Takaisin

Tarkkaavuuden häiriöiden kuntoutus aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Näytönastekatsaukset
Erja Poutiainen
3.6.2016

Näytön aste: C

Tarkkaavuuden häiriön kuntoutus saattaa olla tehokasta aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

Systemaattinen Cochrane-katsaus «Loetscher T, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation ...»1, (viimeiset lisäykset vuodelta 2012) löysi jossain määrin näyttöä tarkkaavaisuuden kuntoutuksen tehokkuudesta tiettyjen tarkkaavuuden osa-alueiden osalta aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Katsaus sisältää 6 korkeatasoista satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa on mukana yhteensä 223 henkilöä. Sairastumisesta kulunut aika vaihteli 3 tutkimuksessa 0,5–4 kuukauden välillä, ja 3 tutkimuksessa sairastumisesta kulunut aika oli keskimäärin 2 vuotta.

Kaikissa tutkimuksissa aivoverenkiertohäiriöpotilaalle annettua spesifiä tarkkaavuusoireeseen kohdennettua kuntoutusta verrattiin tavanomaista hoitoa saaneeseen kontrolliryhmään. 5 tutkimuksessa annettu kuntoutus oli ensisijassa tarkkaavuuden palauttamiseen tähtäävää ja sisälsi 14–55 harjoituskertaa. Yhdessä tutkimuksessa 10 tuntia käsittävä kuntoutusjakso tähtäsi kompensatoristen taitojen kehittämiseen ja yhdessä 13 harjoituskerran aikana toteutetut kuntoutussisällöt sisälsivät kumpiakin näitä elementtejä. Harjoittelun teho osoitettiin kognitiivista haittaa mittaavilla psykometrisillä menetelmillä, kuten jaetun tarkkaavuuden mittareilla (SMD 0,67; 95 % luottamusväli 0,35–0,98, p < 0,0001). Sen sijaan toiminnallisen haitan lievittymistä tai psykometrisesti todettujen vaikutusten pysyvyyttä ei todettu, tosin näitä tutkittiin vain 2 tutkimuksessa, jotka sisälsivät yhteensä 99 osallistujaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-...»2 todetaan tarkkaavuuden häiriöiden subakuutin ja kroonisen vaiheen kuntoutuksen olevan tehokasta. Tämä perustui 3 satunnaistettuun ja kontrolloituun tutkimukseen ja 2 satunnaistamattomaan mutta kontrolloituun tutkimukseen, joissa oli mukana yhteensä 124 potilasta. Tutkimuksissa oli mukana sekä aivoverenkiertohäiriö- että aivovammapotilaita. Sairastumisesta kulunut aika oli lähes poikkeuksetta yli 6 kuukautta ja joissain tapauksissa jopa useita vuosia.

Kuntoutukset sisälsivät pääsääntöisesti tietokonepohjaista harjoittelua yhdessä strategiaoppimisen ja palautejärjestelmän sisältävän osan kanssa. Esimerkiksi yhdessä satunnaistetussa kontrolloidussa aivoverenkiertohäiriöpotilaita sisältävässä tutkimuksessa verrattiin tietokonepohjaista tarkkaavuuden ja siihen liittyvien strategioiden harjoittamista ajallisesti samansuuruiseen tietokoneen vapaaseen käyttöön. Tutkimuksessa havaittiin kuntoutetun ryhmän suoriutumisen lievää kohentumista verrattuna kontrolliryhmään 2 tarkkaavuusmittarilla heti harjoittelun päättymisen jälkeen. Lisäksi 6 kuukauden seurannassa ryhmien välinen ero tarkkaavuusmittareilla arvioituna kasvoi selvästi. Tämän tutkijat tulkitsivat strategiaharjoitteluun sopivaksi ilmiöksi, jossa uudet käyttäytymismallit integroituvat toimintaan vähitellen. Tuloksissa korostuu terapeutin aktiivisuuden merkitys ja kuntoutuksen positiivisten vaikutusten lisääntyminen silloin, kun käytetään monimutkaisia yksilön arkitoiminnan kannalta merkityksellisiä harjoitusmuotoja. Kuntoutuksen vaikutukset näkyivät etenkin kognitiivisen haitan vähenemisenä. Toiminnallista haittaa arvioitiin tutkimuksissa puutteellisesti. Katsauksen kuvaamassa hyvätasoisessa tapaustutkimuksessa saatiin kuitenkin viitteitä tarkkaavuuden tahdonalaisen kontrollin parantumisesta myös arkitoiminnassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusjoukossa oli mukana aivoverenkiertohäiriöpotilaiden lisäksi myös muita diagnostisia ryhmiä.

Tuore systemaattinen meta-analyysin sisältävä katsaus «Cha YJ, Kim H. Effect of computer-based cognitive ...»3 tunnisti 12 tietokoneavusteista tarkkaavuuden häiriöiden kuntoutusta käsittelevää tutkimusta vuosilta 1988–2011 (7 RCT:tä, AVH-kuntoutujien kokonaismäärä 461). Puolet tutkimuksista käsitti subakuutin vaiheen AVH-kuntoutujia ja puolet kroonisen vaiheen kuntoutujia. 3–6 viikkoa käsittävän kuntoutusjakson aikana toteutettujen harjoituskertojen kesto vaihteli eri tutkimuksissa 10–60 minuutin välillä. 8 tutkimusta sisältävä meta-analyysi osoitti tietokoneavusteisella kuntoutuksella olevan positiivisia vaikutuksia psykometrisista mittareista koostuviin tulosmuuttujiin. Efektikoko oli 0,54; 95 % luottamusväli 0,33–0,74; p < 0,05. Efektikoko oli samansuuruinen subakuuttia ja kroonista vaihetta edustavissa tutkimuksissa. Toiminnallista haittaa selvitettiin puutteellisesti. Katsaus ei raportoi tietoa vaikutusten pysyvyydestä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Arjen toimintakykyä mittaavia muuttujia oli tutkimuksissa mitattu verraten vähän. Kuntoutuksen vaikutuksesta toimintakykyyn tarvitaan vielä lisää tutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Loetscher T, Lincoln NB. Cognitive rehabilitation for attention deficits following stroke. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD002842 «PMID: 23728639»PubMed
  2. Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 2003 through 2008. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:519-30 «PMID: 21440699»PubMed
  3. Cha YJ, Kim H. Effect of computer-based cognitive rehabilitation (CBCR) for people with stroke: a systematic review and meta-analysis. NeuroRehabilitation 2013;32:359-68 «PMID: 23535800»PubMed