Cochrane-katsauksen «Nurbhai M, Grimshaw J, Watson M ym. Oral versus in...»1, tavoitteena oli verrata paikallisesti annosteltujen imidatsoli- ja triatsolijohdosten tehoa systeemiseen annosteluun emättimen komplisoitumattoman hiivatulehduksen hoidossa. Lisäksi arvioitiin näiden lääkkeiden turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä lääkemuotoon. Kirjallisuushaut oli tehty vuosilta 1980–2000 tietokannoista Cochrane, Medline, Embase ja STD, ja päivitetty haku tehtiin vuosilta 2000–2006 tietokannoista Central, Pubmed, Embase ja Cochrane STD. Sisäänottokriteereinä oli satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset millä kielellä tahansa. Tutkimuksessa täytyi verrata vähintään yhtä systeemistä ja paikallista lääkettä. Tutkimukseen osallistujien tuli olla 16-vuotiaita tai vanhempia, ja heillä tuli olla oli laboratoriokokeella todettu komplisoitumaton emättimen hiivatulehdus. Tutkimuksista pois suljettiin osallistujat, joilla oli HIV, immuunipuutossairaus, diabetes sekä raskaana olevat ja imettävät. Katsaukseen valittiin 19 tutkimusta.
Jälkiseuranta jaettiin kahteen ajanjaksoon: lyhyt 5–15 päivää ja pitkä 2–12 viikkoa. Ensisijainen lopputulosmuuttuja oli kliininen paraneminen. Toissijaisia lopputulosmuuttujia olivat mykologinen paraneminen, hoidon turvallisuus, potilaiden tyytyväisyys ja kustannusvaikuttavuus.
Tutkimuksissa oli verrattu valmisteita seuraavasti (taulukko «Emättimen hiivatulehduksen erilaisia hoitoja vertailevien tutkimusten tuloksia muokattuna lähteestä . Taulukossa on esitetty yksityiskohtaisemmin Suomessa myynnissä olevat valmisteet (3.11.2015)....»1)
Verrattaessa paikallista ja systeemistä hoitoa emättimen hiivan hoidossa oli lyhytkestoisessa jälkiseurannassa paranemisen OR 0,94 (95 % luottamusväli 0,75–1,17) ja pitkäkestoisessa OR 1,07 (0,82–1,41). Mykologisessa paranemisessa oli lyhytkestoisessa jälkiseurannassa OR 1,15 (0,94–1,42). Tilastollisesti merkittävä ero todettiin mykologisessa paranemisessa pitkäkestoisessa jälkiseurannassa systeemisen hoidon eduksi OR 1,29 (1,05–1,60). On kuitenkin huomioitava, että tuloksen kliininen merkitys on epävarma.
Haittavaikutuksia oli raportoitu harvoin, 13 tutkimuksessa. Paikallishoidossa haittoja olivat limakalvojen ärsytys, kuumotus ja kutina. Systeemisen hoidon osalta haittavaikutuksina raportoitiin mahan ja suoliston oireita sekä päänsärkyä. Naisten tyytyväisyyttä hoitoon oli huonosti raportoitu. Merkittäviä johtopäätöksiä ei voitu tehdä myöskään turvallisuuteen liittyen.
| Lopputulos Vertailtavat lääkkeet |
Tutkimusten määrä | Osallistujien määrä | OR (95 % luottamusväli) |
|---|---|---|---|
| Verrataan systeemistä hoitoa paikalliseen hoitoon (RCT) | |||
| Kliininen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 12 | 1 773 | 0,94 (0,75–1,17) |
|
6 | 1 055 | 0,88 (0,66–1,16) |
|
1 | 93 | 1,23 (0,45–3,42) |
| Kliininen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 9 | 1 308 | 1,07 (0,82–1,41) |
|
5 | 910 | 1,03 (0,75–1,41) |
|
1 | 93 | 1,54 (0,51–4,66) |
| Mykologinen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 19 | 2 579 | 1,15 (0,94–1,42) |
|
8 | 1 015 | 1,31 (1,00–1,71) |
|
2 | 194 | 0,72 (0,37–1,40) |
| Verrataan systeemistä hoitoa paikalliseen hoitoon (ei satunnaistettuja tutkimuksia) | |||
| Kliininen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 11 | 1 855 | 0,91 (0,74–1,11) |
|
5 | 1 047 | 0,76 (0,59–0,99) |
|
1 | 99 | 0,71 (0,28–1,76) |
| Kliininen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 8 | 1 445 | 1,08 (0,86–1,34) |
|
4 | 934 | 0,99 (0,76–1,30) |
|
1 | 99 | 0,77 (0,30–1,99) |
| Mykologinen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 16 | 2 383 | 1,10 (0,79–1,53) |
|
10 | 1 631 | 1,00 (0,70–1,43) |
|
2 | 224 | 0,65 (0,14–2,89) |
| Mykologinen paraneminen pitkäkestoisessa seurannassa | 11 | 1 453 | 1,37 (0,98–1,91) |
|
6 | 817 | 1,46 (0,95–2,24) |
|
2 | 224 | 0,73 (0,26–2,02) |
| Verrataan yhtä annosta systeemistä lääkettä yhteen annokseen paikallista lääkettä | |||
| Kliininen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 6 | 1 044 | 0,79 (0,59–1,06) |
|
3 | 585 | 0,74 (0,52–1,06) |
|
1 | 93 | 1,23 (0,45–3,42) |
| Kliininen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 4 | 742 | 1,16 (0,80–1,67) |
|
2 | 472 | 1,13 (0,74–1,73) |
|
1 | 93 | 1,54 (0,51–4,66) |
| Mykologinen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 7 | 971 | 1,14 (0,81–1,60) |
|
5 | 648 | 0,93 (0,62–1,39) |
|
1 | 93 | 1,75 (0,15–20,00) |
| Verrataan yhtä annosta systeemistä lääkettä kolmen päivän paikalliseen hoitoon | |||
| Mykologinen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 3 | 534 | 1,05 (0,67–1,65) |
| Mykologinen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 3 | 509 | 1,19 (0,82–1,73) |
| Verrataan yhtä annosta systeemistä lääkettä 6–7 päivän paikalliseen hoitoon | |||
| Kliininen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 2 | 285 | 1,38 (0,80–2,37) |
| Kliininen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 2 | 266 | 0,99 (0,54–1,83) |
| Mykologinen paraneminen lyhytkestoisessa jälkiseurannassa | 3 | 385 | 1,27 (0,79–2,06) |
| Mykologinen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 3 | 366 | 1,36 (0,88–2,10) |
| Verrataan flukonatsolia klotrimatsoliin | |||
| Kliininen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 5 | 910 | 1,03 (0,75–1,41) |
| Mykologinen paraneminen pitkäkestoisessa jälkiseurannassa | 8 | 1 015 | 1,31 (1,00–1,71) |
Suomessa on itsehoidossa käytössä oraalisesti flukonatsoli 150 mg:n kapseli sekä emätinpuikkoina klotrimatsoli 500 mg ja 200 mg, mikonatsoli 400 mg ja valikoimista poistumassa oleva tiokonatsoli 100 mg emätinpuikko sekä emätinvoiteena klotrimatsoli 20 mg/g.