Takaisin

Lyhyt psykoedukatiivinen interventio epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa

Näytönastekatsaukset
Maaria Koivisto
8.6.2020

Näytön aste: C

Psykoedukaatio saattaa lievittää epävakaan persoonallisuuden oireita.

Tutkimuksen «Zanarini MC, Frankenburg FR. A preliminary, random...»1tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako uusimman epävakaata persoonallisuushäiriötä koskevan tiedon tarjoaminen epävakaan persoonallisuuden oireiden määrään ja psykososiaaliseen toimintakykyyn. 55 nuorta naispuolista henkilöä rekrytoitiin Bostonin alueelta perinteisten sekä Internet-pohjaisten ilmoitusten avulla. Heistä 50 täytti tutkimuksen sisäänottokriteerit: tutkittavien tuli täyttää epävakaan persoonallisuushäiriön DSM IV- ja DIB-R-kriteerit, eivätkä he saaneet ajankohtaisesti olla minkään tyyppisessä psykiatrisessa hoidossa. Muita poissulkukriteerejä olivat ajankohtainen tai elämänaikainen skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö, tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö tai ajankohtainen päihderiippuvuus. Tutkittavat olivat myöhäisnuoria; iän keskiarvo oli 19,3 vuotta.

Tutkittavat satunnaistettiin 2 ryhmään kolmen suhteessa kahteen. Näistä toinen ryhmä (n = 30) sai 12 kerran psykoedukatiivisen, workshop-tyyppisen intervention viikon sisällä diagnoosin kertomisesta ja toinen (n = 20) intervention viiveellä. Viimeksi mainittu ryhmä odotti tutkimuksen ajan (3 kuukautta) samaa interventiota jonotuslistalla. Interventio koostui epävakaata persoonallisuushäiriötä koskevan tuoreen tiedon tarjoamisesta. Tutkittavat saivat informaatiota etiologiasta, ilmiasusta, tavallisesti esiintyvistä samanaikaisista häiriöistä, hoitovaihtoehdoista sekä häiriön kulusta ja ennusteesta. Kaikkia tutkittavia tavattiin viikoittain 12 viikon ajan tutkimuskyselyiden täyttämistä varten.

Välittömän ja jonotuslistalla hoitoa odottaneen intervention ryhmät eivät lähtötilanteessa merkitsevästi eronneet toisistaan. Yksikään 50 tutkittavasta ei pudonnut pois tutkimuksesta. Ryhmästatuksesta riippumatta kaikkien epävakaan persoonallisuushäiriön vaikeusastetta mittaavan ZAN-BPD:n kokonaispistemäärät laskivat merkitsevästi 12 viikon seurannassa.

Yleinen impulsiivisuus ja ihmissuhteiden myrskyisyys vähenivät välittömän psykoedukaatio-intervention ryhmässä merkitsevästi enemmän kuin jonotuslistan ryhmässä. Psykoedukaatio ei johtanut psykososiaalisen toimintakyvyn merkitsevään kohenemiseen. Koska tutkimukseen ei liittynyt seurantaa, ei tiedetä, miten pitkäkestoisia pian tarjotun psykoedukaation vaikutukset ovat.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimukseen osallistui nuoria naispuolisia, kohtalaisesta epävakaasta persoonallisuudesta kärsiviä ja vasta suhteellisen vähän aiempaa hoitoa saaneita henkilöitä. 50 % kaikista oli aiemmin saanut psykoterapiaa, 20 % oli aiemmin käyttänyt psyykenlääkitystä ja 10 % oli aiemmin ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa. Ei voida tietää, ovatko tulokset yleistettävissä vanhempiin naisiin, miehiin tai vaikea-asteisesta epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiviin. Koska tutkittavat eivät saaneet olla ajankohtaisesti hoidossa, tulokset eivät ehkä ole yleistettävissä ainakaan pitkäkestoista hoitoa saaneisiin.

Sama yhdysvaltalainen tutkimusryhmä on tehnyt myös toisen satunnaistetun ryhmävertailututkimuksen «Zanarini MC, Conkey LC, Temes CM ym. Randomized Co...»2, jonka tarkoituksena oli selvittää, voiko Iinternet-pohjainen psykoedukatiivinen interventio vaikuttaa epävakaan persoonallisuuden oireiden vaikeusasteeseen ja parantaa toimintakykyä.

Tutkittavat rekrytoitiin netti-ilmoitusten avulla. 80 naista, joiden epävakaa persoonallisuus varmistettiin haastattelemalla, satunnaistettiin saamaan Internet-pohjainen psykoedukaatiointerventio (n = 40) tai vertailuryhmään, jolle ei tarjottu mitään interventiota (n = 40).

Tutkimukseen sisällyttämiskriteereinä oli varmistettu, DSM-IV- sekä DIB-R-kriteerit täyttävä epävakaa persoonallisuus. Poissulkukriteereinä oli ajankohtainen psykiatrinen hoito, elämänaikainen skitsofrenia- tai skitsoaffektiivinen häiriö -diagnoosi tai sellainen somaattinen sairaus, joka voi aiheuttaa vakavia psyykkisiä oireita (kuten MS-tauti tai SLE), vakava päihteiden väärinkäyttö, älyllinen kehitysvammaisuus, akuutti itsetuhoisuus tai selkeä mania arviointivaiheessa.

Interventio koostui epävakaata persoonallisuutta koskevan tuoreimman tiedon tarjoamisesta (muun muassa. diagnoosin historiasta, siihen liittyvästä stigmasta, oireista ja teorioista siitä, kuinka häiriö kehittyy, ennusteesta ja erilaisista hoitomahdollisuuksista jne.).

Hoitoaikeen mukainen analyysi jakautui akuuttiin vaiheeseen (ensimmäiset 12 viikkoa) ja ylläpitovaiheeseen (mittaukset 6 ja 9 kuukauden sekä 1 vuoden kohdalla), jolloin arviointipisteitä oli yhteensä 15.

Interventioryhmästä putosi pois 1 ja vertailuryhmästä 2 henkilöä. Ensimmäisten 12 viikon aikana psykoedukaatioryhmän impulsiivisuus oli vähentynyt (ZAN-BPD:n itsearviokyselyllä mitattuna, z = -1,98, p = 0,048) ja psykososiaalinen toimintakyky parantunut (SAS:lla arvioituna, z = -1,97, p = 0,049) tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmän. 1 vuoden kuluttua kaikkien 5 ZAN-BPD:n mittaaman epävakaan persoonallisuuden oireulottuvuuden vaikeusaste oli psykoedukaatioryhmässä vähentynyt merkitsevästi enemmän kuin vertailuryhmässä: affektiiviset oireet (z = -2,31, p = 0,021), kognitiiviset oireet (z = -3,20, p = 0,001), impulsiivisuus (z = -2,44, p = 0,015), vuorovaikutuksen vaikeudet (z = -2,15, p = 0,032) ja epävakaan persoonallisuuden oireet kokonaisuutena (z = -2,11, p = 0,035).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkittavat olivat suhteellisen nuoria naisia. Tutkimuksessa oli melko paljon poissulkukriteereitä, joten on epävarmaa, miten hyvin tulokset ovat yleistettävissä vanhempaan, pidempään sairastaneeseen tai monisairaampaan väestöön tai miehiin.

Kirjallisuutta

  1. Zanarini MC, Frankenburg FR. A preliminary, randomized trial of psychoeducation for women with borderline personality disorder. J Pers Disord 2008;22:284-90 «PMID: 18540800»PubMed
  2. Zanarini MC, Conkey LC, Temes CM ym. Randomized Controlled Trial of Web-Based Psychoeducation for Women With Borderline Personality Disorder. J Clin Psychiatry 2018;79: «PMID: 28703950»PubMed