Järjestelmälliseen katsaukseen «VanderWeide LA, Smith SM, Trinkley KE. A systemati...»1 etsittiin kaikki kliiniset tutkimukset, joissa tutkittiin venlafaksiinin tehoa fibromyalgian hoidossa. Mukaan hyväksyttiin 5 avointa kohorttitutkimusta ja 1 satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Potilaita yksittäisissä tutkimuksissa oli 11–102, ja seurannan kesto oli 6 viikosta 6 kuukauteen.
Kaikissa avoimissa kohorttitutkimuksissa keskimääräinen kivun kokeminen väheni venlafaksiinihoidon aikana. Ainoassa RCT-tutkimuksessa, jossa 90 potilasta satunnaistettiin saamaan venlafaksiinia (75 mg/vrk) tai lumetta, ensisijaisena lopputulosmuuttujana ollut kipu oli VAS-asteikolla ja MPQ-kyselyllä mitattuna 6 viikon kohdalla molemmissa ryhmissä 10 % lähtötilannetta alhaisempi. Hoitoaieanalyysissä tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei ollut. Toissijaisena lopputulosmuuttujana olleessa FIQ-asteikolla mitatussa kivussa per protocol analyysissä venlafaksiiniryhmässä kipu oli 1,3 pistettä lumeryhmää alhaisempi (p = 0,025), mutta hoitoaieanalyysissä tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kirjallisuushaku rajattiin englanninkielisiin julkaisuihin. Yksittäisten julkaisujen laatuarviointia ei esitetty. Ainoa RCT-tutkimus ja yksi avoimista tutkimuksista oli julkaistu ainoastaan abstraktin muodossa. Ainoassa RCT-tutkimuksessa käytetty venlafaksiiniannos oli pienempi kuin avoimissa tutkimuksissa käytetty.