Takaisin

Vagushermostimulaattori paikallisalkuisessa epilepsiassa

Näytönastekatsaukset
Reetta Kälviäinen ja Arto Immonen
27.2.2019

Näytön aste: B

Vagushermostimulaatiohoito on ilmeisesti tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisähoitona.

Päivitetty Cochrane-katsaus vuonna 2010 julkaistusta edellisestä katsauksesta «Panebianco M, Rigby A, Weston J ym. Vagus nerve st...»1. Kohteena 5 satunnaistettua kaksoissokkotutkimusta, joissa kaikille potilaille asennettiin vagushermostimulaattori, joissa 4 tutkimuksessa potilaat jaettiin 2 satunnaistettuun ryhmään stimulaatiotason mukaan. Stimulaatioryhmät muodostettiin stimulaationtason frekvenssin, intensiteetin ja stimulaation keston suhteen. Yhdessä tutkimuksessa potilaat jaettiin stimulaation frekvenssin mukaan 3 ryhmään.

Työhypoteesina tutkimuksissa oli osoittaa, että kohtaukset vähenevät korkealla stimulaatiotasolla enemmän kuin matalalla, subterapeuttisena pidetyllä stimulaatiotasolla. Kaikkiaan 439 potilasta satunnaistettiin hoitoihin 5 tutkimuksessa, joista 1 tutkimuksessa oli vain lapsipotilaita. Kaksoissokkovaiheen kesto oli 12–20 viikkoa. Potilailla oli lääkehoidolle huonosti reagoiva paikallisalkuinen epilepsia ennen stimulaattorin asennusta. Katsauksen lähteinä olivat muun muassa MEDLINE-tietokanta, Cochrane Epilepsy Group's Specialised Register, Cochrane Central Register of Controlled Trials, SCOPUS- tietokanta, ClinicalTrials.gov- tietokanta, ICTPR- tietokanta ja laitteen valmistajalta saadut tiedot.

Vedonlyöntisuhde (OR) (95 % luottamusväli) yli 50 % vähenemälle kohtauksissa korkealla stimulaatiotasolla matalaan stimulaatiotasoon verrattuna oli 1,73 (1,13–2,64) eli korkean stimulaatioryhmän potilailla vagushermostimulaattorihoito oli 1,5 kertaa tehokkaampaa kuin matalan stimulaatioryhmän potilailla. Hoidon keskeyttämisriski OR (95 % Iuottamusväli) oli molemmilla stimulaatiotasoilla sama 2,56 (0,51–12,71). Implantaatioon liittyviä haittavaikutuksia OR (99 % luottamusväli) olivat äänen käheys 2,17 (1,49–3,17), yskä 1,09 (0,74–1,62), hengenahdistus 2,45 (1,07–5,60), kipu 1,01 (0,60-1,68), pahoinvointi 0,89 (0,42–1,90), päänsärky 0,90 (0,48-1,69) ja parestesiat 0,78 (0,39–1,53). Korkean stimulaation ryhmässä vastaavasti haittavaikutuksia verrattuna aikaan ennen implantaatiota olivat OR (99 % Iuottamusväli) äänen käheys 14,52 (7,61–27,70), yskä 2,72 (1,28–5,79), hengenahdistus 4,80 (1,74–13,22), kipu 3,83 (1,75–8,39) ja parestesiat 7,89 (2,60–23,90). Itse stimulaation voi katsoa lisäävän tiettyjä haittavaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit

Systemoitu katsaus. Mukana 5 tutkimusta, joista 2 arvioitu korkealaatuisiksi ja 3:ssa arvioitu olleen puutteita tutkimuksen menetelmien kuvauksessa. Matala stimulaatiotaso oli todennäköisesti niin vähäinen, että potilas ja/tai lääkäri saattoivat huomata potilaan kuuluvan subterapeuttiseen ryhmään ja sokkoutus saattoi vaarantua.

Kirjallisuutta

  1. Panebianco M, Rigby A, Weston J ym. Vagus nerve stimulation for partial seizures. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD002896 «PMID: 25835947»PubMed