Uudentyyppisessä meta-analyysissä «Griffith LE, Shannon HS, Wells RP ym. Individual p...»1 tunnistettiin tutkimukset, joiden tulosmuuttujat olivat riittävän samanlaisia tulosten yhdistämiseksi (18 tutkimusta). Koska työn kuormitustekijöiden määrittämismenetelmät poikkesivat toisistaan, tutkijat kehittivät yhteisiä kuormituksen mittareita, joihin tutkimuksissa käytetyt menetelmät "käännettiin", jotta aineistot voitiin yhdistää meta-analyysillä.
Meta-analyysin tulos osoitti, että sekä vartalon taipuneet asennot (yhdistetty riskisuhde 6–24 kuukauden selkäkivulle 1,7) että nostoja sisältävät työt (riskisuhde 1,4) lisäsivät selkäkivun riskiä. Toistensa suhteen vakioidut riskisuhteet olivat 1,6 ja 1,2. Yhteys heikkeni arvioitaessa selkäkivun ilmaantumista poistamalla analyyseistä ne, joilla oli etenevissä tutkimuksissa selkäkipua ilmaantumishetkellä. Riskisuhteet olivat korkeampia iäkkäämmillä – erityisesti yli 50-vuotiailla – ja miehillä.
Yksittäisten tutkimusten perusteella työn kuormitustekijät ovat yhteydessä myös iskiaskivun esiintymiseen «Hofmann F, Stössel U, Michaelis M ym. Low back pai...»2, «Younes M, Béjia I, Aguir Z ym. Prevalence and risk...»3, «Kaila-Kangas L, Leino-Arjas P, Karppinen J ym. His...»4 ja ilmaantumiseen «Riihimäki H, Viikari-Juntura E, Moneta G ym. Incid...»5.
Kommentit
Systemaattisessa katsauksessa työssä esiintyvät biomekaaniset kuormitustekijät lisäsivät alaselkäkivun esiintymisen riskiä kuormitustekijästä riippuen vähän tai kohtalaisesti. Alaselkäkivun etiologia on monitekijäinen, mikä hankaloittaa yksittäisen riskitekijän merkityksen arviointia.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: