Takaisin Tulosta

Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret)

Käyvän hoidon tiivistelmät
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä
12.12.2018

Käypä hoito -suositus «Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Conduct Disorders»2

Keskeinen sisältö

  • Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joiden pääoireena on pitkäkestoinen ikätasosta poikkeava uhmakas, aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa.
  • Käytöshäiriöihin liittyy usein kehityksellisiä ongelmia, oheissairastavuutta ja psykososiaalista kuormitusta.
  • Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä myönteisiä kasvatuskäytäntöjä ja lievittämällä tai poistamalla riskitekijöitä.
  • Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia.
  • Lääkehoitoa harkitaan psykososiaalisten hoitojen lisänä vain, jos asianmukaiset psykososiaaliset hoitomuodot tai oheissairauksien hoito tai edellä mainittujen hoitojen yhdistäminen ei ole riittävää vaikeiden käytösoireiden hallitsemiseksi.
  • Hoito toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai koulun ja sosiaalitoimen kesken harkiten yksilöllisesti, minkä tahojen kanssa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä.

Diagnostiikka

  • Käytöshäiriöiden diagnoosi edellyttää, että henkilöllä esiintyy vähintään muutamia ICD-10-tautiluokituksen (diagnoosinumero F91) oireita pitkäkestoisesti (yli 6 kuukautta).
    • Käytöshäiriöt (F91) sisältävät uhmakkuushäiriön ja käytöshäiriöt.
  • Yksittäisten käytöshäiriöoireiden (esimerkiksi aggressiopurkausten) taustalla saattaa olla muu hoitoa vaativa häiriö tai psykososiaalinen stressitilanne.
  • Käytöshäiriöihin liittyy merkittävää samanaikaissairastavuutta ja kuormittavia olosuhteita.
  • Diagnosointiin tarvitaan laaja-alaisesti tietoa lapsen tai nuoren kehityshistoriasta, oireista ja toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä.
  • Tietoa kerätään lapselta tai nuorelta itseltään, vanhemmilta ja muilta tarvittavilta tahoilta. Lasta tai nuorta tavataan myös yksilötapaamisilla. Arvioinnin apuna voidaan käyttää strukturoituja haastatteluja ja kyselylomakkeita.

Hoito

Yleiset periaatteet

  • Hoito suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren kokonaistilanne huomioiden ja toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen sekä tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa.
  • Psykososiaaliset hoidot ovat ensisijaisia.
  • Keskeistä tutkimusnäyttöön perustuvissa interventioissa on lapsen tai nuoren ympäristön muokkaaminen lapsen ja nuoren kehitystä tukevaksi siten, että positiivista käytöstä vahvistetaan ja rajoittamisen keinot ovat rakentavia.
  • Hoidon tehoa ja mahdollisia haittoja seurataan haastattelun, kliinisen arvion, kyselylomakkeiden ja tarvittavien muiden testien avulla.

Psykososiaaliset hoidot

Lääkehoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä

Eeva Aronen (pj.)

Nina Lindberg

Päivi Santalahti

Jorma Fredriksson

Sauli Hyvärinen

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Päivi Kilpinen-Loisa

Pirjo Mäki †

Jukka Ollikainen

Arto Pitkänen

Riitta Vänskä

Arja Tuunainen (Käypä hoito -toimittaja)