ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 04.04.2019 | Tila: Tulosta
Aihepiiri(t): Kuntoutus, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria, Lastentaudit, Neurologia, Nuorisopsykiatria, Psykiatria, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä
4.4.2019

Ota käyttöön:

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (attention-deficit hyperactivity disorder, ADHD) on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, joka voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa.
  • ADHD:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
  • ADHD:n diagnosointiin tarvitaan tietoa oireiden esiintymisestä ja toimintakyvystä eri tilanteissa, henkilön psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta, kehityshistoriasta, elämäntilanteesta sekä muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä.
  • Erotusdiagnostiikassa on arvioitava, selittyvätkö oireet muilla sairauksilla tai häiriöillä. Monet erotusdiagnostisesti olennaisista häiriöistä voivat esiintyä myös samanaikaisesti ADHD:n kanssa.
  • ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Hoidon tavoitteena on lievittää ADHD-oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä.
    • Keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen henkilöön ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, erilaiset psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Videot ADHD:n psykososiaalisista hoidoista «ADHD:n psykososiaaliset hoidot (video)»2 ja lääkehoidosta «ADHD:n lääkehoito (video)»3.
    • Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää ohjata aikuisia käyttämään lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
    • Samanaikaisten häiriöiden hoito yhdistetään ADHD-oireiden hoitoon.
  • Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteistä ja sen jatkuvuus tulee varmistaa erilaisissa siirtymävaiheissa erityisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana.
  • Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.
  • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä tulee sopia paikallisesti.
    • Lapsilla ja nuorilla ADHD:n diagnosointi ja hoito voidaan useimmiten toteuttaa perusterveydenhuollossa, tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatioiden tuella. Jos esiintyy vaikeita samanaikaisoireita, erotusdiagnostinen arvio ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään erikoissairaanhoidossa.
    • Aikuisilla diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri, tarvittaessa konsultoimalla ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä. Video ADHD:sta aikuisella «ADHD aikuisella (video)»4.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

  • Hoitosuositus koskee lasten, nuorten ja aikuisten ADHD:n diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta.
  • Suosituksessa käsitellään myös hoitoa tavallisimpien samanaikaisten häiriöiden yhteydessä.

Tavoitteet

  • Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti ADHD-oireisia lapsia, nuoria ja aikuisia diagnosoiville, hoitaville ja kuntouttaville tahoille. Suositus tarjoaa tietoa myös ADHD-diagnoosin saaneille lapsille, nuorille ja aikuisille perheineen, varhaiskasvatuksen, koulujen ja opiskelupaikkojen henkilökunnalle, työvoima- ja sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin toimijoille sekä palvelujärjestelmiä suunnitteleville ja niistä päättäville.

Määritelmät

  • ADHD (attention-deficit hyperactivity disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä.
  • Suosituksessa viitataan diagnoosien osalta kansainväliseen diagnostisen luokittelujärjestelmän (International Classification of Diseases) versioon ICD-10 ja Amerikan psykiatrisen yhdistyksen (APA) laatimaan psykiatristen häiriöiden DSM-5-diagnoosiluokitukseen (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders).
  • Suosituksessa käytettävät tilastotieteelliset termit «Uhari M. Biostatistiikan taskutieto. 2. uudistettu...»1 esitellään lisätietoaineistossa «ADHD-suosituksessa käytetyt tilastotieteelliset termit»8.

Esiintyvyys

Etiologia ja riskitekijät

Genetiikka

Raskaudenaikaiset ympäristötekijät ja synnynnäiset rakenteelliset tekijät

Psykososiaaliset riskitekijät

Keskushermoston toiminnalliset ja rakenteelliset löydökset

Kliininen oirekuva

Diagnoosikriteerit

Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (F90.0) diagnoosikriteerit. Kriteerien kieliasua on selkeyden lisäämiseksi hieman muokattu (alkuperäiset suomenkieliset kriteerit on esitetty lisätietoaineistossa «Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden (ADHD:n) häiriön kriteerit ICD-10:n mukaan»19).
Keskittymiskyvyttömyys
Vähintään 6 oireista on kestänyt vähintään 6 kuukautta, ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia.
  1. Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin yksityiskohtiin epäonnistuu usein, tai potilas tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muissa tehtävissä.
  2. Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin epäonnistuu usein.
  3. Potilas ei usein näytä kuuntelevan, mitä hänelle puhutaan.
  4. Ohjeiden noudattaminen ja koulu-, koti- tai työtehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein (ei johdu uhmakkaasta käytöksestä tai kyvyttömyydestä ymmärtää ohjeita).
  5. Kyky järjestää tehtäviä ja toimintoja on usein huonontunut.
  6. Potilas usein välttää tai kokee voimakkaan vastenmielisiksi tehtävät, jotka vaativat psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä, kuten läksyt.
  7. Potilas kadottaa usein esineitä, jotka ovat tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita, kyniä, kirjoja, leluja tai työkaluja.
  8. Potilas häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä.
  9. Potilas on usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa.
Yliaktiivisuus
Vähintään 3 oireista on kestänyt vähintään 6 kuukautta, ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia.
  1. Potilas liikuttelee usein levottomasti käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii tuolillaan.
  2. Potilas lähtee usein liikkeelle luokassa tai muualla tilanteissa, joissa edellytetään paikalla pysymistä.
  3. Potilas juoksentelee tai kiipeilee usein tilanteissa, joissa se ei kuulu asiaan (nuorilla tai aikuisilla voi esiintyä pelkkänä levottomuuden tunteena).
  4. Potilas on usein liiallisen äänekäs leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin.
  5. Potilas on motorisesti jatkuvasti liian aktiivinen, eikä hänen aktiivisuutensa oleellisesti muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.
Impulsiivisuus
Vähintään kolme oireista on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja oireet ovat haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia
  1. Potilas vastaa usein jo ennen kuin kysymykset ovat valmiita ja estää vastauksellaan toisten tekemiä kysymyksiä.
  2. Potilas ei usein jaksa seistä jonossa tai odottaa vuoroaan peleissä tai ryhmissä.
  3. Potilas keskeyttää usein toiset tai on tunkeileva (esim. tunkeutuu toisten keskusteluihin ja peleihin).
  4. Potilas puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa pidättyväisyyttä.
Häiriö alkaa viimeistään 7 vuoden iässä. Diagnostisten kriteerien tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa. Esimerkiksi tarkkaamattomuutta ja yliaktiivisuutta tulee esiintyä sekä kotona että koulussa tai sekä koulussa että esimerkiksi vastaanotolla. Tavallisesti tarvitaan tietoa useammasta kuin yhdestä lähteestä. Esimerkiksi opettajan kertomus lapsen käytöksestä on yleensä välttämätön lisä vanhempien kertomuksiin.
Oireet aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä.
Ei ole diagnosoitavissa seuraavia tiloja: maaninen jakso, depressiivinen jakso, ahdistuneisuushäiriö tai laaja-alaiset kehityshäiriöt.
Huom.! Nykykäsityksen mukaan kaikki mainitut häiriöt voivat kuitenkin esiintyä samanaikaisesti ADHD:n kanssa. Diagnoosin kannalta olennaista on, etteivät oireet selity toisella sairaudella.

Esiintymismuodot

  • ADHD:sta voidaan tunnistaa kolme esiintymismuotoa sen mukaan, täyttyvätkö sekä tarkkaamattomuus- että yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit (yhdistetty esiintymismuoto) vai pelkästään tarkkaamattomuuskriteerit (pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto) tai yliaktiivisuus-impulsiivisuuskriteerit (pääasiassa yliaktiivinen tai impulsiivinen esiintymismuoto).
  • Työryhmä suosittaa, että kaikista esiintymismuodoista käytettäisiin selvyyden vuoksi diagnoosinumeroa F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ja että esiintymismuoto (yhdistetty, tarkkaamaton, yliaktiivis-impulsiivinen) kuvattaisiin sanallisesti.
    • Nykyisessä ICD-versiossa pelkästään yliaktiivisuus- ja impulsiivisuuskriteerien täyttyessä diagnoosinumerona on F90.8 (muu määritetty hyperkineettinen häiriö) ja pääasiassa tarkkaamattomassa esiintymismuodossa F98.8 (muu määritetty tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkava toiminto- ja tunnehäiriö). Koska eri esiintymismuodoissa ei ole kyse erillisistä häiriöistä, näiden numeroiden käyttö voi lisätä väärinkäsityksiä. Lisäksi F98.8 sisältää muita häiriöitä, joilla ei ole yhteyttä ADHD:hen.

Diagnosointi

Kuva 1.

ADHD:n diagnostinen kaavio. Avaa kaavion tulostettava versio tästä linkistä «hoi50061e.pdf»2

Diagnostiikan apuna käytettävät tutkimukset ja menetelmät

Erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ja häiriöt

Hoito ja kuntoutus

Hoidon yleiset periaatteet

Kuva 2.

ADHD:n hoitokaavio. Avaa kaavion tulostettava versio tästä linkistä «hoi50061f.pdf»3

Perheen huomioiminen hoidossa

Psykososiaaliset hoidot

Käyttäytymishoito (lapset ja nuoret)

Toimintaterapia

  • Jos lapsella todetaan ADHD:n kanssa samanaikaisesti motoriikan tai aistitoiminnan käsittelyn ja säätelyn häiriöitä (ks. lisätietoaineisto «Aistitiedon käsittelyn vaikeudet ja ADHD»53), toimintaterapiasta voi olla hyötyä kuntoutuksessa.
    • Toimintaterapia on toiminnan, neuvonnan ja ohjauksen avulla annettavaa lääkinnällistä kuntoutusta, jolla tuetaan toimintakykyä ja omatoimisuutta sekä lapsilla myös kokonaiskehitystä sekä motorisia ja hahmottamisvalmiuksia.
    • Toimintaterapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana, ja siihen kuuluu myös aikuisten ohjausta (esim. vanhemmat, koulu).
  • Lapsilla on julkaistu pääasiassa kuvauksia erilaisista toimintaterapeuttisista menetelmistä ja apuvälineiden hyödyntämisestä ADHD-oireiden hoidossa. Joidenkin tutkimusten mukaan toimintaterapialla voi olla myönteisiä vaikutuksia ADHD-oireisen lapsen toiminnalliseen suoriutumiseen tai sosiaalisiin taitoihin (ks. lisätietoaineisto «Toimintaterapia ADHD:n hoidossa»54). Tutkimuksia ei ole toistaiseksi riittävästi vaikuttavuuden luotettavaan arviointiin.
  • Toimintaterapeuttisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta nuorten ja aikuisten ADHD-oireisiin ei ole tutkimustietoa.

Neuropsykiatrinen valmennus

Psykoterapia

Neuropsykologinen kuntoutus

  • Jos ADHD:hen liittyy oppimisvaikeuksia tai merkittäviä vaikeuksia toiminnanohjauksessa tai muistissa, neuropsykologinen kuntoutus voi olla tarpeen. Neuropsykologin palveluja on Suomessa tarjolla rajallisesti ja maantieteellisesti epätasaisesti.
    • Neuropsykologinen kuntoutus (ks. lisätietoaineisto «Neuropsykologinen kuntoutus ja ADHD»34) kohdistuu yksilöllisesti ADHD-oireisiin sekä käyttäytymisessä ja kognitiivisissa tai muissa psyykkisissä toiminnoissa ilmeneviin vaikeuksiin.
    • ADHD-oireisten lasten ja nuorten neuropsykologisen kuntoutuksen olennainen osa on lähiaikuisille annettava ohjaus.
  • Suomessa käytössä olevan kokonaisvaltaisen, yksilöllisen neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ADHD:ssa ei ole tutkimuksia. Lähin tutkimustieto on kognitiivis-behavioraalisista, ADHD-oireisille mukautetuista hoitomuodoista «Kognitiivis-behavioraaliset ryhmämuotoiset psykoterapiat ilmeisesti vähentävät itsearvioituja ADHD-oireita aikuisilla.»B ja lasten ja nuorten osalta myös käyttäytymishoidoista.

Lääkehoito

  • Lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut. Työryhmän suosituksen mukaan lääkehoidon voi aloittaa
    • lapsilla ja nuorilla esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenlääkäri tai -neurologi tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri
    • aikuisilla esimerkiksi psykiatrian tai neurologian alojen erikoislääkäri tai muu ADHD:n hoitoon perehtynyt lääkäri.
  • Lääkehoidon on oltava johdonmukaista, ja sitä on seurattava systemaattisesti ja erityisesti alussa riittävän tiiviisti.
  • Lääkkeen valinnassa (ks. lisätietoaineisto ADHD-lääkevalmisteen valinta «ADHD-lääkevalmisteen valinta»61) tulee ottaa huomioon oireiden esiintyminen eri tilanteissa ja eri vuorokaudenaikoina ja mahdolliset muut samanaikaiset ongelmat.
    • Saatavilla olevista lääkkeistä valitaan tilanteeseen parhaiten sopiva valmiste, useimmiten ensimmäisenä keskipitkä- tai pitkävaikutteinen metyylifenidaatti.
    • Eräiden lääkeaineiden määräämiseen liittyy ohjeita, jotka on kuvattu lääkevalmisteiden myyntiluvissa (ks. myös lisätietoaineisto ADHD:n hoidossa käytettävät lääkkeet «ADHD:n hoidossa käytettävät lääkkeet»62).
  • Lääkehoitoa aloitettaessa sovitaan, mitä oireita ja toimintakyvyn muutoksia seurataan. Tehoa ja haittavaikutuksia arvioidaan haastatteluin ja kyselylomakkein (esim. ADHD-oirelomake «hoi50061d.pdf»4, lääkehoidon seurantalomake «hoi50061c.pdf»8).
    • Laboratoriokokeita ei tarvita, ellei potilaan muu terveydentila sitä edellytä (esim. epäily maksan, munuaisten tai kilpirauhasen toimintahäiriöstä).
    • Sekä lapsilla että aikuisilla on suljettava esitietojen ja nykytilan tutkimisella pois sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet ennen lääkehoitoja.
    • Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella, minkä jälkeen annosta suurennetaan hoitovastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia seuraten «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»99. Tavoitteena on löytää annos, jolla saavutetaan riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Mahdollisen lääketauon jälkeen voidaan lääkehoitoa jatkaa suoraan tehokkaaksi todetulla hoitoannoksella.
    • Lääkityksen jatkamisesta päätetään vastaanottokäynnillä noin 3 kuukauden kuluessa.
    • Ellei yksilöllisestä annoksen säädöstä (annoksen riittävä suurentaminen, vaihto tai yhdistäminen eri vaikutusprofiilin tai -ajan valmisteeseen) huolimatta saada riittävää vastetta, kokeillaan toista lääkeainetta.
    • Joskus myös usean eri lääkeaineen yhdistäminen voi olla tarpeen «Kollins SH, Jain R, Brams M ym. Clonidine extended...»150, «Hammerness P, Georgiopoulos A, Doyle RL ym. An ope...»151.
  • Lääkehoitoa arvioidaan hyvän hoitovasteen saavuttamisen jälkeen säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, jolloin tarkistetaan kokonaistilanne, lääkeannoksen teho ja riittävyys sekä lääkityksen jatkamisen tarve «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»99, «Fung DS, Lim CG, Wong JC ym. Academy of Medicine-M...»101, «Questions and answers on the review of medicines c...»152.
    • Lääkehoidon aikana seurataan mahdollisten haittavaikutusten vuoksi sykettä ja verenpainetta sekä lapsilla ja nuorilla painon ja pituuden kehitystä (ks. lisätietoaineisto «Tavallisten haittavaikutusten ja yksilöllisten riskien huomiointi ADHD:n lääkehoidossa»63).
    • Osa ADHD-diagnoosin saaneista lapsista ja nuorista tarvitsee lääkehoitoa aikuisiässäkin, mutta osalla lääkehoito voidaan lopettaa oireiden lievittymisen ja uusien taitojen oppimisen myötä «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»99, «Pliszka S, AACAP Work Group on Quality Issues.. Pr...»114.
      • Lääkehoito voidaan aloittaa tarvittaessa myöhemmin uudelleen tai myös ensimmäistä kertaa vasta aikuisiässä.
    • Tasapainoisessa tilanteessa voidaan haluttaessa pitää lääketauko, jonka aikana arvioidaan oireita ja toimintakykyä. Koululaisilla ja opiskelijoilla taukoa ei kannata pitää lukuvuoden alussa tai lomien aikana, jotta arviointi olisi luotettavaa.
      • Jos lääketauon aikana oireet eivät aiheuta merkittävää haittaa, voidaan lääkehoito lopettaa. Muita hoito- ja tukimuotoja kannattaa yleensä jatkaa.
      • Jos lääketauon aikana ADHD-oireista on edelleen selvää haittaa toimintakyvylle, jatketaan lääkehoitoa aiemmalla tai tarkistetulla annoksella.
      • Lääkehoito tulee lopettaa, jos ilmenee selviä haittavaikutuksia, joita ei voida lääkemuutoksella hallita, tai herää epäily lääkkeen väärinkäytöstä.
  • Tiedot yleisimpien ADHD:n hoidossa käytettävien lääkkeiden annoksista esitetään lääketaulukossa «ADHD:n hoidossa käytettävät lääkkeet»62.
  • ADHD-lääkkeitä ei suositella käytettäväksi raskauden tai imetyksen aikana. Ohjeita ADHD:n hoidossa käytettävien lääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana ks. Terveysportin Raskaus ja imetys -lääketietokanta «https://www.terveysportti.fi/apps/raim/»12 (vaatii tietokannan käyttöoikeuden).

Stimulantit

Atomoksetiini

Guanfasiini

Muut lääkkeet

Seuraavilla lääkkeillä ei Suomessa ole käyttöaihetta ADHD:hen, eikä niitä suositella käytettäväksi ilman erikoissairaanhoidossa tehtyä arviota.

Muut hoidot

Ravitsemushoidot

Hoito ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyvien häiriöiden ja sairauksien yhteydessä

Kuva 3.

Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortissa todetut 16–18-vuotiaiden ADHD-diagnosoitujen nuorten psykiatriset samanaikaishäiriöt.

Diagnoosit perustuvat vanhempien ja nuorten Kiddie-SADS-haastatteluun, joka perustuu DSM-IV-tautiluokitukseen. Depressio sisältää kaikki masennuksen muodot, käytöshäiriöt sisältävät uhmakkuushäiriön ja käytöshäiriön, väärinkäytöllä tarkoitetaan päihteiden ongelmakäyttöä ja riippuvuutta.

Kuva: Tanja Nordström, Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto

ADHD:n seurannaisvaikutukset

Terveysriskit

Vaikutus toimintakykyyn ja suoriutumiseen

Työryhmän suositus hoidon porrastuksesta

  • Tavoitteena on, että jokaisella SOTE-alueella tai perusterveydenhuollosta vastaavassa yksikössä on selkeä ADHD:n diagnostiikkaa ja hoitoa koskeva ohjeisto ja paikallisen hoitoketjun kuvaus.
    • Hoitoketjussa sovitetaan eri toimijoiden osuudet yhteen niin, että esimerkiksi diagnosointi on yhtenäistä ja hoidon eri osa-alueet mahdollistuvat.
    • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä sovittaessa otetaan huomioon paikalliset osaajaresurssit ja työnjako, mutta hoitoon pääsyn on oltava tasa-arvioista.
  • Hoitoketjukuvauksessa tulee nimetä
    • perusterveydenhuollon ADHD-vastuulääkäri (tarpeen mukaan erikseen alaikäisille ja aikuisille), joka toimii myös yhdyshenkilönä erikoissairaanhoitoon
    • ADHD-vastuulääkärin rinnalle nimetty työpari, joka on perehtynyt ADHD:n potilas- ja omaisneuvontaan (psykoedukaatio), arjen sujuvuutta ja oirehallintaa tukeviin menetelmiin, varhaiskasvatuksen ja koulun tukitoimien ohjaukseen ja paikallisiin tukimahdollisuuksiin ja toimii ADHD-yhdyshenkilönä
    • erikoissairaanhoidon konsultoivat toimijat (lääkäri, psykologi, hoitaja tms.) tai yksiköt yhteystietoineen.
  • Hoitoketjukuvauksessa määritellään, miten
    • psykologiset ja muut mahdollisesti tarvittavat erityistutkimukset järjestetään
    • psykososiaaliset hoidot (kuten strukturoidut vanhempainryhmät) toteutetaan
    • erikoissairaanhoidon tai vaativien palvelujen konsultaatiotuki järjestetään
    • hoidon jatkuvuus varmistetaan eri tahojen välillä ja eri kehitysvaiheissa, esimerkiksi aikuistuvan nuoren hoidon siirtyessä opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon tai terveysaseman välillä.
  • Tärkeänä pidetään sitä, että
    • ADHD-yhdyshenkilön lisäksi perustasolla on käytettävissä riittävä määrä työntekijöitä, joiden työnkuvaan kuuluvat ADHD-potilas- ja omaisneuvonta, arjen sujuvuutta tukevien menetelmien sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten tukitoimien ohjaus ja esimerkiksi strukturoitu vanhempainohjaus
    • varhaiskasvatuksen yksiköille, kouluille ja oppilaitoksille tarjotaan riittävä määrä ohjausta tukitoimien toteuttamiseen
    • työterveyshuolto osallistuu ADHD-oireista johtuvien työssä ilmenevien vaikeuksien ratkaisemiseen
    • ADHD-diagnoosin tekevällä ja mahdollisen lääkityksen aloittavalla lääkärillä on mahdollisuus konsultoida nimettyä erikoislääkäriä
    • erikoissairaanhoito järjestää riittävästi diagnosoinnin ja hoidon onnistumista tukevia joustavia konsultaatiomahdollisuuksia ja koulutusta
    • ADHD-diagnoosin saaneen ja hänen perheensä on mahdollista osallistua alueellaan järjestettäviin ensitietopäiviin, ryhmämuotoisiin kuntoutuksiin ja tukiryhmiin riippumatta siitä, missä hoitovastuu on
    • useamman perheenjäsenen ADHD:n hoito ja kuntoutus toteutetaan koordinoidusti.
  • Lasten ja nuorten ADHD:
    • Kun huoli lapsen tai nuoren keskittymättömyydestä ja ylivilkkaudesta herää, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa ja perheen tukeminen aloitetaan heti, jo ennen diagnostista arviota. Ensisijainen vastuu lapsen tai nuoren tuen järjestämisestä on asuinkunnan peruspalveluilla ja lähiympäristöllä (varhaiskasvatus, koulu tai muu vastaava taho yhteistyössä perheen kanssa).
      • Jos lapsen tai nuoren ongelmat jatkuvat tukitoimista huolimatta, hänet ohjataan oman neuvola- tai koululääkärinsä arvioitavaksi tai hoitoketjun mukaisesti lisätutkimuksiin. Tukitoimia ei keskeytetä lisätutkimusten ajaksi.
    • Lasten ja nuorten diagnostinen arvio ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, ellei erityistä perustetta vaativampiin palveluihin ole esimerkiksi erotusdiagnostisista syistä.
      • Vaikeaoireiset, mahdollisesti lääkekokeilua tarvitsevat alle 6-vuotiaat lapset ohjataan erikoissairaanhoitoon.
    • Diagnoosin jälkeen tukitoimet sisältävää hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa tarkennetaan moniammatillisessa ryhmässä, johon tulee kuulua huoltajan lisäksi vähimmillään ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt (erikois)lääkäri, varhaiskasvatuksen ja koulun tukitoimiin, psykoedukaatioon ja perheiden tukemiseen perehtynyt työntekijä ja varhaiskasvatuksen tai koulun edustaja.
      • Lapsi tai nuori voi osallistua ryhmään kehitystasonsa ja tilanteen mukaan.
      • Hoidon seuranta (hoitomuodoista riippumatta) on neuvolan tai kouluterveydenhuollon lääkärin ja hänen työparinsa vastuulla, ellei hoitoketjukuvauksessa ole toisin sovittu.
  • Aikuisten ADHD:
    • Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä.
    • Psykiatrin tai muun erikoislääkärin konsultaatio on tarpeen, jos ensimmäisen ADHD-lääkehoidon aloittava lääkäri ei ole erikoislääkäri.
    • Hoidon seuranta on opiskeluterveydenhuollon, työterveyshuollon tai terveysaseman omalääkärin ja hänen työparinsa vastuulla, ellei hoitoketjukuvauksessa ole toisin sovittu.
  • Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden erotusdiagnostiset selvittelyt ja niihin kuuluvat lisätutkimukset, vaativien lääkehoitojen aloittaminen, vaativan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu sekä jatkohoidosta ja -seurannasta sopiminen. Lisäksi erikoissairaanhoidon tehtäviin kuuluvat riittävien konsultaatiomahdollisuuksien ja koulutuksen järjestäminen.
  • Erikoissairaanhoidon arviota tarvitaan, jos
    • perusterveydenhuollon hoito- ja kuntoutustoimet ovat osoittautuneet konsultaatiotuesta huolimatta riittämättömiksi
    • tarvitaan tarkempaa erotusdiagnostista arviointia
    • lääkehoidon aloittaminen ei onnistu perusterveydenhuollossa
    • lääkehoidon toteutuksessa on ongelmia, jotka eivät ratkea konsultaatiotuen avulla tai
    • kokonaistilanteen ongelmallisuuden vuoksi tarvitaan erikoissairaanhoidon osaamista tai usean erikoisalan yhteistyötä.
  • Erikoissairaanhoidon lähete ohjataan 
    • lastenpsykiatrialle, jos lapsen oirekuvaan liittyy
      • merkittäviä tai vaikeutuvia psyykkisiä oireita, esimerkiksi vaikeita käytösongelmia tai masennusta, tai
      • lapsen ja vanhemman välisiä merkittäviä vuorovaikutusongelmia eivätkä ongelmat johdu pelkästään huolenpidon puutteista, kuten vanhemman päihteidenkäytöstä tai psyykkisestä sairaudesta
    • nuorisopsykiatrialle, jos nuoren oirekuvaan liittyy
      • merkittäviä tai vaikeutuvia psyykkisiä oireita
      • vaikeita käyttäytymisen häiriöitä tai
      • päihdeongelma
    • lastenneurologialle, jos lapsella tai nuorella
      • epäillään neurologista sairautta (esim. neurofibromatoosi, epilepsia) tai kehitysvammaisuutta
    • aikuispsykiatrialle, jos
      • muu psykiatrinen tai somaattinen sairaus tai päihdehäiriö vaikeuttaa ADHD:n lääkehoidon suunnittelua,
      • lääkehoidolle ei ole saatu riittävää hoitovastetta tai
      • lääkehoidon haittavaikutukset ovat estäneet lääkkeen käytön.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) -suosituksen historiatiedot «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»80

Puheenjohtaja:

Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys, osastonylilääkäri, lastenpsykiatrian palvelulinjanjohtaja, asiantuntijalääkäri; KYS ja Kela

Jäsenet:

Sami Leppämäki, LT, psykiatrian dosentti, psykoterapian erityispätevyys, apulaisylilääkäri; HYKS ja Diacor Terveyspalvelut Oy

Vesa Närhi, PsT, erityispedagogiikan dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi; Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

Leena Pihlakoski, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian erityispätevyys, apulaisylilääkäri; TAYS

Maria Sumia, lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri; TAYS, EVA-yksikkö

Maarit Virta, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti, yliopistonlehtori; Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian ja logopedian osasto sekä Psykologipalvelu Psyyke Oy

Arja Voutilainen, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, hallinnon pätevyys, apulaisylilääkäri; HYKS

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja

Asiantuntijat:

Anne-Mari Borg, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, vs. apulaisylilääkäri; TAYS Lastenpsykiatrian vastuualue, lasten traumapsykiatrian yksikkö

Elina Hermanson, LT, lastentautien erikoislääkäri, nuorisolääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; Helsingin kaupunki

Anu Kippola-Pääkkönen, YTM, toimintaterapeutti, tutkija; Lapin yliopisto

Irma Moilanen, lastenpsykiatrian emeritaprofessori, lastenpsykiatrian tutkimustyön asiantuntija; Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Solja Niemelä, LT, psykiatrian ja päihdelääketieteen työelämäprofessori; Oulun yliopisto

Päivi Olsén, LT, lastenneurologian dosentti, apulaisylilääkäri, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; OYS Lasten ja nuorten klinikka

Jaakko Pitkänen, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri, koululääkäri; Nokian kaupunki

Hanna Raaska, LT, apulaisylilääkäri, lastenpsykiatrian erikoislääkäri; HUS Lasten ja nuorten sairaala

Anu Raevuori, LT, nuorisopsykiatrisen epidemiologian dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri; HYKS Nuorisopsykiatria

Pekka Tani, LKT, psykiatrian dosentti, apulaisylilääkäri; HUS Psykiatrian klinikka

Liisa Virkkunen, lastentautien erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys

Sidonnaisuudet

Sami Leppämäki: Asiantuntijapalkkio (Shire), Luentopalkkio (Lilly, Lundbeck, Professio, Shire).

Vesa Närhi: Työsuhde (Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Niilo Mäki Säätiö), Luentopalkkio (Högrefe Psykologien Kustannus, Niilo Mäki Säätiö, Suomen neuropsykologinen yhdistys)

Leena Pihlakoski: Luentopalkkio (Janssen-Cilaq Oy, Kanta-Hämeen keskussairaala, Professio Oy, Shire, Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kandidaattikustannus Oy, Kustannus Oy Duodecim), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Shire)

Anita Puustjärvi: Apuraha (Suomen aivosäätiö, Valtion tutkimusrahoitus), Luentopalkkio (Eli Lilly Finland Ab, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hämeen maakuntaliitto kuntayhtymä, Itä-Suomen yliopistoseura ry, Janssen-Cilag Oy, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys, Jyväskylän yliopistoyhdistys ry, Kainuun korkeakouluyhdistys ry, KirsiConsulting ky/OY, Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura ry, Shire, Snellman-instituutti ry, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto, Vaalijalan kuntayhtymä, Vaasan kesäyliopisto ry, Valmennuskeskus Voimavara Oy), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (PS-kustannus, Kustannus Oy Duodecim), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Shire)

Maria Sumia: Ei sidonnaisuuksia

Arja Tuunainen: Ei sidonnaisuuksia

Maarit Virta: Johtokunnan tms jäsenyys (Psykologipalvelu Psyyke Oy), Luentopalkkio (Hogrefe Psykologien kustannus, Kuntoutussäätiö, Professio, Suomen neuropsykoterapiayhdistys ry, Tieteellinen hypnoosi ry, Työterveyslaitos), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim, Tammi), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Shire)

Arja Voutilainen: Luentopalkkio (Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, koulutusyritys Professio Finland Oy), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim)

Kirjallisuusviite

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»15

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Uhari M. Biostatistiikan taskutieto. 2. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2012.
  2. Polanczyk GV, Willcutt EG, Salum GA ym. ADHD prevalence estimates across three decades: an updated systematic review and meta-regression analysis. Int J Epidemiol 2014;43:434-42 «PMID: 24464188»PubMed
  3. Collishaw S. Annual research review: Secular trends in child and adolescent mental health. J Child Psychol Psychiatry 2015;56:370-93 «PMID: 25496340»PubMed
  4. Sourander A, Niemelä S, Santalahti P ym. Changes in psychiatric problems and service use among 8-year-old children: a 16-year population-based time-trend study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47:317-27 «PMID: 18216733»PubMed
  5. Thapar A, Cooper M. Attention deficit hyperactivity disorder. Lancet 2016;387:1240-50 «PMID: 26386541»PubMed
  6. McCarthy S, Wilton L, Murray ML ym. The epidemiology of pharmacologically treated attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in children, adolescents and adults in UK primary care. BMC Pediatr 2012;12:78 «PMID: 22712630»PubMed
  7. Tremmery S, Buitelaar JK, Steyaert J ym. The use of health care services and psychotropic medication in a community sample of 9-year-old schoolchildren with ADHD. Eur Child Adolesc Psychiatry 2007;16:327-36 «PMID: 17636356»PubMed
  8. Joelsson P, Chudal R, Gyllenberg D ym. Demographic Characteristics and Psychiatric Comorbidity of Children and Adolescents Diagnosed with ADHD in Specialized Healthcare. Child Psychiatry Hum Dev 2016;47:574-82 «PMID: 26399420»PubMed
  9. Polanczyk GV, Salum GA, Sugaya LS ym. Annual research review: A meta-analysis of the worldwide prevalence of mental disorders in children and adolescents. J Child Psychol Psychiatry 2015;56:345-65 «PMID: 25649325»PubMed
  10. Thomas R, Sanders S, Doust J ym. Prevalence of attention-deficit/hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis. Pediatrics 2015;135:e994-1001 «PMID: 25733754»PubMed
  11. Polanczyk G, de Lima MS, Horta BL ym. The worldwide prevalence of ADHD: a systematic review and metaregression analysis. Am J Psychiatry 2007;164:942-8 «PMID: 17541055»PubMed
  12. Ramtekkar UP, Reiersen AM, Todorov AA ym. Sex and age differences in attention-deficit/hyperactivity disorder symptoms and diagnoses: implications for DSM-V and ICD-11. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2010;49:217-28.e1-3 «PMID: 20410711»PubMed
  13. Rucklidge JJ. Gender differences in attention-deficit/hyperactivity disorder. Psychiatr Clin North Am 2010;33:357-73 «PMID: 20385342»PubMed
  14. Skounti M, Philalithis A, Galanakis E. Variations in prevalence of attention deficit hyperactivity disorder worldwide. Eur J Pediatr 2007;166:117-23 «PMID: 17033803»PubMed
  15. Biederman J. Attention-deficit/hyperactivity disorder: a selective overview. Biol Psychiatry 2005;57:1215-20 «PMID: 15949990»PubMed
  16. Almqvist F, Puura K, Kumpulainen K ym. Psychiatric disorders in 8-9-year-old children based on a diagnostic interview with the parents. Eur Child Adolesc Psychiatry 1999;8 Suppl 4:17-28 «PMID: 10654130»PubMed
  17. Smalley SL, McGough JJ, Moilanen IK ym. Prevalence and psychiatric comorbidity of attention-deficit/hyperactivity disorder in an adolescent Finnish population. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1575-83 «PMID: 18030079»PubMed
  18. Simon V, Czobor P, Bálint S ym. Prevalence and correlates of adult attention-deficit hyperactivity disorder: meta-analysis. Br J Psychiatry 2009;194:204-11 «PMID: 19252145»PubMed
  19. Fayyad J, De Graaf R, Kessler R ym. Cross-national prevalence and correlates of adult attention-deficit hyperactivity disorder. Br J Psychiatry 2007;190:402-9 «PMID: 17470954»PubMed
  20. Matte B, Anselmi L, Salum GA ym. ADHD in DSM-5: a field trial in a large, representative sample of 18- to 19-year-old adults. Psychol Med 2015;45:361-73 «PMID: 25066615»PubMed
  21. Elder TE. The importance of relative standards in ADHD diagnoses: evidence based on exact birth dates. J Health Econ 2010;29:641-56 «PMID: 20638739»PubMed
  22. Morrow RL, Garland EJ, Wright JM ym. Influence of relative age on diagnosis and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children. CMAJ 2012;184:755-62 «PMID: 22392937»PubMed
  23. Halldner L, Tillander A, Lundholm C ym. Relative immaturity and ADHD: findings from nationwide registers, parent- and self-reports. J Child Psychol Psychiatry 2014;55:897-904 «PMID: 24673585»PubMed
  24. Hurtig T, Ebeling H, Taanila A ym. ADHD symptoms and subtypes: relationship between childhood and adolescent symptoms. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1605-13 «PMID: 18030082»PubMed
  25. Nolan EE, Gadow KD, Sprafkin J. Teacher reports of DSM-IV ADHD, ODD, and CD symptoms in schoolchildren. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:241-9 «PMID: 11211374»PubMed
  26. Faraone SV, Biederman J, Mick E. The age-dependent decline of attention deficit hyperactivity disorder: a meta-analysis of follow-up studies. Psychol Med 2006;36:159-65 «PMID: 16420712»PubMed
  27. Kessler RC, Green JG, Adler LA ym. Structure and diagnosis of adult attention-deficit/hyperactivity disorder: analysis of expanded symptom criteria from the Adult ADHD Clinical Diagnostic Scale. Arch Gen Psychiatry 2010;67:1168-78 «PMID: 21041618»PubMed
  28. Lara C, Fayyad J, de Graaf R ym. Childhood predictors of adult attention-deficit/hyperactivity disorder: results from the World Health Organization World Mental Health Survey Initiative. Biol Psychiatry 2009;65:46-54 «PMID: 19006789»PubMed
  29. Mannuzza S, Klein RG, Bessler A ym. Adult psychiatric status of hyperactive boys grown up. Am J Psychiatry 1998;155:493-8 «PMID: 9545994»PubMed
  30. Weiss G, Hechtman L, Milroy T ym. Psychiatric status of hyperactives as adults: a controlled prospective 15-year follow-up of 63 hyperactive children. J Am Acad Child Psychiatry 1985;24:211-20 «PMID: 3989165»PubMed
  31. Ebejer JL, Medland SE, van der Werf J ym. Attention deficit hyperactivity disorder in Australian adults: prevalence, persistence, conduct problems and disadvantage. PLoS One 2012;7:e47404 «PMID: 23071800»PubMed
  32. Cheung CH, Rijdijk F, McLoughlin G ym. Childhood predictors of adolescent and young adult outcome in ADHD. J Psychiatr Res 2015;62:92-100 «PMID: 25680235»PubMed
  33. Laucht M, Skowronek MH, Becker K ym. Interacting effects of the dopamine transporter gene and psychosocial adversity on attention-deficit/hyperactivity disorder symptoms among 15-year-olds from a high-risk community sample. Arch Gen Psychiatry 2007;64:585-90 «PMID: 17485610»PubMed
  34. Nigg J, Nikolas M, Burt SA. Measured gene-by-environment interaction in relation to attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2010;49:863-73 «PMID: 20732623»PubMed
  35. van der Meer D, Hoekstra PJ, Bralten J ym. Interplay between stress response genes associated with attention-deficit hyperactivity disorder and brain volume. Genes Brain Behav 2016;15:627-36 «PMID: 27391809»PubMed
  36. Langner I, Garbe E, Banaschewski T ym. Twin and sibling studies using health insurance data: the example of attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD). PLoS One 2013;8:e62177 «PMID: 23637997»PubMed
  37. Larsson H, Chang Z, D'Onofrio BM ym. The heritability of clinically diagnosed attention deficit hyperactivity disorder across the lifespan. Psychol Med 2014;44:2223-9 «PMID: 24107258»PubMed
  38. Boomsma DI, Saviouk V, Hottenga JJ ym. Genetic epidemiology of attention deficit hyperactivity disorder (ADHD index) in adults. PLoS One 2010;5:e10621 «PMID: 20485550»PubMed
  39. Larsson H, Asherson P, Chang Z ym. Genetic and environmental influences on adult attention deficit hyperactivity disorder symptoms: a large Swedish population-based study of twins. Psychol Med 2013;43:197-207 «PMID: 22894944»PubMed
  40. Chen Q, Brikell I, Lichtenstein P ym. Familial aggregation of attention-deficit/hyperactivity disorder. J Child Psychol Psychiatry 2017;58:231-239 «PMID: 27545745»PubMed
  41. Cole J, Ball HA, Martin NC ym. Genetic overlap between measures of hyperactivity/inattention and mood in children and adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48:1094-101 «PMID: 19797986»PubMed
  42. Sharp SI, McQuillin A, Gurling HM. Genetics of attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD). Neuropharmacology 2009;57:590-600 «PMID: 19715710»PubMed
  43. Thapar A, Cooper M, Eyre O ym. What have we learnt about the causes of ADHD? J Child Psychol Psychiatry 2013;54:3-16 «PMID: 22963644»PubMed
  44. Cross-Disorder Group of the Psychiatric Genomics Consortium.. Identification of risk loci with shared effects on five major psychiatric disorders: a genome-wide analysis. Lancet 2013;381:1371-9 «PMID: 23453885»PubMed
  45. Nikolas MA, Burt SA. Genetic and environmental influences on ADHD symptom dimensions of inattention and hyperactivity: a meta-analysis. J Abnorm Psychol 2010;119:1-17 «PMID: 20141238»PubMed
  46. Gallo EF, Posner J. Moving towards causality in attention-deficit hyperactivity disorder: overview of neural and genetic mechanisms. Lancet Psychiatry 2016;3:555-67 «PMID: 27183902»PubMed
  47. Dougherty DD, Bonab AA, Spencer TJ ym. Dopamine transporter density in patients with attention deficit hyperactivity disorder. Lancet 1999;354:2132-3 «PMID: 10609822»PubMed
  48. Wohl M, Purper-Ouakil D, Mouren MC ym. [Meta-analysis of candidate genes in attention-deficit hyperactivity disorder]. Encephale 2005;31:437-47 «PMID: 16389711»PubMed
  49. Wu J, Xiao H, Sun H ym. Role of dopamine receptors in ADHD: a systematic meta-analysis. Mol Neurobiol 2012;45:605-20 «PMID: 22610946»PubMed
  50. Becker K, El-Faddagh M, Schmidt MH ym. Interaction of dopamine transporter genotype with prenatal smoke exposure on ADHD symptoms. J Pediatr 2008;152:263-9 «PMID: 18206700»PubMed
  51. Langley K, Turic D, Rice F ym. Testing for gene x environment interaction effects in attention deficit hyperactivity disorder and associated antisocial behavior. Am J Med Genet B Neuropsychiatr Genet 2008;147B:49-53 «PMID: 17579368»PubMed
  52. Smith TF, Schmidt-Kastner R, McGeary JE ym. Pre- and Perinatal Ischemia-Hypoxia, the Ischemia-Hypoxia Response Pathway, and ADHD Risk. Behav Genet 2016;46:467-77 «PMID: 26920003»PubMed
  53. Gillberg C. Clinical Child Neuropsychiatry. Cambridge University Press 1995.
  54. Bhutta AT, Cleves MA, Casey PH ym. Cognitive and behavioral outcomes of school-aged children who were born preterm: a meta-analysis. JAMA 2002;288:728-37 «PMID: 12169077»PubMed
  55. Neuman RJ, Lobos E, Reich W ym. Prenatal smoking exposure and dopaminergic genotypes interact to cause a severe ADHD subtype. Biol Psychiatry 2007;61:1320-8 «PMID: 17157268»PubMed
  56. Joelsson P, Chudal R, Talati A ym. Prenatal smoking exposure and neuropsychiatric comorbidity of ADHD: a finnish nationwide population-based cohort study. BMC Psychiatry 2016;16:306 «PMID: 27581195»PubMed
  57. Langley K, Rice F, van den Bree MB ym. Maternal smoking during pregnancy as an environmental risk factor for attention deficit hyperactivity disorder behaviour. A review. Minerva Pediatr 2005;57:359-71 «PMID: 16402008»PubMed
  58. Biederman J, Petty CR, Bhide PG ym. Does exposure to maternal smoking during pregnancy affect the clinical features of ADHD? Results from a controlled study. World J Biol Psychiatry 2012;13:60-4 «PMID: 21545244»PubMed
  59. Nygaard E, Slinning K, Moe V ym. Behavior and Attention Problems in Eight-Year-Old Children with Prenatal Opiate and Poly-Substance Exposure: A Longitudinal Study. PLoS One 2016;11:e0158054 «PMID: 27336798»PubMed
  60. Knopik VS, Sparrow EP, Madden PA ym. Contributions of parental alcoholism, prenatal substance exposure, and genetic transmission to child ADHD risk: a female twin study. Psychol Med 2005;35:625-35 «PMID: 15918339»PubMed
  61. Brookes KJ, Mill J, Guindalini C ym. A common haplotype of the dopamine transporter gene associated with attention-deficit/hyperactivity disorder and interacting with maternal use of alcohol during pregnancy. Arch Gen Psychiatry 2006;63:74-81 «PMID: 16389200»PubMed
  62. Han JY, Kwon HJ, Ha M ym. The effects of prenatal exposure to alcohol and environmental tobacco smoke on risk for ADHD: a large population-based study. Psychiatry Res 2015;225:164-8 «PMID: 25481018»PubMed
  63. Ackerman JP, Riggins T, Black MM. A review of the effects of prenatal cocaine exposure among school-aged children. Pediatrics 2010;125:554-65 «PMID: 20142293»PubMed
  64. Noland JS, Singer LT, Short EJ ym. Prenatal drug exposure and selective attention in preschoolers. Neurotoxicol Teratol 2005;27:429-38 «PMID: 15939203»PubMed
  65. Huizink AC, Mulder EJ. Maternal smoking, drinking or cannabis use during pregnancy and neurobehavioral and cognitive functioning in human offspring. Neurosci Biobehav Rev 2006;30:24-41 «PMID: 16095697»PubMed
  66. Elgen I, Bruaroy S, Laegreid LM. Complexity of foetal alcohol or drug neuroimpairments. Acta Paediatr 2007;96:1730-3 «PMID: 17971190»PubMed
  67. Talge NM, Neal C, Glover V ym. Antenatal maternal stress and long-term effects on child neurodevelopment: how and why? J Child Psychol Psychiatry 2007;48:245-61 «PMID: 17355398»PubMed
  68. Li J, Olsen J, Vestergaard M ym. Attention-deficit/hyperactivity disorder in the offspring following prenatal maternal bereavement: a nationwide follow-up study in Denmark. Eur Child Adolesc Psychiatry 2010;19:747-53 «PMID: 20495989»PubMed
  69. Kreppner J, Kumsta R, Rutter M ym. IV. Developmental course of deprivation-specific psychological patterns: early manifestations, persistence to age 15, and clinical features. Monogr Soc Res Child Dev 2010;75:79-101 «PMID: 20500634»PubMed
  70. Sonuga-Barke EJ, Halperin JM. Developmental phenotypes and causal pathways in attention deficit/hyperactivity disorder: potential targets for early intervention? J Child Psychol Psychiatry 2010;51:368-89 «PMID: 20015192»PubMed
  71. Sandberg S. Psychosocial contributions. Kirjassa: Hyperactivity and attention disorders of childhood. Sandberg S (toim.) 2. painos. United Kingdom: Cambridge. University Press 2002
  72. Olson S. Developmental perspectives. Kirjassa: Hyperactivity and attention disorders of childhood. Sandberg S (toim.) 2. painos. United Kingdom: Cambridge. University Press 2002.
  73. Stevens SE, Sonuga-Barke EJ, Kreppner JM ym. Inattention/overactivity following early severe institutional deprivation: presentation and associations in early adolescence. J Abnorm Child Psychol 2008;36:385-98 «PMID: 17965931»PubMed
  74. Johnston C, Mash EJ. Families of children with attention-deficit/hyperactivity disorder: review and recommendations for future research. Clin Child Fam Psychol Rev 2001;4:183-207 «PMID: 11783738»PubMed
  75. Storebø OJ, Rasmussen PD, Simonsen E. Association Between Insecure Attachment and ADHD: Environmental Mediating Factors. J Atten Disord 2016;20:187-96 «PMID: 24062279»PubMed
  76. Langley K, Fowler T, Ford T ym. Adolescent clinical outcomes for young people with attention-deficit hyperactivity disorder. Br J Psychiatry 2010;196:235-40 «PMID: 20194547»PubMed
  77. Chronis AM, Lahey BB, Pelham WE Jr ym. Maternal depression and early positive parenting predict future conduct problems in young children with attention-deficit/hyperactivity disorder. Dev Psychol 2007;43:70-82 «PMID: 17201509»PubMed
  78. Johnston C, Mash EJ, Miller N ym. Parenting in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Clin Psychol Rev 2012;32:215-28 «PMID: 22459785»PubMed
  79. Forslund T, Brocki KC, Bohlin G ym. The heterogeneity of attention-deficit/hyperactivity disorder symptoms and conduct problems: Cognitive inhibition, emotion regulation, emotionality, and disorganized attachment. Br J Dev Psychol 2016;34:371-87 «PMID: 26895773»PubMed
  80. van Lieshout M, Luman M, Twisk JW ym. A 6-year follow-up of a large European cohort of children with attention-deficit/hyperactivity disorder-combined subtype: outcomes in late adolescence and young adulthood. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25:1007-17 «PMID: 26837866»PubMed
  81. Deault LC. A systematic review of parenting in relation to the development of comorbidities and functional impairments in children with attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Child Psychiatry Hum Dev 2010;41:168-92 «PMID: 19768532»PubMed
  82. Lifford KJ, Harold GT, Thapar A. Parent-child relationships and ADHD symptoms: a longitudinal analysis. J Abnorm Child Psychol 2008;36:285-96 «PMID: 17851751»PubMed
  83. Rubia K, Alegría AA, Brinson H. Brain abnormalities in attention-deficit hyperactivity disorder: a review. Rev Neurol 2014;58 Suppl 1:S3-16 «PMID: 25252664»PubMed
  84. Nakao T, Radua J, Rubia K ym. Gray matter volume abnormalities in ADHD: voxel-based meta-analysis exploring the effects of age and stimulant medication. Am J Psychiatry 2011;168:1154-63 «PMID: 21865529»PubMed
  85. Frodl T, Skokauskas N. Meta-analysis of structural MRI studies in children and adults with attention deficit hyperactivity disorder indicates treatment effects. Acta Psychiatr Scand 2012;125:114-26 «PMID: 22118249»PubMed
  86. Spencer TJ, Brown A, Seidman LJ ym. Effect of psychostimulants on brain structure and function in ADHD: a qualitative literature review of magnetic resonance imaging-based neuroimaging studies. J Clin Psychiatry 2013;74:902-17 «PMID: 24107764»PubMed
  87. Hoogman M, Bralten J, Hibar DP ym. Subcortical brain volume differences in participants with attention deficit hyperactivity disorder in children and adults: a cross-sectional mega-analysis. Lancet Psychiatry 2017;4:310-319 «PMID: 28219628»PubMed
  88. Hervey AS, Epstein JN, Curry JF. Neuropsychology of adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: a meta-analytic review. Neuropsychology 2004;18:485-503 «PMID: 15291727»PubMed
  89. Frazier TW, Demaree HA, Youngstrom EA. Meta-analysis of intellectual and neuropsychological test performance in attention-deficit/hyperactivity disorder. Neuropsychology 2004;18:543-55 «PMID: 15291732»PubMed
  90. Willcutt EG, Doyle AE, Nigg JT ym. Validity of the executive function theory of attention-deficit/hyperactivity disorder: a meta-analytic review. Biol Psychiatry 2005;57:1336-46 «PMID: 15950006»PubMed
  91. Boonstra AM, Oosterlaan J, Sergeant JA ym. Executive functioning in adult ADHD: a meta-analytic review. Psychol Med 2005;35:1097-108 «PMID: 16116936»PubMed
  92. Alderson RM, Kasper LJ, Hudec KL ym. Attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD) and working memory in adults: a meta-analytic review. Neuropsychology 2013;27:287-302 «PMID: 23688211»PubMed
  93. Martinussen R, Hayden J, Hogg-Johnson S ym. A meta-analysis of working memory impairments in children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:377-84 «PMID: 15782085»PubMed
  94. Graziano PA, Garcia A. Attention-deficit hyperactivity disorder and children's emotion dysregulation: A meta-analysis. Clin Psychol Rev 2016;46:106-23 «PMID: 27180913»PubMed
  95. Corbisiero S, Mörstedt B, Bitto H ym. Emotional Dysregulation in Adults With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder-Validity, Predictability, Severity, and Comorbidity. J Clin Psychol 2017;73:99-112 «PMID: 27153511»PubMed
  96. Vuori M, Autti-Rämö I, Junttila N ym. Discrepancies between self- and adult-perceptions of social competence in children with neuropsychiatric disorders. Child Care Health Dev 2016;: «PMID: 27644170»PubMed
  97. Helsedirektoratet. ADHD/hyperkinetisk forstyrrelse – nasjonal faglig retningslinje for utredning, behandling og oppfølging. Rett diagnose – individuell behandling. «http://www.helsedirektoratet.no/publikasjoner/adhdhyperkinetisk-forstyrrelse/Sider/default.aspx»16
  98. Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett kunskapsstöd. Socialstyrelsen 2014.
  99. Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder., Steering Committee on Quality Improvement and Management., Wolraich M ym. ADHD: clinical practice guideline for the diagnosis, evaluation, and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children and adolescents. Pediatrics 2011;128:1007-22 «PMID: 22003063»PubMed
  100. National Health and Medical Research Council (2012). Clinical Practice Points on the diagnosis, assessment and management of Attention Deficit Hyperactivity Disorder in children and adolescents. Commonwealth of Australia
  101. Fung DS, Lim CG, Wong JC ym. Academy of Medicine-Ministry of Health clinical practice guidelines: attention deficit hyperactivity disorder. Singapore Med J 2014;55:411-4; quiz 415 «PMID: 25189301»PubMed
  102. Caye A, Rocha TB, Anselmi L ym. Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder Trajectories From Childhood to Young Adulthood: Evidence From a Birth Cohort Supporting a Late-Onset Syndrome. JAMA Psychiatry 2016;73:705-12 «PMID: 27192050»PubMed
  103. Agnew-Blais JC, Polanczyk GV, Danese A ym. Evaluation of the Persistence, Remission, and Emergence of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Young Adulthood. JAMA Psychiatry 2016;73:713-20 «PMID: 27192174»PubMed
  104. Moffitt TE, Houts R, Asherson P ym. Is Adult ADHD a Childhood-Onset Neurodevelopmental Disorder? Evidence From a Four-Decade Longitudinal Cohort Study. Am J Psychiatry 2015;172:967-77 «PMID: 25998281»PubMed
  105. López-Villalobos JA, Andrés-De Llano J, López-Sánchez MV ym. Criterion validity and clinical usefulness of Attention Deficit Hyperactivity Disorder Rating Scale IV in attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) as a function of method and age. Psicothema 2017;29:103-110 «PMID: 28126067»PubMed
  106. Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T ym. The Attention and Executive Function Rating Inventory (ATTEX): Psychometric properties and clinical utility in diagnosing ADHD subtypes. Scand J Psychol 2010;51:439-48 «PMID: 20338019»PubMed
  107. Hudziak JJ, Copeland W, Stanger C ym. Screening for DSM-IV externalizing disorders with the Child Behavior Checklist: a receiver-operating characteristic analysis. J Child Psychol Psychiatry 2004;45:1299-307 «PMID: 15335349»PubMed
  108. Chen WJ, Faraone SV, Biederman J ym. Diagnostic accuracy of the Child Behavior Checklist scales for attention-deficit hyperactivity disorder: a receiver-operating characteristic analysis. J Consult Clin Psychol 1994;62:1017-25 «PMID: 7806710»PubMed
  109. Biederman J, Faraone SV, Doyle A ym. Convergence of the Child Behavior Checklist with structured interview-based psychiatric diagnoses of ADHD children with and without comorbidity. J Child Psychol Psychiatry 1993;34:1241-51 «PMID: 8245144»PubMed
  110. Posserud MB, Ullebø AK, Plessen KJ ym. Influence of assessment instrument on ADHD diagnosis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2014;23:197-205 «PMID: 23824470»PubMed
  111. Angold A, Erkanli A, Copeland W ym. Psychiatric diagnostic interviews for children and adolescents: a comparative study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:506-17 «PMID: 22525957»PubMed
  112. Foreman D, Morton S, Ford T. Exploring the clinical utility of the Development And Well-Being Assessment (DAWBA) in the detection of hyperkinetic disorders and associated diagnoses in clinical practice. J Child Psychol Psychiatry 2009;50:460-70 «PMID: 19338629»PubMed
  113. Taylor E, Döpfner M, Sergeant J ym. European clinical guidelines for hyperkinetic disorder -- first upgrade. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 1:I7-30 «PMID: 15322953»PubMed
  114. Pliszka S, AACAP Work Group on Quality Issues.. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:894-921 «PMID: 17581453»PubMed
  115. CRD:n strukturoitu abstrakti: A systematic review and economic model of the effectiveness and cost-effectiveness of methylphenidate, dexamfetamine and atomoxetine for the treatment of attention deficit hyperactivity disorder in children and adolescents. DARE 2010;4
  116. Chan E, Fogler JM, Hammerness PG. Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Adolescents: A Systematic Review. JAMA 2016;315:1997-2008 «PMID: 27163988»PubMed
  117. Torgersen T, Gjervan B, Lensing MB ym. Optimal management of ADHD in older adults. Neuropsychiatr Dis Treat 2016;12:79-87 «PMID: 26811680»PubMed
  118. Läkemedelsbehandling av adhd hos barn och vuxna. Stöd för beslut om behandling. Socialstyrelsen 2014.
  119. Brown RT, Amler RW, Freeman WS ym. Treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder: overview of the evidence. Pediatrics 2005;115:e749-57 «PMID: 15930203»PubMed
  120. Vidal-Estrada R, Bosch-Munso R, Nogueira-Morais M ym. Psychological treatment of attention deficit hyperactivity disorder in adults: a systematic review. Actas Esp Psiquiatr 2012;40:147-54 «PMID: 22723133»PubMed
  121. Young S, Khondoker M, Emilsson B ym. Cognitive-behavioural therapy in medication-treated adults with attention-deficit/hyperactivity disorder and co-morbid psychopathology: a randomized controlled trial using multi-level analysis. Psychol Med 2015;45:2793-804 «PMID: 26022103»PubMed
  122. Philipsen A, Jans T, Graf E ym. Effects of Group Psychotherapy, Individual Counseling, Methylphenidate, and Placebo in the Treatment of Adult Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2015;72:1199-210 «PMID: 26536057»PubMed
  123. Riddle MA, Yershova K, Lazzaretto D ym. The Preschool Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder Treatment Study (PATS) 6-year follow-up. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2013;52:264-278.e2 «PMID: 23452683»PubMed
  124. Vitiello B, Lazzaretto D, Yershova K ym. Pharmacotherapy of the Preschool ADHD Treatment Study (PATS) Children Growing Up. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:550-6 «PMID: 26088659»PubMed
  125. de Schipper E, Lundequist A, Wilteus AL ym. A comprehensive scoping review of ability and disability in ADHD using the International Classification of Functioning, Disability and Health-Children and Youth Version (ICF-CY). Eur Child Adolesc Psychiatry 2015;24:859-72 «PMID: 26036861»PubMed
  126. de Schipper E, Mahdi S, Coghill D ym. Towards an ICF core set for ADHD: a worldwide expert survey on ability and disability. Eur Child Adolesc Psychiatry 2015;24:1509-21 «PMID: 26428005»PubMed
  127. Wells KC, Chi TC, Hinshaw SP ym. Treatment-related changes in objectively measured parenting behaviors in the multimodal treatment study of children with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Consult Clin Psychol 2006;74:649-57 «PMID: 16881772»PubMed
  128. Mikami AY, Pfiffner LJ. Sibling relationships among children with ADHD. J Atten Disord 2008;11:482-92 «PMID: 17494830»PubMed
  129. Peasgood T, Bhardwaj A, Biggs K ym. The impact of ADHD on the health and well-being of ADHD children and their siblings. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25:1217-1231 «PMID: 27037707»PubMed
  130. King K, Alexander D, Seabi J. Siblings' Perceptions of Their ADHD-Diagnosed Sibling's Impact on the Family System. Int J Environ Res Public Health 2016;13: «PMID: 27649212»PubMed
  131. Webster-Stratton CH, Reid MJ, Beauchaine T. Combining parent and child training for young children with ADHD. J Clin Child Adolesc Psychol 2011;40:191-203 «PMID: 21391017»PubMed
  132. Chronis-Tuscano A, Wang CH, Woods KE ym. Parent ADHD and Evidence-Based Treatment for Their Children: Review and Directions for Future Research. J Abnorm Child Psychol 2017;45:501-517 «PMID: 28025755»PubMed
  133. Kessler RC, Adler L, Barkley R ym. The prevalence and correlates of adult ADHD in the United States: results from the National Comorbidity Survey Replication. Am J Psychiatry 2006;163:716-23 «PMID: 16585449»PubMed
  134. Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51:116-33 «PMID: 19891745»PubMed
  135. Pfiffner LJ, Yee Mikami A, Huang-Pollock C ym. A randomized, controlled trial of integrated home-school behavioral treatment for ADHD, predominantly inattentive type. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1041-50 «PMID: 17667482»PubMed
  136. Pelham WE Jr, Fabiano GA. Evidence-based psychosocial treatments for attention-deficit/hyperactivity disorder. J Clin Child Adolesc Psychol 2008;37:184-214 «PMID: 18444058»PubMed
  137. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2011:20 http://www.oph.fi/download/132882_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_ja_taydennykset2010.pdf
  138. Prevatt F. Coaching for College Students with ADHD. Curr Psychiatry Rep 2016;18:110 PMID: 27783338
  139. Safren SA, Sprich S, Mimiaga MJ ym. Cognitive behavioral therapy vs relaxation with educational support for medication-treated adults with ADHD and persistent symptoms: a randomized controlled trial. JAMA 2010;304:875-80 «PMID: 20736471»PubMed
  140. Virta M, Salakari A, Antila M ym. Short cognitive behavioral therapy and cognitive training for adults with ADHD - a randomized controlled pilot study. Neuropsychiatr Dis Treat 2010;6:443-53 «PMID: 20856608»PubMed
  141. Battagliese G, Caccetta M, Luppino OI ym. Cognitive-behavioral therapy for externalizing disorders: A meta-analysis of treatment effectiveness. Behav Res Ther 2015;75:60-71 «PMID: 26575979»PubMed
  142. Moderators and mediators of treatment response for children with attention-deficit/hyperactivity disorder: the Multimodal Treatment Study of children with Attention-deficit/hyperactivity disorder. Arch Gen Psychiatry 1999;56:1088-96 «PMID: 10591284»PubMed
  143. Coelho LF, Barbosa DL, Rizzutti S ym. Use of Cognitive Behavioral Therapy and Token Economy to Alleviate Dysfunctional Behavior in Children with Attention-Deficit Hyperactivity Disorder. Front Psychiatry 2015;6:167 «PMID: 26635642»PubMed
  144. Brown RT, Wynne ME, Medenis R. Methylphenidate and cognitive therapy: a comparison of treatment approaches with hyperactive boys. J Abnorm Child Psychol 1985;13:69-87 «PMID: 3973253»PubMed
  145. Sprich SE, Safren SA, Finkelstein D ym. A randomized controlled trial of cognitive behavioral therapy for ADHD in medication-treated adolescents. J Child Psychol Psychiatry 2016;57:1218-1226 «PMID: 26990084»PubMed
  146. Anastopoulos AD. Facilitating parental understanding and management of attention-deficit/hyperactivity disorder. Kirjassa: Cognitive Therapy with Children and Adolescents. Reinecke MA, Dattilio FM, Freeman A (toim.). New York, The Guilford Press, 1996:327-43
  147. Kauppi A, Ranta K. Lasten ja nuorten kognitiivinen terapia. Kirjassa: Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016, s. 525-35
  148. Conway F. Psychodynamic psychotherapy of ADHD: a review of the literature. Psychotherapy (Chic) 2012;49:404-17 «PMID: 22448924»PubMed
  149. Laezer KL. Effectiveness of Psychoanalytic Psychotherapy and Behavioral Therapy Treatment in Children with Attention Deficit Hyperactivity Disorder and Oppositional Defiant Disorder. Journal of Infant, Child, and Adolescent Psychotherapy 2015;14(2):111-128
  150. Kollins SH, Jain R, Brams M ym. Clonidine extended-release tablets as add-on therapy to psychostimulants in children and adolescents with ADHD. Pediatrics 2011;127:e1406-13 «PMID: 21555501»PubMed
  151. Hammerness P, Georgiopoulos A, Doyle RL ym. An open study of adjunct OROS-methylphenidate in children who are atomoxetine partial responders: II. Tolerability and pharmacokinetics. J Child Adolesc Psychopharmacol 2009;19:493-9 «PMID: 19877973»PubMed
  152. Questions and answers on the review of medicines containing methylphenidate. London, 22 January 2009 Doc. Ref. EMEA/658285/2008. http://www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Referrals_document/Methylphenidate_31/WC500011125.pdf
  153. Korkeila J, Leppämäki S. ADHD. Kirjassa: Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2014
  154. Stahl S. Stahl´s Essential Psychopharmacology. Neuroscientific Basis and Practical Applications. Fourth edition. Cambridge University Press.
  155. Palm U, Segmiller FM, Epple AN ym. Transcranial direct current stimulation in children and adolescents: a comprehensive review. J Neural Transm (Vienna) 2016;123:1219-34 «PMID: 27173384»PubMed
  156. Rubio B, Boes AD, Laganiere S ym. Noninvasive Brain Stimulation in Pediatric Attention-Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD): A Review. J Child Neurol 2016;31:784-96 «PMID: 26661481»PubMed
  157. Heirs M, Dean ME. Homeopathy for attention deficit/hyperactivity disorder or hyperkinetic disorder. Cochrane Database Syst Rev 2009;1
  158. Hariri M, Azadbakht L. Magnesium, Iron, and Zinc Supplementation for the Treatment of Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Systematic Review on the Recent Literature. Int J Prev Med 2015;6:83 «PMID: 26445630»PubMed
  159. Ghanizadeh A, Berk M. Zinc for treating of children and adolescents with attention-deficit hyperactivity disorder: a systematic review of randomized controlled clinical trials. Eur J Clin Nutr 2013;67:122-4 «PMID: 23169472»PubMed
  160. Heilskov Rytter MJ, Andersen LB, Houmann T ym. Diet in the treatment of ADHD in children - a systematic review of the literature. Nord J Psychiatry 2015;69:1-18 «PMID: 24934907»PubMed
  161. Cortese S, Angriman M, Lecendreux M ym. Iron and attention deficit/hyperactivity disorder: What is the empirical evidence so far? A systematic review of the literature. Expert Rev Neurother 2012;12:1227-40 «PMID: 23082739»PubMed
  162. Miettunen J, Haapea M, Björnholm L ym. Psychiatric research in the Northern Finland Birth Cohort 1986 - a systematic review. Int J Circumpolar Health 2019;78:1571382 «PMID: 30744507»PubMed
  163. Hurtig T, Ebeling H, Taanila A ym. ADHD and comorbid disorders in relation to family environment and symptom severity. Eur Child Adolesc Psychiatry 2007;16:362-9 «PMID: 17401612»PubMed
  164. Tung I, Li JJ, Meza JI ym. Patterns of Comorbidity Among Girls With ADHD: A Meta-analysis. Pediatrics 2016;138: «PMID: 27694280»PubMed
  165. Fayyad J, Sampson NA, Hwang I ym. The descriptive epidemiology of DSM-IV Adult ADHD in the World Health Organization World Mental Health Surveys. Atten Defic Hyperact Disord 2017;9:47-65 «PMID: 27866355»PubMed
  166. Kessler RC, Adler L, Barkley R ym. The prevalence and correlates of adult ADHD in the United States: results from the National Comorbidity Survey Replication. Am J Psychiatry 2006;163:716-23 «PMID: 16585449»PubMed
  167. Kirby A, Salmon G, Edward L. Should Children with ADHD be Routinely Screened for Motor Coordination Problems? The role of the Paediatric Occupational Therapist. BJOT 2007;70:483-6
  168. Chu S, Reynolds F. Occupational Therapy for Children with Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD), Part 2: a Multicentre Evaluation of an Assessment and Treatment Package. Therapy 2007;70:439-48
  169. Kaiser ML, Schoemaker MM, Albaret JM ym. What is the evidence of impaired motor skills and motor control among children with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD)? Systematic review of the literature. Res Dev Disabil 2014;36C:338-357 «PMID: 25462494»PubMed
  170. Goulardins JB, Rigoli D, Licari M ym. Attention deficit hyperactivity disorder and developmental coordination disorder: Two separate disorders or do they share a common etiology. Behav Brain Res 2015;292:484-92 «PMID: 26168770»PubMed
  171. Mueller KL, Tomblin JB. Examining the comorbidity of language disorders and ADHD. Top Lang Disord 2012;32:228-246 «PMID: 25505812»PubMed
  172. Sciberras E, Mueller KL, Efron D ym. Language problems in children with ADHD: a community-based study. Pediatrics 2014;133:793-800 «PMID: 24753530»PubMed
  173. Frazier TW, Youngstrom EA, Glutting JJ ym. ADHD and achievement: meta-analysis of the child, adolescent, and adult literatures and a concomitant study with college students. J Learn Disabil 2007;40:49-65 «PMID: 17274547»PubMed
  174. Sexton CC, Gelhorn HL, Bell JA ym. The co-occurrence of reading disorder and ADHD: epidemiology, treatment, psychosocial impact, and economic burden. J Learn Disabil 2012;45:538-64 «PMID: 21757683»PubMed
  175. DuPaul GJ, Gormley MJ, Laracy SD. Comorbidity of LD and ADHD: implications of DSM-5 for assessment and treatment. J Learn Disabil 2013;46:43-51 «PMID: 23144063»PubMed
  176. Barkley RA, Murphy KR, Fischer M. ADHD in adults: what the science says. New York: The Guilford Press 2008
  177. Tervo T, Michelsson K, Launes J ym. A Prospective 30-Year Follow-Up of ADHD Associated With Perinatal Risks. J Atten Disord 2014;: «PMID: 25163542»PubMed
  178. McGee R, Prior M, Willams S ym. The long-term significance of teacher-rated hyperactivity and reading ability in childhood: findings from two longitudinal studies. J Child Psychol Psychiatry 2002;43:1004-17 «PMID: 12455922»PubMed
  179. Kadesjö B, Gillberg C. The comorbidity of ADHD in the general population of Swedish school-age children. J Child Psychol Psychiatry 2001;42:487-92 «PMID: 11383964»PubMed
  180. Leyfer OT, Folstein SE, Bacalman S ym. Comorbid psychiatric disorders in children with autism: interview development and rates of disorders. J Autism Dev Disord 2006;36:849-61 «PMID: 16845581»PubMed
  181. Rommelse NN, Franke B, Geurts HM ym. Shared heritability of attention-deficit/hyperactivity disorder and autism spectrum disorder. Eur Child Adolesc Psychiatry 2010;19:281-95 «PMID: 20148275»PubMed
  182. Supekar K, Iyer T, Menon V. The influence of sex and age on prevalence rates of comorbid conditions in autism. Autism Res 2017;: «PMID: 28188687»PubMed
  183. Hartman CA, Geurts HM, Franke B ym. Changing ASD-ADHD symptom co-occurrence across the lifespan with adolescence as crucial time window: Illustrating the need to go beyond childhood. Neurosci Biobehav Rev 2016;71:529-541 «PMID: 27629802»PubMed
  184. Ji N, Findling RL. An update on pharmacotherapy for autism spectrum disorder in children and adolescents. Curr Opin Psychiatry 2015;28:91-101 «PMID: 25602248»PubMed
  185. Béhérec L, Quilici G, Rosier A ym. [Pharmacological treatments in patients with pervasive developmental disorders: A review]. Encephale 2014;40:188-96 «PMID: 24369879»PubMed
  186. Baribeau DA, Anagnostou E. An update on medication management of behavioral disorders in autism. Curr Psychiatry Rep 2014;16:437 «PMID: 24488702»PubMed
  187. Reichow B, Volkmar FR, Bloch MH. Systematic review and meta-analysis of pharmacological treatment of the symptoms of attention-deficit/hyperactivity disorder in children with pervasive developmental disorders. J Autism Dev Disord 2013;43:2435-41 «PMID: 23468071»PubMed
  188. Scahill L, McCracken JT, King BH ym. Extended-Release Guanfacine for Hyperactivity in Children With Autism Spectrum Disorder. Am J Psychiatry 2015;172:1197-206 «PMID: 26315981»PubMed
  189. Mahajan R, Bernal MP, Panzer R ym. Clinical practice pathways for evaluation and medication choice for attention-deficit/hyperactivity disorder symptoms in autism spectrum disorders. Pediatrics 2012;130 Suppl 2:S125-38 «PMID: 23118243»PubMed
  190. Robertson MM. The Gilles de la Tourette syndrome: the current status. Arch Dis Child Educ Pract Ed 2012;97:166-75 «PMID: 22440810»PubMed
  191. Spencer TJ, Biederman J, Faraone S ym. Impact of tic disorders on ADHD outcome across the life cycle: findings from a large group of adults with and without ADHD. Am J Psychiatry 2001;158:611-7 «PMID: 11282697»PubMed
  192. Kumar A, Trescher W, Byler D. Tourette Syndrome and Comorbid Neuropsychiatric Conditions. Curr Dev Disord Rep 2016;3:217-221 «PMID: 27891299»PubMed
  193. Rizzo R, Gulisano M, Calì PV ym. Long term clinical course of Tourette syndrome. Brain Dev 2012;34:667-73 «PMID: 22178151»PubMed
  194. Hirschtritt ME, Lee PC, Pauls DL ym. Lifetime prevalence, age of risk, and genetic relationships of comorbid psychiatric disorders in Tourette syndrome. JAMA Psychiatry 2015;72:325-33 «PMID: 25671412»PubMed
  195. Gorman DA, Thompson N, Plessen KJ ym. Psychosocial outcome and psychiatric comorbidity in older adolescents with Tourette syndrome: controlled study. Br J Psychiatry 2010;197:36-44 «PMID: 20592431»PubMed
  196. Cohen SC, Mulqueen JM, Ferracioli-Oda E ym. Meta-Analysis: Risk of Tics Associated With Psychostimulant Use in Randomized, Placebo-Controlled Trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:728-36 «PMID: 26299294»PubMed
  197. Whittington C, Pennant M, Kendall T ym. Practitioner Review: Treatments for Tourette syndrome in children and young people - a systematic review. J Child Psychol Psychiatry 2016;57:988-1004 «PMID: 27132945»PubMed
  198. Cortese S, Faraone SV, Konofal E ym. Sleep in children with attention-deficit/hyperactivity disorder: meta-analysis of subjective and objective studies. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48:894-908 «PMID: 19625983»PubMed
  199. Sobanski E, Schredl M, Kettler N ym. Sleep in adults with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) before and during treatment with methylphenidate: a controlled polysomnographic study. Sleep 2008;31:375-81 «PMID: 18363314»PubMed
  200. Paavonen J, Urrila AS. Unihäiriöt. Kirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, Duodecim 2016, sivut 405-427.
  201. Weiss MD, Wasdell MB, Bomben MM ym. Sleep hygiene and melatonin treatment for children and adolescents with ADHD and initial insomnia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:512-9 «PMID: 16670647»PubMed
  202. Coogan AN, McGowan NM. A systematic review of circadian function, chronotype and chronotherapy in attention deficit hyperactivity disorder. Atten Defic Hyperact Disord 2017;: «PMID: 28064405»PubMed
  203. Tung I, Li JJ, Meza JI ym. Patterns of Comorbidity Among Girls With ADHD: A Meta-analysis. Pediatrics 2016;138: «PMID: 27694280»PubMed
  204. Connor DF, Steeber J, McBurnett K. A review of attention-deficit/hyperactivity disorder complicated by symptoms of oppositional defiant disorder or conduct disorder. J Dev Behav Pediatr 2010;31:427-40 «PMID: 20535081»PubMed
  205. Caye A, Spadini AV, Karam RG ym. Predictors of persistence of ADHD into adulthood: a systematic review of the literature and meta-analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25:1151-1159 «PMID: 27021056»PubMed
  206. Gurnani T, Ivanov I, Newcorn JH. Pharmacotherapy of Aggression in Child and Adolescent Psychiatric Disorders. J Child Adolesc Psychopharmacol 2016;26:65-73 «PMID: 26881859»PubMed
  207. Pliszka SR. Psychiatric comorbidities in children with attention deficit hyperactivity disorder: implications for management. Paediatr Drugs 2003;5:741-50 «PMID: 14580223»PubMed
  208. Angold A, Costello EJ, Erkanli A. Comorbidity. J Child Psychol Psychiatry 1999;40:57-87 «PMID: 10102726»PubMed
  209. Steinhausen HC, Nøvik TS, Baldursson G ym. Co-existing psychiatric problems in ADHD in the ADORE cohort. Eur Child Adolesc Psychiatry 2006;15 Suppl 1:I25-9 «PMID: 17177012»PubMed
  210. Ranta K, Koskinen M. Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016
  211. Schatz DB, Rostain AL. ADHD with comorbid anxiety: a review of the current literature. J Atten Disord 2006;10:141-9 «PMID: 17085624»PubMed
  212. Manassis K. When attention-deficit/hyperactivity disorder co-occurs with anxiety disorders: effects on treatment. Expert Rev Neurother 2007;7:981-8 «PMID: 17678493»PubMed
  213. Geller D, Donnelly C, Lopez F ym. Atomoxetine treatment for pediatric patients with attention-deficit/hyperactivity disorder with comorbid anxiety disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1119-27 «PMID: 17712235»PubMed
  214. Hutchison SL, Ghuman JK, Ghuman HS ym. Efficacy of atomoxetine in the treatment of attention-deficit hyperactivity disorder in patients with common comorbidities in children, adolescents and adults: a review. Ther Adv Psychopharmacol 2016;6:317-334 «PMID: 27721971»PubMed
  215. Zeanah CH, Chesher T, Boris NW ym. Practice Parameter for the Assessment and Treatment of Children and Adolescents With Reactive Attachment Disorder and Disinhibited Social Engagement Disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:990-1003 «PMID: 27806867»PubMed
  216. Dahmen B, Pütz V, Herpertz-Dahlmann B ym. Early pathogenic care and the development of ADHD-like symptoms. J Neural Transm (Vienna) 2012;119:1023-36 «PMID: 22661337»PubMed
  217. Ford JD, Racusin R, Ellis CG ym. Child maltreatment, other trauma exposure, and posttraumatic symptomatology among children with oppositional defiant and attention deficit hyperactivity disorders. Child Maltreat 2000;5:205-17 «PMID: 11232267»PubMed
  218. Koenen KC, Moffitt TE, Poulton R ym. Early childhood factors associated with the development of post-traumatic stress disorder: results from a longitudinal birth cohort. Psychol Med 2007;37:181-92 «PMID: 17052377»PubMed
  219. Spencer AE, Faraone SV, Bogucki OE ym. Examining the association between posttraumatic stress disorder and attention-deficit/hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis. J Clin Psychiatry 2016;77:72-83 «PMID: 26114394»PubMed
  220. Harrington KM, Miller MW, Wolf EJ ym. Attention-deficit/hyperactivity disorder comorbidity in a sample of veterans with posttraumatic stress disorder. Compr Psychiatry 2012;53:679-90 «PMID: 22305866»PubMed
  221. Martínez L, Prada E, Satler C ym. Executive Dysfunctions: The Role in Attention Deficit Hyperactivity and Post-traumatic Stress Neuropsychiatric Disorders. Front Psychol 2016;7:1230 «PMID: 27602003»PubMed
  222. Adler LA, Kunz M, Chua HC ym. Attention-deficit/hyperactivity disorder in adult patients with posttraumatic stress disorder (PTSD): is ADHD a vulnerability factor? J Atten Disord 2004;8:11-6 «PMID: 15669598»PubMed
  223. Klein B, Damiani-Taraba G, Koster A ym. Diagnosing attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) in children involved with child protection services: are current diagnostic guidelines acceptable for vulnerable populations? Child Care Health Dev 2015;41:178-85 «PMID: 24942100»PubMed
  224. Daud A, Rydelius PA. Comorbidity/overlapping between ADHD and PTSD in relation to IQ among children of traumatized/non-traumatized parents. J Atten Disord 2009;13:188-96 «PMID: 19395643»PubMed
  225. Weinstein D, Staffelbach D, Biaggio M. Attention-deficit hyperactivity disorder and posttraumatic stress disorder: differential diagnosis in childhood sexual abuse. Clin Psychol Rev 2000;20:359-78 «PMID: 10779899»PubMed
  226. Belkin MR, Schwartz TL. Alpha-2 receptor agonists for the treatment of posttraumatic stress disorder. Drugs Context 2015;4:212286 «PMID: 26322115»PubMed
  227. Lee DJ, Schnitzlein CW, Wolf JP ym. PSYCHOTHERAPY VERSUS PHARMACOTHERAPY FOR POSTTRAUMATIC STRESS DISORDER: SYSTEMIC REVIEW AND META-ANALYSES TO DETERMINE FIRST-LINE TREATMENTS. Depress Anxiety 2016;33:792-806 «PMID: 27126398»PubMed
  228. Meinzer MC, Pettit JW, Viswesvaran C. The co-occurrence of attention-deficit/hyperactivity disorder and unipolar depression in children and adolescents: a meta-analytic review. Clin Psychol Rev 2014;34:595-607 «PMID: 25455624»PubMed
  229. Michielsen M, Comijs HC, Semeijn EJ ym. The comorbidity of anxiety and depressive symptoms in older adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: a longitudinal study. J Affect Disord 2013;148:220-7 «PMID: 23267726»PubMed
  230. Gillberg C, Gillberg IC, Rasmussen P ym. Co-existing disorders in ADHD -- implications for diagnosis and intervention. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 1:I80-92 «PMID: 15322959»PubMed
  231. Blackman GL, Ostrander R, Herman KC. Children with ADHD and depression: a multisource, multimethod assessment of clinical, social, and academic functioning. J Atten Disord 2005;8:195-207 «PMID: 16110050»PubMed
  232. James A, Lai FH, Dahl C. Attention deficit hyperactivity disorder and suicide: a review of possible associations. Acta Psychiatr Scand 2004;110:408-15 «PMID: 15521824»PubMed
  233. Drabick DA, Gadow KD, Sprafkin J. Co-occurrence of conduct disorder and depression in a clinic-based sample of boys with ADHD. J Child Psychol Psychiatry 2006;47:766-74 «PMID: 16898990»PubMed
  234. Ostrander R, Herman KC. Potential cognitive, parenting, and developmental mediators of the relationship between ADHD and depression. J Consult Clin Psychol 2006;74:89-98 «PMID: 16551146»PubMed
  235. Diler RS, Daviss WB, Lopez A ym. Differentiating major depressive disorder in youths with attention deficit hyperactivity disorder. J Affect Disord 2007;102:125-30 «PMID: 17276513»PubMed
  236. Tamminen T. [Childhood depression]. Duodecim 2010;126:627-33 «PMID: 20597313»PubMed
  237. Meinzer MC, Lewinsohn PM, Pettit JW ym. Attention-deficit/hyperactivity disorder in adolescence predicts onset of major depressive disorder through early adulthood. Depress Anxiety 2013;30:546-53 «PMID: 23424020»PubMed
  238. Remschmidt H, Global ADHD Working Group.. Global consensus on ADHD/HKD. Eur Child Adolesc Psychiatry 2005;14:127-37 «PMID: 15959658»PubMed
  239. Lee MJ, Yang KC, Shyu YC ym. Attention-deficit hyperactivity disorder, its treatment with medication and the probability of developing a depressive disorder: A nationwide population-based study in Taiwan. J Affect Disord 2016;189:110-7 «PMID: 26433758»PubMed
  240. van Hulzen KJ, Scholz CJ, Franke B ym. Genetic Overlap Between Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Bipolar Disorder: Evidence From Genome-wide Association Study Meta-analysis. Biol Psychiatry 2016;: «PMID: 27890468»PubMed
  241. Kowatch RA, Fristad M, Birmaher B ym. Treatment guidelines for children and adolescents with bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:213-35 «PMID: 15725966»PubMed
  242. Frías Á, Palma C, Farriols N. Comorbidity in pediatric bipolar disorder: prevalence, clinical impact, etiology and treatment. J Affect Disord 2015;174:378-89 «PMID: 25545605»PubMed
  243. DelBello MP, Soutullo CA, Hendricks W ym. Prior stimulant treatment in adolescents with bipolar disorder: association with age at onset. Bipolar Disord 2001;3:53-7 «PMID: 11333062»PubMed
  244. Jerrell JM, McIntyre RS, Park YM. Correlates of incident bipolar disorder in children and adolescents diagnosed with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Clin Psychiatry 2014;75:e1278-83 «PMID: 25470092»PubMed
  245. Tillman R, Geller B. Controlled study of switching from attention-deficit/hyperactivity disorder to a prepubertal and early adolescent bipolar I disorder phenotype during 6-year prospective follow-up: rate, risk, and predictors. Dev Psychopathol 2006;18:1037-53 «PMID: 17064428»PubMed
  246. Perugi G, Vannucchi G. The use of stimulants and atomoxetine in adults with comorbid ADHD and bipolar disorder. Expert Opin Pharmacother 2015;16:2193-204 «PMID: 26364896»PubMed
  247. Pataki C, Carlson GA. The comorbidity of ADHD and bipolar disorder: any less confusion? Curr Psychiatry Rep 2013;15:372 «PMID: 23712723»PubMed
  248. Scheffer RE, Kowatch RA, Carmody T ym. Randomized, placebo-controlled trial of mixed amphetamine salts for symptoms of comorbid ADHD in pediatric bipolar disorder after mood stabilization with divalproex sodium. Am J Psychiatry 2005;162:58-64 «PMID: 15625202»PubMed
  249. Hah M, Chang K. Atomoxetine for the treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children and adolescents with bipolar disorders. J Child Adolesc Psychopharmacol 2005;15:996-1004 «PMID: 16379520»PubMed
  250. Findling RL, Short EJ, McNamara NK ym. Methylphenidate in the treatment of children and adolescents with bipolar disorder and attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1445-53 «PMID: 18049294»PubMed
  251. Chang K, Nayar D, Howe M ym. Atomoxetine as an adjunct therapy in the treatment of co-morbid attention-deficit/hyperactivity disorder in children and adolescents with bipolar I or II disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2009;19:547-51 «PMID: 19877979»PubMed
  252. Viktorin A, Rydén E, Thase ME ym. The Risk of Treatment-Emergent Mania With Methylphenidate in Bipolar Disorder. Am J Psychiatry 2017;174:341-348 «PMID: 27690517»PubMed
  253. Biederman J, Ball SW, Monuteaux MC ym. Are girls with ADHD at risk for eating disorders? Results from a controlled, five-year prospective study. J Dev Behav Pediatr 2007;28:302-7 «PMID: 17700082»PubMed
  254. Biederman J, Petty CR, Monuteaux MC ym. Adult psychiatric outcomes of girls with attention deficit hyperactivity disorder: 11-year follow-up in a longitudinal case-control study. Am J Psychiatry 2010;167:409-17 «PMID: 20080984»PubMed
  255. Surman CB, Randall ET, Biederman J. Association between attention-deficit/hyperactivity disorder and bulimia nervosa: analysis of 4 case-control studies. J Clin Psychiatry 2006;67:351-4 «PMID: 16649819»PubMed
  256. Levin RL, Rawana JS. Attention-deficit/hyperactivity disorder and eating disorders across the lifespan: A systematic review of the literature. Clin Psychol Rev 2016;50:22-36 «PMID: 27693587»PubMed
  257. Waring ME, Lapane KL. Overweight in children and adolescents in relation to attention-deficit/hyperactivity disorder: results from a national sample. Pediatrics 2008;122:e1-6 «PMID: 18595954»PubMed
  258. Chen AY, Kim SE, Houtrow AJ ym. Prevalence of obesity among children with chronic conditions. Obesity (Silver Spring) 2010;18:210-3 «PMID: 19521350»PubMed
  259. Cortese S, Moreira-Maia CR, St Fleur D ym. Association Between ADHD and Obesity: A Systematic Review and Meta-Analysis. Am J Psychiatry 2016;173:34-43 «PMID: 26315982»PubMed
  260. Dalsgaard S, Mortensen PB, Frydenberg M ym. Association between Attention-Deficit Hyperactivity Disorder in childhood and schizophrenia later in adulthood. Eur Psychiatry 2014;29:259-63 «PMID: 24016863»PubMed
  261. Mulet B, Valero J, Gutiérrez-Zotes A ym. Sustained and selective attention deficits as vulnerability markers to psychosis. Eur Psychiatry 2007;22:171-6 «PMID: 17127037»PubMed
  262. Mosholder AD, Gelperin K, Hammad TA ym. Hallucinations and other psychotic symptoms associated with the use of attention-deficit/hyperactivity disorder drugs in children. Pediatrics 2009;123:611-6 «PMID: 19171629»PubMed
  263. Ross RG. Psychotic and manic-like symptoms during stimulant treatment of attention deficit hyperactivity disorder. Am J Psychiatry 2006;163:1149-52 «PMID: 16816217»PubMed
  264. Man KK, Coghill D, Chan EW ym. Methylphenidate and the risk of psychotic disorders and hallucinations in children and adolescents in a large health system. Transl Psychiatry 2016;6:e956 «PMID: 27845780»PubMed
  265. Harstad E, Levy S, Committee on Substance Abuse.. Attention-deficit/hyperactivity disorder and substance abuse. Pediatrics 2014;134:e293-301 «PMID: 24982106»PubMed
  266. Charach A, Yeung E, Climans T ym. Childhood attention-deficit/hyperactivity disorder and future substance use disorders: comparative meta-analyses. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2011;50:9-21 «PMID: 21156266»PubMed
  267. Erskine HE, Norman RE, Ferrari AJ ym. Long-Term Outcomes of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Conduct Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:841-50 «PMID: 27663939»PubMed
  268. Dalsgaard S, Mortensen PB, Frydenberg M ym. ADHD, stimulant treatment in childhood and subsequent substance abuse in adulthood - a naturalistic long-term follow-up study. Addict Behav 2014;39:325-8 «PMID: 24090624»PubMed
  269. Cunill R, Castells X, Tobias A ym. Pharmacological treatment of attention deficit hyperactivity disorder with co-morbid drug dependence. J Psychopharmacol 2015;29:15-23 «PMID: 25142405»PubMed
  270. Humphreys KL, Eng T, Lee SS. Stimulant medication and substance use outcomes: a meta-analysis. JAMA Psychiatry 2013;70:740-9 «PMID: 23754458»PubMed
  271. Lastensuojelulaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
  272. Schoenfelder EN, Faraone SV, Kollins SH. Stimulant treatment of ADHD and cigarette smoking: a meta-analysis. Pediatrics 2014;133:1070-80 «PMID: 24819571»PubMed
  273. McDermott S, Mani S, Krishnaswami S. A population-based analysis of specific behaviour problems associated with childhood seizures. J Epilepsy 1995;8:110-8
  274. Dunn DW, Austin JK, Harezlak J ym. ADHD and epilepsy in childhood. Dev Med Child Neurol 2003;45:50-4 «PMID: 12549755»PubMed
  275. Bechtel N, Weber P. Attention problems in children with epilepsy. How is the long-term outcome? Eur J Paediatr Neurol 2015;19:383-5 «PMID: 25604809»PubMed
  276. Hesdorffer DC, Ludvigsson P, Olafsson E ym. ADHD as a risk factor for incident unprovoked seizures and epilepsy in children. Arch Gen Psychiatry 2004;61:731-6 «PMID: 15237085»PubMed
  277. Parisi P, Moavero R, Verrotti A ym. Attention deficit hyperactivity disorder in children with epilepsy. Brain Dev 2010;32:10-6 «PMID: 19369016»PubMed
  278. Reilly CJ. Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in childhood epilepsy. Res Dev Disabil 2011;32:883-93 «PMID: 21310586»PubMed
  279. Antshel KM, Phillips MH, Gordon M ym. Is ADHD a valid disorder in children with intellectual delays? Clin Psychol Rev 2006;26:555-72 «PMID: 16687197»PubMed
  280. Deutsch CK, Dube WV, McIlvane WJ. Attention deficits, Attention-Deficit Hyperactivity Disorder, and intellectual disabilities. Dev Disabil Res Rev 2008;14:285-92 «PMID: 19072752»PubMed
  281. Freeman NC, Gray KM, Taffe JR ym. Development of a New Attention Rating Scale for Children With Intellectual Disability: The Scale of Attention in Intellectual Disability (SAID). Am J Intellect Dev Disabil 2015;120:91-109 «PMID: 25715180»PubMed
  282. Freeman NC, Gray KM, Taffe JR ym. A cross-syndrome evaluation of a new attention rating scale: The Scale of Attention in Intellectual Disability. Res Dev Disabil 2016;57:18-28 «PMID: 27348856»PubMed
  283. Handen BL, Feldman H, Gosling A ym. Adverse side effects of methylphenidate among mentally retarded children with ADHD. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1991;30:241-5 «PMID: 2016228»PubMed
  284. Spencer TJ, Biederman J, Mick E. Attention-deficit/hyperactivity disorder: diagnosis, lifespan, comorbidities, and neurobiology. Ambul Pediatr 2007;7:73-81 «PMID: 17261486»PubMed
  285. Kessler RC, Green JG, Adler LA ym. Structure and diagnosis of adult attention-deficit/hyperactivity disorder: analysis of expanded symptom criteria from the Adult ADHD Clinical Diagnostic Scale. Arch Gen Psychiatry 2010;67:1168-78 «PMID: 21041618»PubMed
  286. Biederman J, Petty CR, Evans M ym. How persistent is ADHD? A controlled 10-year follow-up study of boys with ADHD. Psychiatry Res 2010;177:299-304 «PMID: 20452063»PubMed
  287. Lee LC, Harrington RA, Chang JJ ym. Increased risk of injury in children with developmental disabilities. Res Dev Disabil 2008;29:247-55 «PMID: 17582739»PubMed
  288. Palili A, Kolaitis G, Vassi I ym. Inattention, hyperactivity, impulsivity--epidemiology and correlations: a nationwide greek study from birth to 18 years. J Child Neurol 2011;26:199-204 «PMID: 20921568»PubMed
  289. Garzon DL, Huang H, Todd RD. Do attention deficit/hyperactivity disorder and oppositional defiant disorder influence preschool unintentional injury risk? Arch Psychiatr Nurs 2008;22:288-96 «PMID: 18809121»PubMed
  290. Erskine HE, Norman RE, Ferrari AJ ym. Long-Term Outcomes of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Conduct Disorder: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:841-50 «PMID: 27663939»PubMed
  291. Schwebel DC, Speltz ML, Jones K ym. Unintentional injury in preschool boys with and without early onset of disruptive behavior. J Pediatr Psychol 2002;27:727-37 «PMID: 12403863»PubMed
  292. Schwebel DC, Hodgens JB, Sterling S. How mothers parent their children with behavior disorders: implications for unintentional injury risk. J Safety Res 2006;37:167-73 «PMID: 16674977»PubMed
  293. Fischer M, Barkley RA, Smallish L ym. Hyperactive children as young adults: driving abilities, safe driving behavior, and adverse driving outcomes. Accid Anal Prev 2007;39:94-105 «PMID: 16919226»PubMed
  294. Wilens TE, Adamson J, Monuteaux MC ym. Effect of prior stimulant treatment for attention-deficit/hyperactivity disorder on subsequent risk for cigarette smoking and alcohol and drug use disorders in adolescents. Arch Pediatr Adolesc Med 2008;162:916-21 «PMID: 18838643»PubMed
  295. Mannuzza S, Klein RG, Truong NL ym. Age of methylphenidate treatment initiation in children with ADHD and later substance abuse: prospective follow-up into adulthood. Am J Psychiatry 2008;165:604-9 «PMID: 18381904»PubMed
  296. Sihvola E, Rose RJ, Dick DM ym. Prospective relationships of ADHD symptoms with developing substance use in a population-derived sample. Psychol Med 2011;41:2615-23 «PMID: 21733216»PubMed
  297. Fatséas M, Hurmic H, Serre F ym. Addiction severity pattern associated with adult and childhood Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) in patients with addictions. Psychiatry Res 2016;246:656-662 «PMID: 27842945»PubMed
  298. Stein DS, Blum NJ, Barbaresi WJ. Developmental and behavioral disorders through the life span. Pediatrics 2011;128:364-73 «PMID: 21768324»PubMed
  299. Mordre M, Groholt B, Sandstad B ym. The impact of ADHD symptoms and global impairment in childhood on working disability in mid-adulthood: a 28-year follow-up study using official disability pension records in a high-risk in-patient population. BMC Psychiatry 2012;12:174 «PMID: 23083209»PubMed
  300. Seidman LJ, Biederman J, Weber W ym. Neuropsychological function in adults with attention-deficit hyperactivity disorder. Biol Psychiatry 1998;44:260-8 «PMID: 9715357»PubMed
  301. Krauss MR, Russell RK, Powers TE ym. Accession standards for attention-deficit/hyperactivity disorder: a survival analysis of military recruits, 1995-2000. Mil Med 2006;171:99-102 «PMID: 16578975»PubMed
  302. Hess DW, Kennedy CH, Hardin RA, Kupke T. Attention deficit/hyperactivity disorder and learning disorders. In Military neuropsychology (pp.199-226). Eds Kennedy C, Moore JL New York, NY, US, Springler publishing books 2010.
  303. Friedman LS, Blaschke GS, Klam WP ym. ADHD, medication, and the military service: a pediatrician's dilemma. J Dev Behav Pediatr 2006;27:141-4 «PMID: 16682880»PubMed
  304. Terveystarkastusohje 2012. Puolustusvoimat. Saatavana http://www.terveysportti.fi, http://www.puolustusvoimat.fi
  305. Mohr-Jensen C, Steinhausen HC. A meta-analysis and systematic review of the risks associated with childhood attention-deficit hyperactivity disorder on long-term outcome of arrests, convictions, and incarcerations. Clin Psychol Rev 2016;48:32-42 «PMID: 27390061»PubMed
  306. Lichtenstein P, Halldner L, Zetterqvist J ym. Medication for attention deficit-hyperactivity disorder and criminality. N Engl J Med 2012;367:2006-14 «PMID: 23171097»PubMed
  307. Sourander A, Elonheimo H, Niemela S ym. Childhood predictors of male criminality: a prospective population-based follow-up study from age 8 to late adolescence. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:578-86 «PMID: 16670652»PubMed
  308. Danckaerts M, Sonuga-Barke EJ, Banaschewski T ym. The quality of life of children with attention deficit/hyperactivity disorder: a systematic review. Eur Child Adolesc Psychiatry 2010;19:83-105 «PMID: 19633992»PubMed
  309. Connor DF, Carlson GA, Chang KD ym. Juvenile maladaptive aggression: a review of prevention, treatment, and service configuration and a proposed research agenda. J Clin Psychiatry 2006;67:808-20 «PMID: 16841631»PubMed
  310. Prasad S, Harpin V, Poole L ym. A multi-centre, randomised, open-label study of atomoxetine compared with standard current therapy in UK children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Curr Med Res Opin 2007;23:379-94 «PMID: 17288692»PubMed
  311. A systematic review and economic model of the effectiveness and cost-effectiveness of methylphenidate, dexamfetamine and atomoxetine for the treatment of attention deficit hyperactivity disorder in children and adolescent. Database of Abstracts of Reviews of Effects 2015 Issue 2
  312. Adler LA, Dirks B, Deas PF ym. Lisdexamfetamine dimesylate in adults with attention-deficit/ hyperactivity disorder who report clinically significant impairment in executive function: results from a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychiatry 2013;74:694-702 «PMID: 23945447»PubMed
  313. Adler LA, Resnick S, Kunz M ym. Open-label trial of venlafaxine in adults with attention deficit disorder. Psychopharmacol Bull 1995;31:785-8 «PMID: 8851654»PubMed
  314. Adler LA, Goodman DW, Kollins SH ym. Double-blind, placebo-controlled study of the efficacy and safety of lisdexamfetamine dimesylate in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Clin Psychiatry 2008;69:1364-73 «PMID: 19012818»PubMed
  315. Algorta GP, Dodd AL, Stringaris A ym. Diagnostic efficiency of the SDQ for parents to identify ADHD in the UK: a ROC analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25:949-57 «PMID: 26762184»PubMed
  316. Amiri S, Farhang S, Ghoreishizadeh MA ym. Double-blind controlled trial of venlafaxine for treatment of adults with attention deficit/hyperactivity disorder. Hum Psychopharmacol 2012;27:76-81 «PMID: 22252909»PubMed
  317. APA 2000. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Washington DC, 2000
  318. Arnold VK, Feifel D, Earl CQ ym. A 9-week, randomized, double-blind, placebo-controlled, parallel-group, dose-finding study to evaluate the efficacy and safety of modafinil as treatment for adults with ADHD. J Atten Disord 2014;18:133-44 «PMID: 22617860»PubMed
  319. Asherson P, Bushe C, Saylor K ym. Efficacy of atomoxetine in adults with attention deficit hyperactivity disorder: an integrated analysis of the complete database of multicenter placebo-controlled trials. J Psychopharmacol 2014;28:837-46 «PMID: 25035246»PubMed
  320. Banaschewski T, Gerlach M, Becker K ym. Trust, but verify. The errors and misinterpretations in the Cochrane analysis by O. J. Storebo and colleagues on the efficacy and safety of methylphenidate for the treatment of children and adolescents with ADHD. Z Kinder Jugendpsychiatr Psychother 2016;44:307-14 «PMID: 27270192»PubMed
  321. Biederman J, Fried R, Hammerness P ym. The effects of lisdexamfetamine dimesylate on driving behaviors in young adults with ADHD assessed with the Manchester driving behavior questionnaire. J Adolesc Health 2012;51:601-7 «PMID: 23174471»PubMed
  322. Biederman J, Melmed RD, Patel A ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of guanfacine extended release in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder. Pediatrics 2008;121:e73-84 «PMID: 18166547»PubMed
  323. Borg AM, Kaukonen P, Salmelin R ym. Reliability of the strengths and difficulties questionnaire among Finnish 4-9-year-old children. Nord J Psychiatry 2012;66:403-13 «PMID: 22397524»PubMed
  324. Bushe C, Day K, Reed V ym. A network meta-analysis of atomoxetine and osmotic release oral system methylphenidate in the treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in adult patients. J Psychopharmacol 2016;30:444-58 «PMID: 27005307»PubMed
  325. Bussing R, Fernandez M, Harwood M ym. Parent and teacher SNAP-IV ratings of attention deficit hyperactivity disorder symptoms: psychometric properties and normative ratings from a school district sample. Assessment 2008;15:317-28 «PMID: 18310593»PubMed
  326. Castells X, Ramos-Quiroga JA, Bosch R ym. Amphetamines for Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD007813 «PMID: 21678370»PubMed
  327. Castells X, Ramos-Quiroga JA, Rigau D ym. Efficacy of methylphenidate for adults with attention-deficit hyperactivity disorder: a meta-regression analysis. CNS Drugs 2011;25:157-69 «PMID: 21254791»PubMed
  328. Cerrillo-Urbina AJ, García-Hermoso A, Sánchez-López M ym. The effects of physical exercise in children with attention deficit hyperactivity disorder: a systematic review and meta-analysis of randomized control trials. Child Care Health Dev 2015;41:779-88 «PMID: 25988743»PubMed
  329. Chacko A, Feirsen N, Bedard AC ym. Cogmed Working Memory Training for youth with ADHD: a closer examination of efficacy utilizing evidence-based criteria. J Clin Child Adolesc Psychol 2013;42:769-83 «PMID: 23668397»PubMed
  330. Clay TH, Gualtieri CT, Evans RW ym. Clinical and neuropsychological effects of the novel antidepressant bupropion. Psychopharmacol Bull 1988;24:143-8 «PMID: 3133717»PubMed
  331. Coates J, Taylor JA, Sayal K. Parenting Interventions for ADHD: A Systematic Literature Review and Meta-Analysis. J Atten Disord 2015;19:831-43 «PMID: 24915737»PubMed
  332. Conners CK, Casat CD, Gualtieri CT ym. Bupropion hydrochloride in attention deficit disorder with hyperactivity. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1996;35:1314-21 «PMID: 8885585»PubMed
  333. Connor DF, Findling RL, Kollins SH ym. Effects of guanfacine extended release on oppositional symptoms in children aged 6-12 years with attention-deficit hyperactivity disorder and oppositional symptoms: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. CNS Drugs 2010;24:755-68 «PMID: 20806988»PubMed
  334. Cortese S, Ferrin M, Brandeis D ym. Cognitive training for attention-deficit/hyperactivity disorder: meta-analysis of clinical and neuropsychological outcomes from randomized controlled trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:164-74 «PMID: 25721181»PubMed
  335. Cortese S, Ferrin M, Brandeis D ym. Neurofeedback for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: Meta-Analysis of Clinical and Neuropsychological Outcomes From Randomized Controlled Trials. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2016;55:444-55 «PMID: 27238063»PubMed
  336. Cowley B, Holmström É, Juurmaa K ym. Computer Enabled Neuroplasticity Treatment: A Clinical Trial of a Novel Design for Neurofeedback Therapy in Adult ADHD. Front Hum Neurosci 2016;10:205 «PMID: 27242472»PubMed
  337. Daley D, van der Oord S, Ferrin M ym. Behavioral interventions in attention-deficit/hyperactivity disorder: a meta-analysis of randomized controlled trials across multiple outcome domains. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2014;53:835-47, 847.e1-5 «PMID: 25062591»PubMed
  338. Daviss WB, Patel NC, Robb AS ym. Clonidine for attention-deficit/hyperactivity disorder: II. ECG changes and adverse events analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47:189-98 «PMID: 18182964»PubMed
  339. Den Heijer AE, Groen Y, Tucha L ym. Sweat it out? The effects of physical exercise on cognition and behavior in children and adults with ADHD: a systematic literature review. J Neural Transm (Vienna) 2017;124:3-26 «PMID: 27400928»PubMed
  340. Dovis S, van Rentergem JA, Huizenga HM. Does Cogmed Working Memory Training Really Improve Inattention in Daily Life? A Reanalysis. PLoS ONE 2015;10:e85992
  341. DuPaul G, Eckert TL, Vilardo B. The effects of school-based interventions for attention deficit hyperactivity disorder: A meta-analysis 1996 – 2010. Sch Psych Rev 2012;41:387-412
  342. DuPaul GJ, Eckert TL. The effects of school-based interventions for attention deficit hyperactivity disorder: A meta-analysis. Sch Psych Rev 1997;26:5-27
  343. Dupaul GJ, Weyandt LL, Rossi JS ym. Double-blind, placebo-controlled, crossover study of the efficacy and safety of lisdexamfetamine dimesylate in college students with ADHD. J Atten Disord 2012;16:202-20 «PMID: 22166471»PubMed
  344. Emilsson B, Gudjonsson G, Sigurdsson JF ym. Cognitive behaviour therapy in medication-treated adults with ADHD and persistent symptoms: a randomized controlled trial. BMC Psychiatry 2011;11:116 «PMID: 21787431»PubMed
  345. Epstein T, Patsopoulos NA, Weiser M. WITHDRAWN: Immediate-release methylphenidate for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD005041 «PMID: 27228176»PubMed
  346. Fabiano GA, Pelham WE Jr, Coles EK ym. A meta-analysis of behavioral treatments for attention-deficit/hyperactivity disorder. Clin Psychol Rev 2009;29:129-40 «PMID: 19131150»PubMed
  347. Findling RL, Schwartz MA, Flannery DJ ym. Venlafaxine in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: an open clinical trial. J Clin Psychiatry 1996;57:184-9 «PMID: 8626348»PubMed
  348. Gau SS, Lin CH, Hu FC ym. Psychometric properties of the Chinese version of the Swanson, Nolan, and Pelham, Version IV Scale-Teacher Form. J Pediatr Psychol 2009;34:850-61 «PMID: 19074488»PubMed
  349. Gau SS, Shang CY, Liu SK ym. Psychometric properties of the Chinese version of the Swanson, Nolan, and Pelham, version IV scale - parent form. Int J Methods Psychiatr Res 2008;17:35-44 «PMID: 18286459»PubMed
  350. Gillies D, Sinn JKh, Lad SS ym. Polyunsaturated fatty acids (PUFA) for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD007986 «PMID: 22786509»PubMed
  351. Goodman R. Psychometric properties of the strengths and difficulties questionnaire. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40:1337-45 «PMID: 11699809»PubMed
  352. Grassmann V, Alves MV, Santos-Galduróz RF ym. Possible Cognitive Benefits of Acute Physical Exercise in Children With ADHD: A Systematic Review. J Atten Disord 2014
  353. Habel LA, Cooper WO, Sox CM ym. ADHD medications and risk of serious cardiovascular events in young and middle-aged adults. JAMA 2011;306:2673-83 «PMID: 22161946»PubMed
  354. Hamedi M, Mohammdi M, Ghaleiha A ym. Bupropion in adults with Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: a randomized, double-blind study. Acta Med Iran 2014;52:675-80 «PMID: 25325205»PubMed
  355. Hedges D, Reimherr FW, Rogers A ym. An open trial of venlafaxine in adult patients with attention deficit hyperactivity disorder. Psychopharmacol Bull 1995;31:779-83 «PMID: 8851653»PubMed
  356. Higgins JP, Altman DG, Gøtzsche PC ym. The Cochrane Collaboration's tool for assessing risk of bias in randomised trials. BMJ 2011;343:d5928 «PMID: 22008217»PubMed
  357. Higgins JPT, Green S. The Cochrane Collaboration tool for assessing risk of bias. In: Higgins JPT, Green S (toim.) Cochrane Handbook for Systematic Reviews of interventions Version 5.1.0
  358. Hoekstra PJ, Buitelaar JK. Response to: The evidence base of methylphenidate for children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder is in fact flawed. Eur Child Adolesc Psychiatry 2016;25:1039-40 «PMID: 27143179»PubMed
  359. Inoue Y, Ito K, Kita Y ym. Psychometric properties of Japanese version of the Swanson, Nolan, and Pelham, version-IV Scale-Teacher Form: a study of school children in community samples. Brain Dev 2014;36:700-6 «PMID: 24075708»PubMed
  360. Jadad AR, Boyle M, Cunningham C ym. Treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder. Evid Rep Technol Assess (Summ) 1999;:i-viii, 1-341 «PMID: 10790990»PubMed
  361. Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the quality of reports of randomized clinical trials: is blinding necessary? Control Clin Trials 1996;17:1-12 «PMID: 8721797»PubMed
  362. Jain R, Segal S, Kollins SH ym. Clonidine extended-release tablets for pediatric patients with attention-deficit/hyperactivity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2011;50:171-9 «PMID: 21241954»PubMed
  363. Jämsä S, Klenberg L, Lahti-Nuuttila P, Hokkanen L. ADHD:n oireiden arviointi opettajan täyttämän kyselylomakkeen avulla. Psykologia 2015;50:324-41
  364. Kessler RC, Adler L, Ames M ym. The World Health Organization Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS): a short screening scale for use in the general population. Psychol Med 2005;35:245-56 «PMID: 15841682»PubMed
  365. Kessler RC, Adler LA, Gruber MJ ym. Validity of the World Health Organization Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS) Screener in a representative sample of health plan members. Int J Methods Psychiatr Res 2007;16:52-65 «PMID: 17623385»PubMed
  366. Kessler RC, Berglund P, Chiu WT ym. The US National Comorbidity Survey Replication (NCS-R): design and field procedures. Int J Methods Psychiatr Res 2004;13:69-92 «PMID: 15297905»PubMed
  367. King S, Griffin S, Hodges Z ym. A systematic review and economic model of the effectiveness and cost-effectiveness of methylphenidate, dexamfetamine and atomoxetine for the treatment of attention deficit hyperactivity disorder in children and adolescents. Health Technol Assess 2006;10:iii-iv, xiii-146 «PMID: 16796929»PubMed
  368. Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T, Lahti-Nuutila P, Korkman M. Kesky–Keskittymiskysely. Psykologien kustannus: Helsinki, 2010
  369. Kuperman S, Perry PJ, Gaffney GR ym. Bupropion SR vs. methylphenidate vs. placebo for attention deficit hyperactivity disorder in adults. Ann Clin Psychiatry 2001;13:129-34 «PMID: 11791949»PubMed
  370. Levin FR, Evans SM, Brooks DJ ym. Treatment of methadone-maintained patients with adult ADHD: double-blind comparison of methylphenidate, bupropion and placebo. Drug Alcohol Depend 2006;81:137-48 «PMID: 16102908»PubMed
  371. Li Y, Gao J, He S ym. An Evaluation on the Efficacy and Safety of Treatments for Attention Deficit Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents: a Comparison of Multiple Treatments. Mol Neurobiol 2016;: «PMID: 27738872»PubMed
  372. Lord J, Paisley S. The clinical effectiveness and cost-effectiveness of methylphenidate for hyperactivity in childhood. London: NICE, July 2000.
  373. Magnússon P, Smári J, Sigurdardóttir D ym. Validity of self-report and informant rating scales of adult ADHD symptoms in comparison with a semistructured diagnostic interview. J Atten Disord 2006;9:494-503 «PMID: 16481666»PubMed
  374. Maneeton N, Maneeton B, Srisurapanont M ym. Bupropion for adults with attention-deficit hyperactivity disorder: meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Psychiatry Clin Neurosci 2011;65:611-7 «PMID: 22176279»PubMed
  375. Maneeton N, Maneeton B, Suttajit S ym. Exploratory meta-analysis on lisdexamfetamine versus placebo in adult ADHD. Drug Des Devel Ther 2014;8:1685-93 «PMID: 25336914»PubMed
  376. Mayer K, Blume F, Wyckoff SN ym. Neurofeedback of slow cortical potentials as a treatment for adults with Attention Deficit-/Hyperactivity Disorder. Clin Neurophysiol 2016;127:1374-86 «PMID: 26684900»PubMed
  377. Micoulaud-Franchi JA, Geoffroy PA, Fond G ym. EEG neurofeedback treatments in children with ADHD: an updated meta-analysis of randomized controlled trials. Front Hum Neurosci 2014;8:906 «PMID: 25431555»PubMed
  378. Mulqueen JM, Bartley CA, Bloch MH. Meta-analysis: parental interventions for preschool ADHD. J Atten Disord 2015;19:118-24 «PMID: 24071773»PubMed
  379. Nigg JT, Lewis K, Edinger T ym. Meta-analysis of attention-deficit/hyperactivity disorder or attention-deficit/hyperactivity disorder symptoms, restriction diet, and synthetic food color additives. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:86-97.e8 «PMID: 22176942»PubMed
  380. Palumbo DR, Sallee FR, Pelham WE Jr ym. Clonidine for attention-deficit/hyperactivity disorder: I. Efficacy and tolerability outcomes. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47:180-8 «PMID: 18182963»PubMed
  381. Pettersson R, Söderström S, Nilsson KW. Diagnosing ADHD in Adults: An Examination of the Discriminative Validity of Neuropsychological Tests and Diagnostic Assessment Instruments. J Atten Disord 2015;: «PMID: 26681530»PubMed
  382. Punja S, Shamseer L, Hartling L ym. Amphetamines for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2016;2:CD009996 «PMID: 26844979»PubMed
  383. Rapport MD, Orban SA, Kofler MJ ym. Do programs designed to train working memory, other executive functions, and attention benefit children with ADHD? A meta-analytic review of cognitive, academic, and behavioral outcomes. Clin Psychol Rev 2013;33:1237-52 «PMID: 24120258»PubMed
  384. Reimherr FW, Hedges DW, Strong RE ym. Bupropion SR in adults with ADHD: a short-term, placebo-controlled trial. Neuropsychiatr Dis Treat 2005;1:245-51 «PMID: 18568102»PubMed
  385. Rojas NL, Chan E. Old and new controversies in the alternative treatment of attention-deficit hyperactivity disorder. Ment Retard Dev Disabil Res Rev 2005;11:116-30 «PMID: 15977318»PubMed
  386. Ruggiero S, Clavenna A, Reale L ym. Guanfacine for attention deficit and hyperactivity disorder in pediatrics: a systematic review and meta-analysis. Eur Neuropsychopharmacol 2014;24:1578-90 «PMID: 25156577»PubMed
  387. Sallee FR, McGough J, Wigal T ym. Guanfacine extended release in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: a placebo-controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2009;48:155-65 «PMID: 19106767»PubMed
  388. Schelleman H, Bilker WB, Kimmel SE ym. Amphetamines, atomoxetine and the risk of serious cardiovascular events in adults. PLoS One 2013;8:e52991 «PMID: 23382829»PubMed
  389. Schelleman H, Bilker WB, Kimmel SE ym. Methylphenidate and risk of serious cardiovascular events in adults. Am J Psychiatry 2012;169:178-85 «PMID: 22318795»PubMed
  390. Schwartz S, Correll CU. Efficacy and safety of atomoxetine in children and adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: results from a comprehensive meta-analysis and metaregression. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2014;53:174-87 «PMID: 24472252»PubMed
  391. Shukla VK, Otten N. Assessment of attention deficit/hyperactivity disorder therapy: a Canadian perspective. Ottawa: CCOHTA 1999.
  392. Singer HS, Brown J, Quaskey S ym. The treatment of attention-deficit hyperactivity disorder in Tourette's syndrome: a double-blind placebo-controlled study with clonidine and desipramine. Pediatrics 1995;95:74-81 «PMID: 7770313»PubMed
  393. Sonuga-Barke EJ, Brandeis D, Cortese S ym. Nonpharmacological interventions for ADHD: systematic review and meta-analyses of randomized controlled trials of dietary and psychological treatments. Am J Psychiatry 2013;170:275-89 «PMID: 23360949»PubMed
  394. Spencer-Smith M, Klingberg T. Benefits of a working memory training program for inattention in daily life: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2015;10:e0119522 «PMID: 25793607»PubMed
  395. Stone LL, Otten R, Engels RC ym. Psychometric properties of the parent and teacher versions of the strengths and difficulties questionnaire for 4- to 12-year-olds: a review. Clin Child Fam Psychol Rev 2010;13:254-74 «PMID: 20589428»PubMed
  396. Storebø OJ, Ramstad E, Krogh HB ym. Methylphenidate for children and adolescents with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009885 «PMID: 26599576»PubMed
  397. Stuhec M, Munda B, Svab V ym. Comparative efficacy and acceptability of atomoxetine, lisdexamfetamine, bupropion and methylphenidate in treatment of attention deficit hyperactivity disorder in children and adolescents: a meta-analysis with focus on bupropion. J Affect Disord 2015;178:149-59 «PMID: 25813457»PubMed
  398. Su YE, Wang H, Geng YG ym. Parent Ratings of ADHD Symptoms in Chinese Urban Schoolchildren: Assessment With the Chinese ADHD Rating Scale-IV: Home Version. J Atten Disord 2015;19:1022-33 «PMID: 23142853»PubMed
  399. Szomlaiski N, Dyrborg J, Rasmussen H ym. Validity and clinical feasibility of the ADHD rating scale (ADHD-RS) A Danish Nationwide Multicenter Study. Acta Paediatr 2009;98:397-402 «PMID: 18775056»PubMed
  400. Takayanagi N, Yoshida S, Yasuda S ym. Psychometric properties of the Japanese ADHD-RS in preschool children. Res Dev Disabil 2016;55:268-78 «PMID: 27164481»PubMed
  401. Taylor FB, Russo J. Comparing guanfacine and dextroamphetamine for the treatment of adult attention-deficit/hyperactivity disorder. J Clin Psychopharmacol 2001;21:223-8 «PMID: 11270920»PubMed
  402. Taylor FB, Russo J. Efficacy of modafinil compared to dextroamphetamine for the treatment of attention deficit hyperactivity disorder in adults. J Child Adolesc Psychopharmacol 2000;10:311-20 «PMID: 11191692»PubMed
  403. Tourette's Syndrome Study Group. Treatment of ADHD in children with tics: a randomized controlled trial. Neurology 2002;58:527-36 «PMID: 11865128»PubMed
  404. Van der Oord S, Prins PJ, Oosterlaan J ym. Efficacy of methylphenidate, psychosocial treatments and their combination in school-aged children with ADHD: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2008;28:783-800 «PMID: 18068284»PubMed
  405. Weisler R, Young J, Mattingly G ym. Long-term safety and effectiveness of lisdexamfetamine dimesylate in adults with attention-deficit/ hyperactivity disorder. CNS Spectr 2009;14:573-85 «PMID: 20095369»PubMed
  406. Verbeeck W, Tuinier S, Bekkering GE. Antidepressants in the treatment of adult attention-deficit hyperactivity disorder: a systematic review. Adv Ther 2009;26:170-84 «PMID: 19238340»PubMed
  407. Vidal R, Castells J, Richarte V ym. Group therapy for adolescents with attention-deficit/hyperactivity disorder: a randomized controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:275-82 «PMID: 25791144»PubMed
  408. Wigal T, Brams M, Gasior M ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover study of the efficacy and safety of lisdexamfetamine dimesylate in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: novel findings using a simulated adult workplace environment design. Behav Brain Funct 2010;6:34 «PMID: 20576091»PubMed
  409. Wilens TE, Haight BR, Horrigan JP ym. Bupropion XL in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: a randomized, placebo-controlled study. Biol Psychiatry 2005;57:793-801 «PMID: 15820237»PubMed
  410. Wilens TE, Robertson B, Sikirica V ym. A Randomized, Placebo-Controlled Trial of Guanfacine Extended Release in Adolescents With Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:916-25.e2 «PMID: 26506582»PubMed
  411. Wilens TE, Spencer TJ, Biederman J ym. A controlled clinical trial of bupropion for attention deficit hyperactivity disorder in adults. Am J Psychiatry 2001;158:282-8 «PMID: 11156812»PubMed
  412. Wolraich ML, Wilson DB, White JW. The effect of sugar on behavior or cognition in children. A meta-analysis. JAMA 1995;274:1617-21 «PMID: 7474248»PubMed
  413. Wood DR, Reimherr FW, Wender PH ym. Diagnosis and treatment of minimal brain dysfunction in adults: a preliminary report. Arch Gen Psychiatry 1976;33:1453-60 «PMID: 793563»PubMed
  414. Zhang S, Faries DE, Vowles M ym. ADHD Rating Scale IV: psychometric properties from a multinational study as a clinician-administered instrument. Int J Methods Psychiatr Res 2005;14:186-201 «PMID: 16395872»PubMed
  415. Zwi M, Jones H, Thorgaard C ym. Parent training interventions for Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) in children aged 5 to 18 years. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD003018 «PMID: 22161373»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50061 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

ASRS-lomake aikuisten ADHD:n seulonnassa

ASRS-lomakkeen 6 kysymyksen seulaosio soveltuu aikuisten ADHD:n seulontaan.

A

Atomoksetiini lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Atomoksetiini vähentää ainakin lyhytkestoisessa (alle puolen vuoden) hoidossa ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuusoireita lapsilla ja nuorilla lumelääkkeeseen verrattuna.

A

Atomoksetiinin haittavaikutukset lapsilla ja nuorilla

Atomoksetiinin haittavaikutukset lyhytkestoisessa hoidossa lapsilla ja nuorilla ovat tavallisia mutta yleensä lieviä.

A

Deks- ja lisdeksamfetamiini lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Deks- ja lisdeksamfetamiini vähentävät ADHD:n oireita lapsilla ja nuorilla lumelääkkeeseen verrattuna.

A

Deksamfetamiini, lisdeksamfetamiini ja amfetamiinisuolojen seos aikuisten ADHD:n lyhytaikaisessa, alle puolen vuoden kestoisessa hoidossa

Deksamfetamiini, lisdeksamfetamiini ja amfetamiinisuolojen seos vähentävät ADHD:n oireita aikuisilla enemmän kuin lumelääke alle puolen vuoden kestoisessa hoidossa.

A

Guanfasiini lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Guanfasiini vähentää lyhytkestoisessa hoidossa ADHD:n oireita lapsilla ja nuorilla, mutta tutkimuksia pitkäaikaisesta käytöstä ei ole.

A

Metyylifenidaatti ADHD:n hoidossa aikuisilla

Metyylifenidaatti (MPH) vähentää ADHD:n oireita aikuisilla enemmän kuin lumelääke.

A

Metyylifenidaatti lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Metyylifenidaatti (MPH) vähentää ADHD:n tarkkaamattomuus-, impulsiivisuus- ja yliaktiivisuus-oireita lapsilla ja nuorilla.

A

SDQ-kyselylomake lasten ADHD:n diagnostiikan apuna

”Vahvuudet ja vaikeudet” eli Strengths and Difficulties Questionnaire -kyselylomake (SDQ) soveltuu lasten psyykkisten häiriöiden ja ADHD-oireiden seulontaan.

A

Stimulanttien haittavaikutukset lapsilla ja nuorilla

Metyylifenidaatin ja amfetamiinien haittavaikutukset ADHD:n lyhytkestoisessa hoidossa lapsilla ja nuorilla ovat tavallisia mutta yleensä lieviä.

B

ADHD-lääkkeiden vakavat kardiovaskulaariset haittavaikutukset

Atomoksetiinin, amfetamiinien tai metyylifenidaatin käyttö ADHD:n hoitoon ei ilmeisesti lisää vakavien sydänperäisten haittavaikutusten riskiä aikuisilla.

B

ADHD-RS-IV-kyselylomakkeen soveltuvuus lasten ja nuorten ADHD:n diagnosoinnissa

ADHD-RS-IV-kyselylomake ilmeisesti soveltuu lasten ja nuorten ADHD-oireiden kliiniseen diagnostiseen arviointiin.

B

Atomoksetiini ADHD:n hoidossa aikuisilla

Atomoksetiini ilmeisesti vähentää ADHD-oireita aikuisilla 6 kuukauden hoidossa.

B

Biopalautehoito (neurofeedback) lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

EEG-biopalautehoidolla ei ilmeisesti ole vaikutuksia lasten ja nuorten ADHD:n ydinoireisiin.

B

Klonidiini lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Klonidiini ilmeisesti vähentää ADHD:n oireita lapsilla ja nuorilla lyhytaikaisessa hoidossa.

B

Kognitiivis-behavioraalinen ryhmäpsykoterapia aikuisten ADHD:n hoidossa

Kognitiivis-behavioraaliset ryhmämuotoiset psykoterapiat ilmeisesti vähentävät itsearvioituja ADHD-oireita aikuisilla.

B

Koulussa toteutettavien psykososiaalisten tukitoimien vaikutukset ADHD-oireisten lasten toimintakykyyn

Koulussa toteutettavat käyttäytymishoitoihin perustuvat tukitoimet ilmeisesti parantavat toimintakykyä alakouluikäisillä ADHD-oireisilla lapsilla.

B

Käyttäytymisen ohjaus lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Käyttäytymisen ohjaus ilmeisesti vähentää ADHD:n oireita lapsilla ja nuorilla.

B

Monityydyttymättömät rasvahapot lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Monityydyttymättömät rasvahapot ovat ilmeisesti tehottomia ADHD:n hoidossa lapsilla ja nuorilla.

B

SNAP-IV-kyselylomakkeen soveltuvuus lasten ja nuorten ADHD:n diagnosointiin

SNAP-IV-kyselylomake (Swanson, Nolan, and Pelham Rating Scale-IV) ilmeisesti soveltuu käytettäväksi ADHD-oireiden diagnostisessa arvioinnissa lapsilla ja nuorilla.

B

Sokeria (sakkaroosia) rajoittava ruokavalio lasten ja nuorten ADHD-oireiden hoidossa

Sakkaroosin poistamisella ruokavaliosta ei ilmeisesti ole merkitystä lasten tai nuorten ADHD-oireiden hoidossa.

B

Tietokoneistetun työmuistiharjoittelun käyttö lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Tietokoneistetulla työmuistiharjoittelulla ei ilmeisesti ole vaikutuksia lasten ADHD:n oireisiin.

B

Vanhempainohjaus lasten ADHD:n ja sen liitännäisoireiden hoidossa

Strukturoitu vanhempainohjaus ilmeisesti vähentää lapsen ADHD-oireita ja parantaa vanhemman toimintakykyä.

C

ADHD:n lääkehoidon vaikutus päihteiden käyttöön potilailla, joilla on samanaikaisesti ADHD ja päihdehäiriö

ADHD:n lääkehoito ei vähentäne päihdekäyttöä potilailla, joilla on samanaikaisesti sekä ADHD että päihdehäiriö.

C

Bupropioni ADHD:n hoidossa aikuisilla

Bupropioni saattaa vähentää ADHD:n oireita aikuisilla enemmän kuin lumelääke lyhytaikaisessa, alle 3 kuukauden kestoisessa hoidossa.

C

Bupropioni lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Bupropionilla ei liene tehoa lasten ja nuorten ADHD-oireisiin.

C

EEG-biopalautehoito (neurofeedback) ADHD:n hoidossa aikuisilla

Aikuisilla EEG-biopalautehoidolla (neurofeedback) ei liene vaikutusta ADHD:n hoidossa, mutta tutkimustietoa ei ole riittävästi.

C

Keskittymiskyselyn soveltuvuus lasten ja nuorten ADHD:n diagnosoinnissa ja seulonnassa

Keskittymiskysely saattaa soveltua ADHD:n ja sen esiintymismuotojen diagnosoinnin apuvälineeksi lapsilla ja nuorilla.

C

Liikunta lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

6–10 viikon kestoinen säännöllinen aerobinen liikuntaharjoittelu saattaa vähentää ADHD:n keskeisiä oireita lapsilla ja nuorilla.

C

Lisdeksamfetamiini vähintään puoli vuotta kestävässä hoidossa aikuisten ADHD:ssa

Lisdeksamfetamiini saattaa vähentää ADHD:n oireita aikuisilla vähintään puolen vuoden kestoisessa hoidossa enemmän kuin lumelääke.

C

Modafiniili ADHD:n hoidossa aikuisilla

Modafiniili ei vähentäne ADHD:n oireita aikuisilla enempää kuin lumelääke lyhytaikaisen, korkeintaan 9 viikon kestoisen hoidon aikana. Pitkäaikaiskäytöstä ei ole tutkimustietoa.

C

Ruoka-ainerajoitukset lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Ruoka-ainerajoitukset saattavat vähentää ADHD-oireita osalla lapsista ja nuorista, mutta tutkimusnäyttöä ei ole riittävästi.

C

Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa vähentää nuorten ADHD-oireita.

D

Guanfasiini ADHD:n hoidossa aikuisilla

Guanfasiinin tehosta ADHD:n oireiden hoidossa aikuisilla ei ole riittävästi tutkimustietoa hoitosuosituksen antamiseksi.

D

Lisäaineeton ruokavalio lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa

Lisäaineiden poistaminen ruokavaliosta saattaa osalla lapsista vähentää ADHD-oireita, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Venlafaksiini ADHD:n hoidossa aikuisilla

Venlafaksiini ei lyhytaikaisessa, alle kahden kuukauden kestoisessa hoidossa näytä vähentävän aikuisten ADHD-oireita lumelääkettä enemmän, mutta luotettava tutkimusnäyttö asiasta puuttuu.

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot

ADHD aikuisella (video)

ADHD ja aivojen kuvantamistutkimukset

ADHD ja ASEBA-kyselylomakesarja (CBCL, TRF ja YSR)

ADHD ja autoilu

ADHD ja kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa ja nuoruudessa

ADHD ja keskittymiskysely Kesky

ADHD ja käyttäytymishoito

ADHD ja manian oireet lapsilla ja nuorilla

ADHD ja parisuhde

ADHD ja psykoottiset oireet lapsilla ja nuorilla

ADHD ja tapaturmariski

ADHD ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)

ADHD ja vertaistuki

ADHD ja Viivi-kyselylomake

ADHD Rating Scale IV -kyselylomakkeen käyttäminen

ADHD-diagnoosia varten tehtävä kliininen tutkimus lapsilla ja nuorilla

ADHD-hoidon kohdistaminen eri ikävaiheissa

ADHD-hoitojen vaikutus opilliseen suoriutumiseen ja koulunkäyntiin

ADHD-kysely Adult ADHD Self-Report Scale (ASRS)

ADHD-kyselylomakkeet WURS, BADDS ja BRIEF-A aikuisilla

ADHD-lääkevalmisteen valinta

ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski

ADHD:n diagnostisen arvion muistilista

ADHD:n eri tautiluokitusten mukaisten diagnostisten kriteerien vertailu

ADHD:n hoidossa käytettävät lääkkeet

ADHD:n hoitovasteeseen ja -myöntyvyyteen vaikuttavat tekijät

ADHD:n lääkehoito (video)

ADHD:n oireet aikuisuudessa ja ikääntyvillä

ADHD:n oireet lapsilla

ADHD:n oireet nuoruusikäisillä

ADHD:n psykososiaaliset hoidot (video)

ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää

ADHD:n yhteys rikollisuuteen

ADHD-oireiden diagnostista arviota varten tarvittavat tiedot

ADHD-oireiden hoito epilepsiaa sairastavalla lapsella

ADHD-oireiden seurantalista ja hoidonseurantalomake

ADHD-oireisiin vaikuttavat ympäristö- ja motivaatiotekijät

ADHD-oirekysely

ADHD-RS-oirekysely

ADHD-suosituksessa käytetyt tilastotieteelliset termit

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet ja ADHD

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden (ADHD:n) häiriön kriteerit ICD-10:n mukaan

Alle kouluikäisten lasten ADHD:n lääkehoito

Autismikirjon häiriöt ja niiden samanaikaisuus ADHD:n kanssa

Biopalautehoito (neurofeedback) ja ADHD

Diagnostiset haastattelut aikuisten ADHD:ssa

Epilepsia ADHD:n samanaikaissairautena ja erotusdiagnostiikassa

Erotusdiagnostiikka ADHD:ssa (ADHD, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus ja traumaperäinen stressihäiriö)

Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi

Kognitiivinen harjoittelu aikuisilla ADHD:ssa

Käytöshäiriöt ja ADHD

Lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöt ja ADHD

Lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa käytettyjä kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmiä

Lasten ja nuorten kognitiivinen käyttäytymisterapia

Masennusoireet ja niiden hoito ADHD:ssa lapsilla ja nuorilla

Mindfulness ADHD:n hoidossa

Muut psykososiaaliset hoidot aikuisilla, joilla on ADHD

Neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykologinen kuntoutus ja ADHD

Neuropsykologinen tutkimus ja ADHD

Oppimisvaikeudet ja ADHD

Ravitsemushoidot ja ADHD

Sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutus lapsen kehittymiseen ja ADHD-riskiin

SNAP-IV-kyselylomake ja ADHD

Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ-kysely) eli vahvuudet ja vaikeudet -kysely

Strukturoitu vanhempainohjaus ja ADHD

Suhteellisen iän yhteys ADHD-diagnoosiin

Syömishäiriöriski ADHD-diagnoosin saaneilla

Tavallisten haittavaikutusten ja yksilöllisten riskien huomiointi ADHD:n lääkehoidossa

Tic-häiriöt (nykimishäiriöt) ja ADHD

Tietokoneistettu työmuistiharjoittelu ja ADHD lapsilla ja nuorilla

Toiminnanohjauksen ongelmat ja ADHD

Toimintaterapia ADHD:n hoidossa

Unihäiriöt ja ADHD

Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toteutettavat ADHD-oireisten lasten ja nuorten tukitoimet

Äidin tupakoinnin vaikutus ADHD-riskiin

ADHD:n diagnostinen kaavio
ADHD:n hoitokaavio
Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortissa todetut 16–18-vuotiaiden ADHD-diagnosoitujen nuorten psykiatriset samanaikaishäiriöt

Muut versiot

Översättningen
PDF

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia