Takaisin

Laser (pienienergiainen, low-level) TMD-oireiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Marja Pöllänen
16.4.2021

Näytön aste: C

Laserhoito (pienienergiainen, low-level) saattaa lievittää TMD-lihaskipua lyhytaikaisessa seurannassa.

Systemaattista katsausta ja meta-analyysia «Petrucci A, Sgolastra F, Gatto R ym. Effectiveness...»1 varten tehtiin haku vuoteen 2010 asti tietokannoista Pubmed, Science Direct, Cochrane Clinical Trials Register ja PEDro. Kaiken kaikkiaan 323 tutkimuksesta mukaan valittiin 6 RCT-tutkimusta (n = 191 yhteensä), joissa oli lumekontrolli ja joissa pienienergiaista laseria käytettiin kroonisen lihas- tai nivelperäisen TMD:n hoitoon. Tutkimukset, joissa laseria oli käytetty muun hoidon lisänä, invasiivisesti kirurgian yhteydessä, yleissairailla potilailla (esimerkiksi reuma) tai tutkimuksen rekisteröinnissä oli puutteita (esimerkiksi kipua ei ollut numeerisesti arvioitu), suljettiin pois. Ensisijainen vastemuuttuja oli VAS:lla arvioitu kipu (muutos alkutilanteen ja seurannan välillä). Toissijaisena muuttujana oli leukanivelen toiminta, jota mitattiin maksimaalisella suun avauksella ja alaleuan liikelaajuuksilla eteenpäin ja sivuille. Leukanivelen toimintaa oli tutkittu 3 tutkimuksessa 6 tutkimuksesta.

Meta-analyysissä todettiin, että kivun VAS-muutos oli 7,77 mm (95 % luottamusväli -2,47–18,02) suurempi laserryhmässä, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Alaleuan maksimaalinen avaus oli 2 tutkimuksessa 4,04 mm (95 % luottamusväli 3,06–5,02 mm) parempi laserhoitoryhmässä kuin kontrolliryhmässä, ja tämä tulos oli tilastollisesti merkitsevä. Muissa alaleuan liikkeissä ei todettu merkitseviä eroja ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Vaikka tutkimukset valittiin huolellisesti, ei silti pystytty poistamaan kaikkia virhelähteitä. Osassa tutkimuksia potilasmäärät olivat pieniä, sokkouttamisessa ja satunnaistamisessa oli puutteita, eivätkä tutkimuksissa käytetyt laserannokset olleet yhteneväiset. Tilastollisesti merkittäväksi todettu 4 mm:n ero suun avauksessa on kliiniseltä merkitykseltään pieni. Katsauksessa ei ollut mukana tutkimuksia akuutin TMD-kivun hoidosta laserilla.

Systemaattista katsausta ja meta-analyysia «Munguia FM, Jang J, Salem M ym. Efficacy of Low-Le...»2 varten tehtiin haku vuoteen 2017 asti tietokannoista Pubmed, Web of Science ja Cochrane. Alun perin 142 tutkimuksesta mukaan katsaukseen kelpuutettiin 8 RCT-tutkimusta (n = 236 yhteensä), joissa oli lumekontrolli ja joissa pienienergiaista laseria käytettiin lihasperäisen TMD-kivun hoitoon (diagnoosina RDC/TMD Axis I, ryhmä I tai lihaskipusyndrooman 6 kriteerin täyttyminen). Ensisijaiset vastemuuttujat olivat VAS-janalla arvioitu lihaskivun muutos alkutilanteen ja hoidon päättymisen välillä sekä niiden potilaiden osuus, joilla kipu väheni vähintään 50 %. Toissijaisena lopputulosmuuttujana oli suun maksimaalisen avauksen muutos.

Meta-analyysissä todettiin, että kivun VAS-muutos alkutilanteesta oli hoidon päätyttyä 1,24 yksikköä suurempi laserryhmässä (VAS-asteikolla 0–10) verrattuna lumeryhmään, p = 0,01 ja 3–4 viikon kuluttua vastaavasti 1,41 yksikköä suurempi, p = 0,022. 4 tutkimuksessa 6 tutkituksesta päästiin laserryhmässä keskimäärin yli 50 % kivun vähenemään VAS-janalla ilmoitettuna ja 1 tutkimuksessa myös lumeryhmässä. 2 tutkimuksessa selvitettiin suun avausrajoituksen muutosta, eikä niissä todettu eroa ryhmien välillä heti hoidon päätyttyä, mutta 4 viikon kuluttua maksimaalinen avaus oli laserryhmässä 6,9 mm lumeryhmää parempi (95 % luottamusväli 1,5–12,2 mm).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: tässäkin katsauksessa todettiin, että tutkimuksissa oli useita harhan lähteitä, ja potilasryhmät olivat pieniä. Tutkimusten heterogeenisyys oli myös merkittävää. Tilastollisesti merkittäväksi todettu noin 7 mm:n ero suun avauksessa on kliiniseltä merkitykseltään pieni.

Kommentti

Pienienergiaisen laserin käytöstä TMD-oireiden hoitoon on julkaistu useita katsauksia «Maia ML, Bonjardim LR, Quintans Jde S ym. Effect o...»3, «Melis M, Di Giosia M, Zawawi KH. Low level laser t...»4, «Chen J, Huang Z, Ge M ym. Efficacy of low-level la...»5, «Shukla D, Muthusekhar MR. Efficacy of low-level la...»6, «Xu GZ, Jia J, Jin L ym. Low-Level Laser Therapy fo...»7, joihin sisältyvissä tutkimuksissa on todettu pienillä potilasmäärillä jonkin asteista kivun lievittymistä. Tutkimuksissa on kuitenkin useita harhan lähteitä ja heterogeenisyys on suurta niin laserhoitoon (mm. annos, hoitokertojen määrä) kuin tuloksiin liittyen «Melis M, Di Giosia M, Zawawi KH. Low level laser t...»4.

Kirjallisuutta

  1. Petrucci A, Sgolastra F, Gatto R ym. Effectiveness of low-level laser therapy in temporomandibular disorders: a systematic review and meta-analysis. J Orofac Pain 2011;25:298-307 «PMID: 22247925»PubMed
  2. Munguia FM, Jang J, Salem M ym. Efficacy of Low-Level Laser Therapy in the Treatment of Temporomandibular Myofascial Pain: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Oral Facial Pain Headache Summ;32:287–297 «PMID: 29697718»PubMed
  3. Maia ML, Bonjardim LR, Quintans Jde S ym. Effect of low-level laser therapy on pain levels in patients with temporomandibular disorders: a systematic review. J Appl Oral Sci 2012;20:594-602 «PMID: 23329239»PubMed
  4. Melis M, Di Giosia M, Zawawi KH. Low level laser therapy for the treatment of temporomandibular disorders: a systematic review of the literature. Cranio 2012;30:304-12 «PMID: 23156972»PubMed
  5. Chen J, Huang Z, Ge M ym. Efficacy of low-level laser therapy in the treatment of TMDs: a meta-analysis of 14 randomised controlled trials. J Oral Rehabil 2015;42:291-9 «PMID: 25491183»PubMed
  6. Shukla D, Muthusekhar MR. Efficacy of low-level laser therapy in temporomandibular disorders: A systematic review. Natl J Maxillofac Surg 2016;7:62-66 «PMID: 28163481»PubMed
  7. Xu GZ, Jia J, Jin L ym. Low-Level Laser Therapy for Temporomandibular Disorders: A Systematic Review with Meta-Analysis. Pain Res Manag 2018;2018:4230583 «PMID: 29861802»PubMed