Akuuttiin otiittiin yleisesti liitettyjä epäspesifisiä oireita ovat muun muassa nuha, yskä, kuume, kurkkukipu, yölevottomuus, ärtyisyys, ruokahaluttomuus, oksentelu ja ripuli. Niemelän ym. tutkimuksessa (1994) verrattiin näiden oireiden esiintyvyyttä akuuttia otiittia sairastavilla lapsilla (n = 191) ja akuutisti sairastuneilla lapsilla ilman otiittia (n = 163).
Akuutin otiitin suhteellinen riski eri oireisiin liittyen oli seuraava: ripuli 1,1 (95 % luottamusväli 0,5–2,4), ruokahaluttomuus 1,1 (0,7–1,7), paksu nuha 1,1 (0,7–1,8), oksentelu 1,0 (0,5–1,9), väsymys 0,8 (0,5–1,2), yskä 0,7 (0,5–1,1) ja konjunktiviitti 0,6 (0,3–1,3). Kuumetta esiintyi otiittilapsilla jopa merkitsevästi vähemmän kuin lapsilla ilman otiittia (suhteellinen riski 0,6; 95 % luottamusväli 0,4–1,0), samoin kuin kurkkukipua (0,4; 95 % luottamusväli 0,2–0,8) tai päänsärkyä (0,3; 95 % luottamusväli 0,2–0,6).
Heikkisen ja Ruuskasen «Heikkinen T, Ruuskanen O. Signs and symptoms predi...»2tutkimuksessa (1995) oli 302 hengitystieinfektiota sairastavaa lasta, joista 121:lla diagnosoitiin myös akuutti otiitti.
Kuumeisista lapsista (> 37,5°) otiitti todettiin 38 %:lla, kuumeettomilta 47 %:lla (p = 0,12). Tilastollisesti merkitseviä eroja otiitin esiintymisessä ei todettu myöskään nuhan (41 vs. 26 %; p = 0,21) tai yskän (40 vs. 39 %; p = 0,89) suhteen.
Kontiokarin ym. «Kontiokari T, Koivunen P, Niemelä M ym. Symptoms o...»3 tutkimuksessa (1998) verrattiin 138 lapsen oireita otiittiepisodien yhteydessä samojen lasten oireisiin sellaisissa hengitystieinfektioissa, joihin ei liittynyt otiittia.
Tässä tutkimuksessa otiitin suhteellinen riski kuumeen yhteydessä oli 1,8 (95 % luottamusväli 1,1–3,2). Paksuun nuhaan liittyvä otiitin riski oli 1,4 (95 % luottamusväli 0,8–2,4) ja ärtyisyyteen liittyvä riski 1,7 (95 % luottamusväli 1,0–3,2).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: