Takaisin

Kandesartaani migreenin estohoidossa

Näytönastekatsaukset
Mikko Kallela
14.2.2024

Näytön aste: A

Migreenin estolääkkeenä käytetty kandesartaani vähentää migreeni- ja päänsärkypäiviä merkittävästi enemmän kuin lume.

Kandesartaania on tutkittu kahdessa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa.

Lumekontrolloidussa kaksoissokkoutetussa, vaihtovuoroisessa (crossover) tutkimuksessa «Tronvik E, Stovner LJ, Helde G ym. Prophylactic tr...»1 selvitettiin kandesartaanin tehoa aurallista tai auratonta migreeniä sairastavilla avohoitopotilailla. Migreeni määriteltiin International Headache Societyn kriteerien mukaisesti, potilaat olivat iältään 18–65-vuotiaita, ja heillä oli 2–6 migreenikohtausta kuukaudessa.

Tutkimuksessa kandesartaanin vuorokausiannos oli 16 mg (30 potilasta, lumeryhmä 30 potilasta). Tutkimus alkoi 4 viikon lumejaksolla (kaikki 60 potilasta), jonka jälkeen potilaat satunnaistettiin 12 viikon hoitojaksoihin (kandesartaani tai lume), joita erotti viikon lumejakso.

Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli päänsärkypäivien lukumäärä 12 viikon tutkimusjakson aikana. Migreenipäivien lukumäärä samana ajanjaksona kuului toissijaisiin päätemuuttujiin.

Keskeiset tulokset: päänsärkypäiviä oli 13,6 kandesartaaniryhmässä ja 18,5 lumeryhmässä (p = 0,001) Vastaavat luvut migreenipäivien suhteen olivat 9,0 (kandesartaani) ja 12,6 (lume, p < 0,001). Päänsärkypäivät vähenivät ≥ 50 % kandesartaaniryhmässä 31,6 %:lla potilaista ja lumeryhmässä 1,8 %:lla (p = 0,001). Vastaavat luvut (> 50 % vähenemä) migreenipäivien suhteen olivat 40,4 (kandesartaani) ja 3,5 (lume, p < 0,001). Kandesartaani ei eronnut haittavaikutuksiltaan lumelääkkeestä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Migreenin estolääkkeenä käytetty kandesartaani vähentää merkittävästi potilaan migreeni- ja päänsärkypäiviä. Tässä tutkimuksessa kandesartaani oli yhtä hyvin siedetty kuin lumelääke.

Lumekontrolloidussa kolmoissokkoutetussa, kaksoisvaihtovuoroisessa (double crossover) tutkimuksessa «Stovner LJ, Linde M, Gravdahl GB ym. A comparative...»2 selvitettiin kandesartaanin tehoa aurallista, auratonta tai kroonista migreeniä sairastavilla avohoitopotilailla. Migreeni määriteltiin International Headache Societyn kriteerien mukaisesti, potilaat olivat iältään 18–65 vuotta, ja heillä oli ainakin 2 migreenikohtausta kuukaudessa viimeisten 3 kuukauden aikana.

Tutkimuksessa kandesartaanin vuorokausiannos oli 16 mg (aloitusannos 8 mg, annoksen nosto 2 viikon kohdalla) ja propranololin 160 mg (aloitusannos 80 mg, annoksen nosto 2 viikon kohdalla). Tutkimus alkoi 4 viikon lääkkeettömällä seurantajaksolla (kaikki 72 potilasta), jonka jälkeen potilaat satunnaistettiin kuuteen mahdolliseen ryhmään, joissa kussakin oli 12 potilasta (ryhmät: lume 12 viikkoa - kandesartaani 12 viikkoa - propranololi 12 viikkoa, ja vastaavasti muut 5 ryhmää: lume - propranololi - kandesartaani, kandesartaani - lume - propranololi, kandesartaani - propranololi - lume, propranoli - lume - kandesartaani, propranoli - kandesartaani - lume).

Tutkimuksen ensisijainen päätemuuttuja oli migreenipäivien lukumäärä 4 viikon aikana. Päänsärkypäivien lukumäärä 4 viikon aikana kuului toissijaisiin päätemuuttujiin.

Keskeiset tulokset: migreenipäiviä oli kandesartaaniryhmässä 2,95, propranololiryhmässä 2,91 ja lumeryhmässä 3,53 (p = 0,02 sekä kandesartaania että propranololia lumeeseen verrattaessa). Vastaavat luvut päänsärkypäivien suhteen olivat 5,30 (kandesartaani), 5,75 (propranololi), 5,97 (lume, p = 0,01 kandesartaania lumeeseen verrattaessa, 0,16 propranololia lumeeseen verrattaessa). Migreenipäivät vähenivät ≥ 50 % kandesartaaniryhmässä 43 %:lla, propranololiryhmässä 40 %:lla ja lumeryhmässä 23 %:lla (p = 0,025 kandesartaani vs lume ja p < 0,050 propranololi vs lume).

Kandesartaani- ja propranololiryhmissä oli enemmän haittavaikutuksia kuin lumeryhmässä. Kandesartaanille tyypilliset haittavaikutukset olivat huimaus ja väsymys, propranololille yleisluonteiset kivut, huimaus, väsymys ja pulssitason lasku.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Migreenin estolääkkeenä käytetty kandesartaani vähentää merkittävästi potilaan migreeni- ja päänsärkypäiviä. Sen teho on samaa luokkaa kuin propranololin. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat huimaus ja väsymys.

Systemaattisessa katsauksessa «Shamliyan TA, Choi JY, Ramakrishnan R ym. Preventi...»3 Shamliyan ja kollegat tarkastelivat kohtauksittaisen migreenin estohoitoa aikuispotilailla.

Katsaukseen valittiin englanninkieliset artikkelit 5 244 viitteen joukosta, joissa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa migreenin estolääkettä verrattiin lumeeseen tai muuhun estolääkkeeseen ja joissa päätemuuttujana käytettiin migreenikohtausten vähentymistä ainakin 50 %:lla yhden kuukauden aikana tai migreenin aiheuttaman haitan vähenemistä tai migreenin aiheuttaman elämänlaadun kohenemista lääkityksen vaikutuksesta.

Analysoitujen tutkimusten kohderyhmänä tuli olla avohoitopotilaat, jotka kärsivät kohtauksittaisesta migreenistä.

Keskeiset tulokset: Lumetta tehokkaampia estolääkkeitä olivat topiramaatti (arvio perustuu 9 satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen), valproaatti (3 tutkimusta), timololi (3 tutkimusta), propranololi (4 tutkimusta), metoprololi (3 tutkimusta), atenololi (1 tutkimus), nadololi (1 tutkimus), asebutololi (1 tutkimus), kaptopriili (1 tutkimus), lisinopriili (1 tutkimus) ja kandesartaani (1 tutkimus). Lääkehoitojen teho oli suuruusluokkaa 200–400 potilasta 1000:ta hoidettua potilasta kohti, päätemuuttujana edellä mainittu migrenikohtausten väheneminen ainakin 50 %:lla yhden kuukauden aikana. Lääkehoito keskeytyi lääkkeen aiheuttamien haittavaikutusten takia (68 tutkimuksen perusteella) lumetta useammin (47 tutkimusta, 3 054 tutkimushenkilöä) topiramaatilla ja ilman virallista indikaatiota käytetyillä masennuslääkkeillä (amitiptyliinillä ja femoksetiini) ja epilepsialääkkeillä (gabapentiini, lamotrigiini ja valproaatti). Kirjoittajien arvion mukaan angiotensiinin estäjät (kandesartaani ja telmisartaani) olivat meta-analyysin perusteella parhaita, kun sekä teho että haittavaikutukset otettiin huomioon.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksessa ja meta-analyysissä on verrattu pääasiassa eri tutkimusten tuloksia toisiinsa, mikä rajoittaa johtopäätösten tekoa. Päätemuuttujana ei käytetty migreeni- tai päänsärkypäiviä. Puutteista huolimatta tulokset perustuvat satunnaistettuihin lumekontrolloituihin tutkimuksiin, joiden tulokset ovat samansuuntaisia yleisen kliinisen kokemuksen kanssa.

Kirjallisuutta

  1. Tronvik E, Stovner LJ, Helde G ym. Prophylactic treatment of migraine with an angiotensin II receptor blocker: a randomized controlled trial. JAMA 2003;289:65-9 «PMID: 12503978»PubMed
  2. Stovner LJ, Linde M, Gravdahl GB ym. A comparative study of candesartan versus propranolol for migraine prophylaxis: A randomised, triple-blind, placebo-controlled, double cross-over study. Cephalalgia 2013;34:523-532 «PMID: 24335848»PubMed
  3. Shamliyan TA, Choi JY, Ramakrishnan R ym. Preventive pharmacologic treatments for episodic migraine in adults. J Gen Intern Med 2013;28:1225-37 «PMID: 23592242»PubMed