Chanin ym. meta-analyysissa «Chan JY, Hirai HW, Tsoi KK. Can computer-assisted ...»1 vuodelta 2015 selvitettiin tietokoneavusteisen kognitiivisen remediaation vaikutusta skitsofreniapotilaiden työllistymiseen. Ensisijaisina seurattuina lopputulemina olivat työllistyneiden osuus, työssä oltujen päivien määrä vuodessa ja ansaittu palkka. Meta-analyysiin löytyi 9 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta 4 eri maasta, potilaita niissä oli yhteensä 740. Kognitiivisen remediaatiokuntoutuksen kesto vaihteli 2 kuukaudesta 2 vuoteen, seuranta-aika vaihteli 1–3 vuoteen. Vertailuryhmä sai tavanomaista työkuntoutusta tai oli tuetussa työllistämisessä.
Työllistyneiden osuus tietokoneavusteista remediaatiota saaneista potilaista oli 20 prosenttiyksikköä suurempi ja he työskentelivät 19,5 päivää enemmän vuodessa kuin vaille remediaatiota jääneet.
Bellin ym. tutkimuksessa «Bell MD, Choi KH, Dyer C ym. Benefits of cognitive...»2 175 skitsofreniapotilasta satunnaistettiin joko pelkkään tuettuun työllistämiseen tai sen lisäksi kognitiiviseen remediaatioon. Potilaat jaettiin 2 ryhmään edeltävän sosiaalisen toimintakyvyn mukaan asuinyhteisössä. 1 vuoden mittaisen intervention ja vuoden seurannan jälkeen tutkittiin työssä olevien osuus ja työskenneltyjen tuntien määrä.
Heikosti yhteisössä toimineiden osalla todettiin merkitsevä ero tuloksissa ryhmien välillä. Pelkän tuetun työllistämisen varassa olleista oli työllistynyt 20 %, remediaatioryhmästä 49 %, p < 0,05. Heikosti toimineet remediaatiota saaneet myös tekivät enemmän työtunteja. Sen sijaan paremmin toimineiden puolella erot ryhmien välillä eivät olleet merkitseviä. Työllistyminen heikosti toimineiden puolella liittyi positiiviseen muutokseen kognitiossa ja motivaatiossa.
Lystadin ym. tutkimuksessa «Lystad JU, Falkum E, Haaland VØ ym. Cognitive reme...»3 131 potilasta satunnaistettiin tavanomaisen ammatillisen kuntoutuksen lisäksi joko kognitiiviseen remediaatioon tai kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Tarkoituksena oli tutkia kognition muutosta ja intervention vaikutusta työllistymiseen. Työllisyys ja tehdyt työtunnit selvitettiin lähtötilanteessa, 10 kuukautta kestäneen intervention jälkeen ja 2 vuotta satunnaistamisesta.
Neurokognitio parani kummassakin ryhmässä, enemmän remediaatioryhmässä. Molemmissa ryhmissä työllisyys sekä tehdyt työtunnit lisääntyivät merkitsevästi; ryhmien kesken ei ollut merkitsevää eroa.
Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Bell MD, Bryson GJ, Greig TC ym. Neurocognitive en...»4 selvitettiin tietokonepohjaisen neurokognitiivisen kuntoutuksen sovelluksen (neurocognitive enhancement therapy, NET) vaikuttavuutta työssä suoriutumiseen. Tutkimuksessa satunnaistettiin 145 skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavaa avohoitopotilasta 6 kuukauden ajaksi ryhmään, joka osallistui palkalliseen työterapiaan (WT) tai ryhmään, joka osallistui neurokognitiivisen kuntoutukseen ja työterapiaan (WT + NET).
Molemmissa ryhmissä tehtyjen työtuntien ja saadun palkan määrä lisääntyi. NET + WT ryhmässä olleilla työtunteja oli enemmän kuin WT-ryhmässä olleilla (p < 0,03). NET + WT -ryhmässä olleet olivat enemmän töissä avoimilla työmarkkinoilla.