Lastensairaalan ensiapupoliklinikalle Yhdysvalloissa oli lähetetty potilaita vaikean ja pitkittyneen migreenin takia. Heistä 20 peräkkäiselle 8–17-vuotiaalle potilaalle annettiin proklooriperatsiinia 0,15 mg/kg laskimonsisäisesti migreenikohtauksen hoidoksi, ja jälkeenpäin päätettiin arvioida, oliko hoidosta ollut hyötyä «Kabbouche MA, Vockell AL, LeCates SL ym. Tolerabil...»1. Päänsäryn keskimääräinen voimakkuus oli 8,4 asteikolla 0–10 ja kesto 54 tuntia. Tunnin kuluttua lääkeannoksesta 90 % potilaista ilmoitti voivansa paremmin ja 50 % oli tullut oireettomiksi. 75 % ilmoitti, että päänsäryn voimakkuus väheni vähintään 50 %:lla 1 tunnissa ja näin kävi 95 %:lla 3 tunnissa. 95 % potilaista voi paremmin 3 tunnin kuluttua ja 60 % oli kivuttomia.
Kahdessa yhdysvaltalaisessa sairaalassa ensiapuun lähetetyille 5–18-vuotiaille lapsille, joilla oli migreeni «Prensky AL, Sommer D. Diagnosis and treatment of m...»2, tarjottiin mahdollisuutta osallistua proklooriperatsiinia ja ketorolaakkia vertailevaan lääketutkimukseen, jossa sairaala-apteekki huolehti hoitojen sokkoutuksesta ja satunnaistuksesta. Lisäksi oli päätetty tehdä välianalyysi, kun oli saavutettu puolet etukäteen lasketusta potilasmäärästä. Tällöin tutkimus keskeytettiin, koska hoitojen välille oli saatu merkittävä ero. 62 lapselle annettiin laskimoon proklooriperatsiinia (0,15 mg/kg; enintään 10 mg) tai ketorolaakkia (0,5 mg/kg; enintään 30 mg) «Brousseau DC, Duffy SJ, Anderson AC ym. Treatment ...»3. 29 sai proklooriperatsiinia ja 33 ketorolaakkia. Tuloksellinen hoito määriteltiin vähintään 50 %:n vähenemäksi 9 kasvokuvan asteikolla 60 minuutissa. Jos oireet lievenivät vähemmän kuin 50 % tunnissa, annettiin toinen lääkehoito. Proklooriperatsiinia saaneista 84,8 % (28/33) ja ketorolaakkia saaneista 55,2 % (16/29) tuli tuloksellisesti hoidetuiksi, ero 30 % (95 % luottamusväli 8–52 %). Oireettomiksi tuli 33,3 % (11/33) ja 6,9 % (2/29), ero 26,4 % (95 % luottamusväli 8–45 %). Proklooriperatsiini i.v. oli parempi kuin ketorolaakki i.v. migreenikohtauksen hoidossa. Päänsärky palasi 26,9 %:lle proklooriperatsiinin ja 30,8 %:lle ketorolaakin jälkeen. Proklooriperatsiinia saaneista lapsista yhdelle tuli kiihtyneisyyttä, jota hoidettiin i.v. difenhydramiinilla (antihistamiini) ja yhdelle itsestään ohimennyttä lihasjäykkyyttä.
Proklooriperatsiinihoidon epäonnistumisen todennäköisyyttä arvioitiin retrospektiivisesti «Trottier ED, Bailey B, Dauphin-Pierre S ym. Clinic...»4 alle 18-vuotiaiden sairaskertomustietojen avulla. Potilaat olivat käyneet tertiaarisen lastensairaalan ensiavussa marraskuun 2005 ja kesäkuun 2007 välisenä aikana. Kaikki potilaat, joille lääkäri oli antanut migreenidiagnoosin, otettiin mukaan tutkimukseen. Koeasetelmalle sokkoutettu henkilö arvioi sairaskertomustiedot standardoidun tietokaavakkeen avulla. Tutkijoiden välinen toistettavuus arvioitiin. Proklooriperatsiinihoito katsottiin epäonnistuneeksi, jos jouduttiin antamaan varalääkettä, ottamaan potilas sairaalaan tai jos potilas palasi sairaalaan 48 tunnin sisällä oireiden palaamisen tai lääkehaittavaikutuksen takia. Proklooriperatsiinia annettiin 92 migreenikohtaukseen, joista 43 oli lastenneurologin varmistamia. Kaikki saivat difenhydramiinia akatisian estoon. Hoito epäonnistui 13 potilaalla (14 %): 8 potilasta sai yhden tai useamman varalääkkeen proklooriperatsiinin jälkeen, 5 potilasta otettiin sairaalaan (3 heistä oli saanut varalääkkeen) ja 3 potilasta palasi sairaalaan 48 tunnin sisällä oireiden palaamisen takia.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
«Kabbouche MA, Vockell AL, LeCates SL ym. Tolerabil...»1: Avoin retrospektiivinen tutkimus.
«Brousseau DC, Duffy SJ, Anderson AC ym. Treatment ...»3: Kontrolloitu satunnaistettu kaksoissokkotutkimus ilman lumekontrollia, mutta saatu ero oli selkeä. Saatavuus ja mahdolliset haittavaikutukset rajoittavat proklooriperatsiinin käyttöä. Suomessa proklooriperatsiinia on saatavissa 5 mg:n tabletteina ja erityisluvallisena 1,25-prosenttisena injektioliuoksena 10 x 1 ml.
«Trottier ED, Bailey B, Dauphin-Pierre S ym. Clinic...»4: Avoin retrospektiivinen tutkimus.