Takaisin

Akupunktuuri kuukautiskipujen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Kalle Saikkonen
1.12.2015

Näytön aste: D

Luotettava näyttö akupunktuurin vaikutuksesta kuukautiskipuihin puuttuu.

Cochranen järjestelmällisessä katsauksessa ja meta-analyysissä «Smith CA, Zhu X, He L ym. Acupuncture for primary ...»1, «Acupuncture for dysmenorrhoea»1 selvitettiin akupunktuurin ja akupainannan tehoa primaarin kuukautiskivun hoidossa. Ensisijaisena tulosmuuttujana oli kivun väheneminen. Toissijaisia tulosmuuttujia oli useita, muun muassa haittavaikutukset.

Katsaukseen ja meta-analyysiin hyväksyttiin kaikkiaan 10 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (n = 1 025), joista 4 tutkimuksessa oli interventiona akupainanta ja 6 joko manuaalinen tai sähköakupunktuuri. Tutkimuksissa oli useita erilaisia vertailu- ja kontrolliryhmiä. Aktiivisen intervention kesto vaihteli 1 ja 3 kuukautiskierron välillä. Pisimmillään potilaita seurattiin vuoden ajan. Suurin osa tutkimuspotilaista oli erikoissairaanhoidon poliklinikoilta.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaista kahta akupunktuuriprotokollaa verrattiin kuukautiskivun vähenemisen suhteen lume-akupunktuuriin tutkimuksissa, joista yhdessä mittarina käytettiin VAS-asteikkoa ja toisessa epäselvän pisteytysmittarin potilaskohtaisesta suhteellista tulosmuutoksesta mielivaltaisesti määritettyä dikotomista muuttujaa. Ensimmäisessä (n = 92) ei ryhmien välillä havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa 3 kuukauden kohdalla (SMD -0,23; 95 % luottamusväli -0,64–0,18). Toisessa (n = 48) tutkimuksessa kuukautiskivut vähenivät vuoden seurannassa 10/11 (91 %) akupunktuuriryhmän naisilla, 4/11 (36 %) lumeakupunktuuriryhmän naisilla ja 3/21 (14 %) seurantaryhmän naisilla.

Osana laajaa saksalaisten sairasvakuutusrahastojen tutkimushanketta tehdyssä tutkimuksessa (n = 208) havaittiin akupunktuuriryhmässä kivun voimakkuuden NRS-asteikolla olevan tavanomaista hoitoa saanutta odotuslistakontrolliryhmää alhaisempi (MD -2,3; 95 % luottamusväli -2,9 – -1,6). Cochrane-katsaukseen oli otettu tutkimuksesta vain primaarista kuukautiskivusta kärsivät (n = 117, MD -2,09; 95 % luottamusväli -2,99 – 1,19), mutta alkuperäisartikkelista tällaista alaryhmää tai siihen liittyviä tuloksia ei löydy.

Yhdessä tutkimuksessa (n = 114) havaittiin akupunktuurin vähentävän kipua tilastollisesti merkitsevästi ibuprofeenia tehokkaammin, mutta tulkinnat tutkimuksen ensisijaisen tulosmuuttujan mittarista vaihtelevat eri systemaattisten katsausten välillä eikä englanninkielinen abstrakti tarjoa asiaan selvyyttä.

Yksi tutkimus (n = 71) havaitsi akupainannan vähentävän kuukautiskipua lume-akupainantaa paremmin (SMD -0,99; 95 % luottamusväli -1,48 – -0,49). Toinen tarkemmin selvittämätöntä ja todennäköisesti validoimatonta, dikotomista mittaria käyttänyt tutkimus (n = 60) näytti akupainannan vähentävän kuukautiskipua tulehduskipulääke indometasiinia paremmin (RR 1,84; 95 % luottamusväli 1,33–2,53). Lepoon verrattuna tilastollisesti merkitsevää eroa akupainannan tehossa ei kahden keskenään ristiriitaisiin tuloksiin päätyneen tutkimuksen perusteella ole (SMD -0,75; 95 % luottamusväli -2,23–0,74).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit:

Yksittäiset tutkimukset olivat kooltaan suhteellisen pieniä (n = 48–180) ja osin metodologisesti heikkotasoisia. Harhan riski arvioitiin monen tutkimuksen kohdalla suureksi, syynä usein tutkimuksen yksityiskohtien puutteellinen raportointi. Erilaisia vertailtavia interventio-kontrolli-yhdistelmiä, tulosmuuttujia ja niiden mittareita oli paljon. Tästä johtuen niin tulosten yhdistäminen kuin myös kliinisen vaikuttavuuden arvioiminen on hankalaa. Ensisijaisen tulosmuuttujan suhteen varsinaista meta-analyysia ei katsauksen tutkimuksista saatu tehtyä edellä mainitusta tutkimusten heterogeenisyydestä johtuen.

Kirjallisuutta

  1. Smith CA, Zhu X, He L ym. Acupuncture for primary dysmenorrhoea. Cochrane Database Syst Rev 2011;(1):CD007854 «PMID: 21249697»PubMed