Yläraajan rasitussairauksilla tarkoitetaan kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja,
jotka liittyvät usein kuormitukseen.
Käden ja kyynärvarren rasitussairauksia ovat ahtauttavat jännetuppitulehdukset (de
Quervain, napsusormi), kyynärpään lateraalinen ja mediaalinen tendinopatia ja rannekanavaoireyhtymä.
Suuri osa alueen kiputiloista on kuitenkin epäspesifisiä tiloja, joiden syytä ei pystytä
selvittämään.
Riskitekijät ja ehkäisy
Tärkeimpiä työhön liittyviä riskitekijöitä ovat käden suuri puristusvoiman käyttö,
työliikkeiden toistuvuus ja ranteen taipunut asento.
Tupakointi on merkittävin yksilöllinen vaikutettavissa oleva käden ja kyynärvarren
rasitussairauksien riskitekijä.
Ehkäisyssä on tärkeää huomioida useiden yksilöllisten riskitekijöiden (työperäisten
ja elintapoihin liittyvien) kasautuminen ja etsiä keinoja niiden vähentämiseen.
Työryhmä suosittelee
aktiivisesti kysymään tupakoinnista ja tarjoamaan tupakoitsijoille tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden
hoitoa
suuntaamaan työntekijöille kohdennetut ergonomia- ja koulutusinterventiot oireisille
työntekijöille.
Diagnostiikka
Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien diagnoosi perustuu ensisijaisesti esitietoihin,
potilaan kertomaan oirekuvaan, yksilöllisten ja ulkoisten syiden tunnistamiseen ja
kliinisiin löydöksiin.
Alkuhaastattelussa pyritään oirekuvan lisäksi saamaan kattava kuva potilaan tilanteeseen
vaikuttavista riskitekijöistä ja selvittämään myös, miten oireet vaikuttavat potilaan
elämään.
Kliininen tutkimus tehdään inspektiolla, palpaatiolla ja kliinisillä testeillä.
Ennusteeseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, kuten pelko-välttämiskäyttäytyminen
ja kuntoutumiseen kohdistuvat odotukset, on syytä selvittää.
Kuvantamistutkimuksia tarvitaan harvoin yläraajan rasitussairauksien akuutin vaiheen
arvioinnissa.
Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon muun muassa kaularankaoireyhtymä, yläraajan
pinnetilat, nivelrikko, reumasairaudet, olkapään kiputilat, polyneuropatiat ja tuumorit.
Potilasohjaus
Käden ja kyynärvarren rasitussairauksien pitkäaikaisennuste on hyvä. Sairauksien toistuminen
on tavallista, mutta vain pieni osa kroonistuu.
Hoidon tavoitteena on kivun lievittäminen, oireiden pitkittymisen estäminen, toiminta-
ja työkyvyn palauttaminen sekä elämänlaadun parantaminen.
Työn ja vapaa-ajan kuormitustekijät, elintapatekijät ja riskitekijöiksi tunnistetut
yksilölliset tekijät sekä niiden kasaantuminen huomioidaan hoitosuunnitelmassa.
Potilasohjausta tehdään koko hoitosuhteen ajan. Ks. suosituksen potilasohje «hoi50055a.pdf»1.
Hoito ja kuntoutus
Jännevaivoissa keskeistä on kuormituksen kokonaismäärän hallinta: akuutissa vaivassa
kuormituksen tilapäinen rajoittaminen ja pitkittyneessä tilanteessa kuormituksen asteittainen
lisääminen.
Jos työ vaatii yläraajan käyttöä siten, että käsi tai kyynärvarsi kipeytyy tai kipu
voimistuu, lyhytaikainen sairauspoissaolo (3–5 päivää) akuutissa vaiheessa
saattaa olla aiheellinen.
Ammattitautikorvauksen edellytyksenä on yleisesti hyväksytty lääketieteellinen tutkimusnäyttö
siitä, että tietty altiste voi aiheuttaa tietyn sairauden. Lisäksi edellytetään, että
sairastuneen työntekijän voidaan katsoa altistuneen työssään siinä määrin, että altistuminen
on voinut aiheuttaa kyseessä olevan sairauden.
Ammattitautilain perusteella korvattaviin käden ja kyynärvarren rasitussairauksiin
kuuluvat jännetulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama
työryhmä