Systemoidussa työntekijäaineistoihin kohdistuneisiin niskakipujen riskitekijöitä selvittävässä seurantatutkimusten katsauksessa «Côté P, van der Velde G, Cassidy JD ym. The burden...»1 löytyi 27 kohorttitutkimusta ja 1 satunnaistettu interventiotutkimus. Pitkäkestoisen istumisen, seisomisen tai tietokoneella työskentelyn vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia oli 8, toisto- tai tarkkuustyöhön liittyviä 6, niskan taipuneisiin asentoihin liittyviä 1, kädet hartiatason yläpuolella työskentelyyn liittyviä 2, vartalon taipuneita asentoja selvittäviä 2 ja fyysisesti kuormittavaan työhön liittyviä 4.
Kuudesta tutkimuksesta 5:ssä todettiin yhteys toistotyön tai tarkkuutta vaativan työn ja niskakivun välillä. Ruotsalaisessa paljon tietokonetta käyttävien työntekijöiden tutkimuksessa todettiin, että niillä, jotka tekivät toistoliikkeitä päivittäin tai lähes päivittäin, oli 30–40 % suurempi niskakivun riski kuin muilla. Riskiä lisäsivät suuret työn vaatimukset yhdistyneenä vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja saatuun tukeen (high job strain) sekä koettu lihasten jännittyneisyys (perceived muscular tension).
Katsauksen kirjoittajien mukaan toistotyön tai tarkkuutta vaativan työn ja niskakipujen välisestä yhteydestä on vakuuttavaa näyttöä.
Tuoreessa norjalaisessa 3 vuoden seurantatutkimuksessa «Sterud T, Johannessen HA, Tynes T. Work-related ps...»2 (n = 12 550) seurannan aikana lisääntynyt (OR = 1,4; 95 % luottamusväli 1,1–1,7) ja jatkuva korkea (OR = 1,3; 95 % luottamusväli 1,1–1,5) käsien toistoliikkeen määrällinen osuus työajasta lisäsi niskakivun riskiä, vaikka kaikki muut riskitekijät, mukaan lukien työhön liittyvät psykososiaaliset ja mekaaniset tekijät, oli otettu huomioon.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: