Takaisin Tulosta

Kasvistanolit ja -sterolit hyperkolesterolemian hoidossa aikuisilla

Lisätietoa aiheesta
Hannu Vanhanen
27.10.2020

Vaikutusmekanismi

Plasman kolesterolipitoisuuden pienentyminen kasvistanoleilla ja -steroleilla perustuu ravinnon kolesterolin imeytymisen estoon «Miettinen T. Kasvisterolit. Duodecim 1996;112:1149...»1. Tyypillinen länsimainen ravinto sisältää kasvisteroleita ja -stanoleita keskimäärin 300 mg, vegetaristeilla jopa 600 mg vuorokaudessa «Valsta LM, Lemström A, Ovaskainen ML ym. Estimatio...»2. Elimistö ei valmista kasvistanoleita tai -steroleita, vaan ne saadaan ravinnosta. Niiden lähteenä ovat kasviöljyt ja jonkun verran myös kasvikset, hedelmät, pähkinät ja siemenet. Kasvistanolien imeytyminen on hyvin vähäistä, kasvisterolit imeytyvät jossakin määrin ja kasvistanolit estävät omaa ja muiden sterolien imeytymistä. Niiden seerumipitoisuudet ovat alle 1 umol/l. Verenkierrossa ne kulkevat pääosin LDL-kolesterolin mukana. Pääosa kasvistanolien ja -sterolien plasman kolesterolipitoisuutta pienentävästä vaikutuksesta perustuu siihen, että ne estävät ravinnon kolesterolin imeytymistä suolesta kilpailemalla kolesterolin kanssa misellifaasiin siirtymisestä, mikä edeltää ravinnon kolesterolin imeytymistä enterosyyttiin.

Satunnaistettujen tutkimuksien meta-analyysit

Katsauksessa vuodelta 2003 «Katan MB, Grundy SM, Jones P ym. Efficacy and safe...»3 mukana oli 41 kontrolloitua tutkimusta kasvistanoleista ja -steroleista. Valtaosin tutkimukset olivat kestäneet vähintään 3–4 viikkoa. Pisimpään kestäneet tutkimukset olivat tuolloin Suomessa toteutetut stanolitutkimukset, ja ne olivat kestoltaan 52, 26 ja 13 viikkoa «Miettinen TA, Puska P, Gylling H ym. Reduction of ...»4, «Christiansen LI, Lähteenmäki PL, Mannelin MR ym. C...»5, «Tammi A, Rönnemaa T, Gylling H ym. Plant stanol es...»6. LDL-kolesterolin pitoisuuden pienentymisen ja stanoli- tai steroliannoksen välillä oli yhteys annosvälillä 0,7 g–2,5 g vuorokaudessa. 2 g/vrk pienentää LDL-kolesterolin pitoisuutta 10 %. Osassa tutkimuksia oli mitattu myös rasvaliukoisten vitamiinien pitoisuuksia verenkierrossa. Stanolit ja sterolit eivät vaikuttaneet A- eivätkä D-vitamiinin pitoisuuksiin. Alfakaroteenin, lykopeenin ja E-vitamiinin pitoisuuden olivat stabiilit suhteessa niiden LDL-kuljettajaproteiiniin. Beetakaroteenin pitoisuudet laskivat. Mahdollinen karotenoidien ja rasvaliukoisten vitamiinien pitoisuuden lasku stanoli- ja sterolihoidon yhteydessä on estettävissä suositusten mukaisella ruokavaliolla «Lea LJ, Hepburn PA. Safety evaluation of phytoster...»7. Tutkimuksissa karotenoidien absoluuttiset veripitoisuudet ovat saattaneet pienentyä. On huomattava, että niiden pitoisuudet eivät laske suhteessa kolesterolipitoisuuteen.

Tämän jälkeen ilmestyneissä systemoiduissa katsauksissa ja meta-analyyseissa «Musa-Veloso K, Poon TH, Elliot JA ym. A comparison...»8, «Ras RT, Geleijnse JM, Trautwein EA. LDL-cholestero...»9 ovat selvityksen kohteena olleet suuremmat annokset, ja niissä on vertailtu kasvistanolien ja sterolien tehoa toisiinsa. Musa-Veloson systemoidussa katsauksessa «Musa-Veloso K, Poon TH, Elliot JA ym. A comparison...»8 oli mukana 113 satunnaistettua tutkimusta. Maksimaalinen LDL-kolesterolin pitoisuuden pieneneminen oli kasvistanoleilla 16,4 % ja kasvistanoliestereillä 17,1 %, mitkä olivat suurempia kuin steroleilla (8,3 %) tai steroliesterillä (8,4 %) aikaansaadut LDL-kolesterolin pitoisuuden pienenemiset. Tulosten yleistettävyyttä rajoittaa se, että stanolien ja sterolien vaikutusta ei ole tutkittu samassa koeasetelmassa. Toisessa katsauksessa «Ras RT, Geleijnse JM, Trautwein EA. LDL-cholestero...»9 oli kaikkiaan 124 satunnaistettua tutkimusta laajalla annosvaihtelulla (0,3–9 grammaa vuorokaudessa) kasvistanolia tai -sterolia. Annoksilla 0,6–3,3 g/vrk kasvistanolit ja sterolit pienensivät LDL-kolesterolin pitoisuutta 6–12 % ja 3 g/vrk 12 %.

Kansainväliset suositukset

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (Efsa, European Food Safety Agency) «https://www.efsa.europa.eu/»1 tieteelliseen arvioon perustuva ja EU:n hyväksymä plasman kolesterolipitoisuuden pienentämistä koskeva terveysväite toteaa, että 1,5–3,0 g/vrk kasvistanoleita tai -steroleita pienentää veren LDL-kolesterolia annosvasteisesti 7–12,5 %. Euroopan kardiologi- ja ateroskleroosiyhdistyksen suosituksessa Management of Dyslipidemia «Mach F, Baigent C, Catapano AL ym. 2019 ESC/EAS Gu...»10 todetaan, että päivittäinen kasvistanolien tai -sterolien käyttö annoksella 2 g/vrk pienentää plasman LDL-kolesterolin pitoisuutta keskimäärin 7–10 %, mutta ei vaikuta merkittävästi triglyseridien pitoisuuteen eikä HDL-kolesteroliin. Suosituksessa todetaan myös, että näillä valmisteilla ei ole tehty päätetapahtumatutkimuksia.

Euroopan Ateroskleroosiyhdistyksen (EAS) asettama konsensuspaneeli suosittelee kasvistanolien ja -sterolien käyttöä seuraavissa tilanteissa «Gylling H, Plat J, Turley S ym. Plant sterols and ...»11:

  • Terveellisen ravinnon osana, kun henkilöllä on pieni tai kohtalainen valtimotaudin kokonaisriski eikä ole tarvetta lääkehoitoon.
  • Yhdessä statiinin kanssa henkilöillä, joilla on suuri tai erittäin suuri kokonaisriski ja jotka eivät saavuta hoitotavoitetta statiinilla tai eivät siedä statiinia esimerkiksi lihasoireiden takia.
  • Statiiniin kombinoituna 1,5–2,4 g kasvistanolia tai -sterolia vuorokaudessa pienentää LDL-kolesterolia 7–10 % eli vähintään saman verran kuin statiiniannoksen kaksinkertaistaminen.
  • FH-potilailla kasvistanolien ja -sterolien käyttöä suositellaan sekä aikuisille että lapsille 6 vuoden iästä alkaen. Lääkehoito on tarpeen 8 vuoden iästä alkaen. Kolesterolipitoisuutta pienentävän hoidon edullinen vaikutus on sitä suurempi, mitä nuorempana hoito aloitetaan

Annostelutavan (matrix) välillä ei ole tehoeroa eli margariinit, jugurtit ja kiteiset valmisteet ovat yhtä tehokkaita «Gylling H, Plat J, Turley S ym. Plant sterols and ...»11.

Kommentti: Yhteenvetona voidaan todeta, että stanolit ja sterolit pienentävät plasman LDL-kolesterolipitoisuutta annoksesta (1,5–3 g vuorokaudessa) riippuen 7–12,5 %. Pyöristettynä 2 g:n annos pienentää LDL-kolesterolia keskimäärin 10 %.

Stanoleilla ja steroleilla ei ole tehty päätetapahtumatutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Miettinen T. Kasvisterolit. Duodecim 1996;112:1149 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo60238»2
  2. Valsta LM, Lemström A, Ovaskainen ML ym. Estimation of plant sterol and cholesterol intake in Finland: quality of new values and their effect on intake. Br J Nutr 2004;92:671-8 «PMID: 15522137»PubMed
  3. Katan MB, Grundy SM, Jones P ym. Efficacy and safety of plant stanols and sterols in the management of blood cholesterol levels. Mayo Clin Proc 2003;78:965-78 «PMID: 12911045»PubMed
  4. Miettinen TA, Puska P, Gylling H ym. Reduction of serum cholesterol with sitostanol-ester margarine in a mildly hypercholesterolemic population. N Engl J Med 1995;333:1308-12 «PMID: 7566021»PubMed
  5. Christiansen LI, Lähteenmäki PL, Mannelin MR ym. Cholesterol-lowering effect of spreads enriched with microcrystalline plant sterols in hypercholesterolemic subjects. Eur J Nutr 2001;40:66-73 «PMID: 11518201»PubMed
  6. Tammi A, Rönnemaa T, Gylling H ym. Plant stanol ester margarine lowers serum total and low-density lipoprotein cholesterol concentrations of healthy children: the STRIP project. Special Turku Coronary Risk Factors Intervention Project. J Pediatr 2000;136:503-10 «PMID: 10753249»PubMed
  7. Lea LJ, Hepburn PA. Safety evaluation of phytosterol-esters. Part 9: Results of a European post-launch monitoring programme. Food Chem Toxicol 2006;44:1213-22 «PMID: 16542769»PubMed
  8. Musa-Veloso K, Poon TH, Elliot JA ym. A comparison of the LDL-cholesterol lowering efficacy of plant stanols and plant sterols over a continuous dose range: results of a meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2011;85:9-28 «PMID: 21345662»PubMed
  9. Ras RT, Geleijnse JM, Trautwein EA. LDL-cholesterol-lowering effect of plant sterols and stanols across different dose ranges: a meta-analysis of randomised controlled studies. Br J Nutr 2014;112:214-9 «PMID: 24780090»PubMed
  10. Mach F, Baigent C, Catapano AL ym. 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias: lipid modification to reduce cardiovascular risk. Eur Heart J 2020;41:111-188 «PMID: 31504418»PubMed
  11. Gylling H, Plat J, Turley S ym. Plant sterols and plant stanols in the management of dyslipidaemia and prevention of cardiovascular disease. Atherosclerosis 2014;232:346-60 «PMID: 24468148»PubMed