Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 01.10.2024 | Tila: Tulosta
Aihepiiri(t): Fysiatria, Kuntoutus, Käsikirurgia, Ortopedia ja traumatologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä
1.10.2024

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet ovat yleisiä, ja niiden pitkäaikaisennuste on hyvä. Sairauksien toistuminen on tavallista, mutta vain pieni osa tapauksista kroonistuu.
  • Potilasohjaus on keskeisessä roolissa hoidossa ja kuntoutuksessa.
  • Potilasohjauksen keskeinen viesti on rohkaisu yläraajan normaaliin käyttöön arjessa, kuormituksen kokonaismäärän hallinta ja omatoiminen harjoittelu, jonka määrää, kestoa ja intensiteettiä lisätään vähitellen.
  • Ks. ohjeet jännevaivojen harjoittelun toteuttamisesta «hoi50055e.pdf»6 ja ohje omahoitoon «hoi50055a.pdf»2. Kuvalliset potilasohjeet ja videot harjoitteista lateraaliseen tendinopatiaan (pdf «hoi50055b.pdf»4, video «Harjoitteet kyynärpään ulkosyrjän jännevaivoihin (lateraalinen tendinopatia) (video)»1), mediaaliseen tendinopatiaan (pdf «hoi50055c.pdf»5, video «Harjoitteet kyynärpään sisäsyrjän jännevaivoihin (mediaalinen tendinopatia) (video)»2) sekä video ylävartalon yleisestä voimaharjoittelusta «Ylävartalon yleinen voimaharjoittelu (video)»4.
  • Ks. ohje rannekanavaoireyhtymän omahoitoon «hoi50055f.pdf»1 ja kuvalliset ohjeet ja videot harjoitteista rannekanavaoireyhtymään (pdf «hoi50055d.pdf»3,video «Harjoitteet rannekanavaoireyhtymään (video)»3) sekä video ylävartalon yleisestä voimaharjoittelusta «Ylävartalon yleinen voimaharjoittelu (video)»4.
  • Hoito ja kuntoutus on pitkittyneissä ja toistuvissa tapauksissa moniammatillista (mukana vähintään fysioterapeutti ja lääkäri), ja sen toimijoiden tulisi tukea hoidon ja kuntoutuksen perusperiaatteita.
  • Hoidossa on tärkeää huomioida työperäisten, yksilöllisten ja vapaa-ajan riskitekijöiden kasautuminen ja etsiä keinoja riskitekijöiden vähentämiseen.
    • Tärkeimpiä rasituksen riskitekijöitä ovat käden voimankäyttö, työliikkeiden toistuvuus ja ranteen taipuneet asennot.
    • Tupakointi on merkittävin yksilöllinen vaikutettavissa oleva riskitekijä.
  • Kivun lääkehoidon ensisijainen vaihtoehto ovat paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet.
  • Kyynärpään tendinopatioiden hoitoon ei ensisijaisesti suositella pistoshoitoja.
  • Ahtauttavassa jännetuppitulehduksessa (de Quervain ja napsusormi) kortikosteroidiruiskehoito on kuormituksen vähentämisen jälkeen ensisijainen hoito. Leikkaushoitoa harkitaan, jos konservatiivinen hoito ei tuota tulosta.
  • Rannekanavaoireyhtymässä yölastoitus on ensisijainen hoito. Rannekanavaoireyhtymässä voidaan harkita kortikosteroidiruiskehoitoa, erityisesti raskaana olevilla. Leikkaushoitoa harkintaan, jos konservatiivinen hoito ei tuota tulosta tai oireet ovat voimakkaita tai eteneviä.
  • Lääkärin yhteydenpito esimieheen potilaan luvalla, työjärjestelyt ja työfysioterapeutin tuki vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä yläraajan rasitussairauksissa.
  • Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä interventioilla (harjoittelu, käyttäytymisterapia, työjärjestelyt) voidaan hieman nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja.
  • Osasairausvapaan avulla voidaan nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.

Tiivistelmä ja potilasversio

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa käsitellään kyynärpään, kyynärvarren, ranteen ja käden rasitussairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.
  • Suosituksessa ei käsitellä olkapään sairauksia eikä yläraajan urheiluvammoja.
  • Luun rasitusmuutokset, nivelrikko, useimmat yläraajan hermopinnetilat, kuten kyynärhermon sulkuspinne, ja tärinätauti eivät myöskään kuulu suosituksen aiheisiin, ja ne mainitaan vain erotusdiagnostiikkaa käsiteltäessä.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • yläraajan rasitussairauksien ilmaantuvuuden ja niistä aiheutuvan haitan ja työkyvyttömyyden vähentäminen kyseisten sairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta tehostamalla
    • yläraajan rasitussairauksien diagnostiikan ja hoidon yhtenäistäminen
    • ammattitautien ja työperäisten sairauksien tunnistaminen ja oikea määrittäminen yläraajan rasitussairauksissa.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat
    • yläraajan rasitussairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuva työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö sekä vakuutuslääkärit
    • työsuojeluhenkilöstö (työnantajan ja henkilöstön edustajat) sekä työnantajat.

Määritelmät

  • Yläraajan rasitussairauksilla tarkoitetaan kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja, jotka liittyvät usein kuormitukseen. Kuormituksen lisäksi monet yksilölliset tekijät vaikuttavat yläraajasairauksien kehittymiseen ja kulkuun. Yläraajan rasitussairauksien syntymekanismit tunnetaan vain osittain «Werner RA, Andary M. Carpal tunnel syndrome: patho...»1, «Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conser...»2.
  • Käden ja kyynärvarren jännetulehduksia:
    • Tendinopatia kuvaa rappeumaan liittyviä jännevaivoja.
    • Jännetuppitulehdus (tenosynoviitti) on jännetupen tai sitä ympäröivän sidekudoksen ödeema, hypertrofia tai fibroosi. Jänteen kulku jännetupen sisällä voi vaikeutua, jolloin syntyy ahtauttava jännetuppitulehdus.
    • Peritendiniitti eli jänteen vieruskudostulehdus on jännettä ympäröivän sidekudoksen tai lihas-jänneliitoksen tulehdus jännetupettomalla alueella.
    • Insertiotendiniitti on jänteen kiinnittymiskohdan tulehdus.
  • Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien diagnooseja on koottu taulukkoon «Käden ja kyynärvarren rasitussairauksia...»1.
Taulukko 1. Käden ja kyynärvarren rasitussairauksia
Rasitussairaus Kuvaus ICD-10-koodit ICD-11-koodi* Huomioita
*Lähde ICD-11 for Mortality and Morbidity Statistics (Versio: 02/2022), https://icd.who.int/browse11/l-m/en «https://icd.who.int/browse11/l-m/en»2. Viitattu 10.3.2022.
Napsusormi «A1»2 Sormen koukistajajänteen ahtauttava jännetuppitulehdus. M65.3 Napsusormi

FB40.4 Trigger finger
De Quervainin jännetuppitulehdus «A1»2 Peukalon pitkän loitontajan ja lyhyen ojentajan ahtauttava jännetuppitulehdus M65.4 Värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehdus
FB40.5 Radial styloid tenosynovitis
Kyynärpään lateraalinen ja mediaalinen tendinopatia «A2»3 Rasitukseen liittyvä kiputila jänteiden kiinnittymiskohdassa olkaluun sivunastassa, «Scott A, Squier K, Alfredson H ym. ICON 2019: Inte...»3 M77.1 Lateraalinen epikondyliitti
M77.0 Mediaalinen epikondyliitti 		FB55.1 Lateral epicondylitis of elbow
FB55.0 Medial epicondylitis of elbow 		On käytetty myös nimitystä jännevaivat. Lisäksi lateraalisesta epikondyliitistä käytetään usein nimitystä tenniskyynärpää ja mediaalisesta epikondyliitistä golfkyynärpää.
Rannekanavaoireyhtymä «A3»4 Ranteen alueella oleva keskihermon pinnetila, jossa tyypillisenä oireena on puutuminen sormien I–IV alueella G56.0 Rannekanavaoireyhtymä 8C10.0 Carpal tunnel syndrome Joskus käytetään lyhennettä CTS.
Käden tai kyynärvarren paikallinen (epäspesifinen) kipu «A4»5 Käden ja kyynärvarren rasitusperäinen kiputila, joka ei täytä edellä mainittujen spesifisten sairauksien kriteerejä M79.6
Raajakipu 		FB56.4 Pain in upper limb

Esiintyminen

Riskitekijät

Työperäiset riskitekijät

Taulukko 2. Fyysisten kuormitustekijöiden yhteys käden ja kyynärvarren rasitussairauksiin.
Kuormitustekijä Ranteen ja käden jännetulehdukset Kyynärpään tendinopatiat Rannekanavaoireyhtymä
++ = vahva yhteys todettu useissa tutkimuksissa.
+ = yhteys on todettu useissa tutkimuksissa.
+/- = yhteys on epävarma tai tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.
- = yhteyttä ei ole voitu osoittaa.
? = yhteyttä ei ole riittävästi tutkittu.
Voimankäyttö + ++ ++
Työliikkeiden toistuvuus + ++ +
Ranteen asento, puristus- tai pinsettiote + ++ +
Olka- ja kyynärvarren keskiasennosta poikkeavat asennot ++ (lateraalinen)
Painavat (> 4,5 kg) nostot ++ (lateraalinen)
Käteen kohdistuva tärinä ? ? ++
Kuormitustekijöiden yhdistelmät ++ ++ ++

Yksilölliset riskitekijät

Ehkäisy

  • Tutkimustiedon perusteella ei voida osoittaa yksittäistä tekijää, joka selittää tai ennustaa käden ja kyynärvarren rasitussairauksien kehittymistä. Moninaisten taustatekijöiden vuoksi näiden sairauksien ilmaantuvuuteen vaikuttaminen on haastavaa. Tunnistettuihin riskitekijöihin kannattaa kuitenkin pyrkiä vaikuttamaan ilmaantuvuuden mahdolliseksi vähentämiseksi.
  • Tärkeää on huomioida useiden yksilöllisten riskitekijöiden (työperäisten sekä elintapoihin liittyvien) kasautuminen ja etsiä keinoja niiden vähentämiseen.

Työhön liittyvän riskin vähentäminen

  • Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä «Linkit lakeihin»10.
  • Rasitussairauksien ehkäisyssä tavoitteena on riskien vähentäminen työkuormitukseen vaikuttamalla. Työkuormaan voidaan vaikuttaa muun muassa vähentämällä työliikkeiden toistuvuutta ja käden voimankäyttöä ja pitämällä muut työhön liittyvät riskitekijät kohtuullisina (ks. lisätietoa «Työssä esiintyvät kuormitustekijät ja yläraajan rasitussairaudet»8).
  • Voimaharjoittelu voi auttaa ehkäisemään ja vähentämään yläraajan rasitusoireita työntekijöillä, joilla on fyysisesti kuormittava työ «Rasotto C, Bergamin M, Sieverdes JC ym. A tailored...»34, «Sundstrup E, Seeberg KGV, Bengtsen E ym. A Systema...»35.
  • Suosittelemme, että työntekijöille kohdennetut ergonomia- ja koulutusinterventiot suunnataan oireisille työntekijöille.
  • Työterveyshuollon toimintamuotoja rasitussairauksien ehkäisyssä ovat työpaikkaselvitykset ja niiden pohjalta annettavat toimenpidesuositukset, työntekijöille ja työantajille suunnattu tietojen anto, neuvonta ja ohjaus sekä työntekijöiden terveydentilan seuranta ja toimet, joihin työpaikoilla ryhdytään sairastumisen yhteydessä.
    • Työhön liittyvien riskien vähentämiseksi työpaikkaselvityksissä voidaan ottaa kantaa työn muokkausmahdollisuuksiin sekä työn fyysisiin, kognitiivisiin ja organisatorisiin järjestämistapoihin (esimerkiksi työnkierto, pakkotahtisuuden vähentäminen, työn tauotus, työpisteen suunnittelu, apuvälineet tai yksilöllisesti sopivat työvälineet).
    • Työntekijä voi työterveyshuoltolain mukaan pyytää kuormitusarvion työterveyshuollosta, jos hänellä on perusteltu syy epäillä työstä aiheutuvan terveyden vaaraa tai haittaa aiheuttavaa liiallista kuormitusta.
  • Suomen lait ja säädökset tukevat työpaikkoihin kohdistuvia toimia fyysisten kuormitustekijöiden ja ergonomian kohentamiseksi «Linkit lakeihin»10.
  • Työterveyshuollon tekemissä terveystarkastuksissa työterveyshuolto voi suositella työn muokkaamista vastaamaan työntekijän terveydentilaa. Aiemmin käden ja kyynärvarren rasitusvamman saaneen kättä rasittavalle työlle pohditaan vaihtoehtoja, jotta vaiva ei uusiudu. Ks. lisätietoa «Työperäisyyden arviointi käden ja kyynärvarren rasitussairauksissa»5.
  • Jos mahdollista, uudet työntekijät totutetaan toistotyöhön vähitellen. Työkalujen tarkoituksenmukaisella valinnalla ja käytöllä ja riittävällä tauotuksella voidaan vähentää käden ja kyynärvarren kuormitusta (ks. lisätietoa «Työn riskitekijöihin vaikuttaminen yläraajan rasitussairauksissa»11).

Yksilöllisen riskin vähentäminen

Diagnostiikka

  • Tässä esitetään käden ja kyynärvarren rasitussairauksien diagnostiikan perusperiaatteet. Diagnostiikkaa käsitellään lisäksi kutakin sairautta koskevassa kappaleessa.
  • Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien diagnoosi perustuu ensisijaisesti esitietoihin, potilaan kertomaan oirekuvaan, yksilöllisten ja ulkoisten syiden tunnistamiseen ja kliinisiin löydöksiin.
    • Alkuhaastattelussa pyritään oirekuvan lisäksi saamaan kattava kuva potilaan tilanteeseen vaikuttavista riskitekijöistä, kuten elintavoista, yleisestä terveydentilasta ja fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärästä työnkuvan kartoittamisen ohella.
    • On hyvä selvittää myös, miten oireet vaikuttavat potilaan elämään, potilaan omat käsitykset kivun syystä ja mistä hän on huolissaan.
  • Kliininen tutkimus tehdään inspektiolla, palpaatiolla ja kliinisillä testeillä.
  • Yläraajan tutkimuksessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:
    • verenkierto: väri- tai lämpöerot
    • hermosto: lihassurkastumat, tuntohäiriöt, kliiniset testit, jänneheijasteet
    • nivelet: turvotus, nivelrikko, nivelkalvon tulehdus (synoviitti)
    • jänne-lihasrakenteet: vastustetut isometriset testit, puristusvoimat.
  • Anamneesissa ja kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin taustalla oleviin muihin, vakaviin tai spesifeihin syihin, joita ovat
    • infektiot
    • tuoreet tai vanhat vammat
    • iskemia, esimerkiksi traumaperäinen yläraajan iskemia
    • vakavat neurologiset syyt, esimerkiksi ALS tai MS-tauti
    • nivelrikkoon liittyvä artriitti
    • reumasairaus
    • kaularankaperäinen hermojuurioire
    • rintakehän yläaukeaman oireyhtymä (TOS)
    • muut kiputilat, esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (Complex Regional Pain Syndrome, CRPS), jossa laukaisevana tekijänä on yleensä vamma tai leikkaus.
  • Toipumisen ennusteeseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, kuten pelko-välttämiskäyttäytyminen ja kuntoutumiseen kohdistuvat odotukset, on syytä selvittää «Steinmann S, Pfeifer CG, Brochhausen C ym. Spectru...»38. Psykososiaalisten tekijöiden arvioinnissa saattaa olla hyötyä kyselytyökaluista. Lyhyt Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire -kysely (ÖMPSQ) ks. «Lyhyt Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire -kysely (ÖMPSQ)»1.

Kuvantamistutkimukset

Hoidon ja kuntoutuksen periaatteet

Potilasohjauksen periaatteet

  • Potilasohjauksella tavoitellaan kuormituksen kokonaismäärän hallintaa sekä sitoutumista omatoimiseen harjoittelun, koska ne ovat käden ja kyynärvarren rasitussairauksien hoidon ja kuntoutuksen perusta.
  • Potilasohjausta tehdään koko hoitosuhteen ajan. Sen avulla tuetaan potilaan pystyvyyden kokemusta, omahoitoon sitoutumista, hoitomyöntyvyyttä, kuntoutuksen jatkuvuutta (säännöllistä toteutumista tarkoitetun ajan) ja ammattilaisen ja potilaan vuorovaikutteista yhteistyötä.
    • Keskeistä on potilaan aktiivinen rooli, toimijuuden tukeminen, sitoutuminen ja ammattilaisten yhtenäinen sanoma.
    • Keskeistä on, että potilas saa riittävän käsityksen oireisiin vaikuttavista tekijöistä, niihin vaikuttamisesta sekä vaivan ennusteesta ja luonnollisesta kulusta.
    • Potilasohjaukseen kuuluu olennaisena suunnitelma pahenemisvaiheiden varalle: miten toimia, jos vaiva pahenee tai uusiutuu.
    • Kärsivällisyyttä, toistuvaa kannustamista ja tukemista omahoitoon tarvitaan, koska käden ja kyynärvarren rasitussairauksien luonnollinen paranemisprosessi on usein pitkä. Tämä on tärkeää, jotta potilas jaksaa sitoutua harjoitteluun myös vastoinkäymisten ilmetessä. Hoitotahojen yhtenäisen viestinnän merkitys korostuu haastavissa ja pitkittyvissä tilanteissa.
    • Yhtenäistä sanomaa voi terveydenhuollon yksiköissä vahvistaa yhteisellä keskustelulla hoitolinjauksista, koulutuksella ja viestikäytännöillä.
  • Kipupotilaan potilasohjauksen pääperiaatteet on kuvattu kivun Käypä hoito -suosituksessa «Kipu»6, «Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkärise...»43, «Sayampanathan AA, Basha M, Mitra AK. Risk factors ...»7.
  • Vaikka kuormituksen kokonaismäärän hallinnan ja harjoittelun perusperiaatteet ovat käden ja kyynärvarren rasitussairauksien hoidossa yhtenevät, määrittyy kuntoutuksen sisältö diagnoosin, oirekuvan ja yksilöllisten tekijöiden perusteella.
    • Yksilöllisen elämäntilanteen huomioiminen (esim. stressi, masennus), ongelmista käytävä keskustelu ja elämäntapamuutoksissa tukeminen ovat tärkeä osa potilasohjausta «Mallows A, Debenham J, Walker T ym. Association of...»45.
    • Hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa huomioidaan potilaan yleisterveys, ikä, sukupuoli, odotukset, tavoitteet ja harjoittelun toteutumiseen vaikuttavat asiat, kuten harjoittelutausta, aiemmat kokemukset ja potilaalle mielekäs harjoittelumuoto.
  • Fyysisen aktiivisuuden ja liikkeen välttämiseen vaikuttavat pelko kivun lisääntymisestä ja pysyvästä viasta sekä kipukokemukseen liittyvät katastrofoivat ajatukset ja ylivarovaisuus.
  • Potilaan myönteistä suhtautumista harjoitteluun voidaan parantaa tunnistamalla yksilölliset esteet (kuten valmius muutoksiin, potilaan harjoitteluun liittyvät uskomukset, asenteet ja kokemukset), antamalla tietoa, asettamalla tavoitteet yhdessä potilaan kanssa ja suunnittelemalla seuranta «Babatunde FO, MacDermid JC, MacIntyre N. A therapi...»46, «Jordan JL, Holden MA, Mason EE ym. Interventions t...»47.

Hoidon ja kuntoutuksen seuranta

  • Hoidon ja kuntoutuksen vaikutuksen seuraaminen ja potilastietoihin kirjaaminen on tärkeää.
  • Tarvittaessa seurannan tiheydestä ja vastuutahosta (lääkäri, fysioterapeutti, hoitaja) tulee sopia.
    • Seurannan tiheyteen vaikuttaa potilaan lähtötilanteen toimintarajoitteen vaikeus, toimintakyvyn muutos seurannan aikana, työssä pärjääminen sekä yksilölliset tekijät, kuten potilaan huolestuneisuus.
    • Rutiininomaista vastaanottokäynneillä tapahtuvaa seurantaa ei useimmiten tarvita, ja potilaan kanssa on tällöin syytä sopia, millaisissa tilanteissa tulee ottaa uudelleen yhteys.
    • Seuranta voidaan toteuttaa esimerkiksi käynteinä, soittoina tai potilastietojärjestelmäviesteinä. Olennaista on potilaan ja ammattilaisen välinen vuorovaikutus potilaalle soveltuvin keinoin sekä yhteisymmärrys hoitosuunnitelmasta.
  • Mahdollisilla seurantakäynneillä selvitetään seuraavia asioita:
    • oireet: kivun voimakkuus (Numeric Rating Scale, NRS / Visual Analogue Scale, VAS)
    • tunnetason toimintakyky (esim. kivun kanssa selviytyminen, coping)
    • fyysinen toimintakyky (toimintarajoite)
    • työkyky ja työhön liittyvät tekijät (mahdolliset työjärjestelyt ja niiden toteutuminen sekä arvio työjärjestelyiden keston tarpeesta)
    • hoitoon sitoutuminen, esimerkiksi:
      • omahoidon toteutuminen (esim. määrä, tiheys, haastavuus, palautumiseen varattu aika)
      • lääkityksen vaikutus (teho ja haitat)
      • hoitoon tai hoitosuunnitelmaan tehdyt muutokset
      • mahdolliset hoidon haittavaikutukset.
  • Seurannassa tulisi ottaa huomioon, että
    • kipuun liittyvät suojavasteet ja motoriset muutokset saattavat olla lyhytaikaisesti hyödyllisiä, mutta pitkäaikaisesti haitallisia «Hodges PW, Tucker K. Moving differently in pain: a...»48.
    • kiputilanteen tai kokonaiskuormituksen muuttuessa usein myös harjoittelun laatua ja intensiteettiä tulee muokata.
  • Jos hoito ei ole edennyt suunnitellun ohjeen mukaan, pohditaan syytä siihen yhdessä potilaan kanssa.
  • Aina spesifiin diagnoosiin ei päästä, mutta oireita voidaan hoitaa yleisperiaatteiden mukaisesta ja seurannassa diagnoosi usein tarkentuu.

Kyynärpään tendinopatiat

(M77.1 Lateraalinen epikondyliitti tai M77.0 Mediaalinen epikondyliitti)

Diagnoosi

  • Tyypillinen oirekuva:
    • Kyynärpään tendinopatioita esiintyy sekä ulko- että sisäsivunastassa «Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalen...»10.
    • Sivunastaan paikantuva kipu on kyynärpään tendinopatiassa tyypillistä, ja sitä ilmenee etenkin puristusotteen aikana, kun kyynärvarsi pidetään suorana.

Kliininen tutkiminen ja testit

  • Vastustetut isometriset testit tehdään kyynärnivel ojennettuna siten, että vastustetaan ranteen ojennusta (kyynärpään lateraalinen tendinopatia) ja koukistusta (kyynärpään mediaalinen tendinopatia) «Palmer K, Walker-Bone K, Linaker C ym. The Southam...»49. Positiivinen löydös on kipu jänteen kiinnittymiskohdassa.
  • Myös puristusvoiman mittaamista kyynärnivel suorana ja koukussa sekä puristusotteessa ilmaantuvaa kipua voidaan käyttää diagnostisena ja toimintakykyä mittaavana testinä. Kätisyys vaikuttaa puristusvoimaan, ja 10 %:n puoliero puristusvoimassa on tavallista. Toisaalta kyynärpään lateraalisessa tendinopatiassa bilateraalinen laaja-alainen lihasheikkous on tavallista «Heales LJ, Bout N, Dines B ym. An Investigation of...»50.

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

  • Erotusdiagnostiikassa on huomioitava
    • kyynärnivelen vammat ja niiden jälkitilat
    • kyynärnivelen nivelrikko
    • kyynärhermon sulkuspinne
    • proksimaaliset hartiapunosperäiset ja kaularangan hermojuuriin liittyvät syyt, esimerkiksi diskusprolapsi ja juuriaukkoahtauma
    • värttinähermon syvän motorisen haaran pinnetila (Frohsen oireyhtymä) «Stanley J. Radial tunnel syndrome: a surgeon's per...»53, johon voi liittyä sormien ojennusheikkoutta
    • krooninen aitiopaineoireyhtymä
    • rintakehän yläaukeaman oireyhtymä (TOS).
  • Elektroneuromyografia (ENMG) ja magneettikuvaus ovat joskus tarpeen erotusdiagnostiikassa.

Hoito ja kuntoutus

Kirurginen hoito

Ranteen ja käden jännetuppitulehdukset

(M65.3 Napsusormi, M65.4 Värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehdus)

Diagnoosi

  • Tyypillinen oirekuva:
    • Tulehtuneen jänteen alueella esiintyy paikallista kipua ja joskus myös turvotusta.
    • Ranteen ja/tai sormien liikuttelu pahentaa kipua.
    • Napsusormessa esiintyy sormessa ojennus-koukistusliikkeessä kivuliasta napsumista tai lukkiutumista.
    • Oireet ovat pahimmillaan aamulla ja helpottuvat kättä käytettäessä.

Kliininen tutkimus ja testit

  • Jännetuppitulehduksia tutkitaan vastustetuilla isometrisillä testeillä, joissa vastustetaan kipeän jänteen liikettä (esim. ranteen koukistajan, ojentajan tai peukalon jänne).
  • Napsusormea etsitään pyytämällä potilasta ojentamaan ja koukistamaan sormiaan ja tunnustelemalla koukistajajännettä A1-rengassiteen (pulley) alueelta (MCP-nivelen kohdalta volaarisesti), joka usein aristaa palpaatiossa ja jossa voi olla kyhmy. Jännekyhmy aiheuttaa napsumista kulkiessaan rengassiteen reunan alta.
    • De Quervainin jännetuppitulehduksessa kipu paikantuu värttinäluun puikkolisäkkeen (processus styloideus radiin) alueelle. Finkelsteinin testin «Wong SM, Hui AC, Tong PY ym. Treatment of lateral ...»61 tulos on positiivinen, jos kipu provosoituu värttinäluun puikkolisäkkeen seutuun, kun rannetta käännetään ulnaarideviaatioon siten, että peukalo on koukistettuna nyrkin sisällä. Testi tehdään molemmille käsille samanaikaisesti, ja siinä vertaillaan puolieroa.
    • Myös peritendiniiteissä oireina ovat kipu ja liikearkuus ja löydöksenä tavataan usein sukkulamaista turvotusta kyynärvarressa jänne-lihasliitoksen alueella. Yksi peritendiniitin muoto on kyynärvarren jänteenympärystulehdus (ns. intersektiosyndrooma) «Kutsumi K, Amadio PC, Zhao C ym. Finkelstein's tes...»62 värttinäluun dorsaalipuolella, jossa peukalon pitkä loitontaja ja ranteen ojentajat risteävät. Jänteenympärystulehdus todetaan palpoimalla. Joskus jänteessä esiintyy myös ritinää.

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

  • Ranteen ja peukalon kämmennivelen (CMC 1 -nivelen) nivelrikot ovat tavallisia rannekivun syitä. Peukalon kämmennivelen nivelrikkoa voi tutkia huhmarkokeella «Pantukosit S, Petchkrua W, Stiens SA. Intersection...»63: Peukalon tyveä painetaan rannetta vasten ja pyöritetään kuin sauvaa huhmareessa. Kipu tai rahina ovat positiivisia löydöksiä «Pantukosit S, Petchkrua W, Stiens SA. Intersection...»63.
  • Lunatummalasia (Kienböckin tauti) aiheuttaa ranteen kipua ja turvotusta erityisesti raskasta työtä tekeville miehille.
  • Lukkiutuneen napsusormen voi sekoittaa Dupuytrenin tautiin tai vammanjälkeiseen kontraktuuraan.
  • Jänneoireet voivat liittyä nivelreumaan ja muihin tulehduksellisiin nivelsairauksiin.
  • Röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus on joskus tarpeen erotusdiagnostiikassa.

Hoito

Kuva 1.

Napsusormen ruiskehoidon tekniikka. Esimerkkinä yksi napsusormen ruiskehoidon tekniikoista. Potilas pitää sormien kärki- ja keskinivelet koukistettuina ja rystynivelet yliojennuksessa. Neula (25 G) pistetään loivassa kulmassa kämmenpuolelta koukistajajänteen läheisyyteen (A). Potilasta kehotetaan suoristamaan sormet, jolloin varmistetaan, että neula ei ole jänteen sisällä (B). Lääke (esim. metyyliprednisoloni ja 0,5–1-prosenttinen lidokaiini yhteensä 0,5–1 ml) ruiskutetaan vastuksetta koukistajajänteen läheisyyteen, ei jänteeseen.

Kuvan lähde: Ryhänen J. Napsusormi ja muut käden jännetuppitulehdukset. Duodecim 2007;123:539-48

© Aikakauskirja Duodecim. Julkaistaan Aikakauskirja Duodecimin luvalla.

Kirurginen hoito

Rannekanavaoireyhtymä

(G56.0 Rannekanavaoireyhtymä)

Diagnoosi

  • Rannekanavaoireyhtymän diagnoosi on kliininen, ja se perustuu oireisiin ja tyypillisiin löydöksiin sekä tarvittaessa ENMG-tutkimukseen. Jos epäillään ammattitautia, objektiivinen näyttö, kuten ENMG, on tarpeen diagnostiikassa.
  • Tyypillinen oirekuva:
    • Potilaalla ilmenee puutumista ja tuntohäiriöitä keskihermon hermottamalla alueella (peukalo, etusormi, keskisormi ja nimettömän radiaalipuoli) «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examinat...»66.
    • Oireet pahenevat usein öisin, ja käden ravistelu lievittää niitä (flick-oire).
    • Käden alueella voi esiintyä myös särkyä erityisesti thenarin alueella, ja käsi saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta.
    • Tuntohäiriöitä voivat seurata lihastoiminnan häiriöt, peukalon loitonnuksen ja pinsettiotteen heikkous ja thenaratrofia.
    • Hienomotoriset toiminnot saattavat heiketä. Esimerkiksi vaatteiden napittaminen voi olla vaikeaa.
    • Oireet voivat olla epämääräistä ja tuntua laajemmin yläraajassa, ja ne voivat jatkua vuosikausia ilman objektiivisia kliinisiä löydöksiä.
  • Diagnostiikassa keskeistä on tunnistaa leikkaushoitoa vaativa rannekanavaoireyhtymä, jolle tyypillisiä piirteitä ovat oireiden voimakkuus, eteneminen ja peukalon motorinen heikkous (erityisesti peukalon lyhyen loitontajan heikkous). Hoitamaton, pitkälle edennyt rannekanavaoireyhtymä voi johtaa pysyvään lihasatrofiaan ja keskihermon alueen tuntopuutokseen.

Kliininen tutkiminen ja testit

  • Yöllinen käden puutuminen tai tuntohäiriö on tärkein johtolanka. Terävätunnon heikkous keskihermon hermotusalueella ja peukalon heikentynyt loitonnus ovat ilmeisesti rannekanavaoireyhtymän tyypillisimmät oireet ja löydökset «D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examinat...»66. Ks. kuva Keskihermon tuntoalue «Keskihermon tuntoalue»2.
    • Kiputuntoa voidaan testata esimerkiksi kevyesti nipistämällä. Tunnon alenemaa voidaan testata esimerkiksi kahden pisteen erotuskyvyllä.
  • Rannekanavaoireyhtymän tunnistamiseen on myös kliinisiä testejä, jotka on kuvattu taulukossa «Rannekanavaoireyhtymän kliiniset testit...»3.
    • Diagnostiikassa voidaan käyttää myös peukalon thenaralueen lihaskadon havainnoimista.
    • Positiiviset löydökset viittaavat kaikissa näissä rannekanavaoireyhtymään, mutta negatiiviset löydökset ovat tavallisia eivätkä sulje pois rannekanavaoireyhtymää.
    • Testit näyttävät olevan yksinään epätarkkoja rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa, mutta käyttökelpoisempia muihin testeihin yhdistettynä.
Taulukko 3. Rannekanavaoireyhtymän kliiniset testit
Testi Toteutus Tulkinta
Tetron medianuskompressiotesti Potilaan ranne on 60 asteen fleksiossa, ja peukalolla painetaan rannekanavan aluetta. Oire ilmaantuu 20–60 sekunnin aikana. Pistely tai puutuminen keskihermon hermottamalla ihoalueella
Phalenin testi Painetaan ranteita 90 asteen fleksiossa kämmenselät vastakkain 20–60 sekuntia. Pistely tai puutuminen keskihermon hermottamalla ihoalueella
Tinelin testi Naputellaan keskihermoa rannekanavan kohdalta sormella tai pienellä refleksivasaralla. Sähköiskumaiset tuntemukset sormissa
Peukalon loitonnusvoima Pyydetään potilasta asettamaan kämmenet vastakkain ja nostamaan peukaloita kohti nenää.
Testataan peukalon loitonnusvoimaa. 		Peukalon loitonnusvoima heikentynyt etenkin pitkälle edenneessä rannekanavaoireyhtymässä
Positiiviset löydökset viittaavat kaikissa näissä rannekanavaoireyhtymään, mutta negatiiviset löydökset ovat tavallisia eivätkä sulje pois rannekanavaoireyhtymää.
Kuva 2.

Keskihermon (n. medianus) hermottama tuntoalue.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Diagnostiset kriteerit

Erotusdiagnostiikka

  • Käden puutumisoireet voivat liittyä myös kaularangan juurioireeseen ja kaularangan välilevytyrään, joka on harvinainen alle 40-vuotiailla. Kaularangan juurioireena saattaa esiintyä käden puutumista, kun säteilykipu on mennyt ohi.
    • Monesti rannekanavaoireyhtymää hoidetaan virheellisesti kaularangan juurioireena. Erotusdiagnostiikka vaatii erityisesti tarkkaa anamneesia ja mahdollisesti kuvantamista.
  • Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon myös muut yläraajan pinnetilat (esim. kyynärhermon pinteet), rintakehän yläaukeaman oireyhtymä (TOS), nivelrikko, olkapään kiputilat, kyynärpään tendinopatiat, polyneuropatiat ja tuumorit.
  • Harvinaisissa tapauksissa keskihermo on puristuksissa myös kyynärvarren yläosassa (lacertussyndrooma, superficialis-pronatorsyndooma).

Neurofysiologiset tutkimukset

  • ENMG on mahdollinen lisätutkimus rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa.
  • ENMG on hyödyllinen
    • erityisesti perifeerisen hermopinteen tason ja vaikeusasteen määrittelyssä, ja sillä voidaan ennustaa hermon spontaanin toipumisen todennäköisyyttä ja esimerkiksi leikkauksen jälkeistä toipumisaikaa
    • tilanteissa, joissa harkitaan kirurgista hoitoa
    • tilanteissa, joissa ammattitautiepäilyille on perusteita.
  • Paikallisessa keskihermon kompressiotilassa ENMG osoittaa myeliinivaurion, jossa motorinen distaalilatenssi on pidentynyt ja sensorinen johtonopeus on hidastunut paikallisesti.
  • Paikallisessa hermovauriossa ENMG osoittaa aksonivaurion, jossa motorinen vaste on vaimentunut ja sensorinen vaste on vaimentunut tai puuttuu. Neula-EMG:ssä todetaan motorisen aksonivaurion löydös thenarissa.
  • ENMG:n tulos ei yksinään johda leikkauspäätökseen. ENMG:ssä saattaa esiintyä eri syistä myös vääriä positiivisia löydöksiä. Väärät negatiiviset löydökset ovat erittäin harvinaisia.
  • Yksinomaan rannekanavaoireyhtymän seulontaan on kehitetty vastaanotolla käytettäviä hermojohtonopeuden mittauslaitteita «Harvey FJ, Harvey PM, Horsley MW. De Quervain's di...»67. Laitteet soveltuvat lähinnä rannekanavaoireyhtymän etenemisen tai hoitovasteen seurantaan. Diagnostiikassa niiden merkitys on kyseenalainen, sillä kliinisen diagnoosin tueksi tarvittavaan erotusdiagnostiikkaan ne eivät sovi, vaan niiden sijaan tarvitaan tavanmukaista ENMG-tutkimusta «ENG-vieritesti saattaa antaa samansuuntaisia tuloksia kuin ENMG-tutkimus potilailla, joilla on tyypillisen rannekanavaoireyhtymän oireet ja löydökset.»C. Menetelmiä ei ole tutkittu perusterveydenhuollon aineistoissa.

Hoito

Kirurginen hoito

  • Leikkaushoito näyttää edistävän toipumista paremmin kuin rannetta tukeva lastahoito tai kortikosteroidiruiske «Rannekanavan leikkaushoito näyttää edistävän toipumista paremmin kuin rannetta tukeva lastahoito tai kortikosteroidiruiske.»B potilailla, joilla epäillään rannekanavaoireyhtymää kliinisesti tai neurografian perusteella «Miller TT, Shapiro MA, Schultz E ym. Comparison of...»77.
    • Yleisimpiä kirurgiseen hoitoon liittyviä haittoja ovat haavakomplikaatiot ja arpeen liittyvä kipu ja hypertrofia.
    • Endoskooppisen rannekanavavapautuksen jälkeen työhön paluu on nopeampaa kuin avoleikkauksen jälkeen.
    • Pienen kohorttitutkimuksen mukaan paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneessa tehtävä leikkaushoito (Wide-Awake Local Anesthesia No Tourniquet, WALANT) on potilaalle miellyttävämpi kuin laskimopuudutuksessa tehty leikkaushoito «Ayhan E, Akaslan F. Patients' Perspective on Carpa...»78.
  • Leikkaushoito on aiheellinen pitkittyneessä oireilussa ja etenkin, jos oireet ovat eteneviä tai voimakkaita, potilaalle ilmaantuu thenarin atrofiaa ja ENMG:ssä todetaan vahva löydös, joka viittaa myeliinikatoon tai aksonivaurioon.
  • Aksonivaurion korjaantumista tulee edistää leikkaushoidolla. Poikkeuksena on raskauteen tai rasitukseen liittyvä ohimenevä ja lievä oireilu.

Käden tai kyynärvarren paikallinen kipu (epäspesifiset kiputilat)

Käden tai kyynärvarren paikallinen (epäspesifinen) kipu (M79.6)

  • Yläraajan alueella esiintyy paikallisia kiputiloja, joissa spesifisten rasitussairauksien tai muiden sairauksien diagnostiset kriteerit eivät täyty.
  • Taustalla voi olla esimerkiksi vamma, venähdys tai rasitus.
  • Kyseessä voi olla myös epäspesifinen krooninen kipu, johon liittyy keskushermoston herkistymistä.

Diagnoosi

  • Tyypillinen oirekuva:
    • Paikallisille kiputiloille on tyypillistä palpaatioarkuus muualla kuin jänteissä tai niiden kiinnittymiskohdissa ja kivun tuntuminen vastustetuissa testeissä lihasalueilla eikä jänteiden kiinnityskohdissa.

Kliininen tutkiminen ja testit

  • Diagnoosi perustuu spesifisten kiputilojen sulkemiseen pois.
  • Kliinisen tutkimuksen avulla suljetaan pois myös muut spesifiset tilat, kuten infektiot (esim. erysipelas), ja neurologiset poikkeavuudet. Erityisesti on huomioitava mahdolliset vakavat syyt.

Hoito

  • Paikallisten kipujen hoidossa periaatteet ovat samat kuin spesifisten tilojen hoidossa: potilasohjaus, kuormituksen kokonaismäärän hallinta, omatoiminen harjoittelu, toimintakyvyn ylläpitäminen ja kivun turvallinen hoito «Kipu»6 tarpeen mukaan. Ks. myös hoidon ja kuntoutuksen periaatteet «A6»7 ja omahoidon potilasohje «hoi50055a.pdf»2. Mikäli fyysisen kuormituksen muuttamisella saadaan oire selkeästi helpottumaan, antaa se viitteitä siitä, että mekaanisilla tekijöillä voi olla osuutta ongelmaan «Tarnanen S & Holopainen R (toim.). Harjoittelu ja ...»79.
  • Epäspesifisten kiputilojen kuntoutuksessa fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä (sis. aerobisen harjoittelun) ja voimaharjoittelulla voi olla merkitystä kivun vähenemiseen, työ- ja toimintakyvyn paranemiseen sekä rasituksensietokyvyn lisääntymiseen systeemisten ja psykososiaalisten vaikutusmekanismien myötä «Tarnanen S & Holopainen R (toim.). Harjoittelu ja ...»79.

Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien ennuste

Työssä jatkamisen ja työhön paluun tuki

  • Työsuhteessa olevien työntekijöiden työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukitoimien järjestäminen tulisi keskittää työterveyshuoltoon.
    • Jos työterveyshuolto sisältää vain lakisääteiset tehtävät ja sairaudenhoito toteutetaan muualla, tulisi perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon tehdä yhteistyötä työkyvyn tukitoimien järjestämiseksi. Ammattitautiepäilyt ja työkyvyn tuen tarpeet tulisi ohjata työterveyshuollon arvioon, vaikka muu hoito toteutuisikin perusterveydenhuollossa.

Ammattitautidiagnostiikka

  • Edellytyksenä sille, että sairaus voidaan korvata ammattitautina, on yleisesti hyväksytty lääketieteellinen tutkimusnäyttö siitä, että tietty altiste voi aiheuttaa tietyn sairauden. Toiseksi edellytetään, että sairastuneen työntekijän voidaan katsoa altistuneen työssään tälle altisteelle siinä määrin, että altistuminen on voinut aiheuttaa hänelle kyseessä olevan sairauden.
  • Ammattitautilain perusteella korvattaviin käden ja kyynärvarren rasitussairauksiin kuuluvat jännetulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä. Ammattitautikorvaus edellyttää, että käden ja kyynärvarren rasitussairaus on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheutunut työn rasitustekijöistä.
  • Jos kyseessä ei ole ammattitauti, voi kyseessä silti olla muu työperäinen sairaus, jos työllä on osuutta sairauden syntyyn. Kaikki sairaudet, jotka vaikuttavat työssä selviämiseen tai joita työ pahentaa, ovat työhön liittyviä sairauksia.
  • Jännetulehduksissa ja kyynärpään tendinopatioissa ammattitautikorvauksen edellytyksiä ovat seuraavat:
    • työhön sisältyy toistuvia, yksipuolisia tai työntekijälle outoja työliikkeitä
    • työ vaatii voimankäyttöä
    • oireet ovat ilmaantuneet suhteellisen nopeasti työn alkamisen tai työnkuvan muutoksen jälkeen
      • kroonistuneita kiputiloja ei lähtökohtaisesti korvata
    • työtehtävien outous (uusi työ, uudet työvälineet, työtavat tai tauon jälkeinen työhön paluu) tukee ammattitautidiagnoosia.
  • Rannekanavaoireyhtymässä ammattitautikorvaus edellyttää, että työ on sisältänyt ennen oireiden ilmaantumista pitkäaikaisesti toistuvia työliikkeitä, joissa on
    • ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja ja
    • ranteen kuormitusta suurella puristusvoimankäytöllä.
    • Lisäksi on edellytetty, että
      • altistus on kestänyt vähintään puoli vuotta ja
      • rasittavan työn osuus kattaa merkittävän osan työpäivästä.
  • Pelkkä tyypillinen rannekanavaoireyhtymän taudinkuva ei riitä, vaan ammattitautipäätös vaatii diagnoosin varmistamista ENMG:llä tai leikkauksella. Oireiden esiintyminen molemmissa ranteissa ei tue korvattavuutta.
  • Rannekanavaoireyhtymässä on tehty myönteisiä korvauspäätöksiä, jos työntekijä on työskennellyt lihanleikkaajana, peltiseppänä, muurarina tai pakkausalan tai teollisuuden vaihetöissä, mutta korvattavuuteen vaikuttaa työnkuva. Tavanomaisessa toimisto- tai siivoustyössä olleille, parturi-kampaajille tai fysioterapeuteille ei sen sijaan yleensä ole myönnetty ammattitautikorvauksia rannekanavaoireyhtymän vuoksi.
  • Vahinkovakuutusyhtiöt voivat korvata ammattitautiepäilyn tutkimisesta aiheutuneet perustellut ja tarpeelliset lääkärintutkimuskulut sekä työolosuhdetietojen hankkimisesta aiheutuneet kulut. Ammattitautiepäilyn tulee perustua sopivaan taudinkuvaan ja työolojen ja kuormitustekijöiden tuntemiseen. Ennen ammattitautitutkimuksia on syytä varmistaa vakuutusyhtiön maksusitoumus.
  • Ammattitaudin toteamisen jälkeen voidaan korvata esimerkiksi tarpeellista sairauden hoitoa, lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta sekä päivärahaa.

Ammattitautidiagnostiikan porrastus

  • Työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa tutkitaan tavallisimmat rasitussairaudet:
    • jännetuppitulehdukset, kyynärpään tendinopatiat ja rannekanavaoireyhtymä.
  • Sairaaloiden työlääketieteen, käsikirurgian, ortopedian, fysiatrian tai reumatologian poliklinikoissa tutkitaan
    • diagnostisia ongelmia aiheuttavat rasitussairaudet
    • rajatapaukset ja mahdolliset uudet ammattitaudit (muut kuin jännetuppitulehdus, kyynärpään tendinopatia ja rannekanavaoireyhtymä).

Tarvittavat selvitykset

  • E-lausunto tai kopio potilasasiakirjamerkinnästä, josta tarpeelliset tiedot käyvät ilmi tapaturmavakuutusyhtiölle. Suositeltavaa on, että lausunnon tekee oma työterveyslääkäri, joka tuntee työn.
  • E-lausuntoon tai E-lausunnon korvaavaan potilasasiakirjamerkintään tarvittavia tietoja ovat
    • sairauteen liittyvät tiedot (myös diagnoosi ICD-10-koodia käyttäen),
    • yläraajan kuormituksen ja oireiden työkuormituksen selvittäminen ja arviointi sekä kuvaaminen (ks. lisätietoa «Työperäisyyden arviointi käden ja kyynärvarren rasitussairauksissa»5)
    • lausunnot tehdyistä tutkimuksista, esimerkiksi ENMG:stä rannekanavaoireyhtymässä
    • ammatti, työnantaja ja vakuutusyhtiö, jos tiedossa.
    • Selvityksessä on syytä erottaa vakuutetun oma kertoma ja lääkärin havainnoimat asiat.
  • Vakuutusyhtiö pyytää usein lisäksi seuraavia tietoja:
    • työnantajan selvitys työstä ja työliikkeistä ja siihen liittyvä työterveyshuollon tekemä ergonominen selvitys
    • vahingoittuneen oma selvitys työliikkeistä, työnkuvaus (mm. toistotyön tiheys, käytettävä voima, tarvittavat otteet, puristus- ja kiertoliikkeet).
  • Ammattitautiepäilyistä tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastoon «https://www.tyosuojelu.fi/tietoa-meista/asiointi/luvat-ja-ilmoitukset/ammattitauti»5.
  • Lisätietoja ammattitautien toteamisesta ja korvauksista saa vakuutusyhtiöiltä tai Tapaturmavakuutuskeskuksesta «https://www.tvk.fi/korvaaminen/ammattitauti/»6.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet -suosituksen historiatiedot «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»14

Puheenjohtaja

Helena Liira, LT, dosentti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, ylilääkäri; HUS

Kokoava kirjoittaja

Tiia Reho, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri, kliininen opettaja; Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma, Pihlajalinna, Tampereen yliopisto, LähiTapiola

Jäsenet

Jaro Karppinen, LKT, professori, fysiatrian erikoislääkäri, kuntoutusjohtaja; TTL, Oulun yliopisto ja Eksote

Anna-Liisa Kemi, potilasedustaja; Suomen Nivelyhdistys ry.

Marja Mikkelsson, LT, professori, fysiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja Päijät-Sote

Maija Paukkunen, fysioterapeutti YAMK, työfysioterapeutti, väitöskirjatutkija; Oulun yliopisto, Linköpingin yliopisto, Pihlajalinna

Raija Sipilä, LT, terveydenhuollon erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Henri Taanila, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Sallan sosiaali- ja terveyskeskus, yleislääketieteen kliininen opettaja; Tampereen Yliopisto, Pihlajalinna

Eero Waris, LT, dosentti, käsikirurgian erikoislääkäri; HYKS:n Töölön sairaala ja Mehiläinen

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 22.6.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Jaro Karppinen: Sivutoimet: erikoislääkäri; Työterveyslaitos. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Scientific Advisory Board Member, Pfizer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: European Academy of Rehabilitation Medicine, jäsen; WHO:n External Review Group, jäsen. Ohjaushankkeet: Palkon tules-jaoston jäsen; STM:n lääkinnällisen kuntoutuksen ohjautumisen kriteerit -hankkeen työikäisten ryhmän puheenjohtaja.

Anna-Liisa Kemi: Sivutoimet: kokemustoimija. Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Helena Liira: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Lääkärilehden lääkäritoimituksen puheenjohtaja.

Marja Mikkelsson: Sivutoimet: professori (35 %), kuntoutus, Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto; asiantuntijatehtävät (esitarkastus, vastaväittäjänä toimiminen) Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto; Kustannus Oy Duodecimin tekijäpalkkiot. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Eksote, Nuori lääkäri yhdistys, Professio Oy. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Suomen fysiatriyhdistyksen koulutuspäivät, osatukijana Pfizer Oy ja Orion Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Työkyky-hankkeen ohjausryhmä, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä; Valviran asiantuntija; Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin jäsen 21–23; Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -hankkeen työikäisen kuntoutustyöryhmän jäsen 2021 alkaen; Suomen TULE ry:n hallitus (ad 2021). Ohjaushankkeet: Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen; Ikääntyneiden toimintakyky -työryhmän jäsen / Toimia-verkosto. Muut sidonnaisuudet: Oriola osakeomistus, Medcare-säätiön hallituksen jäsen.

Maija Paukkunen: Sivutoimet: tohtorikoulutettava; Linköpingin yliopisto. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry, Suomen Fysioterapeutit, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Mehiläinen. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry, hallituksen jäsen. Muut palkkiot: Apurahat: Suomen Kulttuurirahasto, Valtion tutkimusrahasto.

Tiia Reho: Sivutoimet: kliininen opettaja; Tampereen yliopisto, työterveyshuollon erikoislääkäri; Pihlajalinna, asiantuntijalääkäri; Lähitapiola. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Professio (koulutustoiminta). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Lääkäriliiton professiovaliokunnan puheenjohtaja, Tampere; Lääkäriliiton professiojaoksen jäsen; Tampereen seudun työterveyslääkäriyhdistyksen hallituksen jäsen (2017–2020). Ohjaushankkeet: TTAVAIN (Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit); TYKYTUO (Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta); Työterveyshuollon korvausuudistuksen vaikutukset työnantajiin, työterveyshuollon palveluntuottajiin ja työntekijöihin.

Raija Sipilä: Sivutoimet: yleislääkäri; Terveystalo. Tutkimusrahoitus: PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN 10/2020–. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: HUS, Lääkäriliitto, Medimerc (Turun yo). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: GIN Nordic ohjausryhmän jäsen 2019–; Kela sosiaalilääketieteen neuvottelukunta 2/2019–; Lääkärin tietokannat neuvottelukunnan jäsen 2010–2021. Muut sidonnaisuudet: Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA (2019–2022).

Henri Taanila: Sivutoimet: yleislääketiede kliininen opettaja; Tampereen Yliopisto (1.8.2020–30.6.2021) ja (1.1.2023 alkaen), Pihlajalinna (Parkanon terveyskeskus, yleislääkärin osa-aikatyö). Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: The Bristol-Myers Squibb-Pfizer Alliance (neljä koulutustilaisuutta terveyskeskuksissa 2019–2020 liittyen uusien antikoagulanttien käyttöönottoon eteisvärinän hoidossa). Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Suomen Yleislääketieteen yhdistys matka-apuraha 2019 NCGP -kongressi, Aalborg, Tanska.

Eero Waris: Sivutoimet: ammatinharjoittaja, Mehiläinen; Vakuutusoikeus, asiantuntija. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen käsikirurgiyhdistys, hallitus 2011–2017 (pj 2016–17); Suomen kirurgiyhdistys, hallitus 2016–17. Muut sidonnaisuudet: Osakkeet: Disior Oy.

Kirjallisuusviite

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Werner RA, Andary M. Carpal tunnel syndrome: pathophysiology and clinical neurophysiology. Clin Neurophysiol 2002;113:1373-81 «PMID: 12169318»PubMed
  2. Struijs PA, Kerkhoffs GM, Assendelft WJ ym. Conservative treatment of lateral epicondylitis: brace versus physical therapy or a combination of both-a randomized clinical trial. Am J Sports Med 2004;32:462-9 «PMID: 14977675»PubMed
  3. Scott A, Squier K, Alfredson H ym. ICON 2019: International Scientific Tendinopathy Symposium Consensus: Clinical Terminology. Br J Sports Med 2020;54:260-262 «PMID: 31399426»PubMed
  4. Pourmemari MH, Heliövaara M, Viikari-Juntura E ym. Carpal tunnel release: Lifetime prevalence, annual incidence, and risk factors. Muscle Nerve 2018;58:497-502 «PMID: 29665085»PubMed
  5. Ferry S, Hannaford P, Warskyj M ym. Carpal tunnel syndrome: a nested case-control study of risk factors in women. Am J Epidemiol 2000;151:566-74 «PMID: 10733038»PubMed
  6. Martínez-Aparicio C, Jääskeläinen SK, Puksa L ym. Constitutional risk factors for focal neuropathies in patients referred for electromyography. Eur J Neurol 2020;27:529-535 «PMID: 31692180»PubMed 
  7. Sayampanathan AA, Basha M, Mitra AK. Risk factors of lateral epicondylitis: A meta-analysis. Surgeon 2020;18:122-128 «PMID: 31543312»PubMed
  8. Hulkkonen S, Auvinen J, Miettunen J ym. Smoking as risk factor for carpal tunnel syndrome: A birth cohort study. Muscle Nerve 2019;60:299-304 «PMID: 31271456»PubMed
  9. Walker-Bone K, Palmer KT, Reading I ym. Prevalence and impact of musculoskeletal disorders of the upper limb in the general population. Arthritis Rheum 2004;51:642-51 «PMID: 15334439»PubMed
  10. Shiri R, Viikari-Juntura E, Varonen H ym. Prevalence and determinants of lateral and medial epicondylitis: a population study. Am J Epidemiol 2006;164:1065-74 «PMID: 16968862»PubMed
  11. Perkiö-Mäkelä M & Hirvonen M. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012. Verkkodokumentti. Työterveyslaitos, Helsinki 2013. Http://www.ttl.fi/tyojaterveys (16.5.2013).
  12. Seidel DH, Ditchen DM, Hoehne-Hückstädt UM ym. Quantitative Measures of Physical Risk Factors Associated with Work-Related Musculoskeletal Disorders of the Elbow: A Systematic Review. Int J Environ Res Public Health 2019;16: «PMID: 30621312»PubMed
  13. Kozak A, Schedlbauer G, Wirth T ym. Association between work-related biomechanical risk factors and the occurrence of carpal tunnel syndrome: an overview of systematic reviews and a meta-analysis of current research. BMC Musculoskelet Disord 2015;16:231 «PMID: 26323649»PubMed
  14. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 7.4.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  15. Shiri R, Pourmemari MH, Falah-Hassani K ym. The effect of excess body mass on the risk of carpal tunnel syndrome: a meta-analysis of 58 studies. Obes Rev 2015;16:1094-104 «PMID: 26395787»PubMed
  16. Hulkkonen S, Shiri R, Auvinen J ym. Risk factors of hospitalization for carpal tunnel syndrome among the general working population. Scand J Work Environ Health 2020;46:43-49 «PMID: 31168633»PubMed
  17. Pourmemari MH, Viikari-Juntura E, Shiri R. Smoking and carpal tunnel syndrome: a meta-analysis. Muscle Nerve 2014;49:345-50 «PMID: 23761223»PubMed
  18. Pourmemari MH, Shiri R. Diabetes as a risk factor for carpal tunnel syndrome: a systematic review and meta-analysis. Diabet Med 2016;33:10-6 «PMID: 26173490»PubMed
  19. Spahn G, Wollny J, Hartmann B ym. [Metaanalysis for the evaluation of risk factors for carpal tunnel syndrome (CTS) Part II. Occupational risk factors]. Z Orthop Unfall 2012;150:516-24 «PMID: 23076750»PubMed 
  20. Rydberg M, Zimmerman M, Gottsäter A ym. Diabetes mellitus as a risk factor for compression neuropathy: a longitudinal cohort study from southern Sweden. BMJ Open Diabetes Res Care 2020;8: «PMID: 32299900»PubMed
  21. Geoghegan JM, Clark DI, Bainbridge LC ym. Risk factors in carpal tunnel syndrome. J Hand Surg Br 2004;29:315-20 «PMID: 15234492»PubMed
  22. Shiri R. Arthritis as a risk factor for carpal tunnel syndrome: a meta-analysis. Scand J Rheumatol 2016;45:339-46 «PMID: 27022991»PubMed
  23. Harris-Adamson C, Eisen EA, Dale AM ym. Personal and workplace psychosocial risk factors for carpal tunnel syndrome: a pooled study cohort. Occup Environ Med 2013;70:529-37 «PMID: 23645610»PubMed
  24. Garg A, Kapellusch J, Hegmann K ym. The Strain Index (SI) and Threshold Limit Value (TLV) for Hand Activity Level (HAL): risk of carpal tunnel syndrome (CTS) in a prospective cohort. Ergonomics 2012;55:396-414 «PMID: 22397385»PubMed
  25. Otoshi K, Takegami M, Sekiguchi M ym. Chronic hyperglycemia increases the risk of lateral epicondylitis: the Locomotive Syndrome and Health Outcome in Aizu Cohort Study (LOHAS). Springerplus 2015;4:407 «PMID: 26266078»PubMed
  26. Garg A, Kapellusch JM, Hegmann KT ym. The strain index and TLV for HAL: risk of lateral epicondylitis in a prospective cohort. Am J Ind Med 2014;57:286-302 «PMID: 24243166»PubMed
  27. Herquelot E, Bodin J, Roquelaure Y ym. Work-related risk factors for lateral epicondylitis and other cause of elbow pain in the working population. Am J Ind Med 2013;56:400-9 «PMID: 23152138»PubMed
  28. Rio E, Moseley L, Purdam C ym. The pain of tendinopathy: physiological or pathophysiological? Sports Med 2014;44:9-23 «PMID: 24027089»PubMed
  29. Mallows A, Debenham J, Walker T ym. Association of psychological variables and outcome in tendinopathy: a systematic review. Br J Sports Med 2017;51:743-748 «PMID: 27852585»PubMed
  30. Gray RG, Gottlieb NL. Hand flexor tenosynovitis in rheumatoid arthritis. Prevalence, distribution, and associated rheumatic features. Arthritis Rheum 1977;20:1003-8 «PMID: 871301»PubMed
  31. Wiberg A, Smillie RW, Dupré S ym. Replication of epidemiological associations of carpal tunnel syndrome in a UK population-based cohort of over 400,000 people. J Plast Reconstr Aesthet Surg 2022;75:1034-1040 «PMID: 34916160»PubMed
  32. Coombes BK, Bisset L, Vicenzino B. Elbow flexor and extensor muscle weakness in lateral epicondylalgia. Br J Sports Med 2012;46:449-53 «PMID: 21708935»PubMed
  33. Arampatzis A, Mersmann F, Bohm S. Individualized Muscle-Tendon Assessment and Training. Front Physiol 2020;11:723 «PMID: 32670094»PubMed  
  34. Rasotto C, Bergamin M, Sieverdes JC ym. A tailored workplace exercise program for women at risk for neck and upper limb musculoskeletal disorders: a randomized controlled trial. J Occup Environ Med 2015;57:178-83 «PMID: 25654519»PubMed
  35. Sundstrup E, Seeberg KGV, Bengtsen E ym. A Systematic Review of Workplace Interventions to Rehabilitate Musculoskeletal Disorders Among Employees with Physical Demanding Work. J Occup Rehabil 2020;30:588-612 «PMID: 32219688»PubMed
  36. SFS-EN 1005-3. Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 3: Koneen käytön suositellut voimarajat. Safety of machinery. Human physical performance. Part 3: Recommended force limits for machinery operation. Suomen Standardoimisliitto SFS, Helsinki. 2002. (Kielinä suomi ja englanti)
  37. Goodson JT, DeBerard MS, Wheeler AJ ym. Occupational and biopsychosocial risk factors for carpal tunnel syndrome. J Occup Environ Med 2014;56:965-72 «PMID: 25046324»PubMed
  38. Steinmann S, Pfeifer CG, Brochhausen C ym. Spectrum of Tendon Pathologies: Triggers, Trails and End-State. Int J Mol Sci 2020;21: «PMID: 32013018»PubMed
  39. Wilson D. Ultrasound assessment of carpal tunnel syndrome. Clin Radiol 2004;59:909. PMID: 15451350 PubMed.
  40. Haahr JP, Andersen JH. Prognostic factors in lateral epicondylitis: a randomized trial with one-year follow-up in 266 new cases treated with minimal occupational intervention or the usual approach in general practice. Rheumatology (Oxford) 2003;42:1216-25 «PMID: 12810936»PubMed
  41. Gerritsen AA, Korthals-de Bos IB, Laboyrie PM ym. Splinting for carpal tunnel syndrome: prognostic indicators of success. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1342-4 «PMID: 12933954»PubMed
  42. Verhagen AP, Bierma-Zeinstra SM, Burdorf A ym. Conservative interventions for treating work-related complaints of the arm, neck or shoulder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD008742 «PMID: 24338903»PubMed
  43. Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 7.4.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  44. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 7.4.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  45. Mallows A, Debenham J, Walker T ym. Association of psychological variables and outcome in tendinopathy: a systematic review. Br J Sports Med 2017;51:743-748 «PMID: 27852585»PubMed
  46. Babatunde FO, MacDermid JC, MacIntyre N. A therapist-focused knowledge translation intervention for improving patient adherence in musculoskeletal physiotherapy practice. Arch Physiother 2017;7:1 «PMID: 29340196»PubMed
  47. Jordan JL, Holden MA, Mason EE ym. Interventions to improve adherence to exercise for chronic musculoskeletal pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD005956 «PMID: 20091582»PubMed
  48. Hodges PW, Tucker K. Moving differently in pain: a new theory to explain the adaptation to pain. Pain 2011;152:S90-S98 «PMID: 21087823»PubMed
  49. Palmer K, Walker-Bone K, Linaker C ym. The Southampton examination schedule for the diagnosis of musculoskeletal disorders of the upper limb. Ann Rheum Dis 2000;59:5-11 «PMID: 10627419»PubMed
  50. Heales LJ, Bout N, Dines B ym. An Investigation of Maximal Strength of the Upper Limb Bilaterally in Individuals With Lateral Elbow Tendinopathy: A Systematic Review With Meta-Analysis. Phys Ther 2021;101: «PMID: 34636922»PubMed
  51. Van Eerd D, Beaton D, Cole D ym. Classification systems for upper-limb musculoskeletal disorders in workers: a review of the literature. J Clin Epidemiol 2003;56:925-36 «PMID: 14568622»PubMed
  52. Karanasios S, Korakakis V, Moutzouri M ym. Diagnostic accuracy of examination tests for lateral elbow tendinopathy (LET) - A systematic review. J Hand Ther 2021;: «PMID: 33814224»PubMed
  53. Stanley J. Radial tunnel syndrome: a surgeon's perspective. J Hand Ther 2006;19:180-4. PMID:16713865 PubMed.
  54. Chen Z, Baker NA. Effectiveness of eccentric strengthening in the treatment of lateral elbow tendinopathy: A systematic review with meta-analysis. J Hand Ther 2021;34:18-28 «PMID: 32284219»PubMed
  55. Bohm S, Mersmann F, Arampatzis A. Human tendon adaptation in response to mechanical loading: a systematic review and meta-analysis of exercise intervention studies on healthy adults. Sports Med Open 2015;1:7 «PMID: 27747846»PubMed
  56. Shahabi S, Bagheri Lankarani K, Heydari ST ym. The effects of counterforce brace on pain in subjects with lateral elbow tendinopathy: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Prosthet Orthot Int 2020;44:341-354 «PMID: 32635812»PubMed
  57. Heales LJ, McClintock SR, Maynard S ym. Evaluating the immediate effect of forearm and wrist orthoses on pain and function in individuals with lateral elbow tendinopathy: A systematic review. Musculoskelet Sci Pract 2020;47:102147 «PMID: 32452393»PubMed
  58. Karanasios S, Tsamasiotis GK, Michopoulos K ym. Clinical effectiveness of shockwave therapy in lateral elbow tendinopathy: systematic review and meta-analysis. Clin Rehabil 2021;35:1383-1398 «PMID: 33813913»PubMed
  59. Hüseyin Ünver H, Bakilan F, Berkan Tasçioglu F ym. Comparing the efficacy of continuous and pulsed ultrasound therapies in patients with lateral epicondylitis: A double-blind, randomized, placebo-controlled study. Turk J Phys Med Rehabil 2021;67:99-106 «PMID: 33948550»PubMed
  60. Paoloni JA, Appleyard RC, Nelson J ym. Topical nitric oxide application in the treatment of chronic extensor tendinosis at the elbow: a randomized, double-blinded, placebo-controlled clinical trial. Am J Sports Med 2003;31:915-20 «PMID: 14623657»PubMed
  61. Wong SM, Hui AC, Tong PY ym. Treatment of lateral epicondylitis with botulinum toxin: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Ann Intern Med 2005;143:793-7 «PMID: 16330790»PubMed
  62. Kutsumi K, Amadio PC, Zhao C ym. Finkelstein's test: a biomechanical analysis. J Hand Surg Am 2005;30:130-5 «PMID: 15680568»PubMed
  63. Pantukosit S, Petchkrua W, Stiens SA. Intersection syndrome in Buriram Hospital: a 4-yr prospective study. Am J Phys Med Rehabil 2001;80:656-61 «PMID: 11523968»PubMed
  64. Forman TA, Forman SK, Rose NE. A clinical approach to diagnosing wrist pain. Am Fam Physician 2005;72:1753-8 «PMID: 16300037»PubMed
  65. Jappe U. Allergy to heparins and anticoagulants with a similar pharmacological profile: an update. Blood Coagul Fibrinolysis 2006;17:605-13 «PMID: 17102645»PubMed
  66. D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000;283:3110-7 «PMID: 10865306»PubMed
  67. Harvey FJ, Harvey PM, Horsley MW. De Quervain's disease: surgical or nonsurgical treatment. J Hand Surg Am 1990;15:83-7 PubMed
  68. Healy A, Farmer S, Pandyan A ym. A systematic review of randomised controlled trials assessing effectiveness of prosthetic and orthotic interventions. PLoS One 2018;13:e0192094 «PMID: 29538382»PubMed
  69. Page MJ, Massy-Westropp N, O'Connor D ym. Splinting for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD010003 «PMID: 22786532»PubMed
  70. O'Connor D, Marshall S, Massy-Westropp N. Non-surgical treatment (other than steroid injection) for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003219 «PMID: 12535461»PubMed
  71. David WS, Chaudhry V, Dubin AH ym. Literature review: nervepace digital electroneurometer in the diagnosis of carpal tunnel syndrome. Muscle Nerve 2003;27:378-85 «PMID: 12635127»PubMed
  72. Brininger TL, Rogers JC, Holm MB ym. Efficacy of a fabricated customized splint and tendon and nerve gliding exercises for the treatment of carpal tunnel syndrome: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2007;88:1429-35 «PMID: 17964883»PubMed
  73. Green S, Buchbinder R, Barnsley L ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) for treating lateral elbow pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD003686 «PMID: 12076503»PubMed
  74. Marshall S, Tardif G, Ashworth N. Local corticosteroid injection for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001554 «PMID: 17443508»PubMed
  75. Verdugo RJ, Salinas RA, Castillo JL ym. Surgical versus non-surgical treatment for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD001552 «PMID: 18843618»PubMed
  76. Scholten RJ, Gerritsen AA, Uitdehaag BM ym. Surgical treatment options for carpal tunnel syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD003905 «PMID: 15495070»PubMed
  77. Miller TT, Shapiro MA, Schultz E ym. Comparison of sonography and MRI for diagnosing epicondylitis. J Clin Ultrasound 2002;30:193-202 «PMID: 11981928»PubMed
  78. Ayhan E, Akaslan F. Patients' Perspective on Carpal Tunnel Release with WALANT or Intravenous Regional Anesthesia. Plast Reconstr Surg 2020;145:1197-1203 «PMID: 32332539»PubMed 
  79. Tarnanen S & Holopainen R (toim.). Harjoittelu ja TULE-terveys. Julkaisu 5/2022. VK-kustannus.
  80. Ikonen J, Lähdeoja T, Ardern CL ym. Persistent Tennis Elbow Symptoms Have Little Prognostic Value: A Systematic Review and Meta-analysis. Clin Orthop Relat Res 2022;480:647-660 «PMID: 34874323»PubMed
  81. Boyd KU, Gan BS, Ross DC ym. Outcomes in carpal tunnel syndrome: symptom severity, conservative management and progression to surgery. Clin Invest Med 2005;28:254-60 «PMID: 16265997»PubMed
  82. Burton CL, Chesterton LS, Chen Y ym. Clinical Course and Prognostic Factors in Conservatively Managed Carpal Tunnel Syndrome: A Systematic Review. Arch Phys Med Rehabil 2016;97:836-852.e1 «PMID: 26440776»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50055 (050.055)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Paikallinen kortikosteroidiruiske rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Paikallinen kortikosteroidiruiske verrattuna lumeruiskeeseen tai yölastaan vähentää lyhytaikaisessa seurannassa (0–3 kuukautta) rannekanavaoireyhtymän oireita, mutta pitkäaikaisessa seurannassa (> 6 kuukautta) vaste katoaa.

B

Effectiveness of botulinum toxin injection in chronic lateral tendinopathy

Botulinum toxin injection seems to be more effective in reducing pain for patients with lateral tendinopathy (symptoms at least for 3 months) up to 4 months compared with saline injection. Botulinum toxin injection reduces grip strength temporarily.

B

Ergonomiainterventiot käden ja kyynärvarren rasitussairauksien ehkäisyssä

Oireettomilla työntekijöillä työpaikalla toteutettavilla ergonomia- ja koulutusinterventioilla ei ilmeisesti voida vähentää käden ja kyynärvarren rasitussairauksien esiintyvyyttä.

B

Kirurgia rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Rannekanavan leikkaushoito näyttää edistävän toipumista paremmin kuin rannetta tukeva lastahoito tai kortikosteroidiruiske.

B

Lastoitus rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Ranteen yölastahoito verrattuna siihen, ettei hoitoa anneta, näyttää lievittävän rannekanavaoireyhtymästä aiheutuvaa puutumista ja kipua.

B

Lääkärin yhteydenpito esimieheen ja fysioterapeutin työpaikkainterventio käden ja kyynärvarren rasitussairauksissa

Hoitavan lääkärin yhteydenpito esimieheen sekä fysioterapeutin työpaikkainterventio ilmeisesti vähentävät potilaan kokemaa työn tuottavuuden heikentymistä käden ja kyynärvarren rasitussairauksissa.

B

Osasairausvapaa työhön paluun tukena tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Osasairausvapaan avulla voidaan ilmeisesti nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.

B

Paikallinen kortikosteroidiruiske de Quervainin jännetuppitulehduksen hoidossa

Paikallinen kortikosteroidiruiske näyttää lievittävän kipua paremmin kuin lumehoito de Quervainin jännetuppitulehduksessa 1–2 viikon seurannassa.

B

Paikallisesti käytettyjen tulehduskipulääkkeiden (NSAID) hyöty kyynärpään tendinopatiaan liittyvän kivun hoidossa

Paikallinen tulehduskipulääke (NSAID) ilmeisesti lievittää kyynärpään tendinopatiaan liittyvää kipua lyhytaikaisessa seurannassa paremmin kuin paikallinen lumevalmiste (vähintään tyydyttävä vaste 73 % vs. 49 %), ja hoidon haitat jäävät vähäisiksi.

B

Platelet‐rich plasma (PRP) injection therapy for lateral elbow pain

The effectiveness of platelet-rich plasma (PRP) injection therapy for lateral elbow pain and function impairment seems to be equal to the effectiveness of saline or local anesthetic injection both in short and long term.

B

Psykososiaaliset tekijät rannekanavaoireyhtymän taustalla ja työhönpaluussa

Psykologiset tekijät, kuten masennus ja ahdistuneisuus, ja sosiaaliset tekijät, kuten suhteet työpaikalla ja matalat tulot, sekä sosiaalivakuutuksen korvauksiin liittyvät seikat ilmeisesti pidentävät poissaoloa työstä rannekanavaoireyhtymän leikkauksen jälkeen.

B

Tehostettu hoito-ohjelma (potilasohjaus, aktiivisuuden tukeminen, suunnitelmalliset hoitokäytännöt työhön paluun tukemiseksi) tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Tehostettu hoito-ohjelma (potilasohjaus, aktiivisuuden tukeminen, suunnitelmalliset hoitokäytännöt työhön paluun tukemiseksi) näyttää vähentävän työkyvyttömyyspäiviä, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä sekä kustannuksia tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa.

B

Työhön paluu rannekanavaleikkauksen jälkeen

Oirekuvan vakavuus, työn fyysinen raskaus, potilaan odotukset sairausloman pituudesta sekä psykologiset tekijät, kuten ahdistuneisuus, ja korvauksiin liittyvät asiat saattavat viivästyttää työhön paluuta rannekanavaleikkauksen jälkeen.

B

Työhön paluuta tukevat interventiot tuki- ja liikuntaelinsairauksissa

Työhön paluun tukemiseen tähtäävillä toimenpiteillä (liikuntaharjoitteet, käyttäytymisterapia ja työpaikalla tehtävät järjestelyt) voidaan ilmeisesti vähän nopeuttaa työhön paluuta ja vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä sairauspoissaoloja.

C

Corticosteroid injection therapy in patients with lateral tendinopathy: effectiveness compared to physiotherapy

Corticosteroid injection therapy may decrease pain score, increase global improvement and pain-free grip strength in short-term (≤ 6 weeks) but not in long-term follow up in patients with lateral tendinopathy when compared to physiotherapy.

C

Corticosteroid injection therapy in patients with lateral tendinopathy: effectiveness compared to placebo

Corticosteroid injection therapy may decrease pain [mean difference approximately 31 (23, 40)], increase global improvement [relative risk in different studies from 0.11 (0.04, 0.33) to 0.36 (0.18, 0.71)] and increase pain-free grip strength [mean difference approx. 33 (22, 42)] in short-term (≤ 6 weeks) but not in intermediate or long-term follow up in patients with lateral tendinopathy when compared to placebo.

C

Effectiveness of acupuncture in patients with lateral tendinopathy

Acupuncture might have small positive effects on pain intensity, pain-related disability, and strength (mean differences - 0.66, -0.51 and 0.36), compared with sham, placebo or another control intervention. However, electroacupuncture showed no significant effects on these outcomes.

C

ENG-vieritestilaitteen herkkyys ja spesifisyys ENMG-tutkimukseen nähden

ENG-vieritesti saattaa antaa samansuuntaisia tuloksia kuin ENMG-tutkimus potilailla, joilla on tyypillisen rannekanavaoireyhtymän oireet ja löydökset.

C

Ergonomiset interventiot käden ja kyynärvarren rasitussairauksien hoidossa

Ergonomiset interventiot saattavat lievittää käden ja kyynärvarren rasitussairauksien aiheuttamaa kipua pitkäaikaisessa seurannassa, mutta niillä ei näytä olevan vaikutusta työ- ja toimintakykyyn.

C

Extracorporeal shockwave therapy (ESWT) in treatment of lateral tendinopathy

Extracorporeal shockwave therapy (ESWT) may present no clinically relevant benefit in treating lateral tendinopathy compared with sham or control treatment in pain intensity, grip strength, and elbow disability at short-term (< 3 months) and seems to have no clinically relevant benefit in terms of pain relief in mid-term follow-up (up to 1 year).

C

Kirurgia konservatiiviseen hoitoon reagoimattoman kyynärpään lateraalisen tendinopatian aiheuttaman kivun hoidossa

Kirurgisella interventiolla ei liene vaikuttavuutta konservatiiviseen hoitoon reagoimattoman kyynärpään lateraalisen tendinopatian aiheuttamaan kipuun.

C

Kirurgia napsusormen hoidossa

Kirurginen toimenpide saattaa vähentää 6–12 kuukauden seurannassa napsusormen uusiutumisriskiä kortikosteroidiruiskeeseen verrattuna.

C

Liikeharjoittelu (asteittain nouseva voimaharjoittelu) pitkittyneen kyynärpään tendinopatian hoidossa

Aktiivinen harjoitteluinterventio saattaa vähentää kipua pitkittyneen kyynärpään tendinopatian hoidossa.

C

Neuraalikudoksen liikkuvuusharjoittelu rannekanavaoireyhtymän hoidossa

Lieväoireisen rannekanavaoireyhtymän hoidossa neuraalikudoksen liikkuvuusharjoittelu muihin hoitotoimenpiteisiin yhdistettynä (yölastoitus, lääkitys, potilasohjaus ja kotiharjoittelu) sekä neuraalikudosmobilisoinnin yhdistelmä saattavat vähäisesti lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä.

C

Paikallinen kortikosteroidiruiske napsusormen hoidossa

Paikallinen kortikosteroidiruiske saattaa johtaa oireettomuuteen napsusormen hoidossa useammin kuin pelkkä puudutehoito 4 kuukauden seurannassa, mutta ruiskeen teho on epäselvä pitkäaikaisseurannassa. Kortikosteroidiruiskeen pistäminen jännetupen sisään ei lievitä oireita tehokkaammin kuin jännetupen ulkopuolelle pistettynä.

C

Suun kautta otetut tulehduskipulääkkeet (NSAID) kyynärpään tendinopatiaan liittyvän kivun hoidossa

Suun kautta otetut tulehduskipulääkkeet (NSAID) saattavat lyhytaikaisesti lievittää kyynärpään tendinopatiaan liittyvää kipua, mutta tulokset ovat ristiriitaisia ja mahasuolikanavan haittavaikutukset lienevät yleisiä.

C

Toiminnalliset tuet kyynärpään lateraalisen tendinopatian hoidossa

Epikondyliittituella saattaa olla välitön puristusotteisiin liittyvää kipua vähentävä vaikutus lyhyellä aikavälillä kyynärpään tendinopatian hoidossa. Rannetuella ei liene vaikutusta puristusotteisiin liittyvään kipuun.

C

Ultraääni pitkittyneen kyynärpään tendinopatian hoidossa

Ultraäänihoito saattaa vähentää oireita pitkittyneessä kyynärpään tendinopatiassa. Hoitovaikutus on varsin pieni, eivätkä tutkimustulokset ole täysin yhdenmukaisia.

Keskihermon tuntoalue
Napsusormen ruiskehoidon tekniikka

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia