Fasettinivelperäisen kivun hoitoa selvittäneessä tutkimuksessa «Lord SM, Barnsley L, Wallis BJ ym. Percutaneous ra...»1 potilaiden kivut olivat alkaneet autokolarin jälkeen, kipu oli kestänyt vähintään 3 kuukauden ajan ja kivun paikka oli varmennettu lumekontrolloidulla diagnostisella puuduteruiskeella. Potilaiden keski-ikä interventio- ja verrokkiryhmässä oli 44 ja 43 vuotta. Naisia oli 15 ja miehiä 9. Kipu oli kestänyt interventioryhmässä 23–94 kuukautta ja verrokkiryhmässä 25–92 kuukautta; keskiluvut 44 ja 34 kuukautta. Hoitona (potilaita 12) käytettiin kaularangan dorsaalisen ramuksen mediaalihaaraan kohdistettua radiotaajuushoitoa, jossa 90 sekunnin ajan hermoa kuumennettiin 80 asteella. Vertailuryhmässä (n = 12) elektrodit asennettiin, mutta virtaa ei kytketty päälle.
27 viikon seurannassa 7 potilasta interventioryhmässä ja 1 potilas verrokkiryhmässä oli säilynyt oireettomana. Kipu palautui vähintään 50 %:iin alkutilanteen lukemasta puolella interventioryhmän potilaista 263 vuorokauden kuluessa ja verrokkiryhmän potilaista jo 8 vuorokaudessa.
Kervikobrakiaalisen kivun paranemista radiotaajuisella denervaatiohoidolla «van Kleef M, Liem L, Lousberg R ym. Radiofrequency...»2 selvitettiin 20–60-vuotiailla potilailla. Potilailla tuli olla vähintään 12 kuukauden kestänyt toispuolinen niskakipu, intensiteetiltään VAS-janalla vähintään 4, ja heidän tuli saada vähintään 50 %:n kivunlievitys diagnostisella blokadilla. Potilaiden keski-iät interventio- ja verrokkiryhmissä olivat 47 ja 44 vuotta. Naisia oli 12 ja miehiä 8. Kipu oli kestänyt interventioryhmässä 1–5 vuotta 5:llä ja yli 5 vuotta 4:llä potilaalla. Verrokkiryhmässä kipu oli kestänyt 1–5 vuotta 5:llä ja yli 5 vuotta 6:llä potilaalla.
8 viikon seurannassa vähintään 2 pisteen kivun alenema VAS-janalla oli 8:lla interventioryhmän jäsenellä ja 2:lla verrokilla. Keskimääräinen kivun alenema oli VAS-janalla 3,1 vs 0,1. Kipukyselyissä alenemat olivat seuraavat: 1,67 vs 0,1 (Multidimensional Pain Inventory) ja 11,22 vs 0,41 (McGill Pain Questionnaire).
Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Slappendel R, Crul BJ, Braak GJ ym. The efficacy o...»3 verrattiin kaularangan dorsaalisen ramuksen kohdistettua radiotaajuushoitoa (67 °C; potilaita 32) vertailuryhmään, jossa radiotaajuushoitoa annettiin alhaisella lämpötilalla (40 °C; potilaita 29). Molemmissa ryhmissä kivun aleneminen 6 viikon seurannassa oli keskimäärin alle 2 pistettä skaalalla 0–10. 3 kuukauden kuluttua hieman suurempi osuus vertailuryhmän potilaista (52 %) ilmoittivat voivansa paremmin; hoitoryhmässä 47 %.
Satunnaistetussa vertailututkimuksessa «Van Zundert J, Patijn J, Kessels A ym. Pulsed radi...»4arvioitiin pulsoivan radiotaajuushoidon (n = 11) vaikuttavuutta lumehoitoon (n = 12) verrattuna kroonisessa kervikaalisessa säteilykivussa. Tutkimusta varten seulottiin 22 potilasta 256 potilaan joukosta.
3 kuukauden seurannassa hoitoryhmässä oli useampi potilas saanut yli 50 %:n toipumisen (82 %; 9/11 potilasta) ja yli 20 prosenttiyksikön lievityksen kipuun (82 %; 9/11 potilasta); vertailuryhmän luvut olivat 33 % (4/12 potilasta) ja 25 % (3/12 potilasta), vastaavasti.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentit
Potilasmäärät tutkimuksissa ovat olleet hyvin pieniä. Potilaat on seulottu diagnostisten puudutusten avulla suurista potilasmääristä, ja ainoastaan pieni osa diagnoosin omaavista potilaista on päässyt mukaan satunnaistettuihin tutkimuksiin.