jonka aiemmassa raskaudessa ei ole esiintynyt raskausdiabetesta eikä lapsen LGA-löydöstä ja jonka BMI on nykyraskauden alkaessa alle 25 kg/m2.
- Raskaana olevalla on jo aiemmin diagnosoitu diabetes.
- Raskaana oleville, joille ei voi tehdä glukoosirasituskoetta, suositellaan omaseurantaa (mm. lihavuusleikatut).
- Glukoosirasituskokeen ajoitus:
- Koe tehdään tavallisesti raskausviikoilla 24–28.
- Koe tehdään jo alkuraskaudessa (raskausviikoilla 12–16), kun sairastumisriski
on erityisen suuri «American Diabetes Association.. Diagnosis and clas...»47, «Zheng J, Shan PF, Gu W. The efficacy of metformin ...»48, «Yildirim Y, Tinar S, Oner RS ym. Gestational diabe...»49. Sairastumisriski katsotaan suureksi, kun todetaan
- aiempi raskausdiabetes
- BMI ≥ 30 kg/m2 raskauden alkaessa ja/tai vyötärön ympärys yli 90 cm
- glukosuria raskauden alussa
- tyypin 2 diabeteksen esiintyminen vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla
- suun kautta otettava kortikosteroidilääkitys
- ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) «Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) ilmeisesti ennakoi raskausdiabeteksen ja suurikokoisen lapsen kehittymistä.»B.
- Jos epäillään jo ennen raskautta alkanutta diabetesta (pregestationaalinen diabetes), koe tehdään heti epäilyn herätessä. Samalla määritetään HbA1c:n pitoisuus.
- Alkuraskauden glukoosirasituksen raja-arvoja ei ole määritetty.
- Koska tutkittua tietoa ei ole, kaikissa raskauden vaiheissa käytetään toistaiseksi samoja raja-arvoja.
- Jos glukoosirasituskokeen tulos on alkuraskaudessa normaali, koe uusitaan raskausviikoilla 24–28.
Raskausdiabeetikon elintapaohjaus
- Elintapainterventiot, erityisesti ravitsemussuositusten mukaiseen ravitsemukseen, riittävään liikkumiseen ja verenglukoosin omaseurantaan ohjaaminen, ovat raskausdiabeteksen hoidossa avainasemassa.
- Painonlasku ja liikunta vaikuttavat raskausdiabeteksen ja NAFLD:n perussyyhyn, insuliiniresistenssiin.
- Raskausdiabetesta sairastavien elintapainterventiot ilmeisesti vähentävät LGA:n esiintyvyyttä «Lifestyle interventions in women with gestational diabetes appear to be effective in decreasing large for gestational age (LGA) babies.»B.
- Elintapaohjauksessa erityisen keskeistä on pyrkiä herättämään äidin muutoshalukkuus ja motivaatio sekä kannustaa huolehtimaan paitsi omasta myös syntyvän lapsen ja koko perheen terveydestä (ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»5, «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»50, kohta painonhallinta ja raskaus). Keskusteluissa huomioidaan yksilölliset elämäntilanteet, voimavarat ja jaksaminen sekä vältetään syyllistävää asennetta (ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»5 «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»50, kohta Painonhallinta ja raskaus; Raskausdiabetesselvitys, Diabetesliitto «Koski S, Koivusilta K. 2019. Raskausdiabetesselvit...»51, «https://diabetes.fi/wp-content/uploads/p4-migraatio/Raskausdiabetesselvitys_2019.pdf»7). Psykososiaalinen hyvinvointi, kuten minäpystyvyys (elämänhallinta), auttaa omaksumaan raskausdiabeteksen terveyttä tukevia elintapoja «Gilbert L, Gross J, Lanzi S ym. How diet, physical...»52.
- Raskausdiabetesta voi edeltää ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (ks. Käypä hoito -suositus Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) «Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD)»6, «Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD). Käypä...»53). Näissä tapauksissa (BMI ≥ 30 kg/m2 ja keskivartalolihavuus) suositellaan laihdutusta ja liikuntaa jo ennen raskautta ja elintapaohjausta heti raskauden alusta. Ruokavaliossa suositellaan vähentämään vähäkuituisia hiilihydraatteja ja tyydyttynyttä rasvaa «Kaaja R, Eriksson J. Rasvamaksatauti osana raskaus...»1, «Liu J, Ghaziani TT, Wolf JL. Acute Fatty Liver Dis...»54, «Lee SM, Kwak SH, Koo JN ym. Non-alcoholic fatty li...»55.
Veren glukoosipitoisuuden omaseuranta
- Glukoositasapainon seurannassa käytetään omaseurantaa. Sen avulla säädetty hoito vähentää perinataalikomplikaatioita.
- Kun raskausdiabetesdiagnoosi on tehty, äidille opetetaan neuvolassa verenglukoosin oma- eli kotiseuranta (ks. kuva «Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta»3, taulukko «Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa....»1).
- Omaseurannan avulla
- raskausdiabeetikko oppii, miten ruokavalio ja liikunta vaikuttavat veren glukoosipitoisuuteen
- voidaan löytää ne raskausdiabeetikot, jotka tarvitsevat lääkehoitoa raskauden aikana.
- Veren glukoosipitoisuuden tavoitearvot omaseurannassa ovat ennen aamiaista tai muuta ateriaa alle 5,5 mmol/l ja tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l.
- Veren glukoosipitoisuuden mittaukset tehdään ennen aamiaista ja tunti aamiaisen ja
pääaterian lopettamisesta sekä tarvittaessa ennen pääaterioita. Glukoosiarvo on suositeltavaa
mitata ennen pääaterioita esimerkiksi, jos potilaalla on
- taipumusta paastoarvojen nousuun
- ateriainsuliini käytössä
- paljon poikkeavia glukoosiarvoja
- ja lisäksi lääkityksen aloittamista harkittaessa tai lääkitystä muuttaessa.
- Veren glukoosipitoisuuden seurantaa jatketaan yksilöllisesti riskiarvion perusteella koko raskauden ajan alueelliset ohjeet huomioiden.
- Eritystapauksissa erikoissairaanhoidosta voidaan suosittaa jatkuvaa kudosglukoosin seurantaa.
Ravitsemushoito
- Raskausdiabetesta sairastava ohjataan noudattamaan yleisiä raskausajan ravitsemussuosituksia ja diabeteksen yleisiä ravitsemushoitosuosituksia. Ks. lisätietoaineisto «Suomen ja eräiden muiden maiden ravitsemussuosituksia koko väestölle, raskaana oleville ja diabeetikoille»2. Tieteellisen näytön perusteella ei ole selvää, minkälainen ruokavaliohoito tarkalleen olisi tehokkainta, mutta tehostetulla ruokavaliohoidolla saadaan parempia hoitotuloksia kuin verrokeilla «Yamamoto JM, Kellett JE, Balsells M ym. Gestationa...»56.
- Raskausdiabetesta sairastavan ravitsemushoito saattaa vähentää perinataalikomplikaatioita
ja makrosomiaa, mutta näyttö on riittämätöntä «Raskausdiabetesta sairastavan ravitsemushoito saattaa vähentää perinataalikomplikaatioita ja makrosomiaa, mutta näyttö on riittämätöntä.»D, ks. kohta Makrosomia «A1»2.
- Yhtenä syynä hoidon vähäiseen vaikutukseen on voinut olla myös sen liian myöhäinen aloitus (yleensä raskausviikon 28 jälkeen).
Ravitsemushoidon tavoitteet
- Tavoitteena on
- turvata energian ja ravintoaineiden sopiva saanti
- pitää odottavan äidin verensokerit normaalilla tasolla
- vähentää lääkehoidon tarvetta
- ehkäistä äidin liiallista raskaudenaikaista painonnousua
- ehkäistä sikiön liikakasvua
- ehkäistä äidin myöhempää sairastumista diabetekseen
- pienentää syntyvän lapsen ylipainon ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Ruokavalion keskeiset periaatteet
- Ruokavalion pääkohdat:
- Säännöllinen ateriarytmi
- Suosi
- juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä
- täysjyväviljaa
- kasviöljyjä ja pehmeitä rasvoja
- rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita
- palkokasveja, kalaa, siipikarjaa sekä vähärasvaista lihaa.
- Tarkempi ruokavalion käytännön toteuttamismalli on esitetty Diabetesliiton ohjeessa Raskausdiabetes «Diabetesliitto. Raskausdiabetes - pidä huolta itse...»57. Ks. myös Terveyskylän Raskausdiabeetikon ruokavalio «https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/raskausajan-ongelmat/raskausdiabetes/ruokavalio»2.
- Ohjauksen tulee olla asiantuntevaa ja laadukasta, asiakaslähtöistä, odottajan elämäntilanteen huomioivaa, perusteltua ja havainnollista. Suositeltavasta ruokavaliosta keskustellaan aina neuvolakäyntien yhteydessä odottajan kanssa ja annetaan neuvoja sopivista ruoista, ruoka-aineista, valmisteiden valinnasta ja ruoanvalmistustavoista.
- Verenglukoosin omaseuranta on keskeistä yksilöllisesti sopivan ruokavalion löytämisessä.
Ateriarytmi
- Raskausdiabetesta sairastavalle suositellaan säännöllistä ateriarytmiä, johon kuuluu vähintään neljä monipuolisesti koottua ateriaa (esim. aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala) ja tarvittaessa liikunnan ja ruokatottumusten mukaan 1–2 välipalaa.
- Myös insuliinihoidossa olevan kannattaa keskittää syömisensä säännöllisille aterioille ja välipaloille, joille suunnitellaan ateriainsuliinien annokset, koska se edistää glukoositasapainon saavuttamista.
- Aterioiden kokoaminen lautasmallin «https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/lautasmalli/»8 mukaisesti auttaa koostamaan ateriakokonaisuudet riittävän monipuolisesti. Lautasmalli auttaa myös sopivan ruokamäärän arvioinnissa.
Painonnousu
- Yleiset raskausajan kokonaispainonnoususuositukset riippuvat äidin raskautta edeltävästä
painoindeksistä seuraavasti «Institute of Medicine (US) and National Research C...»58, (ks. kuva «hoi50068a.pdf»2)
- painoindeksi < 18,5 kg/m2: 12,5–18,0 kg
- painoindeksi 18,5–24,9 kg/m2: 11,5–16,0 kg
- painoindeksi 25,0–29,9 kg/m2: 7,0–11,5 kg
- painoindeksi ≥ 30,0 kg/m2: 5,0–9,0 kg
- Edellä mainittuja suosituksia suurempi raskaudenaikainen painonnousu näyttää lisäävän LGA:n ja keisarileikkauksen riskiä (raskausdiabeetikoilla) «Higher than recommended gestational weight gain appears to increase the risk of macrosomia and large for gestational age, and may increase caeserean section rate compared with recommended gestational weight gain.»B. Terveyttä edistävä ruokavalio ja liikunta vähentävät liiallista painonnousua «Diet or exercise, or both, during pregnancy reduce the risk of excessive gestational weight gain compared with usual care. Early in pregnancy started exercise reduce complications like gestational diabetes mellitus, hypertensive disorders, and caesarean delivery.»A. Elintapainterventio näyttää vähentävän LGA:n riskiä «Lifestyle interventions in women with gestational diabetes appear to be effective in decreasing large for gestational age (LGA) babies.»B. Toistaiseksi ei ole riittävää tutkimustietoa siitä, kuinka paljon raskausdiabeetikon painon olisi hyvä nousta raskauden aikana.
- Työryhmä suosittaa, ettei lihavien (raskautta edeltävä painoindeksi ≥ 30,0 kg/m2) raskausdiabetesta sairastavien painon tulisi juuri lainkaan nousta raskausdiabeteksen toteamisen jälkeen.
Hiilihydraatit
- Hiilihydraattien osuuden tulisi olla noin puolet kokonaisenergian saannista ja vähintään 150 g/vrk. Lisättyä sokeria hiilihydraateista tulisi saada korkeintaan 10 %.
- Suositaan runsaskuituisia hiilihydraatteja
- kasviksia, hedelmiä ja marjoja yhteensä vähintään 500 g päivässä eli joka aterialla noin kourallinen
- runsaskuituisia viljavalmisteita (kuitua vähintään 6 %, mielellään 10 %).
- Vähennetään ravitsemuksellisesti vähäarvoisten, sokeria ja vähäkuituista viljaa sisältävien ruokien ja juomien lähteitä.
- Hiilihydraattilähteet pyritään jakamaan tasaisesti usealle aterialle verenglukoosimittausten tulosten mukaan.
- Jos plasman glukoosipitoisuus suurenee aamiaisen jälkeen yli tavoitteen, aamiaisen hiilihydraattimäärää kannattaa pienentää.
- Ruokavalion pieni glykeeminen indeksi saattaa olla edullista raskausdiabeteksen hoidossa
«Xu J, Ye S. Influence of low-glycemic index diet f...»59, «Viana LV, Gross JL, Azevedo MJ. Dietary interventi...»60, mutta jos ruokavalinnat tehdään yleisten suositusten mukaan, myös ruokavalion hiilihydraattimäärä
ja glykeeminen indeksi ovat suositetulla tasolla «Livesey G, Taylor R, Livesey H ym. Is there a dose...»61.
- Glykeemisellä indeksillä kuvataan, miten ruoka-aineet, joissa on sama hiilihydraattimäärä, suurentavat plasman glukoosipitoisuutta. Alle 40 % hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion vaikutuksista sikiön tai raskaana olevan naisen hyvinvointiin ei löydy tutkittua tietoa.
- Lisämakeutukseen voidaan tarvittaessa käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Näistä
raskauden kannalta suositeltavimpia ovat aspartaami, asesulfaami, sukraloosi, stevioliglykosidit
ja ksylitoli.
- Vältetään lisättyä fruktoosia sisältäviä juomia ja ruokia, joita voivat olla esimerkiksi
- energiajuomat, virvoitusjuomat, makuvedet, vitamiinivedet, jotkin kivennäisvedet
- makeiset ja jäätelöt.
- Vältetään lisättyä fruktoosia sisältäviä juomia ja ruokia, joita voivat olla esimerkiksi
Rasvat
- Rasvan osuuden tulisi olla noin kolmasosa kokonaisenergian saannista.
- Syödystä rasvasta pehmeän eli tyydyttämättömän rasvan osuuden tulisi olla kaksi kolmasosaa.
- Suosituksen voi käytännössä saavuttaa esimerkiksi nauttimalla 60–70-prosenttista (rasvan osuus margariinista) kasvimargariinia leivällä ja öljypohjaista salaatinkastiketta, käyttämällä ruoanvalmistukseen kasviöljyä ja nauttimalla rasvaista kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja pieniä määriä manteleita sekä pähkinöitä (noin 30 g / 2 rkl) päivässä.
- Riittävään pehmeän rasvan saantiin on kiinnitettävä huomiota, koska se parantaa glukoosinsietoa ja takaa välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin.
- Kovan eläinrasvan eli tyydyttyneiden rasvahappojen lähteitä vähennetään valitsemalla vähärasvaisia tuotteita, esimerkiksi rasvattomia nestemäisiä maitovalmisteita, rasvapitoisuudeltaan alle 17-prosenttisia juustoja, alle 4-prosenttisia leikkeleitä ja alle 7-prosenttisia lihoja tai ruokia.
Proteiinit
- Proteiinien osuuden tulisi olla 10–20 % energiansaannista.
- Suosituksen voi saavuttaa suosimalla kasviproteiineja (papuja, linssejä ym.), kalaa, siipikarjanlihaa, vähärasvaista lihaa ja rasvattomia sekä vähärasvaisia maitotuotteita.
Liikunta
- Kohtuukuormitteisella säännöllisellä liikuntaharjoittelulla ilmeisesti on edullisia vaikutuksia raskauden aikana todettuun odottavan äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön «Exercise 3 times per week for 40-60 min at moderate intensity appears to improve glycaemic control in gestational diabetes (GDM).»B.
- Säännöllinen liikunta yksin «Regular aerobic exercise during pregnancy improves (or maintain) physical fitness and prevents excessive gestational weight gain. .»A tai terveelliseen ruokavalioon yhdistettynä vähentää liiallista painonnousua raskauden aikana «Diet or exercise, or both, during pregnancy reduce the risk of excessive gestational weight gain compared with usual care. Early in pregnancy started exercise reduce complications like gestational diabetes mellitus, hypertensive disorders, and caesarean delivery.»A.
- Raskauden alkuvaiheessa aloitettu liikunta tai dieettiin yhdistetty liikunta voi estää raskausdiabeteksen ilmaantumisen «Exercise or diet and exercise started early in pregnancy are effective for preventing gestational diabetes compared with usual care. They also appear to reduce complications like hypertensive disorders and caesarean delivery.»A.
- Elintapamuutokset ilmeisesti myös vähentävät sikiön makrosomiaa ja vastasyntyneen suurikokoisuutta (LGA) «Lifestyle interventions in women with gestational diabetes appear to be effective in decreasing large for gestational age (LGA) babies.»B.
- Kohtuukuormitteinen liikuntaharjoittelu, jonka tavoitteena on kestävyys- tai lihasvoiman
kohentaminen, on turvallista raskaana olevilla, joilla ei ole raskauskomplikaatioita
(esim. pre-eklampsiaa tai sikiön hidastunutta kasvua). Liikunnan voi aloittaa myös
raskauden aikana.
- Ennen raskautta aloitettu kevyt tai kohtuukuormitteinen ja erityisesti raskas liikunta, joka jatkuu raskauden aikana pienellä tai kohtalaisella rasitustasolla, saattaa vähentää glukoosihäiriöitä «Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations o...»62.
- Raskausajan liikuntasuositus «Committee on Obstetric Practice.. ACOG committee o...»39 on yhteneväinen koko väestölle tarkoitetun terveysliikuntasuosituksen kanssa – kestävyysliikuntaa 150 minuuttia viikossa vähintään kolmena päivänä ja lihasvoimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»40, «Physical Activity and Exercise During Pregnancy an...»41, «Luoto R. Liikuntasuositukset raskauden aikana. Lää...»42.
- Liikuntaohjausaineistoa on saatavilla UKK-instituutin materiaaleista «https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/»3.
Lääkehoito
- Tavoitteena on mahdollisimman hyvän glukoositasapainon saavuttaminen tilanteissa, joissa ruokavaliohoito on osoittautunut riittämättömäksi «Langer O. Management of gestational diabetes: phar...»63.
- Raskausdiabeteksen hoito kannattaa, sillä se vähentää makrosomiaa ja hypertensiivisen raskauden riskiä «McIntyre HD, Catalano P, Zhang C ym. Gestational d...»64.
- Lääkehoitona käytetään insuliinia, metformiinia tai näiden yhdistelmää «Society of Maternal-Fetal Medicine (SMFM) Publicat...»65, «National Institute for Health and Care Excellence....»66, «Diabetes Canada Clinical Practice Guidelines Exper...»67, «ACOG Practice Bulletin No. 190: Gestational Diabet...»68, «American Diabetes Association. 14. Management of D...»69.
- Lääkehoitoa jatketaan yleensä synnytykseen saakka.
- Lääkehoidon ohella tarvitaan aina myös ruokavaliohoitoa.
- Hyperglykemian hoito (suurentuneet paasto- ja aterioiden jälkeiset verenglukoosiarvot) on tärkeää makrosomian ja perinataaliongelmien vähentämiseksi «Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of p...»70, «de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial...»71, «Uvena-Celebrezze J, Fung C, Thomas AJ ym. Relation...»72, «Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic charact...»73.
- Jos ruokavalioneuvonnan ja sen tehostetun toteutuksen jälkeen veren glukoosipitoisuus
on omaseurannassa 5,5 mmol/l tai enemmän ennen aamiaista tai 7,8 mmol/l tai enemmän
tunti aterian jälkeen 1–2 kertaa 1–2 viikon aikana mitattuna «Caissutti C, Saccone G, Ciardulli A ym. Very tight...»74, aloitetaan lääkehoito synnytyssairaalan äitiyspoliklinikassa. (Ks. kuva «Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta»3.)
- Tehostettua hoitoa (veren glukoosipitoisuuden tiheät mittaukset) saaneilla naisilla on todettu vähemmän sikiön makrosomiaa ja perinataaliongelmia (kuolleisuus, hartiadystokia ja muita synnytyskomplikaatioita) kuin tavanomaisesti hoidetuilla raskausdiabetesta sairastavilla «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of trea...»75.
- Työryhmä suosittaa, että ensimmäistä kertaa lääkehoitoa saavilta raskausdiabetesta sairastavilta harkittaisiin GAD-vasta-aineiden määrittämistä.
Insuliinihoito raskauden aikana
- Insuliinihoito räätälöidään kullekin odottavalle äidille erikseen normoglykemian saavuttamiseksi «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of trea...»75.
- Jos veren glukoosipitoisuuden paastoarvo aamulla on vähintään 5,5 mmol/l, aloitetaan
NPH-insuliini tai pitkävaikutteinen insuliinianalogi (detemir- tai glargiini-insuliini).
Näiden käyttö on turvallista raskauden aikana «Pöyhönen-Alho M, Rönnemaa T, Saltevo J ym. Use of ...»76, «Herrera KM, Rosenn BM, Foroutan J ym. Randomized c...»77.
- NPH-insuliini voidaan aloittaa esimerkiksi annoksella 4–8 yksikköä illalla, ja annosta suurennetaan tarvittaessa 2 yksikköä noin 3 vuorokauden välein.
- NPH- ja detemirinsuliinia voidaan annostella tarvittaessa kahdesti vuorokaudessa, glargiini-insuliinia annostellaan pääsääntöisesti vain kerran vuorokaudessa.
- Insuliinianalogilla saavutetaan jonkin verran parempi glukoositasapaino kuin humaani-insuliinilla, mutta se ei vähennä makrosomiaa verrattuna humaani-insuliiniin «Insuliinianalogilla ilmeisesti saavutetaan parempi glukoositasapaino kuin humaani-insuliinilla, mutta tämä ei välity makrosomian vähenemisenä.»B. Pitkävaikutteisista insuliinianalogeista vain detemirinsuliinilla on tehty satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia raskaana olevilla.
- Glargiini- ja detemirinsuliinien aloitusannos on 2–4 yksikköä. Annosta suurennetaan tarvittaessa kuten NPH:lla.
- Jos aterianjälkeiset verenglukoosiarvot ovat suurentuneita (plasman glukoosipitoisuus
tunti aterian jälkeen 7,8 mmol/l tai enemmän), aloitetaan ateriainsuliinin käyttö
(aluksi esim. 2–4 yksikköä pikavaikutteista insuliinianalogia (lispro tai aspart)).
- Ateriainsuliinina käytetään pikainsuliinia, koska se vähentää aterianjälkeistä hyperglykemiaa paremmin kuin humaani-insuliini «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
- Pikainsuliinien teho ja turvallisuus on raskauden aikana osoitettu tyypin 1 diabetesta sairastavilla «Wyatt JW, Frias JL, Hoyme HE ym. Congenital anomal...»78, «Hod M, Damm P, Kaaja R ym. Fetal and perinatal out...»79.
- Aamupalan yhteydessä tarvitaan usein hiilihydraattimäärään suhteutettuna suurempi insuliiniannos kuin muilla aterioilla.
- Voimakkaasta insuliiniresistenssistä johtuen hypoglykemia on raskausdiabeteksessa harvinainen. Hypoglykemioita ilmenee lähinnä silloin, kun odottava äiti ei pysty syömään normaalisti ja hän siitä huolimatta käyttää insuliinia. Tällöin häntä neuvotaan lopettamaan tilapäisesti insuliinilääkitys tai vähentämään insuliinin annosta. Veren glukoosipitoisuuden omaseurantaa on silti jatkettava.
- Insuliiniannokset säädetään veren glukoosipitoisuuden omamittausten perusteella. Saamansa ohjauksen perusteella odottavat äidit voivat itse säädellä annoksiaan.
- Insuliiniresistenssin lisääntymisen vuoksi insuliinin tarve voi raskausviikkojen 20–32 aikana kasvaa voimakkaasti «Langer O. Maternal glycemic criteria for insulin t...»80.
- Insuliinit eivät ole Kela-korvattavia raskausdiabeteksessa.
Metformiini
- Äidin ja sikiön tai vastasyntyneen lyhytaikaisvaikutuksilla arvioituina metformiinia
voidaan käyttää tasavertaisena insuliinin rinnalla raskausdiabetespotilaiden hoidossa.
Verrattuna insuliiniin metformiinilla on useiden tutkimusten perusteella jopa edullisia
vaikutuksia lyhytaikaismuuttujiin «Metformiini on hyvä ensilinjan hoitovaihtoehto lääkehoitoa vaativassa raskausdiabeteksessa ajatellen lyhytaikaisvaikutuksia (pre-eklampsia, makrosomia/LGA, neonataalihypoglykemia, äidin raskaudenaikainen painonnousu).»A.
- Metformiinin käytössä on huomattava, että noin 30 % potilaista tarvitsee sen lisäksi insuliinia.
- Monien kansainvälisten suositusten mukaan metformiinia voidaan käyttää ensilinjan hoitona «Society of Maternal-Fetal Medicine (SMFM) Publicat...»65, «National Institute for Health and Care Excellence....»66, mutta toiset suosittelevat ensisijaisena hoitona insuliinia «ACOG Practice Bulletin No. 190: Gestational Diabet...»68, «American Diabetes Association. 14. Management of D...»69.
- Metformiinin pitkäaikaisturvallisuudesta lapsen kannalta on vasta rajallisesti tutkimustietoa. Metformiini ei ilmeisesti vaikuta epäedullisesti lapsen ennusteeseen 9 vuoden iässä «Metformiini ei ilmeisesti vaikuta epäedullisesti lapsen ennusteeseen 9 vuoden ikään mennessä.»B. Äidin raskausdiabeteksen hoitoon käytetyllä metformiinilla saattaa olla edullisia lapsen glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyviä vaikutuksia, joskin lisätutkimuksia asian suhteen tarvitaan «Tarry-Adkins JL, Aiken CE, Ozanne SE. Neonatal, in...»81, «Xu Q, Xie Q. Long-term effects of prenatal exposur...»82, «van Weelden W, Wekker V, de Wit L ym. Long-Term Ef...»83.
- Aloitusannos on 500 mg kerran päivässä esimerkiksi 2–3 päivän ajan, minkä jälkeen
annosta suurennetaan. Tavallisesti lääkkeen annostelu toteutetaan kahdesti päivässä.
- 2 g:n päiväannosta on harvoin syytä ylittää, mutta sivuoireiden salliessa ja tarpeen vaatiessa annosta on mahdollista lisätä 2,5–3 g:aan saakka.
- Metformiinia ei saa laktaattiasidoosivaaran vuoksi käyttää, jos äidin S-Krea-arvo on > 90 μmol/l, tai hypovolemiaa aiheuttavassa tilassa, kuten kuumeisessa gastroenteriitissä. Tällöin sen käyttö on keskeytettävä.
- Metformiinin käyttö tulee lopettaa vuorokausi ennen suunniteltua synnytystä tai synnytyksen käynnistyessä mahdollisen synnytysverenvuodon aiheuttaman hypovolemian ja siitä aiheutuvan laktaattiasidoosivaaran vuoksi.
- Munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla raskaana olevilla metformiini saattaa pienentää raskausdiabeteksen esiintyvyyttä «Zheng J, Shan PF, Gu W. The efficacy of metformin ...»48.
Verenglukoosiseuranta ja insuliinihoito synnytyksen aikana
- Tavoitteena on äidin normoglykemia synnytyksen aikana.
- Synnytyksen aikana äidit, joilla on insuliinihoitoinen diabetes, mittaavat pääsääntöisesti itse verensokeriaan normoglykemian ylläpitämiseksi. Plasman glukoosipitoisuus pyritään pitämään synnytyksen aikana välillä 4–7 (–7,8) mmol/l.
- Normoglykemian ylläpitämiseksi käytetään tarvittaessa lyhytvaikutteista insuliinia.
- Jos raskaudenaikainen insuliiniannos on suuri, esimerkiksi yli 30 IU/vrk, insuliinihoito toteutetaan kuten raskautta edeltäneen diabeteksen hoidossa. Ks. Diabeetikon hoito raskauden aikana, Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus «https://diabetes.fi/wp-content/uploads/2024/11/Diabeetikon_hoito_raskauden_aikana_Diabetesliiton_laakarineuvoston_suositus.pdf»9.
- Äidin veren glukoosipitoisuuden tiheä seuranta lopetetaan, kun hän on syönyt synnytyksen jälkeen.
- Insuliinihoito lopetetaan lapsen synnyttyä.
- Synnytyksen jälkeen veren glukoosipitoisuutta seurataan 1–3 vuorokauden ajan aamulla ja aterioiden jälkeen. Tarkoituksena on selvittää, tarvitseeko äiti edelleen lääkehoitoa. Tavoitearvoina ovat paastoglukoosi alle 6,1 mmol/l ja noin 2 tuntia aterian jälkeen alle 7,8 mmol/l.
Äidin ja sikiön seuranta raskauden aikana
- Parhaasta sikiön voinnin seurantamenetelmästä ja -tiheydestä raskausdiabeteksessa ei ole yksimielisyyttä.
- Raskausdiabetesta sairastavan seurannassa oleellista on liitännäisongelmien huomioiminen.
Sikiön epämuodostumat
- Epämuodostumien esiintyvyys on lievästi lisääntynyt taustaväestöön verrattuna «Balsells M, García-Patterson A, Gich I ym. Major c...»84.
- Joissakin tutkimuksissa havaittu epämuodostumien esiintyvyyden lisääntyminen saattaa liittyä raskautta edeltävään diagnosoimattomaan diabetekseen.
- Lihavuus saattaa olla raskausdiabetesta merkittävämpi riskitekijä epämuodostumien kannalta (RR 1,20–2,24) «Stothard KJ, Tennant PW, Bell R ym. Maternal overw...»85.
- Epämuodostumien esiintyvyys on yhteydessä raskauden alkuvaiheen huonoon glukoositasapainoon
«Eriksson UJ. Congenital anomalies in diabetic preg...»86.
- Tämä tulee huomioida rakenneultraäänitutkimusta tehdessä ja raskauden seurannassa, kun poikkeava glukoosirasitus todetaan jo alkuraskaudessa.
Verenpaineongelmat
- Raskausdiabetesta sairastavilla raskaushypertension ja pre-eklampsian vaara on suurempi kuin terveillä synnyttäjillä «Sekä raskaushypertension että pre-eklampsian riski on ilmeisesti kohonnut raskausdiabeetikoilla.»B.
- Verenpainetta ja valkuaisvirtsaisuuden ilmaantumista seurataan jokaisella neuvolakäynnillä.
- Jo lievän raskausdiabeteksen hoidon on todettu vähentävän pre-eklampsian ja raskaushypertension esiintyvyyttä «Landon MB, Spong CY, Thom E ym. A multicenter, ran...»87, «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of trea...»88, «Behboudi-Gandevani S, Bidhendi-Yarandi R, Panahi M...»89, «Lievän raskausdiabeteksen hoito ilmeisesti vähentää pre-eklampsian, raskauden aikaisen hypertension, vastasyntyneen makrosomian, hartioiden vuoksi vaikeutuneen synnytyksen ja keisarinleikkauksen riskiä.»B.
- Sympaattisen hermoston aktiivisuus on raskausdiabetesta sairastavilla lisääntynyt, mikä osaltaan lisää hypertensiivisen raskauden vaaraa (40 %) «Reyes LM, Khurana R, Usselman CW ym. Sympathetic n...»90.
- Hypertensiiviset taudit hoidetaan kuten muillakin raskaana olevilla (ks. Käypä hoito
-suositus Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia «Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia»7, «Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklam...»91).
- Labetaloli on ensisijainen ja nifedipiini toissijainen lääke.
- Kun raskausdiabetes ja raskaushypertensio esiintyvät yhdessä, on keisarileikkausten ja makrosomian riski lisääntynyt «Stella CL, O'Brien JM, Forrester KJ ym. The coexis...»92.
Makrosomia
- Makrosomia on määritelty erillisessä tausta-aineistossa «Makrosomian määritelmä»1. Syntymäpainon raja-arvot on esitetty taulukossa «Raskauden kestoon nähden suurikokoisten (LGA) vastasyntyneiden syntymäpainojen raja-arvot suomalaisen syntymäkoon referenssin mukaan (syntymäpaino > + 2 SD) ...»2.
- Makrosomian tunnistaminen raskauden aikana on tärkeää, koska sillä on merkitystä niin sikiöseurannan optimoimiseen, synnytystavan valintaan kuin synnytyksen hoitoonkin.
- Raskausdiabeteksen hoidon keskeisenä tavoitteena on makrosomian ehkäisy, ja hoidon on osoitettu ehkäisevän makrosomiaa «Landon MB, Spong CY, Thom E ym. A multicenter, ran...»87, «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of trea...»88.
- Makrosomiaa esiintyy noin kaksi kertaa enemmän insuliinihoitoisten kuin ruokavaliohoitoisten
raskausdiabetesta sairastavien sikiöillä «Koivunen S, Torkki A, Bloigu A ym. Towards nationa...»93.
- Vastaavia vertailuja metformiinihoidetuista ei ole – metformiinilla hoidetuilla makrosomian esiintyvyys on pienempi verrattuna insuliinihoitoisiin raskausdiabetesta sairastaviin «Tarry-Adkins JL, Aiken CE, Ozanne SE. Comparative ...»94.
- Tärkeimmät makrosomian yksittäiset riskitekijät ovat raskausdiabeteksen vaikeusaste, äidin lihavuus, dyslipidemia (matala HDL ja korkea trigly), raskaudenaikainen suuri painonnousu ja aiempi makrosominen lapsi «Goldstein RF, Abell SK, Ranasinha S ym. Associatio...»95, «Black MH, Sacks DA, Xiang AH ym. The relative cont...»96, «Rao C, Ping F. Second-trimester maternal lipid pro...»97, «Herrera E, Ortega-Senovilla H. Implications of Lip...»98.
- Makrosomian tärkeimpiä etiologisia tekijöitä on sikiön hyperinsulinemia, joka diabeetikon raskaudessa on seurausta äidin insuliiniresistenssistä ja hyperglykemiasta «Susa JB, McCormick KL, Widness JA ym. Chronic hype...»99, «Schwartz R, Gruppuso PA, Petzold K ym. Hyperinsuli...»100.
- Sikiön hyperinsulinemialla on anabolinen vaikutus. Eniten lisääntyy rasvakudos «Garssen GJ, Spencer GS, Colenbrander B ym. Lack of...»101, «Brans YW, Shannon DL, Hunter MA. Maternal diabetes...»102, ja sisäelimistä erityisesti maksa, perna ja sydän suurentuvat «Nold JL, Georgieff MK. Infants of diabetic mothers...»103.
- Yhdessä nämä johtavat sikiön suurempaan vartalon ympärysmittaan suhteessa pään ympärykseen. Tämä epäsuhtainen kasvu altistaa alatiesynnytyksessä sikiön ulosautto-ongelmille, hartiadystokialle sekä äidin synnytysrepeämille.
- Raskausdiabetes suurentaa olkapunosvaurion riskiä «Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of p...»70, «Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Associated fa...»104, «Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER ym. Birth weigh...»105. Riski on suurentunut myös ruokavaliohoitoisilla raskausdiabetesta sairastavilla «Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of p...»70.
- Poikkeava paastoarvo diagnostisessa sokerirasitustestissä ilmeisesti osoittaa kohonnutta
vastasyntyneen makrosomiavaaraa «Poikkeava paastoarvo diagnostisessa sokerirasitustestissä ilmeisesti osoittaa kohonnutta vastasyntyneen makrosomiavaaraa.»B.
- Kaikki glukoosirasituksen glukoosipitoisuudet, jopa normoglykeemisellä alueella olevat, ovat lineaarisesti yhteydessä vastasyntyneen painoon «HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE...»44.
Raskausviikko | Makrosomian raja (syntymäpaino > 2 SD) | |
---|---|---|
«Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New populati...»106 | ||
Pojat | Tytöt | |
28+0 | 1 445 g | 1 370 g |
32+0 | 2 420 g | 2 325 g |
36+0 | 3 685 g | 3 570 g |
40+0 | 4 640 g | 4 465 g |
Ks. lisätietoa «Makrosomian määritelmä»1 |
Sikiön kasvun seuranta
- Neuvolassa makrosomiaa seulotaan ensisijaisesti symfyysi-fundus (sf) -mitan avulla.
- Ultraäänitutkimusta käytetään sikiön kasvun seurannassa, vaikka painoarvion osuvuus
vaihtelee.
- Ultraäänellä tehdyn painoarvion osuvuus on samanlainen terveillä ja raskausdiabetesta sairastavilla äideillä «Valent AM, Newman T, Kritzer S ym. Accuracy of Son...»107, «Pretscher J, Kehl S, Stumpfe FM ym. Ultrasound Fet...»108.
- Painoarvion tarkkuus heikkenee syntymäpainon suurenemisen myötä «Ben-Haroush A, Yogev Y, Hod M. Fetal weight estima...»109, «Langer O. Ultrasound biometry evolves in the manag...»110.
- Toistettuihin ultraäänitutkimuksiin perustuvan painoarvion osuvuus on yksittäistä tutkimusta parempi «Langer O. Ultrasound biometry evolves in the manag...»110.
Ruokavaliohoitoisen raskausdiabeetikon seuranta
- Jos ruokavaliohoito riittää raskausdiabeteksen hoidoksi ja raskaus on muuten komplisoitumaton,
raskautta voidaan seurata äitiysneuvolassa.
- Mikäli sikiön kasvu vaikuttaa sf-mitan perusteella makrosomiselta, tulee kasvu tarkistaa äidin normaalista glukoositasapainosta huolimatta synnytyssairaalassa ultraäänitutkimuksella.
- Hyväkään glukoositasapaino ei täysin estä lihavan raskausdiabeetikon lapsen makrosomiaa, koska lihavuus ja suositukset ylittävä painonnousu lisäävät myös makrosomiavaaraa «Ouzounian JG, Hernandez GD, Korst LM ym. Pre-pregn...»111, «Kim SY, Sharma AJ, Sappenfield W ym. Association o...»112.
Lääkehoitoisen raskausdiabeteksen seuranta
- Tutkimuksia, joissa on arvioitu erikseen lääkehoitoa saaneiden raskausdiabetesta sairastavien raskausennustetta, on vain rajallisesti, ja ne ovat ristiriitaisia.
- Hapenpuutteen riski on suurentunut insuliinihoitoisten raskausdiabetesta sairastavien
sikiöillä, etenkin jos sikiö on makrosominen «Teramo K. Sikiön makrosomia on yhä äidin diabeteks...»113.
- Äidin hyperglykemia ja glukoositasapainon vaihtelu lisäävät sikiön hypoksiariskiä «Rackham O, Paize F, Weindling AM. Cause of death i...»114.
- Myös sikiön hidastunut kasvu sen oletettuun kasvupotentiaaliin nähden (kasvu < 10 persentiiliä) on liitetty huonoon perinataaliennusteeseen.
- Insuliinihoitoa tarvitsevilla raskausdiabetesta sairastavilla perinataalikuolleisuus on 2–3 kertaa niin suuri kuin muulla väestöllä «Billionnet C, Mitanchez D, Weill A ym. Gestational...»115.
- Jos raskausdiabeteksen hoitoon tarvitaan lääkitystä (insuliinia tai metformiinia),
raskautta seurataan synnytyssairaalassa tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavan seurantaa
yksilöllisesti mukaillen (vaikea-asteisempi sairaus) «Taricco E, Radaelli T, Rossi G ym. Effects of gest...»116, «Mitanchez D. Foetal and neonatal complications in ...»117.
- Esimerkiksi ACOG «ACOG Practice Bulletin No. 190: Gestational Diabet...»68 suosittaa aloittamaan tiivistetyn seurannan viimeistään raskausviikosta 32 alkaen.
- Seurantakäyntien tiheydestä ei ole selkeitä suosituksia, mutta käyntejä suositellaan 2–4 viikon välein loppuraskautta kohti tihentäen ja huomioiden erityisesti sikiön makrosomia, verensokeritasapaino ja verenpaineongelmat.
- Sikiön sykekäyrän seurantaa, kaikututkimukseen perustuvaa sikiön voinnin tarkastelua, sikiön liikeseurantaa ja näiden yhdistelmiä käytetään yleisesti sikiön voinnin seurannassa raskauden viimeisten viikkojen aikana «Kjos SL, Leung A, Henry OA ym. Antepartum surveill...»118, «Rosenn BM. Antenatal fetal testing in pregnancies ...»119, «Ostlund E, Hanson U. Antenatal nonstress test in c...»120.
Synnytyksen ajankohta ja hoito
Synnytyksen käynnistys ja sen ajankohta
- Elintapahoitoisen raskausdiabetesta sairastavan raskauden voidaan yleensä antaa jatkua 7–12 vuorokautta yli lasketun ajan, jos hänen glukoositasapainonsa on hyvä eikä raskauteen liity muita komplikaatioita «ACOG Practice Bulletin No. 190: Gestational Diabet...»68, «Synnytyksen käynnistämisen vaikutus perinataalikomplikaatioihin»5.
- Lääkehoitoisen raskausdiabetesta sairastavan synnytyksen käynnistämistä tulee harkita loppuraskauden suurentuneen asfyksiariskin vuoksi raskausviikon 39 täytyttyä, kuitenkin viimeistään lasketun ajan tuntumassa «Mitric C, Desilets J, Brown RN. Recent advances in...»121.
- Synnytystä raskausviikon 38 täytyttyä suositellaan, jos sikiö on kasvamassa makrosomiseksi (painoarvio +2 SD), äidin glukoositasapaino ei ole optimaalinen tai raskauteen liittyy muita riskitekijöitä «ACOG Practice Bulletin No. 190: Gestational Diabet...»68.
- Synnytyksen käynnistäminen ennen laskettua aikaa ei näytä lisäävän riskiä keisarileikkaukseen «Feghali MN, Caritis SN, Catov JM ym. Timing of del...»122, «Sutton AL, Mele L, Landon MB ym. Delivery timing a...»123, «Alberico S, Erenbourg A, Hod M ym. Immediate deliv...»124.
Synnytystavan valinta ja synnytyksen hoito
- Jos sikiön painoksi arvioidaan alle 4 000 g, alatiesynnytys on yleensä mahdollinen.
- Jos sikiön painoksi arvioidaan yli 4 500 g, synnytystavaksi suositellaan keisarileikkausta «Macrosomia: ACOG Practice Bulletin, Number 216. Ob...»125.
- Jos sikiön painoarvio on 4 000–4 500 g, synnytystapa valitaan yksilöllisesti huomioiden aiempien synnytysten kulku, lantiolöydös ja kaikututkimukseen liittyvä virhemahdollisuus ja kiinnitetään huomiota synnytyksen sujuvaan etenemiseen «Macrosomia: ACOG Practice Bulletin, Number 216. Ob...»125.
- Raskausdiabeetikoiden sikiöillä on osoitettu olevan useammin hypoksiaan viittaavia sykekäyrämuutoksia synnytyksen aikana terveisiin synnyttäjiin verrattuna «Tarvonen M, Hovi P, Sainio S ym. Intrapartal cardi...»126.
- Lisääntyneen hartiadystokiariskin vuoksi imukuppiulosauton edellytyksiä tulee harkita tarkoin, jos ponnistusvaihe pitkittyy tai tarjoutuva osa pysyy ponnistamisesta huolimatta korkealla. Tämä on tärkeää erityisesti, jos sikiö vaikuttaa makrosomiselta.
- Synnytystä hoitavalla henkilökunnalla tulee olla riittävä koulutus hartiadystokiatilanteiden hoitoa varten.
Raskausdiabetes ja vastasyntynyt
- Raskaudenaikainen hyperglykemia lisää vastasyntyneen sairastuvuutta «HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE...»127, «Hay WW Jr. Care of the infant of the diabetic moth...»128, «Peters S, Andrews C, Sen S. Care of Infants Born t...»129.
- Raskausdiabeteksen yhteydessä vastasyntyneillä esiintyy samoja ongelmia kuin raskautta edeltävästi diagnosoidun diabeteksen yhteydessä, mutta harvemmin «Hay WW Jr. Care of the infant of the diabetic moth...»128, «Peters S, Andrews C, Sen S. Care of Infants Born t...»129, «Mitanchez D. Foetal and neonatal complications in ...»117, «Mitanchez D, Burguet A, Simeoni U. Infants born to...»130, «Billionnet C, Mitanchez D, Weill A ym. Gestational...»115, «Battarbee AN, Venkatesh KK, Aliaga S ym. The assoc...»131.
- Äitiin (obesiteetti, hyperglykemian kesto ja vaikeusaste) ja sikiöön (makrosomia)
liittyvien riskitekijöiden kasautuminen lisää vastasyntyneen ongelmien ilmaantuvuutta
raskausdiabeteksessa «HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE...»127, «Roman AS, Rebarber A, Fox NS ym. The effect of mat...»132, «Esakoff TF, Cheng YW, Sparks TN ym. The associatio...»133, «Kc K, Shakya S, Zhang H. Gestational diabetes mell...»134, «Voormolen DN, de Wit L, van Rijn BB ym. Neonatal H...»135, «Cremona A, Saunders J, Cotter A ym. Maternal obesi...»136.
- Raskausdiabeteksen tehostettu hoito vähentää vastasyntyneen perinataalikomplikaatioita «Behboudi-Gandevani S, Bidhendi-Yarandi R, Panahi M...»89, «Martis R, Crowther CA, Shepherd E ym. Treatments f...»137, «Farrar D, Simmonds M, Bryant M ym. Treatments for ...»138, «Raskausdiabeteksen (GDM) tehostettu hoito vähentää perinataalikomplikaatioita.»A.
- Sikiön makrosomia ja vastasyntyneen suuri syntymäkoko (LGA) lisäävät perinataalikomplikaatioiden, kuten kuoleman, syntymäasfyksian tai synnytysvammojen, riskiä «Kc K, Shakya S, Zhang H. Gestational diabetes mell...»134, «Weissmann-Brenner A, Simchen MJ, Zilberberg E ym. ...»139. Ks. kohta Makrosomia «A1»2.
- Raskausdiabeetikon vastasyntyneen pieneen syntymäkokoon (small for gestational age, SGA) liittyy suurentunut perinataalikomplikaatioiden, mukaan lukien intrauteriinisen tai neonataalikauden kuoleman, RDS:n (respiratory distress syndrome), hypoglykemian tai keltaisuuden, riski verrattuna normaaliin tai suureen syntymäkokoon «Barquiel B, Herranz L, Martínez-Sánchez N ym. Incr...»140, «Esakoff TF, Guillet A, Caughey AB. Does small for ...»141.
- Synnynnäisten epämuodostumien esiintyvyys on raskausdiabeteksen yhteydessä vähäisesti lisääntynyt muuhun väestöön verrattuna (ks. kohta Sikiön epämuodostumat «A3»4) «Balsells M, García-Patterson A, Gich I ym. Major c...»84.
- Raskausdiabetes lisää vastasyntyneen riskin joutua vastasyntyneiden teho-osastolle
2–4-kertaiseksi «Battarbee AN, Venkatesh KK, Aliaga S ym. The assoc...»131, «Svare JA, Hansen BB, Mølsted-Pedersen L. Perinatal...»142, «Jensen DM, Sørensen B, Feilberg-Jørgensen N ym. Ma...»143, «Ostlund I, Hanson U, Björklund A ym. Maternal and ...»144.
- Yleisiä syitä teho-osastohoidolle ovat hengitysvaikeudet ja hypoglykemia.
- Muita raskaudenaikaiseen hyperglykemiaan liittyviä vastasyntyneen löydöksiä ovat polysytemia, hyperbilirubinemia, hypokalsemia ja sydänlihaksen paksuuntuminen «Peters S, Andrews C, Sen S. Care of Infants Born t...»129, «Ghandi Y, Habibi D, Nasri K ym. Effect of well-con...»145.
- Raskausdiabetesta sairastavan äidin lapsella on noin 1,5-kertainen RDS-taudin tai TTN:n (transient tachypnea of the newborn) riski «Fung GP, Chan LM, Ho YC ym. Does gestational diabe...»146, «Li Y, Wang W, Zhang D. Maternal diabetes mellitus ...»147.
- Hypoglykemia on tavallisin raskausdiabetekseen liittyvä vastasyntyneen ongelma.
Vastasyntyneen hypoglykemia
- Syntymän jälkeen plasman glukoositaso laskee ja on matalimmillaan ensimmäisten tuntien aikana. Plasman glukoosipitoisuus vakiintuu normaalille tasolle 3–4 vuorokauden ikään mennessä «Harris DL, Weston PJ, Gamble GD ym. Glucose Profil...»148.
- Glukoosi on aivojen tärkein energialähde. Vastasyntynyt voi käyttää aivojen vaihtoehtoisina
energialähteinä vähäisessä määrin laktaattia ja ketoaineita, mutta niiden neuroprotektiivinen
merkitys varhaisen hypoglykemian aikana on todennäköisesti vähäinen «Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Alternative Cere...»149.
- Raskaudenaikaiseen hyperglykemiaan voi liittyä vastasyntyneen ohimenevästi lisääntynyt insuliinituotanto.
- Vastasyntyneen lisääntynyt insuliinituotanto vähentää vaihtoehtoisten energialähteiden tuotantoa hypoglykemian aikana «Stanley CA, Rozance PJ, Thornton PS ym. Re-evaluat...»150, «Güemes M, Rahman SA, Hussain K. What is a normal b...»151.
- Vastasyntyneen hypoglykemia on ilmeisesti yhteydessä myöhempiin lieviin neurologisen
kehityksen ongelmiin «Shah R, Harding J, Brown J ym. Neonatal Glycaemia ...»152, «Shah R, Dai DWT, Alsweiler JM ym. Association of N...»153, «Vastasyntyneen hypoglykemia on ilmeisesti yhteydessä myöhempiin lieviin neurologisen kehityksen ongelmiin.»B.
- Vastasyntyneen syvä tai pitkittynyt hypoglykemia voi aiheuttaa aivojen vaurioitumisen «Burns CM, Rutherford MA, Boardman JP ym. Patterns ...»154.
- Vastasyntyneen hypoglykemian määritelmä ja hoitorajat ovat kiistanalaisia.
- Hypoglykemian raja-arvona on pidetty syntymän jälkeisinä vuorokausina plasman glukoosiarvoja välillä 2,5–3,3 mmol/l «Rozance PJ, Hay WW Jr. Describing hypoglycemia--de...»155, «Committee on Fetus and Newborn., Adamkin DH. Postn...»156, «Thornton PS, Stanley CA, De Leon DD ym. Recommenda...»157, «Narvey MR, Marks SD. The screening and management ...»158, «Wackernagel D, Gustafsson A, Edstedt Bonamy AK ym....»159, taulukko «Matalin hyväksyttävä plasman glukoosipitoisuus ensimmäisten vuorokausien aikana....»3. Useimmissa kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu hypoglykemian yhteyttä pitkäaikaisennusteeseen, on käytetty raja-arvoa 2,6 mmol/l.
0–4 tuntia | 4–24 tuntia | 24–48 tuntia | 48–72 tuntia | > 72 tuntia | |
---|---|---|---|---|---|
«Committee on Fetus and Newborn., Adamkin DH. Postn...»156 | 1,4–2,2 mmol/l |
2,0–2,5 mmol/l |
2,5 mmol/l | ||
«Thornton PS, Stanley CA, De Leon DD ym. Recommenda...»157 | 2,8 mmol/l | 3,3 mmol/l | |||
«Narvey MR, Marks SD. The screening and management ...»158 | 2,6 mmol/l | 2,8 mmol/l | |||
«Wackernagel D, Gustafsson A, Edstedt Bonamy AK ym....»159 | 2,6–3,0 mmol/l |
- Raskausdiabetesta sairastavien vastasyntyneistä noin 30 %:lla todetaan ensimmäisten
vuorokausien aikana plasman glukoosiarvoja < 2,6 mmol/l «Jensen DM, Sørensen B, Feilberg-Jørgensen N ym. Ma...»143, «Cordero L, Ramesh S, Hillier K ym. Early feeding a...»160, «Voormolen DN, de Wit L, van Rijn BB ym. Neonatal H...»135 ja 20 %:lla < 2,0 mmol/l «Voormolen DN, de Wit L, van Rijn BB ym. Neonatal H...»135.
- Hypoglykemian riskitekijöiden kasaantuminen (ennenaikaisuus, LGA, SGA) lisää riskiä alhaiselle plasman glukoosipitoisuudelle «Committee on Fetus and Newborn., Adamkin DH. Postn...»156, «Thornton PS, Stanley CA, De Leon DD ym. Recommenda...»157, «Narvey MR, Marks SD. The screening and management ...»158, «Wackernagel D, Gustafsson A, Edstedt Bonamy AK ym....»159, «Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Incidence of neo...»161.
- Hypoglykemian esiintyvyys on suurimmillaan ensimmäisen elinvuorokauden aikana, mutta sitä voi esiintyä myös myöhemmin «Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Incidence of neo...»161. Diabetesta sairastavien äitien vastasyntyneiden hypoglykemioista noin viidennes ilmaantuu vasta 24 tunnin iän jälkeen «Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Incidence of neo...»161, «Karbalivand H, Iyare A, Aponte A ym. Hypoglycemia ...»162.
Vastasyntyneen hypoglykemian ehkäisy
- Hypoglykemian ehkäisy on tärkeää riskiryhmiin kuuluvilla vastasyntyneillä «Wackernagel D, Gustafsson A, Edstedt Bonamy AK ym....»159, «Dalsgaard BT, Rodrigo-Domingo M, Kronborg H ym. Br...»163.
- Synnytyssairaaloissa tulee olla kirjalliset toimintaohjeet vastasyntyneen hypoglykemian ehkäisystä ja hoidosta.
- Hypoglykemian ehkäisyyn kuuluu:
- Tiheä imetys tai maitoruokinta 2–3 tunnin välein. Rintamaidon käyttö on ensisijaista.
- Äidinmaidon synnytystä edeltävä lypsäminen raskausviikon 35 jälkeen on matalan riskin raskauksissa ilmeisesti turvallista ja saattaa edistää imetyksen onnistumista «Forster DA, Moorhead AM, Jacobs SE ym. Advising wo...»164, «Juntereal NA, Spatz DL. Integrative Review of Ante...»165, «Cummins L, Meedya S, Wilson V. Factors that positi...»166, «Rintamaidon lypsäminen loppuraskaudessa (≥ 36 raskausviikkoa) on ilmeisesti turvallista.»B.
- Ihokontakti ja ensi-imetys synnytyssalissa 1 tunnin kuluessa syntymästä ja ihokontaktin jatkaminen ensi-imetyksen jälkeen edistävät imetyksen onnistumista «Moore ER, Bergman N, Anderson GC ym. Early skin-to...»167.
- Tiheä imetys tai maitoruokinta 2–3 tunnin välein. Rintamaidon käyttö on ensisijaista.
- Profylaktinen 40-prosenttinen glukoosigeeli vähentää hypoglykemian ilmaantuvuutta vastasyntyneillä, mutta sen pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin, joten sen profylaktisesta käytöstä ei toistaiseksi voida antaa suositusta «Harding JE, Hegarty JE, Crowther CA ym. Evaluation...»168, «Hegarty JE, Harding JE, Gamble GD ym. Prophylactic...»169, «Griffith R, Hegarty JE, Alsweiler JM ym. Two-year ...»170, «Edwards T, Liu G, Hegarty JE ym. Oral dextrose gel...»171, «Edwards T, Alsweiler JM, Crowther CA ym. Prophyla...»172, «Profylaktinen 40-prosenttinen glukoosigeeli vähentää hypoglykemian ilmaantuvuutta vastasyntyneillä, mutta sen pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin.»B.
Vastasyntyneen hypoglykemian hoito
- Plasman glukoosin seuranta aloitetaan oireettomilla vastasyntyneillä vasta fysiologisen glukoositason laskun jälkeen noin 3–4 tunnin iässä.
- Hypoglykemian oireita ovat ärtyisyys, vapina, tärinä, hengitystauot, sinisyyskohtaukset,
väsymys, hypotonia, hypotermia, tajuttomuus ja kouristukset.
- Oireiselta vastasyntyneeltä mitataan plasman glukoosi välittömästi.
- Plasman glukoositasoa seurataan 24 tunnin ikään asti tiheästi, ennen vähintään joka toista ateriaa, ja toisen elinvuorokauden aikana harvennetusti, kunnes 2–3 perättäistä arvoa on normaalitasolla.
- Laboratoriomääritykset ovat tarkempia ja herkempiä vastasyntyneen hypoglykemian toteamisessa
kuin pikamittaritulokset «Edwards T, Harding JE. Clinical Aspects of Neonata...»173.
- Jos plasman glukoosimäärityksessä käytetään pikamittaria, tulee huomioida sen soveltuvuus vastasyntyneiden näytteiden tutkimiseen. Pikamittarien antamat tulokset ovat epäluotettavia erityisesti alhaisilla glukoosipitoisuuksilla «Rozance PJ, Wolfsdorf JI. Hypoglycemia in the Newb...»174, «Alsweiler JM, Harris DL, Harding JE ym. Strategies...»175.
- Näyttöön perustuvia raja-arvoja hypoglykemian hoidon aloittamiseksi ei voida antaa.
- Vastasyntyneen lievän hypoglykemian ensisijaisena hoitona glukoosigeeli hierottuna
suun limakalvolle maitoruokintaan yhdistettynä on ilmeisesti tehokasta ja turvallista
«Harris DL, Weston PJ, Signal M ym. Dextrose gel fo...»176, «Weston PJ, Harris DL, Battin M ym. Oral dextrose g...»177, «Edwards T, Liu G, Battin M ym. Oral dextrose gel f...»178, «Vastasyntyneen lievän hypoglykemian ensisijaisena hoitona glukoosigeeli hierottuna suun limakalvolle yhdistettynä maitoruokintaan on ilmeisesti tehokasta ja turvallista.»B.
- 0,5 ml/kg 40-prosenttista glukoosigeeliä hierotaan suun limakalvolle tarvittaessa toistaen annostelu 30 minuutin kuluttua, jos glukoositaso ei ole korjautunut.
- Glukoosigeelin anto yhdistetään aina maitoruokintaan. Rintamaidon käyttö on ensisijaista.
- Pitkittyvää tai toistuvaa lievää hypoglykemiaa tai vaikeaa hypoglykemiaa hoidetaan
glukoosi-infuusiolla.
- Plasman glukoositaso korjataan normaaliksi ripeästi, mutta välttäen liian nopeita glukoositason muutoksia «Alsweiler JM, Harris DL, Harding JE ym. Strategies...»175.
Raskausdiabeteksen pitkäaikaisseuraukset altistuneelle lapselle
- Altistuminen raskausdiabetekselle lisää lapsen myöhempää lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriön riskiä, erityisesti äidin ylipainon yhteydessä «Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. High preval...»179, «Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. Overweight ...»180, «Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweig...»181, «Grunnet LG, Hansen S, Hjort L ym. Adiposity, Dysme...»182, «Lowe WL Jr, Scholtens DM, Lowe LP ym. Association ...»183, «Lowe WL Jr, Scholtens DM, Kuang A ym. Hyperglycemi...»184, «Josefson JL, Catalano PM, Lowe WL ym. The Joint As...»185, «Äidin raskausdiabetes, erityisesti tämän liittyessä ylipainoon, lisää lapsen myöhemmän ylipainon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriön ja metabolisen oireyhtymän riskiä.»A.
- Raskausdiabeteksen yhteydessä lapsen myöhempi riski kardiovaskulaarisille sairauksille saattaa olla lisääntynyt «Yu Y, Arah OA, Liew Z ym. Maternal diabetes during...»186, «Äidin raskausdiabetes ja pregestationaalinen diabetes saattavat lisätä lapsen varhaista (ennen 40 vuoden ikää) kardiovaskulaarisairastavuutta.»C.
Imetys
- Imetys voi auttaa laihtumisessa ja ehkäistä äidin tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää. Yksinomainen rintaruokinta ja pitkä imetyksen kesto lisäävät vaikutusta «Stuebe AM, Rich-Edwards JW, Willett WC ym. Duratio...»187, «Gunderson EP, Hedderson MM, Chiang V ym. Lactation...»188, «Gunderson EP, Jacobs DR Jr, Chiang V ym. Duration ...»189, «Gunderson EP. Breastfeeding after gestational diab...»190, «Trout KK, Averbuch T, Barowski M. Promoting breast...»191.
- Imetystavoite on yleisen imetyssuosituksen mukainen «Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhm...»192, «STM: lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali- ja terveysmi...»193.
Äidin seuranta ja hoito raskausdiabeteksen jälkeen
Glukoosiseuranta
- Synnytyksenjälkeinen glukoosirasituskoe suositellaan tehtäväksi perusterveydenhuollossa
kaikille raskausdiabeteksen sairastaneille «American Diabetes Association. 2. Classification a...»194, (ks. kuva «Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta»3).
- Äidit, joilla todetaan yksikin poikkeava arvo, ohjataan jatkoseurantaan perusterveydenhuollon lääkärille (taulukko «Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa....»1).
- Lääkehoitoa saaneille raskausdiabeetikoille eli suuressa tyypin 2 diabeteksen vaarassa oleville tehdään glukoosirasituskoe 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä «American Diabetes Association. 2. Classification a...»194.
- Muilla raskausdiabeetikoilla glukoosirasituskoe uusitaan noin vuoden kuluttua synnytyksestä (esim. lapsen 8-kuukautisterveystarkastuksen yhteydessä).
- Raskausdiabeteksen sairastamisen jälkeen potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan lisätään tieto sairastetusta raskausdiabeteksesta ja raskausdiabetes merkitään pysyväksi diagnoosiksi, jotta tämä muistetaan myös myöhemmin potilaan riskinarviossa ja seurannassa.
- Glukoosirasituskokeen viitearvot ovat alle 6,1 mmol/l (paastoarvo) ja alle 7,8 mmol/l (kahden tunnin arvo) ja HbA1c-viitealue on 20–42 mmol/mol. Diabeteksen alarajana on HbA1c-arvo 48 mmol/mol. Välialueelle 42–48 mmol/mol sijoittuva arvo vastaa esidiabetesta.
- Tyypin 2 diabeteksen diagnoosirajoista ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»4, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
- Jatkossa raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan HbA1c:tä + paastoglukoosia tai glukoosirasituskoetta 1–3 vuoden välein. Seurantasuunnitelma kirjataan potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi.
- Seurantaväli ja seurannan kesto riippuvat edellä mainituista diabeteksen riskitekijöistä,
erityisesti glukoosirasituskokeen tuloksesta.
- Jos glukoosirasituskokeen tulos on normaali, seurantaväli on 3 vuotta.
- Jos tuloksena on lievä glukoosiaineenvaihdunnan häiriö eli plasman glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo (IFG) tai heikentynyt glukoosinsieto (IGT), seurantaväli on 1 vuosi. Ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»4, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
- NAFLD lisää riskiä sairastua tauteihin, joissa insuliiniresistenssi on yksi keskeisimpiä patofysiologisia mekanismeja: MBO, tyypin 2 diabetes, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) ja uniapnea. Nämä lisäävät myös ateroskleroosivaaraa «Tariq R, Axley P, Singal AK. Extra-Hepatic Manifes...»195.
Verenpaine-, lipidi- ja muut mittaukset
- Kaikilta raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan painoa, vyötärön ympärysmittaa,
verenpainetta, veren lipidipitoisuuksia ja ALAT-arvoa 1–3 vuoden välein, ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»8, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»196.
- Metabolista oireyhtymää sairastavat on tärkeää löytää ja ohjata hoitoon «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
- Seurantaväli ja seurannan kesto riippuvat edellä mainituista diabeteksen riskitekijöistä,
erityisesti glukoosirasituskokeen tuloksesta.
- Veren lipidipitoisuuksia ja ALAT-arvoa seurataan 1–3 vuoden välein samalla tiheydellä kuin HbA1c:tä + paastoglukoosia tai glukoosirasituskoetta.
- Raskausdiabeetikon verenpainelääkityksen osalta on huomioitava, että
- Eräät beetasalpaajat ja suuriannoksinen tiatsididiureetti suurentavat tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta «Bangalore S, Parkar S, Grossman E ym. A meta-analy...»197, «Elliott WJ, Meyer PM. Incident diabetes in clinica...»198.
- Raskausdiabeteksen sairastaneilla kohonneen verenpaineen hoitamiseksi suositellaan ACE:n estäjää tai ATR:n salpaajaa. ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien käyttö on kuitenkin syytä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa tai viimeistään raskauden toteamisvaiheessa.
Elintapaohjaus
- Raskausdiabeteksen sairastaneen äidin synnytyksen jälkeisen hyvinvoinnin tukemisen
sekä terveyttä edistäviä elintapoja tukevan ohjauksen tulee jatkua myös synnytyksen
jälkeen «NICE 2020. Diabetes in pregnancy: management from ...»199.
- Synnytyksen jälkeinen hoitopolku tulisi suunnitella hoitopaikkakohtaisesti ensin synnytyksen jälkitarkastuksen ja jatkossa esimerkiksi lapsen neuvola- tai äidin ehkäisyneuvolakäyntien yhteyteen.
- Äidin hyvinvoinnin tukeminen ja elintapaohjaus tulee tehdä yksilöllisesti elämäntilanne huomioiden kannustamalla huolehtimaan paitsi omasta myös syntyneen lapsen ja koko perheen terveydestä.
- Yksilöllisen elintapaohjauksen ja seurannan lisäksi voidaan hyödyntää ryhmäohjausta ja digitaalisia omahoito-ohjelmia, esimerkiksi Diabetesliiton Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkovalmennusta.
- Naiset, joilla on suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (raskausdiabeteksen sairastaneet mukaan lukien), voivat olennaisesti pienentää riskiään tavoittelemalla normaalipainoa, liikkumalla ja syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.
- Elintapamuutokset pienentävät tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskiä noin 50 %
«Both intensive diet and exercise or metformin alone are effective in prevention of type 2 diabetes in persons at increased risk (including women with prior gestational diabetes) compared to placebo or no intervention. The reduction in incidence is up to 50 percent.»A↑↑.
- Vielä 10 ja 15 vuoden kuluttua intervention päättymisestä diabeteksen riski pysyi interventioryhmässä pienempänä «Diabetes Prevention Program Research Group., Knowl...»200.
- Liikunnan ja ravitsemuksen tehokkaimman keinot ja yksityiskohdat ovat vielä täsmentymättä,
ja lisätutkimusta tarvitaan «Chasan-Taber L. Lifestyle interventions to reduce ...»201, «Guo J, Chen JL, Whittemore R ym. Postpartum Lifest...»202, «Pedersen ALW, Terkildsen Maindal H, Juul L. How to...»203.
- Lääke- ja leikkaushoidon osalta ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»5, «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»50.
Ruokavalio
- Neuvonnassa suositellaan väestön ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota «Suomen ja eräiden muiden maiden ravitsemussuosituksia koko väestölle, raskaana oleville ja diabeetikoille»2.
- Ravitsemusneuvonnassa on keskeistä tukea äitiä normaalipainon saavuttamisessa tai
ylläpitämisessä «Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevent...»204, «Hamman RF, Wing RR, Edelstein SL ym. Effect of wei...»205.
- Lihavuuden hoidossa noudatetaan Käypä hoito -suositusta Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»5, «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»50.
Liikunta
- Liikunnan lisääminen synnytyksen jälkeen voi ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion ohella edistää painonhallintaa «Luoto R, Aittasalo M, Kinnunen TI. Ravinto ja liik...»206, «Weissgerber TL, Wolfe LA, Davies GA ym. Exercise i...»207, «Cheung NW, Smith BJ, Henriksen H ym. A group-based...»208, «Ferrara A, Hedderson MM, Albright CL ym. A pregnan...»209, «Ferrara A, Hedderson MM, Brown SD ym. The Comparat...»210. Ks. Käypä hoito -suositus Liikunta «Liikunta (ylläpito lopetettu)»9, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»40. Ks. myös Liikkumisen suositukset, Liikumisen suositus synnytyksen jälkeen, UKK-instituutti «https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikunta-synnytyksen-jalkeen/»4.
Äidin myöhäisennuste
Raskausdiabeteksen uusiutuminen
- Raskausdiabetes uusiutuu ilmeisesti noin 40–60 %:lla potilaista «Raskausdiabetes ilmeisesti uusiutuu noin joka toisella naisella seuraavassa raskaudessa.»B.
- Uusiutumisen todennäköisyyttä lisäävät «Raskausdiabeteksen uusiutumisriskiä seuraavassa raskaudessa ilmeisesti lisäävät äidin yli 35 vuoden ikä, monisynnyttäneisyys, ylipaino ennen raskautta ja painonnousu raskauden jälkeen, synnytysten lyhyt väliaika, varhain diagnosoitu raskausdiabetes, insuliinihoito raskaudenaikana ja syntyneen lapsen makrosomia.»B
- edellisessä raskaudessa esiintynyt varhainen glukoosiaineenvaihdunnan häiriö (ennen raskausviikkoa 24), joka viittaa vaikeaan häiriöön
- insuliini- tai muu lääkehoito raskauden aikana
- syntyneen lapsen makrosomia
- äidin ylipaino ennen raskautta
- äidin suuri painonnousu raskauksien välillä
- monisynnyttäneisyys.
- Koska raskausdiabetes uusiutuu herkästi, jo ennen seuraavaa raskautta tulee puuttua
elintapatekijöihin, erityisesti ylipainoon, vähäiseen liikuntaan ja ravitsemussuositusten
mukaisen ruokavalion toteutumiseen.
- Ylipainoisilla naisilla jo yli yhden BMI-yksikön painonlasku raskauksien välillä voi pienentää raskausdiabeteksen uusiutumisen riskiä 20–28 % «Sorbye LM, Cnattingius S, Skjaerven R ym. Interpre...»211.
Diabeteksen ilmaantuminen
Tyypin 2 diabetes
- Raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen «Raskausdiabetes lisää tyypin 2 diabetekseen sairastumisen vaaraa jopa 10-kertaiseksi 10 vuoden aikana.»A.
- Diabeteksen ilmaantuvuus raskauden jälkeen on eri aineistoissa ollut 3–70 %,
mikä selittyy ainakin osittain seuranta-ajan suuresta vaihtelusta (0,5–28 vuotta)
«Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes a...»212, «Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD ym. Type 2 diabe...»213.
- Ilmaantuvuus on merkittävä jo 5 vuotta synnytyksestä, mutta se lisääntyy edelleen vuosien myötä tasaisesti, mikä korostaa pitkäaikaisseurannan (> 10 vuotta) tärkeyttä raskausdiabeteksen sairastaneilla naisilla.
- Diabetesvaaraa ennustavat «Diabetesvaaraa ilmeisesti ennustavat useampi poikkeava arvo raskaudenaikaisessa glukoosirasituksessa, naisen korkea ikä, insuliinilääkityksen tarve edellisen raskauden aikana, ylipaino ennen raskautta ja painonnousu raskauden jälkeen, poikkeava glukoosiaineenvaihdunta synnytyksen jälkeen ja uusi raskaus.»B, «Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes a...»212
- ≥ 2 poikkeavaa arvoa raskaudenaikaisessa glukoosirasituskokeessa
- lääkehoidon tarve raskauden aikana
- varhainen raskausdiabeteksen diagnoosi
- poikkeava glukoosiaineenvaihdunta (glukoosirasituksessa ainakin yksi poikkeava arvo) synnytyksen jälkeen
- äidin yli 35 vuoden ikä
- ylipaino
- todettu NAFLD
- uudet raskaudet raskausdiabeteksen jälkeen.
- Erityisesti raskaudenaikainen suuri painonnousu ja synnytyksenjälkeinen ylipaino näyttävät lisäävän raskausdiabeetikon vaaraa sairastua tyypin 2 diabetekseen «Peters RK, Kjos SL, Xiang A ym. Long-term diabetog...»214, «Persson B, Hanson U, Hartling SG ym. Follow-up of ...»215, «Xiang AH, Kjos SL, Takayanagi M ym. Detailed physi...»216, «Rayanagoudar G, Hashi AA, Zamora J ym. Quantificat...»217, «Albareda M, Caballero A, Badell G ym. Diabetes and...»218.
- Raskaudenaikaisessa sokerirasituskokeessa kaksi tai useamman poikkeavan arvon saaneet ovat selkeästi muita suuremmassa vaarassa sairastua tyypin 2 diabetekseen «Raskausajan glukoosirasituksen 2 tai 3 patologista arvoa ilmeisesti ennustaa parhaiten tyypin 2 diabetesriskiä synnytyksen jälkeen.»B.
- Tyypin 2 diabeteksen riskiä voi pienentää elintapamuutoksin: liikkumalla, syömällä terveellisesti ja laihduttamalla normaalipainoon. Ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»4, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
Tyypin 1 diabetes
- Ravitsemushoitoisista raskausdiabeetikoista noin 5 % sairastuu myöhemmin tyypin 1 diabetekseen «Damm P. Future risk of diabetes in mother and chil...»219. Ks. Käypä hoito -suositus Insuliininpuutosdiabetes «Insuliininpuutosdiabetes»10, «Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. S...»220.
- Insuliinihoitoisista raskausdiabeetikoista 5–10 % sairastuu tyypin 1 diabetekseen.
- GAD-vasta-aineiden esiintyminen suurentaa tyypin 1 diabeteksen kehittymisen riskiä raskausdiabeteksen jälkeen «Saarekesolu- ja GAD-vasta-aineet ilmeisesti ennustavat tyypin 1 diabeteksen kehittymistä raskausdiabeteksen jälkeen.»B, «Füchtenbusch M, Ferber K, Standl E ym. Prediction ...»221.
- Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus painottuu erityisesti ensimmäisiin 10 vuoteen raskauden jälkeen «Auvinen AM, Luiro K, Jokelainen J ym. Type 1 and t...»222.
Metabolinen oireyhtymä ja sydän- ja verisuonisairaudet
- Raskausdiabeteksen sairastaneilla naisilla on suurentunut riski sairastua metaboliseen
oireyhtymään «Raskausdiabetes lisää myöhemmän metabolisen oireyhtymän riskiä.»A, ja heillä todetaan usein NAFLD.
- Sairastumisriskiä lisää etenkin ylipaino ennen raskautta «Ijäs H, Morin-Papunen L, Keränen AK ym. Pre-pregna...»223, «Puhkala J, Raitanen J, Kolu P ym. Metabolic syndro...»224, varhainen raskausdiabetesdiagnoosi «Puhkala J, Raitanen J, Kolu P ym. Metabolic syndro...»224 ja useampi poikkeava arvo raskaudenaikaisessa glukoosirasituskokeessa «Hakkarainen H, Huopio H, Cederberg H ym. The risk ...»225.
- Sairastumisriskiä lisää myös dyslipidemia sen liittyessä insuliiniresistenssiin: korkea plasman triglyseridipitoisuus ja matala HDL-kolesteroli.
- Sydän- ja verisuonisairauksien riski raskausdiabeteksen sairastaneilla naisilla on noin kaksinkertainen verrattuna sitä sairastamattomiin ja alkaa lisääntyä jo 10 vuoden sisällä synnytyksestä «Kramer CK, Campbell S, Retnakaran R. Gestational d...»226.
- Suurentunut sairastumisriski säilyy, vaikka nainen ei olisi sairastunut myöhempään tyypin 2 diabetekseen.
- Koska metabolinen oireyhtymä on merkittävin naisten sydän- ja verisuonitautiriskitekijä, tavanomainen primaaripreventio on ensiarvoisen tärkeää.
Raskauden ehkäisy
- Sairastettu raskausdiabetes ei rajoita raskauden ehkäisyn mahdollisuuksia «Damm P, Mathiesen ER, Petersen KR ym. Contraceptio...»227.
- Ehkäisymenetelmää valittaessa huomioidaan samat rajoitukset kuin terveillä naisilla
«Damm P, Mathiesen ER, Petersen KR ym. Contraceptio...»227.
- Verisuonitukoksen riskitekijät, kuten ylipaino tai kohonnut verenpaine, voivat olla este yhdistelmäehkäisylle. Lihavuus saattaa heikentää yhdistelmäehkäisyn tehoa «Overweight may reduce the effectiveness of hormonal contraception. However, risk of venous thromboembolism may be 5 to 8 times higher in obese combined oral contraceptive (COC) users compared to obese nonusers.»C.
Terveystaloustieteellinen näkökulma
- Suomalaisessa riskiryhmiin kohdistetussa tutkimuksessa raskaudenaikainen tehostettu
elintapaneuvonta ei vaikuttanut äidin koettuun terveyteen tai elämänlaatuun «Kolu P, Raitanen J, Rissanen P ym. Cost-effectiven...»228.
- Tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden äitien vastasyntyneiden paino oli kuitenkin keskimäärin pienempi kuin tavanomaisessa äitiysneuvolaseurannassa olleiden, mutta kustannusvaikuttavuutta ei voitu osoittaa. Mikäli näillä lapsilla on tulevaisuudessa pienentynyt metabolisen oireyhtymän ja glukoosiaineenvaihduntahäiriön riski, saattaa äitien raskaudenaikainen tehostettu elintapaneuvonta osoittautua kustannusvaikuttavaksi.
- Muissa maissa tehtyjen raskausdiabeteksen seulonnan ja hoitojen kustannusarvioiden vertailu Suomeen on hankalaa, koska eri maiden terveydenhuoltojärjestelmät, hinnoittelutavat ja resurssien käyttö ovat erilaiset.
- Raskausdiabeteksen seulonnan arvioinnin tulee olla laaja-alaista (STM:n seulontaryhmän
kriteereiden mukaista), ja sen tulee sisältää myös kustannukset ja kustannusvaikuttavuus.
- Lisätietoa seulontavaihtoehtojen ulkomaisista terveystaloudellista tutkimuksista on lisätietoaineistossa «Terveystaloustieteellisiä näkökulmia raskausdiabetekseen»6.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä
Raskausdiabetes-suosituksen historiatiedot «Raskausdiabetes, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7
Puheenjohtaja
Risto Kaaja, LKT, professori (emeritus), sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys; Turun yliopisto
Jäsenet
Heidi Alenius, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkäri-toimittaja; Lempäälän terveyskeskus ja Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin tietokannat
Heidi Hakkarainen, LT, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; KYS
Kia Koivusilta, TtM, th, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija; Pirkanmaan liitto ja PSHP
Kalle Korhonen, LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; TYKS
Tuula Meinander, LL, BSc, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri, osastonylilääkäri; Hämeenlinnan ja Riihimäen Sydänsairaala, Käypä hoito -toimittaja
Ulla Sankilampi, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; KYS
Kristiina Tertti, LT, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; TYKS
Marja Vääräsmäki, LT, professori, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; OYS:n synnytys- ja naistenklinikka ja Oulun yliopisto
Asiantuntija
Riitta Luoto, LT, dosentti, työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri; Kela
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 31.5.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä
Heidi Alenius: Ei sidonnaisuuksia.
Heidi Hakkarainen: Sivutoimet: Ammatinharjoittaja, Terveystalo. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: European ISSHP 2019 -kongressi (Roche Diagnostics Oy). Luottamustoimet: KTG-asiantuntijatyöryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: Liragest-tutkimusryhmän jäsen.
Risto Kaaja: Sivutoimet: Ylilääkäri (ent.), TYKS Äpkl ja Diabetespkl. Tutkimusrahoitus: Ei saanut itse, mutta johtamansa projekti on: Novo Nordisk, Liragest-tutkimus: tutkimuslääkkeet ja 5 000 euroa per vuosi mm. tutkimushoitajan palkkaa varten. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Erasmus Teacher Exchange program, University of Otago, Christchurch, Uusi-Seelanti. Esitelmiä aiheesta krooniset sairaudet ja raskaus 10/2019. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: MSD; 2019 EASD, Barcelona, Sanofi. Luottamustoimet: Käypä hoito, Laskimotukos ja keuhkoembolia, työryhmän jäsen; Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia, työryhmän jäsen; Kohonnut verenpaine, työryhmän asiantuntija.
Kia Koivusilta: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Suomen Diabetesliitto ry. Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen (raskausdiabetes) koulutustilaisuuksissa.
Kalle Korhonen: Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Chiesi Pharma AB (rahoittanut kongressiin osallistumisen). Luottamustoimet: Suomen Perinatologinen Seura, hallituksen jäsen; Suomen Neonatologit -alajaosto, hallituksen puheenjohtaja; Lounais-Suomen Vastasyntyneiden Tutkimusrahasto, hallituksen puheenjohtaja.
Tuula Meinander: Sivutoimet: Tampereen yliopisto, oikeuslääketiede, väitöskirjatutkija. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Suomen Lääkäriliitto; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Suomen Kardiologinen Seura; Bayer Oy; Boehringer Ingelheim; Terve Media Oy. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Bayer Oy, Amgen AB. Luottamustoimet: Käypä hoito, Sepelvaltimotauti-neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen; Käypä hoito, Diabetes-neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen; Suomen Kardiologinen Seura, Sydänääni-lehden toimittaja ja nettitoimittaja; European Society of Cardiology, eurooppalaisen kardiologikoulutuksen opetussuunnitelman päivitystoimikunnan nuorten kardiologien edustaja; Pohjoismaisen työryhmän jäsen, Guidelines International Network; Tays Sydänsairaala 2018–, luottamusvaltuutettu.
Ulla Sankilampi: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Kainuun keskussairaala; yksityislääkäri Terveystalo, Mehiläinen, Pikkujätti. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Chiesi Oy (etäkokous). Luottamustoimet: Suomen Perinatologinen seura, hallituksen jäsen 2021 asti; Suomen Neonatologit-jaos, puheenjohtaja 2021 asti.
Kristiina Tertti: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ultraääniseura (luennointi). Luottamustoimet: VSSHP:n diabetestyöryhmän jäsen 2011 alkaen. Muut sidonnaisuudet: Monikeskustutkimus: Metformin use to improve pregnancy outcome in women with type 1 diabetes. A double-blind placebo-controlled multicenter study. Päätutkija Turun yksikössä.
Marja Vääräsmäki: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Lääkärikeskus Mehiläinen. Luottamustoimet: Asiantuntijalääkäri Valvira; neuvottelukunnan jäsen, Käypä hoito, Diabetes-neuvottelukunta.
Kirjallisuusviite
Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»10
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Kaaja R, Eriksson J. Rasvamaksatauti osana raskausdiabetesta, pääkirjoitus, Duodecim 2021;137:1853-5
- Schwartz N, Nachum Z, Green MS. The prevalence of gestational diabetes mellitus recurrence--effect of ethnicity and parity: a metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 2015;213:310-7 «PMID: 25757637»PubMed
- Sormunen-Harju H, Koivusalo S, Gissler M ym. The risk of complications in second pregnancy by maternal BMI: The role of first-pregnancy complications, pregestational diabetes and chronic hypertension. Acta Obstet Gynecol Scand 2021;100:489-496 «PMID: 33063313»PubMed
- World Health Organisation. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Report of a WHO consultation. Part 1: Diagnosis and classification of diabetes mellitus. World Health Organization 1999. WHO/NCD/NCS/99.2
- American Diabetes Association.. 2. Classification and Diagnosis of Diabetes: Standards of Medical Care in Diabetes-2019. Diabetes Care 2019;42:S13-S28 «PMID: 30559228»PubMed
- International Association of Diabetes and Pregnancy Study Groups Consensus Panel., Metzger BE, Gabbe SG ym. International association of diabetes and pregnancy study groups recommendations on the diagnosis and classification of hyperglycemia in pregnancy. Diabetes Care 2010;33:676-82 «PMID: 20190296»PubMed
- Buchanan TA, Xiang AH. Gestational diabetes mellitus. J Clin Invest 2005;115:485-91 «PMID: 15765129»PubMed
- Plows JF, Stanley JL, Baker PN ym. The Pathophysiology of Gestational Diabetes Mellitus. Int J Mol Sci 2018;19: «PMID: 30373146»PubMed
- Herrera E, Ortega-Senovilla H. Implications of Lipids in Neonatal Body Weight and Fat Mass in Gestational Diabetic Mothers and Non-Diabetic Controls. Curr Diab Rep 2018;18:7 «PMID: 29399727»PubMed
- Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Mao H, Li Q, Gao S. Meta-analysis of the relationship between common type 2 diabetes risk gene variants with gestational diabetes mellitus. PLoS One 2012;7:e45882 «PMID: 23029294»PubMed
- Rosik J, Szostak B, Machaj F ym. The role of genetics and epigenetics in the pathogenesis of gestational diabetes mellitus. Ann Hum Genet 2020;84:114-124 «PMID: 31571208»PubMed
- Catalano PM, Huston L, Amini SB ym. Longitudinal changes in glucose metabolism during pregnancy in obese women with normal glucose tolerance and gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 1999;180:903-16 «PMID: 10203659»PubMed
- Catalano PM, Tyzbir ED, Roman NM ym. Longitudinal changes in insulin release and insulin resistance in nonobese pregnant women. Am J Obstet Gynecol 1991;165:1667-72 «PMID: 1750458»PubMed
- Buchanan TA, Kjos SL. Gestational diabetes: risk or myth? J Clin Endocrinol Metab 1999;84:1854-7 «PMID: 10372674»PubMed
- Lapolla A, Dalfrà MG, Fedele D. Diabetes related autoimmunity in gestational diabetes mellitus: is it important? Nutr Metab Cardiovasc Dis 2009;19:674-82 «PMID: 19541464»PubMed
- Mauricio D, de Leiva A. Autoimmune gestational diabetes mellitus: a distinct clinical entity? Diabetes Metab Res Rev 2001;17:422-8 «PMID: 11757077»PubMed
- de Leiva A, Mauricio D, Corcoy R. Diabetes-related autoantibodies and gestational diabetes. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S127-33 «PMID: 17596460»PubMed
- Järvelä IY, Juutinen J, Koskela P ym. Gestational diabetes identifies women at risk for permanent type 1 and type 2 diabetes in fertile age: predictive role of autoantibodies. Diabetes Care 2006;29:607-12 «PMID: 16505514»PubMed
- Incani M, Baroni MG, Cossu E. Testing for type 1 diabetes autoantibodies in gestational diabetes mellitus (GDM): is it clinically useful? BMC Endocr Disord 2019;19:44 «PMID: 31053128»PubMed
- Laakso M. Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hyötyä potilastyössä? Suom Lääkäril 2011;66:37-42
- Chakera AJ, Carleton VL, Ellard S ym. Antenatal diagnosis of fetal genotype determines if maternal hyperglycemia due to a glucokinase mutation requires treatment. Diabetes Care 2012;35:1832-4 «PMID: 22773699»PubMed
- Colom C, Corcoy R. Maturity onset diabetes of the young and pregnancy. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2010;24:605-15 «PMID: 20832739»PubMed
- Kettunen J, Miettinen P, Laitinen K, Tikkanen M, Tuomi T. MODY-diabetes ja raskaus. Duodecim 2018;134:2015-23
- Hattersley AT, Beards F, Ballantyne E ym. Mutations in the glucokinase gene of the fetus result in reduced birth weight. Nat Genet 1998;19:268-70 «PMID: 9662401»PubMed
- Lu GC, Luchesse A, Chapman V ym. Screening for gestational diabetes mellitus in the subsequent pregnancy: is it worthwhile? Am J Obstet Gynecol 2002;187:918-21 «PMID: 12388977»PubMed
- Getahun D, Fassett MJ, Jacobsen SJ. Gestational diabetes: risk of recurrence in subsequent pregnancies. Am J Obstet Gynecol 2010;203:467.e1-6 «PMID: 20630491»PubMed
- Eteläinen S. Gestational diabetes : screening, diagnosis and consequences. Väitöskirja. Oulun yliopisto, 2021 «http://urn.fi/urn:isbn:9789526228174»11
- International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 8th ed.; IDF: Brussels, Belgium, 2017.
- Shaat N, Ekelund M, Lernmark A ym. Genotypic and phenotypic differences between Arabian and Scandinavian women with gestational diabetes mellitus. Diabetologia 2004;47:878-84 «PMID: 15095040»PubMed
- Yuen L, Wong VW, Simmons D. Ethnic Disparities in Gestational Diabetes. Curr Diab Rep 2018;18:68 «PMID: 30039471»PubMed
- Bastola K, Koponen P, Skogberg N ym. Gestational diabetes among women of migrant origin in Finland-a population-based study. Eur J Public Health 2021;31:784-789 «PMID: 34059900»PubMed
- Stephenson J, Heslehurst N, Hall J ym. Before the beginning: nutrition and lifestyle in the preconception period and its importance for future health. Lancet 2018;391:1830-1841 «PMID: 29673873»PubMed
- Hanson M, Barker M, Dodd JM ym. Interventions to prevent maternal obesity before conception, during pregnancy, and post partum. Lancet Diabetes Endocrinol 2017;5:65-76 «PMID: 27743974»PubMed
- Morisset AS, St-Yves A, Veillette J ym. Prevention of gestational diabetes mellitus: a review of studies on weight management. Diabetes Metab Res Rev 2010;26:17-25 «PMID: 19943327»PubMed
- Bowers K, Yeung E, Williams MA ym. A prospective study of prepregnancy dietary iron intake and risk for gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2011;34:1557-63 «PMID: 21709294»PubMed
- Bowers K, Tobias DK, Yeung E ym. A prospective study of prepregnancy dietary fat intake and risk of gestational diabetes. Am J Clin Nutr 2012;95:446-53 «PMID: 22218158»PubMed
- Tobias DK, Zhang C, Chavarro J ym. Prepregnancy adherence to dietary patterns and lower risk of gestational diabetes mellitus. Am J Clin Nutr 2012;96:289-95 «PMID: 22760563»PubMed
- Committee on Obstetric Practice.. ACOG committee opinion. Exercise during pregnancy and the postpartum period. Number 267, January 2002. American College of Obstetricians and Gynecologists. Int J Gynaecol Obstet 2002;77:79-81 «PMID: 12053898»PubMed
- Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Physical Activity and Exercise During Pregnancy and the Postpartum Period: ACOG Committee Opinion Summary, Number 804. Obstet Gynecol 2020;135:991-993 «PMID: 32217974»PubMed
- Luoto R. Liikuntasuositukset raskauden aikana. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2019;135(21):2079-84 duo15211
- Agarwal MM. Gestational diabetes mellitus: An update on the current international diagnostic criteria. World J Diabetes 2015;6:782-91 «PMID: 26131321»PubMed
- HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE, Lowe LP ym. Hyperglycemia and adverse pregnancy outcomes. N Engl J Med 2008;358:1991-2002 «PMID: 18463375»PubMed
- Renz PB, Chume FC, Timm JRT ym. Diagnostic accuracy of glycated hemoglobin for gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Clin Chem Lab Med 2019;57:1435-1449 «PMID: 30893053»PubMed
- World Health Organization. Use of glycated hemoglobin (HbA1c) in the diagnosis of diabetes mellitus. Abbreviated report of a WHO consultation 2011. https://apps.who.int/iris/handle/10665/70523 «https://apps.who.int/iris/handle/10665/70523»12
- American Diabetes Association.. Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Diabetes Care 2007;30 Suppl 1:S42-7 «PMID: 17192378»PubMed
- Zheng J, Shan PF, Gu W. The efficacy of metformin in pregnant women with polycystic ovary syndrome: a meta-analysis of clinical trials. J Endocrinol Invest 2013;36:797-802 «PMID: 23580001»PubMed
- Yildirim Y, Tinar S, Oner RS ym. Gestational diabetes mellitus in patients receiving long-term corticosteroid therapy during pregnancy. J Perinat Med 2006;34:280-4 «PMID: 16856815»PubMed
- Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Koski S, Koivusilta K. 2019. Raskausdiabetesselvitys. Suomen Diabetesliitto ry. «https://diabetes.fi/wp-content/uploads/p4-migraatio/Raskausdiabetesselvitys_2019.pdf»7
- Gilbert L, Gross J, Lanzi S ym. How diet, physical activity and psychosocial well-being interact in women with gestational diabetes mellitus: an integrative review. BMC Pregnancy Childbirth 2019;19:60 «PMID: 30732571»PubMed
- Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Liu J, Ghaziani TT, Wolf JL. Acute Fatty Liver Disease of Pregnancy: Updates in Pathogenesis, Diagnosis, and Management. Am J Gastroenterol 2017;112:838-846 «PMID: 28291236»PubMed
- Lee SM, Kwak SH, Koo JN ym. Non-alcoholic fatty liver disease in the first trimester and subsequent development of gestational diabetes mellitus. Diabetologia 2019;62:238-248 «PMID: 30470912»PubMed
- Yamamoto JM, Kellett JE, Balsells M ym. Gestational Diabetes Mellitus and Diet: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials Examining the Impact of Modified Dietary Interventions on Maternal Glucose Control and Neonatal Birth Weight. Diabetes Care 2018;41:1346-1361 «PMID: 29934478»PubMed
- Diabetesliitto. Raskausdiabetes - pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi. Suomen Diabetesliitto ry, Tampere, 2020.
- Institute of Medicine (US) and National Research Council (US) Committee to Reexamine IOM Pregnancy Weight Guidelines, Rasmussen KM, Yaktine AL. 2009;: «PMID: 20669500»PubMed
- Xu J, Ye S. Influence of low-glycemic index diet for gestational diabetes: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Matern Fetal Neonatal Med 2020;33:687-692 «PMID: 30231782»PubMed
- Viana LV, Gross JL, Azevedo MJ. Dietary intervention in patients with gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials on maternal and newborn outcomes. Diabetes Care 2014;37:3345-55 «PMID: 25414390»PubMed
- Livesey G, Taylor R, Livesey H ym. Is there a dose-response relation of dietary glycemic load to risk of type 2 diabetes? Meta-analysis of prospective cohort studies. Am J Clin Nutr 2013;97:584-96 «PMID: 23364021»PubMed
- Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7 «PMID: 17077243»PubMed
- Langer O. Management of gestational diabetes: pharmacologic treatment options and glycemic control. Endocrinol Metab Clin North Am 2006;35:53-78, vi «PMID: 16310642»PubMed
- McIntyre HD, Catalano P, Zhang C ym. Gestational diabetes mellitus. Nat Rev Dis Primers 2019;5:47 «PMID: 31296866»PubMed
- Society of Maternal-Fetal Medicine (SMFM) Publications Committee. Electronic address: pubs@smfm.org.. SMFM Statement: Pharmacological treatment of gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 2018;218:B2-B4 «PMID: 29409848»PubMed
- National Institute for Health and Care Excellence. Diabetes in pregnancy: management of diabetes and its complications from preconception to the postnatal period. 2015. «https://www.nice.org.uk/guidance/ng3»13. Accessed 15 June 2019.
- Diabetes Canada Clinical Practice Guidelines Expert Committee., Feig DS, Berger H ym. Diabetes and Pregnancy. Can J Diabetes 2018;42 Suppl 1:S255-S282 «PMID: 29650105»PubMed
- ACOG Practice Bulletin No. 190: Gestational Diabetes Mellitus. Obstet Gynecol 2018;131:e49-e64 «PMID: 29370047»PubMed
- American Diabetes Association. 14. Management of Diabetes in Pregnancy: Standards of Medical Care in Diabetes-2019. Diabetes Care 2019;42:S165-S172 «PMID: 30559240»PubMed
- Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87:940-5 «PMID: 18728914»PubMed
- de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 «PMID: 7565999»PubMed
- Uvena-Celebrezze J, Fung C, Thomas AJ ym. Relationship of neonatal body composition to maternal glucose control in women with gestational diabetes mellitus. J Matern Fetal Neonatal Med 2002;12:396-401 «PMID: 12683650»PubMed
- Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117:819-827 «PMID: 21422852»PubMed
- Caissutti C, Saccone G, Ciardulli A ym. Very tight vs. tight control: what should be the criteria for pharmacologic therapy dose adjustment in diabetes in pregnancy? Evidence from randomized controlled trials. Acta Obstet Gynecol Scand 2018;97:235-247 «PMID: 29125636»PubMed
- Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed
- Pöyhönen-Alho M, Rönnemaa T, Saltevo J ym. Use of insulin glargine during pregnancy. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1171-4 «PMID: 17851816»PubMed
- Herrera KM, Rosenn BM, Foroutan J ym. Randomized controlled trial of insulin detemir versus NPH for the treatment of pregnant women with diabetes. Am J Obstet Gynecol 2015;213:426.e1-7 «PMID: 26070699»PubMed
- Wyatt JW, Frias JL, Hoyme HE ym. Congenital anomaly rate in offspring of mothers with diabetes treated with insulin lispro during pregnancy. Diabet Med 2005;22:803-7 «PMID: 15910635»PubMed
- Hod M, Damm P, Kaaja R ym. Fetal and perinatal outcomes in type 1 diabetes pregnancy: a randomized study comparing insulin aspart with human insulin in 322 subjects. Am J Obstet Gynecol 2008;198:186.e1-7 «PMID: 17905178»PubMed
- Langer O. Maternal glycemic criteria for insulin therapy in gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 1998;21 Suppl 2:B91-8 «PMID: 9704234»PubMed
- Tarry-Adkins JL, Aiken CE, Ozanne SE. Neonatal, infant, and childhood growth following metformin versus insulin treatment for gestational diabetes: A systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2019;16:e1002848 «PMID: 31386659»PubMed
- Xu Q, Xie Q. Long-term effects of prenatal exposure to metformin on the health of children based on follow-up studies of randomized controlled trials: a systematic review and meta-analysis. Arch Gynecol Obstet 2019;299:1295-1303 «PMID: 30953188»PubMed
- van Weelden W, Wekker V, de Wit L ym. Long-Term Effects of Oral Antidiabetic Drugs During Pregnancy on Offspring: A Systematic Review and Meta-analysis of Follow-up Studies of RCTs. Diabetes Ther 2018;9:1811-1829 «PMID: 30168045»PubMed
- Balsells M, García-Patterson A, Gich I ym. Major congenital malformations in women with gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Metab Res Rev 2012;28:252-7 «PMID: 22052679»PubMed
- Stothard KJ, Tennant PW, Bell R ym. Maternal overweight and obesity and the risk of congenital anomalies: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2009;301:636-50 «PMID: 19211471»PubMed
- Eriksson UJ. Congenital anomalies in diabetic pregnancy. Semin Fetal Neonatal Med 2009;14:85-93 «PMID: 19131288»PubMed
- Landon MB, Spong CY, Thom E ym. A multicenter, randomized trial of treatment for mild gestational diabetes. N Engl J Med 2009;361:1339-48 «PMID: 19797280»PubMed
- Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed
- Behboudi-Gandevani S, Bidhendi-Yarandi R, Panahi MH ym. The Effect of Mild Gestational Diabetes Mellitus Treatment on Adverse Pregnancy Outcomes: A Systemic Review and Meta-Analysis. Front Endocrinol (Lausanne) 2021;12:640004 «PMID: 33841332»PubMed
- Reyes LM, Khurana R, Usselman CW ym. Sympathetic nervous system activity and reactivity in women with gestational diabetes mellitus. Physiol Rep 2020;8:e14504 «PMID: 32633077»PubMed
- Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 4.4.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Stella CL, O'Brien JM, Forrester KJ ym. The coexistence of gestational hypertension and diabetes: influence on pregnancy outcome. Am J Perinatol 2008;25:325-9 «PMID: 18493883»PubMed
- Koivunen S, Torkki A, Bloigu A ym. Towards national comprehensive gestational diabetes screening - consequences for neonatal outcome and care. Acta Obstet Gynecol Scand 2017;96:106-113 «PMID: 27682191»PubMed
- Tarry-Adkins JL, Aiken CE, Ozanne SE. Comparative impact of pharmacological treatments for gestational diabetes on neonatal anthropometry independent of maternal glycaemic control: A systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2020;17:e1003126 «PMID: 32442232»PubMed
- Goldstein RF, Abell SK, Ranasinha S ym. Association of Gestational Weight Gain With Maternal and Infant Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 2017;317:2207-2225 «PMID: 28586887»PubMed
- Black MH, Sacks DA, Xiang AH ym. The relative contribution of prepregnancy overweight and obesity, gestational weight gain, and IADPSG-defined gestational diabetes mellitus to fetal overgrowth. Diabetes Care 2013;36:56-62 «PMID: 22891256»PubMed
- Rao C, Ping F. Second-trimester maternal lipid profiles rather than glucose levels predict the occurrence of neonatal macrosomia regardless of glucose tolerance status: A matched cohort study in Beijing. J Diabetes Complications 2021;35:107948 «PMID: 34024685»PubMed
- Herrera E, Ortega-Senovilla H. Implications of Lipids in Neonatal Body Weight and Fat Mass in Gestational Diabetic Mothers and Non-Diabetic Controls. Curr Diab Rep 2018;18:7 «PMID: 29399727»PubMed
- Susa JB, McCormick KL, Widness JA ym. Chronic hyperinsulinemia in the fetal rhesus monkey: effects on fetal growth and composition. Diabetes 1979;28:1058-63 «PMID: 116897»PubMed
- Schwartz R, Gruppuso PA, Petzold K ym. Hyperinsulinemia and macrosomia in the fetus of the diabetic mother. Diabetes Care 1994;17:640-8 «PMID: 7924772»PubMed
- Garssen GJ, Spencer GS, Colenbrander B ym. Lack of effect of chronic hyperinsulinaemia on growth and body composition in the fetal pig. Biol Neonate 1983;44:234-42 «PMID: 6354281»PubMed
- Brans YW, Shannon DL, Hunter MA. Maternal diabetes and neonatal macrosomia. II. Neonatal anthropometric measurements. Early Hum Dev 1983;8:297-305 «PMID: 6641573»PubMed
- Nold JL, Georgieff MK. Infants of diabetic mothers. Pediatr Clin North Am 2004;51:619-37, viii «PMID: 15157588»PubMed
- Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Associated factors in 1611 cases of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1999;93:536-40 «PMID: 10214829»PubMed
- Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER ym. Birth weight as a predictor of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1997;89:643-7 «PMID: 9166293»PubMed
- Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. Ann Med 2013;45:446-54 «PMID: 23768051»PubMed
- Valent AM, Newman T, Kritzer S ym. Accuracy of Sonographically Estimated Fetal Weight Near Delivery in Pregnancies Complicated With Diabetes Mellitus. J Ultrasound Med 2017;36:593-599 «PMID: 28108981»PubMed
- Pretscher J, Kehl S, Stumpfe FM ym. Ultrasound Fetal Weight Estimation in Diabetic Pregnancies. J Ultrasound Med 2020;39:341-350 «PMID: 31436342»PubMed
- Ben-Haroush A, Yogev Y, Hod M. Fetal weight estimation in diabetic pregnancies and suspected fetal macrosomia. J Perinat Med 2004;32:113-21 «PMID: 15085885»PubMed
- Langer O. Ultrasound biometry evolves in the management of diabetes in pregnancy. Ultrasound Obstet Gynecol 2005;26:585-95 «PMID: 16254874»PubMed
- Ouzounian JG, Hernandez GD, Korst LM ym. Pre-pregnancy weight and excess weight gain are risk factors for macrosomia in women with gestational diabetes. J Perinatol 2011;31:717-21 «PMID: 21372797»PubMed
- Kim SY, Sharma AJ, Sappenfield W ym. Association of maternal body mass index, excessive weight gain, and gestational diabetes mellitus with large-for-gestational-age births. Obstet Gynecol 2014;123:737-44 «PMID: 24785599»PubMed
- Teramo K. Sikiön makrosomia on yhä äidin diabeteksen suuri ongelma. Duodecim 1998;114:2253-9 «https://www.duodecimlehti.fi/duo80469»14
- Rackham O, Paize F, Weindling AM. Cause of death in infants of women with pregestational diabetes mellitus and the relationship with glycemic control. Postgrad Med 2009;121:26-32 «PMID: 19641265»PubMed
- Billionnet C, Mitanchez D, Weill A ym. Gestational diabetes and adverse perinatal outcomes from 716,152 births in France in 2012. Diabetologia 2017;60:636-644 «PMID: 28197657»PubMed
- Taricco E, Radaelli T, Rossi G ym. Effects of gestational diabetes on fetal oxygen and glucose levels in vivo. BJOG 2009;116:1729-35 «PMID: 19832834»PubMed
- Mitanchez D. Foetal and neonatal complications in gestational diabetes: perinatal mortality, congenital malformations, macrosomia, shoulder dystocia, birth injuries, neonatal complications. Diabetes Metab 2010;36:617-27 «PMID: 21163425»PubMed
- Kjos SL, Leung A, Henry OA ym. Antepartum surveillance in diabetic pregnancies: predictors of fetal distress in labor. Am J Obstet Gynecol 1995;173:1532-9 «PMID: 7503197»PubMed
- Rosenn BM. Antenatal fetal testing in pregnancies complicated by gestational diabetes mellitus. Semin Perinatol 2002;26:210-4 «PMID: 12099311»PubMed
- Ostlund E, Hanson U. Antenatal nonstress test in complicated and uncomplicated pregnancies in type-1-diabetic women. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1991;39:13-8 «PMID: 2029951»PubMed
- Mitric C, Desilets J, Brown RN. Recent advances in the antepartum management of diabetes. F1000Res 2019;8: «PMID: 31119029»PubMed
- Feghali MN, Caritis SN, Catov JM ym. Timing of delivery and pregnancy outcomes in women with gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 2016;215:243.e1-7 «PMID: 26976558»PubMed
- Sutton AL, Mele L, Landon MB ym. Delivery timing and cesarean delivery risk in women with mild gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2014;211:244.e1-7 «PMID: 24607755»PubMed
- Alberico S, Erenbourg A, Hod M ym. Immediate delivery or expectant management in gestational diabetes at term: the GINEXMAL randomised controlled trial. BJOG 2017;124:669-677 «PMID: 27813240»PubMed
- Macrosomia: ACOG Practice Bulletin, Number 216. Obstet Gynecol 2020;135:e18-e35; PMID: 31856124
- Tarvonen M, Hovi P, Sainio S ym. Intrapartal cardiotocographic patterns and hypoxia-related perinatal outcomes in pregnancies complicated by gestational diabetes mellitus. Acta Diabetol 2021;58:1563-1573 «PMID: 34151398»PubMed
- HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE, Lowe LP ym. Hyperglycemia and adverse pregnancy outcomes. N Engl J Med 2008;358:1991-2002 «PMID: 18463375»PubMed
- Hay WW Jr. Care of the infant of the diabetic mother. Curr Diab Rep 2012;12:4-15 «PMID: 22094826»PubMed
- Peters S, Andrews C, Sen S. Care of Infants Born to Women with Diabetes. Curr Diab Rep. 2020 Jul 23;20(8):39.
- Mitanchez D, Burguet A, Simeoni U. Infants born to mothers with gestational diabetes mellitus: mild neonatal effects, a long-term threat to global health. J Pediatr 2014;164:445-50 «PMID: 24331686»PubMed
- Battarbee AN, Venkatesh KK, Aliaga S ym. The association of pregestational and gestational diabetes with severe neonatal morbidity and mortality. J Perinatol 2020;40:232-239 «PMID: 31591489»PubMed
- Roman AS, Rebarber A, Fox NS ym. The effect of maternal obesity on pregnancy outcomes in women with gestational diabetes. J Matern Fetal Neonatal Med 2011;24:723-7 «PMID: 21366395»PubMed
- Esakoff TF, Cheng YW, Sparks TN ym. The association between birthweight 4000 g or greater and perinatal outcomes in patients with and without gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2009;200:672.e1-4 «PMID: 19376489»PubMed
- Kc K, Shakya S, Zhang H. Gestational diabetes mellitus and macrosomia: a literature review. Ann Nutr Metab 2015;66 Suppl 2:14-20 «PMID: 26045324»PubMed
- Voormolen DN, de Wit L, van Rijn BB ym. Neonatal Hypoglycemia Following Diet-Controlled and Insulin-Treated Gestational Diabetes Mellitus. Diabetes Care 2018;41:1385-1390 «PMID: 29654142»PubMed
- Cremona A, Saunders J, Cotter A ym. Maternal obesity and degree of glucose intolerance on neonatal hypoglycaemia and birth weight: a retrospective observational cohort study in women with gestational diabetes mellitus. Eur J Pediatr 2020;179:653-660 «PMID: 31873801»PubMed
- Martis R, Crowther CA, Shepherd E ym. Treatments for women with gestational diabetes mellitus: an overview of Cochrane systematic reviews. Cochrane Database Syst Rev 2018;8:CD012327 «PMID: 30103263»PubMed
- Farrar D, Simmonds M, Bryant M ym. Treatments for gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2017;7:e015557 «PMID: 28647726»PubMed
- Weissmann-Brenner A, Simchen MJ, Zilberberg E ym. Maternal and neonatal outcomes of large for gestational age pregnancies. Acta Obstet Gynecol Scand 2012;91:844-9 «PMID: 22471810»PubMed
- Barquiel B, Herranz L, Martínez-Sánchez N ym. Increased risk of neonatal complications or death among neonates born small for gestational age to mothers with gestational diabetes. Diabetes Res Clin Pract 2020;159:107971 «PMID: 31805352»PubMed
- Esakoff TF, Guillet A, Caughey AB. Does small for gestational age worsen outcomes in gestational diabetics? J Matern Fetal Neonatal Med 2017;30:890-893 «PMID: 27269646»PubMed
- Svare JA, Hansen BB, Mølsted-Pedersen L. Perinatal complications in women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80:899-904 «PMID: 11580734»PubMed
- Jensen DM, Sørensen B, Feilberg-Jørgensen N ym. Maternal and perinatal outcomes in 143 Danish women with gestational diabetes mellitus and 143 controls with a similar risk profile. Diabet Med 2000;17:281-6 «PMID: 10821294»PubMed
- Ostlund I, Hanson U, Björklund A ym. Maternal and fetal outcomes if gestational impaired glucose tolerance is not treated. Diabetes Care 2003;26:2107-11 «PMID: 12832321»PubMed
- Ghandi Y, Habibi D, Nasri K ym. Effect of well-controlled gestational diabetes on left ventricular diastolic dysfunction in neonates. J Matern Fetal Neonatal Med 2019;32:2101-2106 «PMID: 29911451»PubMed
- Fung GP, Chan LM, Ho YC ym. Does gestational diabetes mellitus affect respiratory outcome in late-preterm infants? Early Hum Dev 2014;90:527-30 «PMID: 24819408»PubMed
- Li Y, Wang W, Zhang D. Maternal diabetes mellitus and risk of neonatal respiratory distress syndrome: a meta-analysis. Acta Diabetol 2019;56:729-740 «PMID: 30955125»PubMed
- Harris DL, Weston PJ, Gamble GD ym. Glucose Profiles in Healthy Term Infants in the First 5 Days: The Glucose in Well Babies (GLOW) Study. J Pediatr 2020;223:34-41.e4 «PMID: 32381469»PubMed
- Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Alternative Cerebral Fuels in the First Five Days in Healthy Term Infants: The Glucose in Well Babies (GLOW) Study. J Pediatr 2021;231:81-86.e2 «PMID: 33373670»PubMed
- Stanley CA, Rozance PJ, Thornton PS ym. Re-evaluating "transitional neonatal hypoglycemia": mechanism and implications for management. J Pediatr 2015;166:1520-5.e1 «PMID: 25819173»PubMed
- Güemes M, Rahman SA, Hussain K. What is a normal blood glucose? Arch Dis Child 2016;101:569-574 «PMID: 26369574»PubMed
- Shah R, Harding J, Brown J ym. Neonatal Glycaemia and Neurodevelopmental Outcomes: A Systematic Review and Meta-Analysis. Neonatology 2019;115:116-126 «PMID: 30408811»PubMed
- Shah R, Dai DWT, Alsweiler JM ym. Association of Neonatal Hypoglycemia With Academic Performance in Mid-Childhood. JAMA 2022;327:1158-1170 «PMID: 35315886»PubMed
- Burns CM, Rutherford MA, Boardman JP ym. Patterns of cerebral injury and neurodevelopmental outcomes after symptomatic neonatal hypoglycemia. Pediatrics 2008;122:65-74 «PMID: 18595988»PubMed
- Rozance PJ, Hay WW Jr. Describing hypoglycemia--definition or operational threshold? Early Hum Dev 2010;86:275-80 «PMID: 20554129»PubMed
- Committee on Fetus and Newborn., Adamkin DH. Postnatal glucose homeostasis in late-preterm and term infants. Pediatrics 2011;127:575-9 «PMID: 21357346»PubMed
- Thornton PS, Stanley CA, De Leon DD ym. Recommendations from the Pediatric Endocrine Society for Evaluation and Management of Persistent Hypoglycemia in Neonates, Infants, and Children. J Pediatr 2015;167:238-45 «PMID: 25957977»PubMed
- Narvey MR, Marks SD. The screening and management of newborns at risk for low blood glucose. Paediatr Child Health 2019;24:536-554 «PMID: 31844395»PubMed
- Wackernagel D, Gustafsson A, Edstedt Bonamy AK ym. Swedish national guideline for prevention and treatment of neonatal hypoglycaemia in newborn infants with gestational age =35 weeks. Acta Paediatr 2020;109:31-44 «PMID: 31350926»PubMed
- Cordero L, Ramesh S, Hillier K ym. Early feeding and neonatal hypoglycemia in infants of diabetic mothers. SAGE Open Med 2013;1:2050312113516613 «PMID: 26770697»PubMed
- Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Incidence of neonatal hypoglycemia in babies identified as at risk. J Pediatr 2012;161:787-91 «PMID: 22727868»PubMed
- Karbalivand H, Iyare A, Aponte A ym. Hypoglycemia screening of asymptomatic newborns on the 2nd day of life. J Neonatal Perinatal Med 2022;15:311-316 «PMID: 34974442»PubMed
- Dalsgaard BT, Rodrigo-Domingo M, Kronborg H ym. Breastfeeding and skin-to-skin contact as non-pharmacological prevention of neonatal hypoglycemia in infants born to women with gestational diabetes; a Danish quasi-experimental study. Sex Reprod Healthc 2019;19:1-8 «PMID: 30928129»PubMed
- Forster DA, Moorhead AM, Jacobs SE ym. Advising women with diabetes in pregnancy to express breastmilk in late pregnancy (Diabetes and Antenatal Milk Expressing [DAME]): a multicentre, unblinded, randomised controlled trial. Lancet 2017;389:2204-2213 «PMID: 28589894»PubMed
- Juntereal NA, Spatz DL. Integrative Review of Antenatal Milk Expression and Mother-Infant Outcomes During the First 2 Weeks After Birth. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 2021;50:659-668 «PMID: 34403651»PubMed
- Cummins L, Meedya S, Wilson V. Factors that positively influence in-hospital exclusive breastfeeding among women with gestational diabetes: An integrative review. Women Birth 2022;35:3-10 «PMID: 33745821»PubMed
- Moore ER, Bergman N, Anderson GC ym. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD003519 «PMID: 27885658»PubMed
- Harding JE, Hegarty JE, Crowther CA ym. Evaluation of oral dextrose gel for prevention of neonatal hypoglycemia (hPOD): A multicenter, double-blind randomized controlled trial. PLoS Med 2021;18:e1003411 «PMID: 33507929»PubMed
- Hegarty JE, Harding JE, Gamble GD ym. Prophylactic Oral Dextrose Gel for Newborn Babies at Risk of Neonatal Hypoglycaemia: A Randomised Controlled Dose-Finding Trial (the Pre-hPOD Study). PLoS Med 2016;13:e1002155 «PMID: 27780197»PubMed
- Griffith R, Hegarty JE, Alsweiler JM ym. Two-year outcomes after dextrose gel prophylaxis for neonatal hypoglycaemia. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2021;106:278-285 «PMID: 33148686»PubMed
- Edwards T, Liu G, Hegarty JE ym. Oral dextrose gel to prevent hypoglycaemia in at-risk neonates. Cochrane Database Syst Rev 2021;5:CD012152 «PMID: 33998668»PubMed
- Edwards T, Alsweiler JM, Crowther CA ym. Prophylactic Oral Dextrose Gel and Neurosensory Impairment at 2-Year Follow-up of Participants in the hPOD Randomized Trial. JAMA 2022;327:1149-1157 «PMID: 35315885»PubMed
- Edwards T, Harding JE. Clinical Aspects of Neonatal Hypoglycemia: A Mini Review. Front Pediatr 2020;8:562251 «PMID: 33489995»PubMed
- Rozance PJ, Wolfsdorf JI. Hypoglycemia in the Newborn. Pediatr Clin North Am 2019;66:333-342 «PMID: 30819340»PubMed
- Alsweiler JM, Harris DL, Harding JE ym. Strategies to improve neurodevelopmental outcomes in babies at risk of neonatal hypoglycaemia. Lancet Child Adolesc Health 2021;5:513-523 «PMID: 33836151»PubMed
- Harris DL, Weston PJ, Signal M ym. Dextrose gel for neonatal hypoglycaemia (the Sugar Babies Study): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2013;382:2077-83 «PMID: 24075361»PubMed
- Weston PJ, Harris DL, Battin M ym. Oral dextrose gel for the treatment of hypoglycaemia in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD011027 «PMID: 27142842»PubMed
- Edwards T, Liu G, Battin M ym. Oral dextrose gel for the treatment of hypoglycaemia in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2022;3:CD011027 «PMID: 35302645»PubMed
- Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. High prevalence of type 2 diabetes and pre-diabetes in adult offspring of women with gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes: the role of intrauterine hyperglycemia. Diabetes Care 2008;31:340-6 «PMID: 18000174»PubMed
- Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. Overweight and the metabolic syndrome in adult offspring of women with diet-treated gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 2009;94:2464-70 «PMID: 19417040»PubMed
- Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweight and abdominal obesity at age 16 years associated with prenatal exposures to maternal prepregnancy overweight and gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2010;33:1115-21 «PMID: 20427685»PubMed
- Grunnet LG, Hansen S, Hjort L ym. Adiposity, Dysmetabolic Traits, and Earlier Onset of Female Puberty in Adolescent Offspring of Women With Gestational Diabetes Mellitus: A Clinical Study Within the Danish National Birth Cohort. Diabetes Care 2017;40:1746-1755 «PMID: 29038315»PubMed
- Lowe WL Jr, Scholtens DM, Lowe LP ym. Association of Gestational Diabetes With Maternal Disorders of Glucose Metabolism and Childhood Adiposity. JAMA 2018;320:1005-1016 «PMID: 30208453»PubMed
- Lowe WL Jr, Scholtens DM, Kuang A ym. Hyperglycemia and Adverse Pregnancy Outcome Follow-up Study (HAPO FUS): Maternal Gestational Diabetes Mellitus and Childhood Glucose Metabolism. Diabetes Care 2019;42:372-380 «PMID: 30655380»PubMed
- Josefson JL, Catalano PM, Lowe WL ym. The Joint Associations of Maternal BMI and Glycemia with Childhood Adiposity. J Clin Endocrinol Metab 2020;105: «PMID: 32271383»PubMed
- Yu Y, Arah OA, Liew Z ym. Maternal diabetes during pregnancy and early onset of cardiovascular disease in offspring: population based cohort study with 40 years of follow-up. BMJ 2019;367:l6398 «PMID: 31801789»PubMed
- Stuebe AM, Rich-Edwards JW, Willett WC ym. Duration of lactation and incidence of type 2 diabetes. JAMA 2005;294:2601-10 «PMID: 16304074»PubMed
- Gunderson EP, Hedderson MM, Chiang V ym. Lactation intensity and postpartum maternal glucose tolerance and insulin resistance in women with recent GDM: the SWIFT cohort. Diabetes Care 2012;35:50-6 «PMID: 22011407»PubMed
- Gunderson EP, Jacobs DR Jr, Chiang V ym. Duration of lactation and incidence of the metabolic syndrome in women of reproductive age according to gestational diabetes mellitus status: a 20-Year prospective study in CARDIA (Coronary Artery Risk Development in Young Adults). Diabetes 2010;59:495-504 «PMID: 19959762»PubMed
- Gunderson EP. Breastfeeding after gestational diabetes pregnancy: subsequent obesity and type 2 diabetes in women and their offspring. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S161-8 «PMID: 17596466»PubMed
- Trout KK, Averbuch T, Barowski M. Promoting breastfeeding among obese women and women with gestational diabetes mellitus. Curr Diab Rep 2011;11:7-12 «PMID: 21052873»PubMed
- Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Raportti: Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 2009-2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009. «http://www.thl.fi/documents/10531/104907/Raportti%202009%2032.pdf»15
- STM: lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11 «https://stm.fi/documents/1271139/1420943/Lapsi__perhe_ja_ruoka_fi.pdf/93c03f05-879d-416b-855d-8b4fc42ca96»16
- American Diabetes Association. 2. Classification and Diagnosis of Diabetes: Standards of Medical Care in Diabetes-2020. Diabetes Care 2020;43:S14-S31 «PMID: 31862745»PubMed
- Tariq R, Axley P, Singal AK. Extra-Hepatic Manifestations of Nonalcoholic Fatty Liver Disease: A Review. J Clin Exp Hepatol 2020;10:81-87 «PMID: 32025167»PubMed
- Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 10.11.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Bangalore S, Parkar S, Grossman E ym. A meta-analysis of 94,492 patients with hypertension treated with beta blockers to determine the risk of new-onset diabetes mellitus. Am J Cardiol 2007;100:1254-62 «PMID: 17920367»PubMed
- Elliott WJ, Meyer PM. Incident diabetes in clinical trials of antihypertensive drugs: a network meta-analysis. Lancet 2007;369:201-7 «PMID: 17240286»PubMed
- NICE 2020. Diabetes in pregnancy: management from preconception to the postnatal period. Last update: 16 December 2020 «https://www.nice.org.uk/guidance/NG3»17.
- Diabetes Prevention Program Research Group., Knowler WC, Fowler SE ym. 10-year follow-up of diabetes incidence and weight loss in the Diabetes Prevention Program Outcomes Study. Lancet 2009;374:1677-86 «PMID: 19878986»PubMed
- Chasan-Taber L. Lifestyle interventions to reduce risk of diabetes among women with prior gestational diabetes mellitus. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2015;29:110-22 «PMID: 25220104»PubMed
- Guo J, Chen JL, Whittemore R ym. Postpartum Lifestyle Interventions to Prevent Type 2 Diabetes Among Women with History of Gestational Diabetes: A Systematic Review of Randomized Clinical Trials. J Womens Health (Larchmt) 2016;25:38-49 «PMID: 26700931»PubMed
- Pedersen ALW, Terkildsen Maindal H, Juul L. How to prevent type 2 diabetes in women with previous gestational diabetes? A systematic review of behavioural interventions. Prim Care Diabetes 2017;11:403-413 «PMID: 28601549»PubMed
- Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50 «PMID: 11333990»PubMed
- Hamman RF, Wing RR, Edelstein SL ym. Effect of weight loss with lifestyle intervention on risk of diabetes. Diabetes Care 2006;29:2102-7 «PMID: 16936160»PubMed
- Luoto R, Aittasalo M, Kinnunen TI. Ravinto ja liikunta raskausdiabeteksen ehkäisyssä. Suom Lääkäril 2007;62:513-8
- Weissgerber TL, Wolfe LA, Davies GA ym. Exercise in the prevention and treatment of maternal-fetal disease: a review of the literature. Appl Physiol Nutr Metab 2006;31:661-74 «PMID: 17213880»PubMed
- Cheung NW, Smith BJ, Henriksen H ym. A group-based healthy lifestyle program for women with previous gestational diabetes. Diabetes Res Clin Pract 2007;77:333-4 «PMID: 17161488»PubMed
- Ferrara A, Hedderson MM, Albright CL ym. A pregnancy and postpartum lifestyle intervention in women with gestational diabetes mellitus reduces diabetes risk factors: a feasibility randomized control trial. Diabetes Care 2011;34:1519-25 «PMID: 21540430»PubMed
- Ferrara A, Hedderson MM, Brown SD ym. The Comparative Effectiveness of Diabetes Prevention Strategies to Reduce Postpartum Weight Retention in Women With Gestational Diabetes Mellitus: The Gestational Diabetes' Effects on Moms (GEM) Cluster Randomized Controlled Trial. Diabetes Care 2016;39:65-74 «PMID: 26657945»PubMed
- Sorbye LM, Cnattingius S, Skjaerven R ym. Interpregnancy weight change and recurrence of gestational diabetes mellitus: a population-based cohort study. BJOG 2020;127:1608-1616 «PMID: 32534460»PubMed
- Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes and the incidence of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2002;25:1862-8 «PMID: 12351492»PubMed
- Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD ym. Type 2 diabetes mellitus after gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2009;373:1773-9 «PMID: 19465232»PubMed
- Peters RK, Kjos SL, Xiang A ym. Long-term diabetogenic effect of single pregnancy in women with previous gestational diabetes mellitus. Lancet 1996;347:227-30 «PMID: 8551882»PubMed
- Persson B, Hanson U, Hartling SG ym. Follow-up of women with previous GDM. Insulin, C-peptide, and proinsulin responses to oral glucose load. Diabetes 1991;40 Suppl 2:136-41 «PMID: 1748243»PubMed
- Xiang AH, Kjos SL, Takayanagi M ym. Detailed physiological characterization of the development of type 2 diabetes in Hispanic women with prior gestational diabetes mellitus. Diabetes 2010;59:2625-30 «PMID: 20682697»PubMed
- Rayanagoudar G, Hashi AA, Zamora J ym. Quantification of the type 2 diabetes risk in women with gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis of 95,750 women. Diabetologia 2016;59:1403-1411 «PMID: 27073002»PubMed
- Albareda M, Caballero A, Badell G ym. Diabetes and abnormal glucose tolerance in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 2003;26:1199-205 «PMID: 12663597»PubMed
- Damm P. Future risk of diabetes in mother and child after gestational diabetes mellitus. Int J Gynaecol Obstet 2009;104 Suppl 1:S25-6 «PMID: 19150058»PubMed
- Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Füchtenbusch M, Ferber K, Standl E ym. Prediction of type 1 diabetes postpartum in patients with gestational diabetes mellitus by combined islet cell autoantibody screening: a prospective multicenter study. Diabetes 1997;46:1459-67 «PMID: 9287047»PubMed
- Auvinen AM, Luiro K, Jokelainen J ym. Type 1 and type 2 diabetes after gestational diabetes: a 23 year cohort study. Diabetologia 2020;63:2123-2128 «PMID: 32725280»PubMed
- Ijäs H, Morin-Papunen L, Keränen AK ym. Pre-pregnancy overweight overtakes gestational diabetes as a risk factor for subsequent metabolic syndrome. Eur J Endocrinol 2013;169:605-11 «PMID: 23959786»PubMed
- Puhkala J, Raitanen J, Kolu P ym. Metabolic syndrome in Finnish women 7 years after a gestational diabetes prevention trial. BMJ Open 2017;7:e014565 «PMID: 28298369»PubMed
- Hakkarainen H, Huopio H, Cederberg H ym. The risk of metabolic syndrome in women with previous GDM in a long-term follow-up. Gynecol Endocrinol 2016;32:920-925 «PMID: 27494419»PubMed
- Kramer CK, Campbell S, Retnakaran R. Gestational diabetes and the risk of cardiovascular disease in women: a systematic review and meta-analysis. Diabetologia 2019;62:905-914 «PMID: 30843102»PubMed
- Damm P, Mathiesen ER, Petersen KR ym. Contraception after gestational diabetes. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S236-41 «PMID: 17596478»PubMed
- Kolu P, Raitanen J, Rissanen P ym. Cost-effectiveness of lifestyle counselling as primary prevention of gestational diabetes mellitus: findings from a cluster-randomised trial. PLoS One 2013;8:e56392 «PMID: 23457562»PubMed