Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset ja nuoret)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 27.02.2020 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Kuntoutus, Lastenneurologia, Lastentaudit, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset ja nuoret)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
27.2.2020

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Lapsuusiässä alkavat epilepsiat ovat etiologialtaan, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jossa hyvän hoidon edellytyksenä on mahdollisimman tarkka diagnoosi.
  • Epilepsiadiagnoosi perustuu kohtausanamneesiin, jota täydennetään EEG- ja kuvantamistutkimuksilla. Joissain tapauksissa geenitutkimukset auttavat hoidon suunnittelussa.
  • Epilepsian esiintyvyys alle 16-vuotiailla suomalaisilla on noin 3/1 000.
  • Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa ja lisätutkimusten tarpeen ja epilepsian ennusteen arvioinnissa.
  • Lääkehoidon valinta riippuu epilepsiaoireyhtymästä. Jos taas oireyhtymä ei ole tunnistettavissa, valinta tehdään epilepsiatyypin mukaan siten, että otetaan huomioon haittavaikutusriskit.
  • Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
  • Lapsuusiän vaikeahoitoisissa epilepsioissa tulee arvioida epilepsiakirurgian ja dieettihoidon mahdollisuudet.
  • Hoidossa on huomioitava kohtausten lisäksi muut lapsen kasvuun, kehitykseen ja toimintakykyyn vaikuttavat seikat.
  • Vaikea epilepsia haittaa usein lapsen kehitystä, joten tehokas ja varhainen diagnostiikka ja hoitomahdollisuuksien arvioiminen ovat tärkeitä.
  • Kuumekouristuksia esiintyy 7 vuoden ikään mennessä 2–5 %:lla lapsista.
  • Kuumekouristuksen estoon ei suositella jatkuvaa epilepsialääkitystä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja edistää lasten ja nuorten epilepsioiden ja kuumekouristusten tutkimusnäyttöön perustuvien suositusten mukaista diagnostiikkaa ja hoitoa.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu kaikille lasten epilepsioita ja kuumekouristuksia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille.

Aiheen rajaus

Määritelmät ja kliiniset oireet

Epilepsiakohtauksen määritelmä ja oireet

Epilepsian määritelmä

Epilepsiaoireyhtymän määritelmä

  • Epilepsiaoireyhtymällä tarkoitetaan oirekokonaisuutta, jossa tietyt kohtaustyypit, EEG-löydökset ja kuvantamislöydökset esiintyvät yhdessä. Sillä on usein myös tyypillinen epilepsian alkamisikä ja ennuste, kohtauksia laukaisevat tekijät ja kohtauksien esiintymisen vuorokausivaihtelu. Epilepsiaoireyhtymään liittyy usein tyypillisiä lisäsairauksia ja oireita, kuten oppimisvaikeuksia ja psyykkisiä oireita. Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen vaikuttaa etiologisiin tutkimuksiin, hoidon valintaan ja ennusteen arviointiin «Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G ym. ILAE clas...»7.

Vaikea epilepsia

  • Vaikea epilepsia on tila, jossa asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta esiintyy merkittäviä arkielämää haittaavia epilepsiaan liittyviä oireita, kuten toistuvia kohtauksia, kognitiivisia tai käyttäytymisen ongelmia, kehityksen hidastumista tai hoidon haittavaikutuksia. "Asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta" tarkoittaa, ettei kahdella kohtaustyypin tai epilepsiaoireyhtymän mukaan oikein valitulla ja riittävällä annoksella käytetyllä lääkityksellä (ainoana lääkkeenä tai yhdistelmälääkityksenä) ole saavutettu kohtauksettomuutta «STM nimeämä vaikean epilepsian diagnostiikan ja ho...»8.

Epilepsiadiagnoosi

  • Epilepsiadiagnoosi edellyttää, että a) potilaalla on ollut vähintään kaksi ilman merkittäviä altistavia tekijöitä esiintynyttä epileptistä kohtausta, joiden välillä on ollut yli 24 tuntia, b) potilaalla on ollut yksi ilman altistavia tekijöitä ilmennyt epileptinen kohtaus ja hänen aivoissaan havaitaan jokin pitkäaikainen kohtauksille altistava tekijä, jonka vuoksi kohtausten uusimisriski on yli 60 % seuraavan 10 vuoden aikana (eli sama kuin kahden kohtauksen jälkeen), tai c) potilaalle tehdään jonkin epilepsiaoireyhtymän diagnoosi «Fisher RS, Acevedo C, Arzimanoglou A ym. ILAE offi...»9.

Luokittelu ja syyt

Kuva 1. Epilepsioiden luokittelu ILAE:n mukaan (mukailtu lähteestä «Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G ym. ILAE clas...»7, «Epilepsioiden luokittelu ILAE:n mukaan»1)

  • Epilepsiat ovat etiologialtaan, alkamisiältään, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoisia neurologisia sairauksia.
  • Epilepsioiden luokittelu on portaittainen prosessi, jossa ensin määritetään kohtaustyyppi, sen jälkeen epilepsiatyyppi ja sitten mahdollinen epilepsiaoireyhtymä. EEG:tä käytetään tukena luokittelussa. Lisäksi määritetään aina myös epilepsian taustasyy ja liitännäissairaudet «Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G ym. ILAE clas...»7.
    • Luokittelu voi olla etenkin alkuvaiheessa vaikeaa, jos potilaalla esimerkiksi on pelkästään tajuttomuus-kouristuskohtauksia ja EEG-löydös ja aivojen kuvantamislöydös ovat normaaleja.
  • Epilepsiat luokitellaan paikallisalkuisiin epilepsioihin, yleistyneisiin epilepsioihin, epilepsioihin, joissa on sekä paikallisalkuisia että yleistyneitä piirteitä, ja epilepsioihin, joiden tyyppiä ei pystytä määrittämään
    • Paikallisalkuiset kohtaukset alkavat paikallisesti vain yhteen aivopuoliskoon rajoittuvassa hermoverkostossa. Purkaus voi kuitenkin myöhemmin levitä molempiin aivopuoliskoihin ja kohtaus voi edetä tajuttomuus-kouristus-kohtaukseksi (paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus).
    • Yleistyneissä kohtauksissa purkaukset alkavat ja leviävät heti molempiin aivopuoliskoihin ja kliiniset piirteet ja EEG-löydös ilmentävät molempien aivopuoliskojen tai niiden osien yhtäaikaista aktivoitumista kohtauksen alusta lähtien.
    • Lähtökohdaltaan tuntemattomina pidetään kohtauksia, joista ei ole riittävästi tietoa niiden luokittelemiseksi paikallisalkuiseksi tai yleistyneeksi. Kohtausten luokitusta tulisi tällöin pyrkiä säännöllisin välein arvioimaan uudelleen.
  • Epilepsian syiksi luetaan «Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G ym. ILAE clas...»7
    • rakenteelliset syyt (sekä synnynnäiset, kuten aivojen kuorikerroksen kehityshäiriö, että hankinnaiset syyt, kuten perinataalinen aivovaurio)
    • geneettiset syyt
      • Geneettisellä epilepsialla tarkoitetaan sitä, että joko tunnetulla tai oletetulla geenivariantilla tai -varianteilla on merkittävä vaikutus epilepsian synnyssä ja epilepsiakohtaukset ovat sairauden keskeinen ilmentymä «Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G ym. ILAE clas...»7. Tällaisia ovat yhden tai usean tunnetun geenivirheen aiheuttamat epilepsiat, epilepsiat, joissa väestötutkimusten perusteella tiedetään olevan geneettinen tausta, vaikka yksittäisiä vaikuttavia geenejä ei toistaiseksi tunnetakaan (esim. lapsuusiän itsestään rajoittuvat epilepsiat, kuten lapsuusiän poissaoloepilepsia ja niin sanottu rolandinen epilepsia, sekä nuoruusiän myoklooninen epilepsia), ja sukuanamneesin perusteella autosomaalisesti dominantisti periytyvät epilepsiat.
    • infektioperäiset syyt
      • Epilepsia johtuu suoraan infektion aiheuttamasta aivovauriosta ja kohtaukset ovat sairauden ydinoire. Epilepsia voi ilmetä vasta infektion akuutin vaiheen jälkeen
    • aineenvaihdunnalliset syyt
      • Epilepsia johtuu suoraan tunnetusta tai oletetusta aineenvaihduntasairaudesta, ja epilepsiakohtaukset ovat häiriön ydinoire.
    • immuunivälitteiset syyt
      • Epilepsia johtuu suoraan tunnetusta tai oletetusta immunologisesta sairaudesta ja epilepsiakohtaukset ovat häiriön ydinoire.
    • tuntemattomat syyt.
      • Epilepsian taustalla voi olla toistaiseksi tuntematon syy. Etiologialtaan tuntemattoman vaikean epilepsian syytä tulee arvioida säännöllisesti uudelleen.
  • Epilepsian syy voi myös kuulua yhtä aikaa useampaan kategoriaan (esim. aivojen infektion, immunovälitteisen syyn tai geneettisen syyn aiheuttama rakenteellinen poikkeavuus).
  • Aiemmin käytettiin jakoa idiopaattisiin (itsestään syntyviin), symptomaattisiin (aivojen rakenteen tai aineenvaihdunnan muutoksiin liittyviin) ja kryptogeenisiin (tuntemattomista syistä johtuviin) epilepsioihin.
  • Epilepsiaoireyhtymällä tarkoitetaan oirekokonaisuutta, jossa tietyt kohtaustyypit, EEG-löydökset ja kuvantamislöydökset esiintyvät yhdessä. Sillä on usein myös tyypillinen epilepsian alkamisikä ja ennuste, tyypilliset kohtauksia laukaisevat tekijät ja tyypillinen vuorokausivaihtelu. Epilepsiaoireyhtymään liittyy usein tyypillisiä lisäsairauksia ja oireita, kuten oppimisvaikeuksia ja psyykkisiä oireita. Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen vaikuttaa etiologisiin tutkimuksiin, hoidon valintaan ja ennusteen arviointiin «Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G ym. ILAE clas...»7.
  • Oireyhtymätasoinen diagnoosi ei ole aina mahdollinen.
Kuva 1.

Epilepsioiden luokittelu ILAE:n mukaan. Mukaeltu lähteestä: Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G, ym. ILAE classification of the epilepsies: Position paper of the ILAE Commission for Classification and Terminology. Epilepsia 2017;58:512-21

Epidemiologia

Epilepsia

Hoidon porrastus

  • Lapsi, jolla epäillään epilepsiaa (ks. kohta Määritelmät ja kliiniset oireet «A1»2), tulee lähettää erikoissairaanhoitoon tilanteen mukaan päivystys- tai kiireellisenä potilaana, tai harkinnan mukaan tulee muutoin konsultoida erikoissairaanhoitoa.
  • Epilepsiadiagnoosin tekee ja hoidosta vastaa lastenneurologi tai riittävän asiantunteva lastenlääkäri tai kehitysvammalääkäri.
    • Osa seurantakäynneistä voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa tai kehitysvammahuollossa yhteistyössä hoidosta vastaavan erikoislääkärin kanssa.
  • Kun potilaan todetaan sairastuneen vaikeaan epilepsiaan, diagnoosin tarkistamiseksi ja hoidon mahdollisuuksien arvioimiseksi on ilman tarpeetonta viivettä konsultoitava vaikeaan epilepsiaan perehtynyttä lastenneurologia ja harkittava potilaan lähettämistä erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa on vaikeaan epilepsiaan perehtynyt lastenneurologi, mahdollisuus tasokkaaseen kuvantamiseen, video-EEG-rekisteröintiin ja geenidiagnostiikkaan sekä moniammatillinen työryhmä.
  • Epilepsian invasiivinen diagnostiikka (kallonsisäiset video-EEG-rekisteröinnit), päätökset epilepsialeikkauksista ja epilepsiakirurgia on Suomessa keskitetty kahteen keskukseen (HUS ja KYS).
  • Haasteellisissa harvinaisissa ja vaikeissa epilepsioissa järjestetään kansallisen moniammatillisen työryhmän kokouksia. Jos näissä ei löydetä ratkaisua, on mahdollista konsultoida Euroopan harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden osaamisverkostoa (European Reference Network EpiCARE) sen jäsenkeskusten kautta.
  • Hoitovastuu siirretään aikuisneurologille paikallisen työnjaon mukaisesti, yleensä noin 16 vuoden iässä.
    • Siirtymistä edeltää lastenneurologian yksikössä siirtymävaihe, joka alkaa jo useita vuosia ennen varsinaista siirtymistä, ja jonka aikana valmistellaan pääasiallisen omahoitovastuun siirtymistä mahdollisuuksien mukaan huoltajilta nuorelle itselleen.
    • Aikuisneurologin tulisi aloittaa 16 vuotta täyttäneiden vastadiagnosoitujen potilaiden hoito, jotta jatkuvuus varmistuisi.

Epilepsioiden diagnostiikka

  • Tarkka diagnoosi eli kohtaustyyppien, etiologian ja mahdollisen epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen on hyvän hoidon perusta.
  • Diagnoosi perustuu anamneesiin ja lääkärin tutkimukseen, jota täydennetään EEG-rekisteröinnillä ja tarvittaessa video-EEG- «Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. Kohtausten ho...»24, kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksilla.
    • Anamneesissa on tärkeää selvittää tarkasti kohtausoireiden tyyppi ja kohtauksen kulku.
    • EEG:n tulee sisältää valvetta, unta ja heräämisvaihe sekä tilanteen mukaan vilkkuvalo- ja hyperventilaatioprovokaatiot.
      • Normaali EEG ei sulje pois epilepsiaa, eikä poikkeava EEG-löydös yleensä yksin todista, että lapsella olisi epilepsia. Poikkeuksena ovat hypsarytmia tai multifokaaliset piikit yhdistyneenä sarjana tulevaan paroksysmaaliseen nopeaan toimintaan imeväisikäisellä «Eeg-Olofsson O, Petersén I, Selldén U. The develop...»25 tai tilanne, jossa EEG:n aikana esiintyy epileptinen kohtaus.
      • Alle vuoden ikäisillä uni-EEG-rekisteröinnin tulisi sisältää vähintään 15 minuuttia valveillaoloa heräämisen jälkeen.
    • Video-EEG-tutkimus on tarpeen epäselvissä tilanteissa erotusdiagnostiikan ja epilepsialuokituksen varmistamiseksi.
      • Diagnostisia ongelmia aiheuttavat useimmiten imeväisten ja kehitys- ja liikuntavammaisten ei-epileptiset kohtausoireet sekä toiminnalliset kohtaukset.
      • Vaikeassa epilepsiassa video-EEG:tä tarvitaan epilepsiadiagnoosin tarkentamiseksi, kohtaustyypin ja oireyhtymän määrittämiseksi ja leikkaushoidon mahdollisuuksien arvioimiseksi.
  • Aivojen rakenteellisten muutosten tunnistamiseksi pään kuvantaminen on tarpeen.
  • Tunnettujen epilepsiaa aiheuttavien tai sitä modifioivien geenien määrä lisääntyy, ja geneettisten tutkimusten kliiniset käyttömahdollisuudet tarkentuvat nopeasti.
    • Joidenkin epilepsian taustalla olevien geenimutaatioiden tunnistaminen voi vaikuttaa potilaan lääkehoitoon, muuhun hoitoon (esim. ruokavaliohoito), seurantaan ja perinnöllisyysneuvontaan.
    • Nykyisin tarjolla olevia geneettisiä tutkimuksia ovat kromosomitutkimus, molekyylikaryotyypitys, yksittäisten geenien tutkiminen, geenipaneelitutkimus ja eksomisekvensointi. Tulevaisuudessa koko genomin sekvensointi korvannee edellä mainittuja tutkimuksia myös kliinisessä työssä.
    • Tutkimusstrategia valitaan potilaskohtaisesti, tarvittaessa epilepsiaan perehtyneen kliinikon ja geneetikon yhteistyönä.
      • Molekyylikaryotyypitys on ensisijainen tutkimus potilailta, joilla on epilepsian lisäksi kehityshäiriöitä, älyllinen kehitysvamma tai dysmorfioita.
      • Rengaskromosomi ei välttämättä tule esiin molekyylikaryotyypityksessä.
      • Laaja epilepsioiden geenipaneelitutkimus tai eksomisekvenointi kannattaa ottaa kaikilta etiologialtaan tuntemattomilta enkefalopatiaa tai vaikeaa epilepsiaa sairastavilta lapsilta.
        • Geneettinen tutkimus osoittaa mahdollisen taustatekijän noin neljänneksellä niistä lapsista, joilla taustatekijältään tuntematon epilepsia on alkanut alle 3 vuoden iässä «Berg AT, Coryell J, Saneto RP ym. Early-Life Epile...»31.
        • Toistojaksomuutokset eivät välttämättä tule näkyviin geenipaneeleissa tai eksomeissa.
    • Yksittäisten geenien tutkiminen tulee kyseeseen potilailla, joilla kliinisten syiden pohjalta epäillään tai löydösten perusteella tiedetään olevan spesifinen sairaus:
      • EPM1-geeni Unverricht–Lundborgin taudissa
      • muut suomalaisen tautiperimän sairaudet.
    • Yksittäisten geenien tarkempi analysointi voi tulla kyseeseen myös potilailla, joilla kliinisten syiden pohjalta epäillään tai löydösten perusteella tiedetään olevan spesifinen sairaus, mutta paneelitutkimuksessa tai eksomisekvenoinnissa ei ole löytynyt mutaatiota:
      • TSC1- ja TSC2-geenit tuberoosiskleroosipotilaalla
      • glukoosin kuljettajaproteiini tyyppi 1:n häiriö (SLC2A1-geeni, sisältää geenin sekvensoinnin ja deleetio- tai duplikaatioanalyysin)

Hoidon tavoitteet, toteutus ja seuranta

Siirtymävaihe

  • Siirtymävaihe on pitkäkestoinen vaihe, joka alkaa jo useita vuosia ennen varsinaista siirtymistä lastenneurologin hoidosta aikuisneurologin hoitoon ja jonka aikana valmistellaan pääasiallisen omahoitovastuun siirtymistä mahdollisuuksien mukaan huoltajilta nuorelle itselleen. Osa siirtymävaihetta on, että nuori alkaa tavata lääkäriä ilman huoltajiaan.
  • Nuori siirtyy lastenneurologin hoidosta neurologin hoitoon yleensä noin 16 vuoden iässä. Tarkkaan siirtymisajankohtaan vaikuttavat nuoren elämäntilanne ja epilepsian hoitovaihe.
  • Kaikki hoitoa tarvitsevat lapsuusiässä epilepsiaan sairastuneet potilaat siirtyvät neurologin tai kehitysvammalääkärin hoitoon.
  • Viimeisen lastenneurologin käynnin yhteydessä varmistetaan riittävän tiedon välittyminen jatkohoidosta vastaavalle hoitoyhteenvedolla, jossa käydään läpi ainakin potilaan kohtaustyypit, epilepsiatyyppi ja -oireyhtymä, etiologia ja liitännäissairaudet. Myös potilaalla tehokkaiksi todetut lääke- ja muut hoidot (esim. ketogeeninen ruokavalio ja vagusstimulaattorihoito) ja merkittävät hoitojen haittavaikutukset on syytä kirjata. Epilepsiarekisterin käyttö helpottaa tiedonsiirtoa.
  • Fimean ohje on, että teratogeenisten riskien vuoksi valproaattihoidon saa aloittaa tytöille vain, jos muut hoidot ovat tehottomia tai potilas ei siedä niitä.
  • Valproaattia käyttävien tyttöjen osalta tulee ennen puberteettia arvioida, onko valproaattilääkitys välttämätön tai voiko annosta pienentää «Tomson T, Marson A, Boon P ym. Valproate in the tr...»46 (ks. tarkemmin Käypä hoito -suositus Epilepsia (aikuiset) «Epilepsiat (aikuiset)»5, «Epilepsiat (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suom...»37, Valproaatin käyttöä epilepsian hoidossa hedelmällisessä iässä olevilla naispuolisilla potilailla koskevat ohjeet).
  • Raskaus on suljettava pois ennen valproaattihoidon aloittamista. Naisille, jotka voivat tulla raskaaksi, ei saa aloittaa valproaattihoitoa ilman terveyspalvelujen tuottajan vahvistamaa negatiivista raskaustestitulosta (raskaustesti plasmasta), jotta suljetaan pois tahaton käyttö raskauden aikana. Jos valproaattia määrätään tytölle tai naiselle, joka voi tulla raskaaksi, hoito on arvioitava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Samalla varmistetaan, että potilas ja hänen perheensä ovat ymmärtäneet sekä perussairauteen että valproaatin käyttöön liittyvät riskit mahdollisen raskauden kannalta.
  • Potilaalle annetaan potilasopas ja sairauskertomukseen kirjataan tieto neuvonnan ja oppaan antamisesta. Lisäksi varmistetaan, että potilas noudattaa Fimean ohjeistamaa raskaudenehkäisyohjelmaa «https://www.fimea.fi/-/uusia-ohjeita-valproaatin-kayttoon-raskaudenaikaisen-altistuksen-valttamiseksi»2.
  • Ensiapulääkityksen tarve harkitaan tarkasti. Ainoastaan jos potilaalla on epilepsiaoireyhtymän, etiologian tai anamneesin perusteella taipumus uhkaaviin status epilepticus -kohtauksiin, hän voi edelleen aikuisena hyötyä posken limakalvolle tai peräsuoleen annostellusta ensiapulääkkeestä. Lääkkeen antaa aina siihen opastuksen saanut henkilö, eikä potilas itse kuljeta lääkettä mukanaan, ellei opastuksen saanutta henkilöä ei ole paikalla «Gaily E, Lommi M, Lapatto R ym. Incidence and outc...»12.
  • Ennen siirtymistä neurologin hoitoon tulee varmistaa, että nuorella on riittävästi tietoa omasta epilepsiastaan ja lääkityksestään, epilepsian mahdollisista vaikutuksista hänen elämäänsä (elämäntavat, ajokyky, ammatinvalinta, varusmiespalvelus) ja siitä, minkälaisissa tilanteissa epilepsia tulee erityisesti huomioida (esim. raskauden ehkäisy, suunnittelu ja epilepsialääkkeiden vaikutus näihin).

Imeväis- ja leikki-iässä alkavat epilepsiat

Infantiilispasmioireyhtymä (Westin oireyhtymä)

Hoito

Imeväisiän itsestään rajoittuva paikallisalkuinen epilepsia (benign familial or nonfamilial infantile seizures)

Dravet'n oireyhtymä (aiempi termi imeväisiän vaikea myoklooninen epilepsia, severe myoclonic epilepsy of infancy, SMEI)

  • Dravet'n oireyhtymä on harvinainen neurologinen sairaus, jonka ensimmäinen oire on epilepsia «Gaily E, Roivainen R. Dravet´n oireyhtymä - vaikea...»67. Sitä tulee epäillä, jos pitkittyneet (yli 15 minuuttia) kohtaukset kuumeen yhteydessä toistuvat ensimmäisen ikävuoden aikana.
  • Kohtaukset alkavat ensimmäisen ikävuoden aikana kuumeiden ja infektioiden yhteydessä.
  • Kohtaustyypit «International League Against Epilepsy, http://www....»6:
    • Ensimmäisen ikävuoden aikana esiintyy pitkittyneitä, toispuolisia ja puolta vaihtavia toonis-kloonisia kohtauksia.
    • Myöhemmin useimmilla potilailla esiintyy paikallisalkuisia ja toonisia kohtauksia
    • Monilla potilailla on myös myokloonisia kohtauksia ja epätyypillisiä poissaolokohtauksia.
  • Pitkittyneet kohtaukset ja status epilepticukset ovat tavallisia kuumeen yhteydessä ennen asianmukaisen lääkehoidon aloittamista.
  • EEG ja magneettikuvauslöydös ovat normaaleja ensimmäisten ikävuosien aikana.
  • Etiologia on 80 %:lla potilaista natriumkanavageeni SCN1A:n virhe.
  • Kohtaukset ovat vaikeahoitoisia.
  • Kognitiivinen kehitys hidastuu kaikilla potilailla. Monelle potilaalle tulee jo lapsuusiällä vaihtelevanasteinen motorinen häiriö.

Hoito

Myokloonis-atoninen epilepsia

  • Myokloonis-atonista epilepsiaa on aiemmin nimitetty myoklonis-astaattiseksi epilepsiaksi tai Doosen oireyhtymäksi.
  • Kohtaustyyppejä «International League Against Epilepsy, http://www....»6 ovat
    • toonis-klooniset kohtaukset
    • myoklooniset kohtaukset
    • atoniset kohtaukset
    • epätyypilliset poissaolokohtaukset.
  • Tavallisin alkamisikä on 2–5 vuotta. Joillakuilla lapsilla on kuumekohtauksia ennen epilepsian toteamista.
  • EEG:ssä havaitaan 2–4 Hz:n piikki-hidasaaltopurkauksia ja normaali taustatoiminta. Joillakuilla potilailla vilkkuvalo provosoi purkauksia.
  • Etiologia on yleensä tuntematon ja ennuste vaihteleva.

Hoito

Lennox–Gastaut'n oireyhtymä (LGS)

  • Lennox–Gastaut'n oireyhtymän diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, kohtaustyyppeihin ja EEG-löydökseen.
  • Tyypillisiä kohtausoireita «International League Against Epilepsy, http://www....»6 ovat tooniset kohtaukset (kaikilla), epätyypilliset poissaolokohtaukset, atoniset kohtaukset (tonuksenmenetyskohtaukset). Lisäksi potilailla on usein epileptisiä spasmeja, myoklonioita ja paikallisalkuisia kohtauksia.
  • Tooniset ja atoniset kohtaukset voivat johtaa yllättäviin kaatumisiin, minkä vuoksi niihin liittyy merkittävä tapaturmariski.
  • Oireyhtymälle tyypilliset oireet alkavat 1–8 vuoden iässä. Etiologia on monitekijäinen, useimmiten rakenteellinen. Osalla on aiemmin ollut hoitoresistentti infantiilispasmioireyhtymä tai muu vaikea imeväisiän epilepsia.
  • EEG:ssä havaitaan hitaita (alle 3 Hz) piikki-hidasaaltopurkauksia, hidastunut taustatoiminta ja unenaikaisia monipiikkipurkauksia.
  • Oireyhtymään liittyy vaihtelevan asteinen kehitysvammaisuus ja käyttäytymisen ongelmia.

Hoito

Epileptinen enkefalopatia, johon liittyy jatkuva unenaikainen purkaustoiminta EEG:ssä

  • Epilepsiaoireyhtymästä tai EEG-löydöksestä käytetään myös nimityksiä CSWS (continuous spike and wave during slow wave sleep) ja ESES (electric status epilepticus in sleep).
  • Kyseessä on epilepsiaoireyhtymä, jonka diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja EEG-löydöksiin. Kliiniseen kuvaan liittyy kognitiivisen kehityksen hidastuminen tai taantuminen, neurologisia oireita, käytöshäiriöitä ja useimmilla potilailla epilepsiakohtauksia. Epilepsiakohtaukset ovat epätyypillisiä poissaolokohtauksia, negatiivisia myoklonioita ja paikallisalkuisia kohtauksia (jotka voivat edetä toonis-kloonisiksi kohtauksiksi) «International League Against Epilepsy, http://www....»6. EEG:ssä havaitaan lähes jatkuvaa piikki-hidasaaltotoimintaa hidasaaltounen aikana.
  • Yleisesti hyväksyttyjä yksityiskohtaisia diagnostisia kriteereitä ei ole.
  • Taustasyitä ovat rakenteelliset syyt (mm. polymikrogyria ja perinataalinen talamusvaurio) ja geneettiset syyt (mm. GRIN2A-geenimutaatio «Lemke JR, Lal D, Reinthaler EM ym. Mutations in GR...»91). Myös lapsuusiän epilepsiaoireyhtymät voivat harvoin kehittyä CSWS-oireyhtymän suuntaan.
  • Oireyhtymää edeltää yleensä muun tyyppinen epilepsia, joka alkaa 2 kuukauden–8 vuoden iässä. Oireyhtymä ilmaantuu 1–2 vuotta epilepsian alkamisen jälkeen.

Hoito

Landau–Kleffnerin oireyhtymä

Hoito

Paikallisalkuiset epilepsiat

Lapsuusiän epilepsia, jossa esiintyy keskitemporaalisia piikkejä (ns. rolandinen epilepsia, childhood epilepsy with centrotemporal spikes)

Panayiotopouloksen oireyhtymä

  • Kohtaukset alkavat usein autonomisina (esim. ihon kalpeus, punoitus tai syanoosi, pupillien koon vaihtelu, ruumiin lämmönsäätelyn häiriöt, sydämen rytmin ja hengityksen epäsäännöllisyys) ja niihin liittyy pahoinvointia ja usein oksentamista, mutta tajunta voi säilyä normaalina «Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classificati...»15.
    • Vajaa puolet kohtauksista pitkittyy autonomiseksi status epilepticukseksi.
  • Kohtauksen edetessä tajunta usein häiriintyy ja katse tai pää voi devioida, ja noin puolet kohtauksista päättyy joko hemikonvulsiivisena tai tajuttomuus-kouristuskohtauksena.
    • Motoristen oireiden sijasta saattaa esiintyä pelkkä tajuttomuus ja velttous ("iktaalinen synkopee").
  • Kaksi kolmasosaa kohtauksista alkaa yöllä.
  • Yleisin alkamisikä on noin 5 vuotta.
  • EEG:ssä havaitaan normaali taustatoiminta. Oksipitaalisia piikkejä voi esiintyä, mutta EEG:ssä saatetaan havaita multifokaalisia piikkejä, joita uni aktivoi. Unessa piikkitoiminta voi olla hyvin runsasta tai jopa jatkuvaa. Löydös voi harvoin olla myös normaali. Silmien sulkeminen voi aktivoida etenkin oksipitaalisia piikkejä.
  • Ennuste on erittäin hyvä: useimmat potilaat saavat vain 1–3 kohtausta elämänsä aikana ja saavuttavat remission 1–2 vuoden kuluessa ensimmäisestä kohtauksesta «Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classificati...»15.

Lapsuusiän takaraivolohkoepilepsia

  • Gastaut'n oireyhtymä, childhood occipital epilepsy «Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classificati...»15:
  • Visuaaliset hallusinaatiot ja näköhäiriöt (hetkellinen sokeus tai näkökenttäpuutos) ovat yleisimpiä kohtausoireita.
    • Tajunta säilyy useimmissa kohtauksissa, mutta se voi häiriintyä, jos kohtaus pitkittyy tai yleistyy.
  • Ei-visuaalisina oireina esiintyy katseen deviaatiota, okulokloonisia kohtauksia ja silmien räpyttelyä.
  • Yleistymistä tajuttomuus-kouristuskohtaukseksi, hemikonvulsiivisiksi tai tajunnanhämärtymiskohtauksiksi esiintyy 13–43 %:lla potilaista.
  • Kohtauksia esiintyy useita päivässä. Niiden kesto on lyhyt mutta vaihtelu suurta (1 sekunnista 3 minuuttiin).
  • Yleisin alkamisikä noin 8 vuotta.
  • EEG:ssä havaitaan normaali taustatoiminta ja oksipitaalisia piikkejä, etenkin kun silmät suljetaan tai peitetään. Joskus piikit esiintyvät vain unessa.
  • Ennuste on epävarma, mutta kohtauksettomaksi tulemisen todennäköisyydeksi on arvioitu noin 60 %.

Muut geneettiset paikallisalkuiset epilepsiat

  • Paikallisalkuisten epilepsioiden taustalla on tunnistettu useita geenivirheitä (mm. autosomaalisesti dominantisti periytyvä yöllinen otsalohkoepilepsia) «Boillot M, Baulac S. Genetic models of focal epile...»107.
  • Geneettisiä tutkimuksia tulisi harkita erityisesti silloin, kun kuvantamistutkimukset ovat jääneet negatiivisiksi ja epilepsia on vaikea.

Rakenteelliset ja tuntemattomasta syystä johtuvat paikallisalkuiset epilepsiat

  • Yli puolet lapsuus- ja nuoruusiässä alkavista paikallisalkuisista epilepsioista on rakenteellisia ja tuntemattomasta syystä johtuvia paikallisalkuisia epilepsioita.
  • Kohtausoireiden tyyppi määräytyy sen perusteella, miltä aivoalueelta ne ovat peräisin.
  • Rakenteellisissa ja tuntemattomasta syystä johtuvissa epilepsioissa diagnoosi perustuu kliinisiin piirteisiin, jotka sopivat kohtausten paikallisalkuisuuteen sekä EEG:hen ja kuvantamislöydöksiin.
  • Kohtaukset voivat alkaa missä iässä tahansa, myös ensimmäisen ikävuoden aikana.

Paikallisalkuisten epilepsioiden hoito

Lapsuus- ja nuoruusiän yleistyneet epilepsiat

  • Yleistyneet epilepsiat muodostavat lapsuus- ja nuoruusiässä oireyhtymäjatkumon, johon kuuluvat lapsuusiän poissaoloepilepsia ja muut yleistyneet, vaihtelevasti ilmenevät epilepsiat:
    • nuoruusiän poissaoloepilepsia, nuoruusiän myokloonusepilepsia ja epilepsia, jossa esiintyy ainoastaan yleistyneitä tajuttomuus-kouristuskohtauksia.

Lapsuusiän poissaoloepilepsia

Hoito

Nuoruusiän poissaoloepilepsia, nuoruusiän myokloonusepilepsia ja yleistyneet heräämisen yhteydessä ilmenevät tajuttomuus-kouristuskohtaukset

Hoito yleistyneissä epilepsioissa, joissa oireyhtymädiagnoosi on jäänyt epäselväksi

Unverricht–Lundborgin tauti (EPM1)

  • Unverricht–Lundborgin tauti on yleisin progressiivinen myokloonusepilepsia, jonka ennuste vaihtelee ja joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön.
  • Tauti aiheutuu kystatiini B (CSTB) -geenin mutaatiosta. Suurimmalla osalla suomalaisista EPM1-potilaista (99 %) tauti aiheutuu geenin säätelyalueen 12 emästä käsittävän (dodekameeri) toistojakson monistumamutaatiosta, joka ei tule esiin tavanomaisissa geenipaneelitutkimuksissa.
  • Kliinisinä oireina on ulkoisten ärsykkeiden laukaisemia myoklonioita, toonis-kloonisia kohtauksia ja ataksiaa. Lisäksi voi olla muita neurologisia oireita ja löydöksiä «»1 (vaatii käyttöoikeuden)
  • Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja DNA-tutkimukseen.
  • Sairaus alkaa 6–15 vuoden iässä. EEG:ssä todetaan yleistyneet 3–5 Hz:n piikki-monipiikki-hidasaaltopurkaukset ja selkeä vilkkuvaloherkkyys. Taustatoiminta muuttuu usein normaalia hitaammaksi taudin jatkuessa.
  • Hoitoa käsitellään Käypä hoito -suosituksessa Epilepsia (aikuiset) «Epilepsiat (aikuiset)»5, «Epilepsiat (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suom...»37.

Epilepsian kirurginen hoito

Epilepsian ruokavaliohoito

Kuumekouristukset (kuumekohtaukset)

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset) -suosituksen historiatiedot «Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset ja nuoret), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Liisa Metsähonkala, LT, dos., lastenneurologian erikoislääkäri

Jäsenet:

Eija Gaily, lastenneurologian dosentti, osastonylilääkäri; HUS Lasten ja nuorten sairaala

Olga Gilbert, LL, terveyskeskuslääkäri; Vantaan kaupunki

Jarkko Kirjavainen, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; KYS

Jorma Komulainen, LT, dos., lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Tuire Lähdesmäki, LT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; TYKS

Päivi Vieira, LT, lastenneurologian erikoislääkäri; OYS lasten ja nuorten klinikka

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 27.2.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Eija Gaily: Sivutoimet: Konsultoiva lastenneurologi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Biocodex, UCB Pharma, Eisai. Tutkimusrahoitus: Sage Therapeutics.

Olga Gilbert: Ei sidonnaisuuksia.

Jarkko Kirjavainen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biogen - SMA:n ja nusinerseeni lääkehoidon kongresseja ja asiantuntija tapaamisia. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: UCB, EISAI advisory board. Luottamustoimet: SLNY:n puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: UCB kliininen lääketutkimus.

Jorma Komulainen: Sivutoimet: Konsultoiva lastenendokrinologi, Eksote. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Kustannus Oy Duodecim. Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka; Väestöliitto: Hallituksen jäsen; ITLA: Hallituksen varajäsen. Ohjaushankkeet: STM: Palveluvalikoimaneuvosto (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon kehittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen); Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka); THL: TOIMIA-ohjausryhmä (jäsen syksyyn 2019 saakka). Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim: EBMeDS toimituksen jäsen.

Tuire Lähdesmäki: Sivutoimet: Lastenneurologian kliininen opettaja, Turun yliopisto. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biogen, Duodecim/Tampereen lääkäripäivä. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Sarepta Pharmaceuticals (advisory board), Biogen, PTC-Therapeutics. Luottamustoimet: Suomen lastenneurologinen yhdistys (SLNY) hallitus, varapj; Suomen lääkäriliitto, Lastenneurologit alajaos, pj. Ohjaushankkeet: THL Palveluvalikoimaneuvosto: asiantuntijana lihastautien alalla. Muut sidonnaisuudet: Turun Lastenlääkäripalvelut Oy, lastenneurologi (konsultointi, yksityislääkäritoiminta); UCB Pharma, kliininen lääketutkimus .

Liisa Metsähonkala: Sivutoimet: Epilepsialiitto hallituksen pj. Tutkimusrahoitus: UCB, alkamassa. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Omamedical. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: UCB,Novartis, Eisai, Omamedical. Luottamustoimet: Epilepsialiitto, hallituksen pj.

Päivi Vieira: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biogen, Eisai, Novartis, Sanofi Genzyme. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: PTC Therapeutics, UCB Pharma. Muut sidonnaisuudet: Orion.

Kirjallisuusviite

Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Gaily E. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Duodecim 2006;122:1917-21 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo9507»5
  2. Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 31.1.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Engel J Jr, International League Against Epilepsy (ILAE). A proposed diagnostic scheme for people with epileptic seizures and with epilepsy: report of the ILAE Task Force on Classification and Terminology. Epilepsia 2001;42:796-803 «PMID: 11422340»PubMed
  4. Fisher RS, van Emde Boas W, Blume W ym. Epileptic seizures and epilepsy: definitions proposed by the International League Against Epilepsy (ILAE) and the International Bureau for Epilepsy (IBE). Epilepsia 2005;46:470-2 «PMID: 15816939»PubMed
  5. Berg AT, Berkovic SF, Brodie MJ ym. Revised terminology and concepts for organization of seizures and epilepsies: report of the ILAE Commission on Classification and Terminology, 2005-2009. Epilepsia 2010;51:676-85 «PMID: 20196795»PubMed
  6. International League Against Epilepsy, http://www.ilae.org/ «http://www.ilae.org/»6
  7. Scheffer IE, Berkovic S, Capovilla G ym. ILAE classification of the epilepsies: Position paper of the ILAE Commission for Classification and Terminology. Epilepsia 2017;58:512-521 «PMID: 28276062»PubMed
  8. STM nimeämä vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon yhteensovittamistyöryhmä, 2018
  9. Fisher RS, Acevedo C, Arzimanoglou A ym. ILAE official report: a practical clinical definition of epilepsy. Epilepsia 2014;55:475-82 «PMID: 24730690»PubMed
  10. Aaberg KM, Surén P, Søraas CL ym. Seizures, syndromes, and etiologies in childhood epilepsy: The International League Against Epilepsy 1981, 1989, and 2017 classifications used in a population-based cohort. Epilepsia 2017;58:1880-1891 «PMID: 28949013»PubMed
  11. Sokka A, Olsen P, Kirjavainen J ym. Etiology, syndrome diagnosis, and cognition in childhood-onset epilepsy: A population-based study. Epilepsia Open 2017;2:76-83 «PMID: 29750215»PubMed
  12. Gaily E, Lommi M, Lapatto R ym. Incidence and outcome of epilepsy syndromes with onset in the first year of life: A retrospective population-based study. Epilepsia 2016;57:1594-1601 «PMID: 27574005»PubMed
  13. Camfield P, Camfield C. Incidence, prevalence and aetiology of seizures and epilepsy in children. Epileptic Disord 2015;17:117-23 «PMID: 25895502»PubMed
  14. Saarinen MM, Sillanpää M, Schmidt D ym. Long-term changes in the incidence of childhood epilepsy. A population study from Finland. Epilepsy Behav 2016;58:81-5 «PMID: 27064826»PubMed
  15. Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classification, and severity of epilepsy and epileptic syndromes in children. Epilepsia 1997;38:1275-82 «PMID: 9578522»PubMed
  16. Sillanpää M, Jalava M, Kaleva O ym. Long-term prognosis of seizures with onset in childhood. N Engl J Med 1998;338:1715-22 «PMID: 9624191»PubMed
  17. Callenbach PM, Westendorp RG, Geerts AT ym. Mortality risk in children with epilepsy: the Dutch study of epilepsy in childhood. Pediatrics 2001;107:1259-63 «PMID: 11389240»PubMed
  18. Camfield CS, Camfield PR, Veugelers PJ. Death in children with epilepsy: a population-based study. Lancet 2002;359:1891-5 «PMID: 12057550»PubMed
  19. Berg AT, Shinnar S, Testa FM ym. Mortality in childhood-onset epilepsy. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158:1147-52 «PMID: 15583099»PubMed
  20. Harden C, Tomson T, Gloss D ym. Practice guideline summary: Sudden unexpected death in epilepsy incidence rates and risk factors: Report of the Guideline Development, Dissemination, and Implementation Subcommittee of the American Academy of Neurology and the American Epilepsy Society. Neurology 2017;88:1674-1680 «PMID: 28438841»PubMed
  21. Saxena A, Jones L, Shankar R ym. Sudden unexpected death in epilepsy in children: a focused review of incidence and risk factors. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2018;89:1064-1070 «PMID: 29632029»PubMed
  22. Verducci C, Hussain F, Donner E ym. SUDEP in the North American SUDEP Registry: The full spectrum of epilepsies. Neurology 2019;93:e227-e236 «PMID: 31217259»PubMed
  23. Sillanpää M, Shinnar S. SUDEP and other causes of mortality in childhood-onset epilepsy. Epilepsy Behav 2013;28:249-55 «PMID: 23746924»PubMed
  24. Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon - tunnista epilepsiaoireyhtymä. Duodecim 2005;121:505-12 «http://www.duodecimlehti.fi/duo94845»7
  25. Eeg-Olofsson O, Petersén I, Selldén U. The development of the electroencephalogram in normal children from the age of 1 through 15 years. Paroxysmal activity. Neuropadiatrie 1971;2:375-404 «PMID: 5171489»PubMed
  26. Berg AT, Testa FM, Levy SR ym. Neuroimaging in children with newly diagnosed epilepsy: A community-based study. Pediatrics 2000;106:527-32 «PMID: 10969098»PubMed
  27. Shevell MI, Rosenblatt B, Watters GV ym. "Pseudo-BECRS": intracranial focal lesions suggestive of a primary partial epilepsy syndrome. Pediatr Neurol 1996;14:31-5 «PMID: 8652012»PubMed
  28. Gelisse P, Corda D, Raybaud C ym. Abnormal neuroimaging in patients with benign epilepsy with centrotemporal spikes. Epilepsia 2003;44:372-8 «PMID: 12614393»PubMed
  29. Gaillard WD, Chiron C, Cross JH ym. Guidelines for imaging infants and children with recent-onset epilepsy. Epilepsia 2009;50:2147-53 «PMID: 19389145»PubMed
  30. Ladino LD, Balaguera P, Rascovsky S ym. Clinical Benefit of 3 Tesla Magnetic Resonance Imaging Rescanning in Patients With Focal Epilepsy and Negative 1.5 Tesla Magnetic Resonance Imaging. Rev Invest Clin 2016;68:112-8 «PMID: 27408997»PubMed
  31. Berg AT, Coryell J, Saneto RP ym. Early-Life Epilepsies and the Emerging Role of Genetic Testing. JAMA Pediatr 2017;171:863-871 «PMID: 28759667»PubMed
  32. Shinnar S, Berg AT, Moshe SL ym. The risk of seizure recurrence after a first unprovoked afebrile seizure in childhood: an extended follow-up. Pediatrics 1996;98:216-25 «PMID: 8692621»PubMed
  33. Arthur TM, deGrauw TJ, Johnson CS ym. Seizure recurrence risk following a first seizure in neurologically normal children. Epilepsia 2008;49:1950-4 «PMID: 19154398»PubMed
  34. Hirtz D, Berg A, Bettis D ym. Practice parameter: treatment of the child with a first unprovoked seizure: Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology and the Practice Committee of the Child Neurology Society. Neurology 2003;60:166-75 «PMID: 12552027»PubMed
  35. Sansevere AJ, Avalone J, Strauss LD ym. Diagnostic and Therapeutic Management of a First Unprovoked Seizure in Children and Adolescents With a Focus on the Revised Diagnostic Criteria for Epilepsy. J Child Neurol 2017;32:774-788 «PMID: 28503985»PubMed
  36. Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille. Liikenteen turvallisuusvirasto 1.7.2018. https://asiointi.trafi.fi/omatrafi-formservlet-web/lomake/ohje1 «https://asiointi.trafi.fi/omatrafi-formservlet-web/lomake/ohje1»8
  37. Epilepsiat (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 31.1.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  38. Healy L, Moran M, Singhal S ym. Relapse after treatment withdrawal of antiepileptic drugs for Juvenile Absence Epilepsy and Juvenile Myoclonic Epilepsy. Seizure 2018;59:116-122 «PMID: 29807291»PubMed
  39. Höfler J, Unterberger I, Dobesberger J ym. Seizure outcome in 175 patients with juvenile myoclonic epilepsy--a long-term observational study. Epilepsy Res 2014;108:1817-24 «PMID: 25443450»PubMed
  40. Braathen G, Andersson T, Gylje H ym. Comparison between one and three years of treatment in uncomplicated childhood epilepsy: a prospective study. I. Outcome in different seizure types. Epilepsia 1996;37:822-32 «PMID: 8814094»PubMed
  41. Lamberink HJ, Otte WM, Geerts AT ym. Individualised prediction model of seizure recurrence and long-term outcomes after withdrawal of antiepileptic drugs in seizure-free patients: a systematic review and individual participant data meta-analysis. Lancet Neurol 2017;16:523-531 «PMID: 28483337»PubMed
  42. Berg AT, Rychlik K, Levy SR ym. Complete remission of childhood-onset epilepsy: stability and prediction over two decades. Brain 2014;137:3213-22 «PMID: 25338950»PubMed
  43. Sillanpää M, Saarinen M, Schmidt D. Clinical conditions of long-term cure in childhood-onset epilepsy: a 45-year follow-up study. Epilepsy Behav 2014;37:49-53 «PMID: 24975821»PubMed
  44. Sillanpää M, Schmidt D. Long-term outcome of medically treated epilepsy. Seizure 2017;44:211-216 «PMID: 27646715»PubMed
  45. Camfield PR, Camfield CS. Intractable seizures after a lengthy remission in childhood-onset epilepsy. Epilepsia 2017;58:2048-2052 «PMID: 28983902»PubMed
  46. Tomson T, Marson A, Boon P ym. Valproate in the treatment of epilepsy in girls and women of childbearing potential. Epilepsia 2015;56:1006-19 «PMID: 25851171»PubMed
  47. Gaily E, Liukkonen E, Paetau R ym. Infantile spasms: diagnosis and assessment of treatment response by video-EEG. Dev Med Child Neurol 2001;43:658-67 «PMID: 11665822»PubMed
  48. Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 «PMID: 10403219»PubMed
  49. O'Callaghan FJ, Lux AL, Darke K ym. The effect of lead time to treatment and of age of onset on developmental outcome at 4 years in infantile spasms: evidence from the United Kingdom Infantile Spasms Study. Epilepsia 2011;52:1359-64 «PMID: 21668442»PubMed
  50. O'Callaghan FJ, Edwards SW, Alber FD ym. Safety and effectiveness of hormonal treatment versus hormonal treatment with vigabatrin for infantile spasms (ICISS): a randomised, multicentre, open-label trial. Lancet Neurol 2017;16:33-42 «PMID: 27838190»PubMed
  51. O'Callaghan FJK, Edwards SW, Alber FD ym. Vigabatrin with hormonal treatment versus hormonal treatment alone (ICISS) for infantile spasms: 18-month outcomes of an open-label, randomised controlled trial. Lancet Child Adolesc Health 2018;2:715-725 «PMID: 30236380»PubMed
  52. Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study comparing vigabatrin with prednisolone or tetracosactide at 14 days: a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364:1773-8 «PMID: 15541450»PubMed
  53. Chellamuthu P, Sharma S, Jain P ym. High dose (4 mg/kg/day) versus usual dose (2 mg/kg/day) oral prednisolone for treatment of infantile spasms: an open-label, randomized controlled trial. Epilepsy Res 2014;108:1378-84 «PMID: 25048310»PubMed
  54. Vanhatalo S, Nousiainen I, Eriksson K ym. Visual field constriction in 91 Finnish children treated with vigabatrin. Epilepsia 2002;43:748-56 «PMID: 12102679»PubMed
  55. Leivonen, Peltola, Gaily. Tunnistatko infantiilispasmit? Nopea hoidon aloitus voi parantaa ennustetta. Suom Lääkäril 2016;19:1377-8
  56. Wanigasinghe J, Arambepola C, Sri Ranganathan S ym. Randomized, Single-Blind, Parallel Clinical Trial on Efficacy of Oral Prednisolone Versus Intramuscular Corticotropin on Immediate and Continued Spasm Control in West Syndrome. Pediatr Neurol 2015;53:193-9 «PMID: 26216500»PubMed
  57. Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study (UKISS) comparing hormone treatment with vigabatrin on developmental and epilepsy outcomes to age 14 months: a multicentre randomised trial. Lancet Neurol 2005;4:712-7 «PMID: 16239177»PubMed
  58. Prezioso G, Carlone G, Zaccara G ym. Efficacy of ketogenic diet for infantile spasms: A systematic review. Acta Neurol Scand 2018;137:4-11 «PMID: 28875525»PubMed
  59. Riikonen R, Donner M. ACTH therapy in infantile spasms: side effects. Arch Dis Child 1980;55:664-72 «PMID: 6254450»PubMed
  60. Hrachovy RA, Frost JD Jr, Glaze DG. High-dose, long-duration versus low-dose, short-duration corticotropin therapy for infantile spasms. J Pediatr 1994;124:803-6 «PMID: 8176573»PubMed
  61. Perheentupa J, Riikonen R, Dunkel L ym. Adrenocortical hyporesponsiveness after treatment with ACTH of infantile spasms. Arch Dis Child 1986;61:750-3 «PMID: 3017239»PubMed
  62. Heiskala H, Riikonen R, Santavuori P ym. West syndrome: individualized ACTH therapy. Brain Dev 1996;18:456-60 «PMID: 8980843»PubMed
  63. Riikonen R, Rener-Primec Z, Carmant L ym. Does vigabatrin treatment for infantile spasms cause visual field defects? An international multicentre study. Dev Med Child Neurol 2015;57:60-7 «PMID: 25145415»PubMed
  64. Gaily E, Jonsson H, Lappi M. Visual fields at school-age in children treated with vigabatrin in infancy. Epilepsia 2009;50:206-16 «PMID: 19215279»PubMed
  65. Schwarz MD, Li M, Tsao J ym. A lack of clinically apparent vision loss among patients treated with vigabatrin with infantile spasms: The UCLA experience. Epilepsy Behav 2016;57:29-33 «PMID: 26921595»PubMed
  66. Schubert J, Paravidino R, Becker F ym. PRRT2 mutations are the major cause of benign familial infantile seizures. Hum Mutat 2012;33:1439-43 «PMID: 22623405»PubMed
  67. Gaily E, Roivainen R. Dravet´n oireyhtymä - vaikea neurologinen harvinaissairaus. Suom Lääkäril 2018;73:1488-93
  68. Chiron C, Dulac O. The pharmacologic treatment of Dravet syndrome. Epilepsia 2011;52 Suppl 2:72-5 «PMID: 21463285»PubMed
  69. Dressler A, Trimmel-Schwahofer P, Reithofer E ym. Efficacy and tolerability of the ketogenic diet in Dravet syndrome - Comparison with various standard antiepileptic drug regimen. Epilepsy Res 2015;109:81-9 «PMID: 25524846»PubMed
  70. Lotte J, Haberlandt E, Neubauer B ym. Bromide in patients with SCN1A-mutations manifesting as Dravet syndrome. Neuropediatrics 2012;43:17-21 «PMID: 22430156»PubMed
  71. Ceulemans B, Boel M, Leyssens K ym. Successful use of fenfluramine as an add-on treatment for Dravet syndrome. Epilepsia 2012;53:1131-9 «PMID: 22554283»PubMed
  72. Schoonjans A, Paelinck BP, Marchau F ym. Low-dose fenfluramine significantly reduces seizure frequency in Dravet syndrome: a prospective study of a new cohort of patients. Eur J Neurol 2017;24:309-314 «PMID: 27790834»PubMed
  73. Ceulemans B, Schoonjans AS, Marchau F ym. Five-year extended follow-up status of 10 patients with Dravet syndrome treated with fenfluramine. Epilepsia 2016;57:e129-34 «PMID: 27197941»PubMed
  74. Chhun S, Troude P, Villeneuve N ym. A prospective open-labeled trial with levetiracetam in pediatric epilepsy syndromes: continuous spikes and waves during sleep is definitely a target. Seizure 2011;20:320-5 «PMID: 21256770»PubMed
  75. Mullen SA, Marini C, Suls A ym. Glucose transporter 1 deficiency as a treatable cause of myoclonic astatic epilepsy. Arch Neurol 2011;68:1152-5 «PMID: 21555602»PubMed
  76. Kilaru S, Bergqvist AGC. Current treatment of myoclonic astatic epilepsy: clinical experience at the Children's Hospital of Philadelphia. Epilepsia 2007;48:1703-1707 «PMID: 17651420»PubMed
  77. Oguni H, Tanaka T, Hayashi K ym. Treatment and long-term prognosis of myoclonic-astatic epilepsy of early childhood. Neuropediatrics 2002;33:122-32 «PMID: 12200741»PubMed
  78. von Stülpnagel C, Coppola G, Striano P ym. First long-term experience with the orphan drug rufinamide in children with myoclonic-astatic epilepsy (Doose syndrome). Eur J Paediatr Neurol 2012;16:459-63 «PMID: 22266062»PubMed
  79. Jeavons PM, Clark JE, Maheshwari MC. Treatment of generalized epilepsies of childhood and adolescence with sodium valproate ("epilim"). Dev Med Child Neurol 1977;19:9-25 «PMID: 403104»PubMed
  80. Eriksson AS, Nergårdh A, Hoppu K. The efficacy of lamotrigine in children and adolescents with refractory generalized epilepsy: a randomized, double-blind, crossover study. Epilepsia 1998;39:495-501 «PMID: 9596201»PubMed
  81. Guerrini R, Belmonte A, Parmeggiani L ym. Myoclonic status epilepticus following high-dosage lamotrigine therapy. Brain Dev 1999;21:420-4 «PMID: 10487478»PubMed
  82. Pennell PB, Ogaily MS, Macdonald RL. Aplastic anemia in a patient receiving felbamate for complex partial seizures. Neurology 1995;45:456-60 «PMID: 7898696»PubMed
  83. Hancock EC, Cross JH. Treatment of Lennox-Gastaut syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD003277 «PMID: 23450537»PubMed
  84. Lortie A, Chiron C, Mumford J ym. The potential for increasing seizure frequency, relapse, and appearance of new seizure types with vigabatrin. Neurology 1993;43:S24-7 «PMID: 8232984»PubMed
  85. Coppola G, Terraciano AM, Pascotto A. Vigabatrin as add-on therapy in children and adolescents with refractory epilepsy: an open trial. Brain Dev 1997;19:459-63 «PMID: 9408591»PubMed
  86. DiMario FJ Jr, Clancy RR. Paradoxical precipitation of tonic seizures by lorazepam in a child with atypical absence seizures. Pediatr Neurol 1988;4:249-51 «PMID: 3149484»PubMed
  87. Livingston JH, Brown JK. Non-convulsive status epilepticus resistant to benzodiazepines. Arch Dis Child 1987;62:41-4 «PMID: 3545098»PubMed
  88. Tassinari CA, Dravet C, Roger J ym. Tonic status epilepticus precipitated by intravenous benzodiazepine in five patients with Lennox-Gastaut syndrome. Epilepsia 1972;13:421-35 «PMID: 4626571»PubMed
  89. Wheless JW, Clarke DF, Carpenter D. Treatment of pediatric epilepsy: expert opinion, 2005. J Child Neurol 2005;20 Suppl 1:S1-56; quiz S59-60 «PMID: 16615562»PubMed
  90. Wheless JW, Clarke DF, Arzimanoglou A ym. Treatment of pediatric epilepsy: European expert opinion, 2007. Epileptic Disord 2007;9:353-412 «PMID: 18077226»PubMed
  91. Lemke JR, Lal D, Reinthaler EM ym. Mutations in GRIN2A cause idiopathic focal epilepsy with rolandic spikes. Nat Genet 2013;45:1067-72 «PMID: 23933819»PubMed
  92. Inutsuka M, Kobayashi K, Oka M ym. Treatment of epilepsy with electrical status epilepticus during slow sleep and its related disorders. Brain Dev 2006;28:281-6 «PMID: 16376508»PubMed
  93. Fejerman N, Caraballo R, Cersósimo R ym. Sulthiame add-on therapy in children with focal epilepsies associated with encephalopathy related to electrical status epilepticus during slow sleep (ESES). Epilepsia 2012;53:1156-61 «PMID: 22509732»PubMed
  94. Vrielynck P, Marique P, Ghariani S ym. Topiramate in childhood epileptic encephalopathy with continuous spike-waves during sleep: A retrospective study of 21 cases. Eur J Paediatr Neurol 2017;21:305-311 «PMID: 27641809»PubMed
  95. Fine AL, Wirrell EC, Wong-Kisiel LC ym. Acetazolamide for electrical status epilepticus in slow-wave sleep. Epilepsia 2015;56:e134-8 «PMID: 26230617»PubMed
  96. Grosso S, Parisi P, Giordano L ym. Lacosamide efficacy in epileptic syndromes with continuous spike and waves during slow sleep (CSWS). Epilepsy Res 2014;108:1604-8 «PMID: 25262499»PubMed
  97. Wilson RB, Eliyan Y, Sankar R ym. Amantadine: A new treatment for refractory electrical status epilepticus in sleep. Epilepsy Behav 2018;84:74-78 «PMID: 29754107»PubMed
  98. Nikanorova M, Miranda MJ, Atkins M ym. Ketogenic diet in the treatment of refractory continuous spikes and waves during slow sleep. Epilepsia 2009;50:1127-31 «PMID: 19220407»PubMed
  99. Pavlidis E, Rubboli G, Nikanorova M ym. Encephalopathy with status epilepticus during sleep (ESES) induced by oxcarbazepine in idiopathic focal epilepsy in childhood. Funct Neurol 2015;30:139-41 «PMID: 26415787»PubMed
  100. Yang X, Qian P, Xu X ym. GRIN2A mutations in epilepsy-aphasia spectrum disorders. Brain Dev 2018;40:205-210 «PMID: 29056244»PubMed
  101. Myers KA, Scheffer IE. GRIN2A-Related Speech Disorders and Epilepsy. 2016 Sep
  102. Kramer U, Nevo Y, Neufeld MY ym. Epidemiology of epilepsy in childhood: a cohort of 440 consecutive patients. Pediatr Neurol 1998;18:46-50 «PMID: 9492091»PubMed
  103. Goldberg-Stern H, Gonen OM, Sadeh M ym. Neuropsychological aspects of benign childhood epilepsy with centrotemporal spikes. Seizure 2010;19:12-6 «PMID: 19963405»PubMed
  104. Neri ML, Guimarães CA, Oliveira EP ym. Neuropsychological assessment of children with rolandic epilepsy: executive functions. Epilepsy Behav 2012;24:403-7 «PMID: 22683244»PubMed
  105. Wickens S, Bowden SC, D'Souza W. Cognitive functioning in children with self-limited epilepsy with centrotemporal spikes: A systematic review and meta-analysis. Epilepsia 2017;58:1673-1685 «PMID: 28801973»PubMed
  106. Camfield CS, Camfield PR. Rolandic epilepsy has little effect on adult life 30 years later: a population-based study. Neurology 2014;82:1162-6 «PMID: 24562059»PubMed
  107. Boillot M, Baulac S. Genetic models of focal epilepsies. J Neurosci Methods 2016;260:132-43 «PMID: 26072248»PubMed
  108. Loiseau P, Duché B, Cordova S ym. Prognosis of benign childhood epilepsy with centrotemporal spikes: a follow-up study of 168 patients. Epilepsia 1988;29:229-35 «PMID: 3371279»PubMed
  109. Tan HJ, Singh J, Gupta R ym. Comparison of antiepileptic drugs, no treatment, or placebo for children with benign epilepsy with centro temporal spikes. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD006779 «PMID: 25190506»PubMed
  110. Patsalos PN, Spencer EP, Berry DJ. Therapeutic Drug Monitoring of Antiepileptic Drugs in Epilepsy: A 2018 Update. Ther Drug Monit 2018;40:526-548 «PMID: 29957667»PubMed
  111. de Silva M, MacArdle B, McGowan M ym. Randomised comparative monotherapy trial of phenobarbitone, phenytoin, carbamazepine, or sodium valproate for newly diagnosed childhood epilepsy. Lancet 1996;347:709-13 «PMID: 8601999»PubMed
  112. Zamponi N, Cardinali C. Open comparative long-term study of vigabatrin vs carbamazepine in newly diagnosed partial seizures in children. Arch Neurol 1999;56:605-7 «PMID: 10328256»PubMed
  113. Farwell JR, Lee YJ, Hirtz DG ym. Phenobarbital for febrile seizures--effects on intelligence and on seizure recurrence. N Engl J Med 1990;322:364-9 «PMID: 2242106»PubMed
  114. Shinnar S, Cnaan A, Hu F ym. Long-term outcomes of generalized tonic-clonic seizures in a childhood absence epilepsy trial. Neurology 2015;85:1108-14 «PMID: 26311751»PubMed
  115. Masur D, Shinnar S, Cnaan A ym. Pretreatment cognitive deficits and treatment effects on attention in childhood absence epilepsy. Neurology 2013;81:1572-80 «PMID: 24089388»PubMed
  116. Glauser TA, Cnaan A, Shinnar S ym. Ethosuximide, valproic acid, and lamotrigine in childhood absence epilepsy. N Engl J Med 2010;362:790-9 «PMID: 20200383»PubMed
  117. Glauser TA, Cnaan A, Shinnar S ym. Ethosuximide, valproic acid, and lamotrigine in childhood absence epilepsy: initial monotherapy outcomes at 12 months. Epilepsia 2013;54:141-55 «PMID: 23167925»PubMed
  118. Cnaan A, Shinnar S, Arya R ym. Second monotherapy in childhood absence epilepsy. Neurology 2017;88:182-190 «PMID: 27986874»PubMed
  119. Morse E, Giblin K, Chung MH ym. Historical trend toward improved long-term outcome in childhood absence epilepsy. Epilepsy Res 2019;152:7-10 «PMID: 30856420»PubMed
  120. Besag FM, Wallace SJ, Dulac O ym. Lamotrigine for the treatment of epilepsy in childhood. J Pediatr 1995;127:991-7 «PMID: 8523205»PubMed
  121. Naito H, Wachi M, Nishida M. Clinical effects and plasma concentrations of long-term clonazepam monotherapy in previously untreated epileptics. Acta Neurol Scand 1987;76:58-63 «PMID: 3630646»PubMed
  122. Sreedharan M, Devadathan K, Pathan HK ym. Amantadine for the Treatment of Refractory Absence Seizures in Children. J Pediatr Neurosci 2018;13:131-136 «PMID: 30090124»PubMed
  123. Perry MS, Bailey LJ, Kotecha AC ym. Amantadine for the treatment of refractory absence seizures in children. Pediatr Neurol 2012;46:243-5 «PMID: 22490771»PubMed
  124. Fattore C, Boniver C, Capovilla G ym. A multicenter, randomized, placebo-controlled trial of levetiracetam in children and adolescents with newly diagnosed absence epilepsy. Epilepsia 2011;52:802-9 «PMID: 21320119»PubMed
  125. Biton V, Montouris GD, Ritter F ym. A randomized, placebo-controlled study of topiramate in primary generalized tonic-clonic seizures. Topiramate YTC Study Group. Neurology 1999;52:1330-7 «PMID: 10227614»PubMed
  126. Piña-Garza JE, Schwarzman L, Wiegand F ym. A pilot study of topiramate in childhood absence epilepsy. Acta Neurol Scand 2011;123:54-9 «PMID: 20219018»PubMed
  127. Glauser T, Ben-Menachem E, Bourgeois B ym. ILAE treatment guidelines: evidence-based analysis of antiepileptic drug efficacy and effectiveness as initial monotherapy for epileptic seizures and syndromes. Epilepsia 2006;47:1094-120 «PMID: 16886973»PubMed
  128. Nevitt SJ, Sudell M, Weston J ym. Antiepileptic drug monotherapy for epilepsy: a network meta-analysis of individual participant data. Cochrane Database Syst Rev 2017;6:CD011412 «PMID: 28661008»PubMed
  129. Marson AG, Al-Kharusi AM, Alwaidh M ym. The SANAD study of effectiveness of valproate, lamotrigine, or topiramate for generalised and unclassifiable epilepsy: an unblinded randomised controlled trial. Lancet 2007;369:1016-26 «PMID: 17382828»PubMed
  130. Vossler DG. Comparative Risk of Major Congenital Malformations With 8 Different Antiepileptic Drugs: A Prospective Cohort Study of the EURAP Registry. Epilepsy Curr 2019;19:83-85 «PMID: 30955418»PubMed
  131. Kothare SV, Kaleyias J, Mostofi N ym. Efficacy and safety of zonisamide monotherapy in a cohort of children with epilepsy. Pediatr Neurol 2006;34:351-4 «PMID: 16647993»PubMed
  132. French JA, Krauss GL, Wechsler RT ym. Perampanel for tonic-clonic seizures in idiopathic generalized epilepsy A randomized trial. Neurology 2015;85:950-7 «PMID: 26296511»PubMed
  133. Marinas A, Villanueva V, Giráldez BG ym. Efficacy and tolerability of zonisamide in idiopathic generalized epilepsy. Epileptic Disord 2009;11:61-6 «PMID: 19264587»PubMed
  134. Coulter DL, Wu H, Allen RJ. Valproic acid therapy in childhood epilepsy. JAMA 1980;244:785-8 «PMID: 6771426»PubMed
  135. Tomson T, Battino D, Bonizzoni E ym. Dose-dependent teratogenicity of valproate in mono- and polytherapy: an observational study. Neurology 2015;85:866-72 «PMID: 26085607»PubMed
  136. Granström ML, Gaily E, Herrgård E. Kannattaako lasten epilepsiakirurgia? Duodecim 2000;116:2011-3 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91764»9
  137. Cross JH. Epilepsy surgery in childhood. Epilepsia 2002;43 Suppl 3:65-70 «PMID: 12060008»PubMed
  138. Immonen A, Kälviäinen R, Gaily E, Blomstedt G. Kuka hyötyy epilepsiakirurgiasta? Duodecim 2008;124(20):2383-91 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97584»10
  139. Gaily E. Epilepsian kirurginen hoito voi muuttaa lapsen tulevaisuuden (pääkirjoitus). Suomen Lääkärilehti 2011;66:892
  140. Kwon HE, Eom S, Kang HC ym. Surgical treatment of pediatric focal cortical dysplasia: Clinical spectrum and surgical outcome. Neurology 2016;87:945-51 «PMID: 27466475»PubMed
  141. Peltola ME, Liukkonen E, Granström ML ym. The effect of surgery in encephalopathy with electrical status epilepticus during sleep. Epilepsia 2011;52:602-9 «PMID: 21087244»PubMed
  142. Jeong A, Strahle J, Vellimana AK ym. Hemispherotomy in children with electrical status epilepticus of sleep. J Neurosurg Pediatr 2017;19:56-62 «PMID: 27791702»PubMed
  143. Lee YJ, Kang HC, Lee JS ym. Resective pediatric epilepsy surgery in Lennox-Gastaut syndrome. Pediatrics 2010;125:e58-66 «PMID: 20008422»PubMed
  144. Ansari SF, Maher CO, Tubbs RS ym. Surgery for extratemporal nonlesional epilepsy in children: a meta-analysis. Childs Nerv Syst 2010;26:945-51 «PMID: 20013124»PubMed
  145. Wyllie E, Lachhwani DK, Gupta A ym. Successful surgery for epilepsy due to early brain lesions despite generalized EEG findings. Neurology 2007;69:389-97 «PMID: 17646632»PubMed
  146. Yasuhara A, Yoshida H, Hatanaka T ym. Epilepsy with continuous spike-waves during slow sleep and its treatment. Epilepsia 1991;32:59-62 «PMID: 1985831»PubMed
  147. Jansen FE, van Huffelen AC, Algra A ym. Epilepsy surgery in tuberous sclerosis: a systematic review. Epilepsia 2007;48:1477-84 «PMID: 17484753»PubMed
  148. Stevelink R, Sanders MW, Tuinman MP ym. Epilepsy surgery for patients with genetic refractory epilepsy: a systematic review. Epileptic Disord 2018;20:99-115 «PMID: 29620010»PubMed
  149. Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Wiebe S. Long-term seizure outcomes following epilepsy surgery: a systematic review and meta-analysis. Brain 2005;128:1188-98 «PMID: 15758038»PubMed
  150. Flint AE, Waterman M, Bowmer G ym. Neuropsychological outcomes following paediatric temporal lobe surgery for epilepsies: Evidence from a systematic review. Seizure 2017;52:89-116 «PMID: 29032016»PubMed
  151. Ramantani G, Stathi A, Brandt A ym. Posterior cortex epilepsy surgery in childhood and adolescence: Predictors of long-term seizure outcome. Epilepsia 2017;58:412-419 «PMID: 28098941»PubMed
  152. Sierra-Marcos A, Fournier-Del Castillo MC, Álvarez-Linera J ym. Functional surgery in pediatric drug-resistant posterior cortex epilepsy: Electro-clinical findings, cognitive and seizure outcome. Seizure 2017;52:46-52 «PMID: 28963933»PubMed
  153. Liava A, Mai R, Tassi L ym. Paediatric epilepsy surgery in the posterior cortex: a study of 62 cases. Epileptic Disord 2014;16:141-64 «PMID: 24853765»PubMed
  154. Englot DJ, Breshears JD, Sun PP ym. Seizure outcomes after resective surgery for extra-temporal lobe epilepsy in pediatric patients. J Neurosurg Pediatr 2013;12:126-33 «PMID: 23768201»PubMed
  155. Ramantani G, Kadish NE, Mayer H ym. Frontal Lobe Epilepsy Surgery in Childhood and Adolescence: Predictors of Long-Term Seizure Freedom, Overall Cognitive and Adaptive Functioning. Neurosurgery 2018;83:93-103 «PMID: 29106684»PubMed
  156. Englot DJ, Han SJ, Rolston JD ym. Epilepsy surgery failure in children: a quantitative and qualitative analysis. J Neurosurg Pediatr 2014;14:386-95 «PMID: 25127098»PubMed
  157. Pulsifer MB, Brandt J, Salorio CF ym. The cognitive outcome of hemispherectomy in 71 children. Epilepsia 2004;45:243-54 «PMID: 15009226»PubMed
  158. Gaily E, Hellén H, Metsähonkala L ym. Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa. Suom Lääkäril 2014;69:871-8
  159. Griessenauer CJ, Salam S, Hendrix P ym. Hemispherectomy for treatment of refractory epilepsy in the pediatric age group: a systematic review. J Neurosurg Pediatr 2015;15:34-44 «PMID: 25380174»PubMed
  160. Hu WH, Zhang C, Zhang K ym. Hemispheric surgery for refractory epilepsy: a systematic review and meta-analysis with emphasis on seizure predictors and outcomes. J Neurosurg 2016;124:952-61 «PMID: 26495944»PubMed
  161. Moosa AN, Jehi L, Marashly A ym. Long-term functional outcomes and their predictors after hemispherectomy in 115 children. Epilepsia 2013;54:1771-9 «PMID: 23980759»PubMed
  162. Althausen A, Gleissner U, Hoppe C ym. Long-term outcome of hemispheric surgery at different ages in 61 epilepsy patients. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2013;84:529-36 «PMID: 23268362»PubMed
  163. Gaily E, Esko L, Blomstedt G ym. Aivokurkiaisen halkaisu lapsuus- ja nuoruusiän vaikean epilepsian hoidossa. Duodecim 1999;115:1995-2003
  164. Graham D, Tisdall MM, Gill D. Corpus callosotomy outcomes in pediatric patients: A systematic review. Epilepsia 2016;57:1053-68 «PMID: 27237542»PubMed
  165. Korkman M, Granström ML, Kantola-Sorsa E ym. Two-year follow-up of intelligence after pediatric epilepsy surgery. Pediatr Neurol 2005;33:173-8 «PMID: 16139731»PubMed
  166. Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Hernandez-Ronquillo L ym. Long-term outcomes in epilepsy surgery: antiepileptic drugs, mortality, cognitive and psychosocial aspects. Brain 2007;130:334-45 «PMID: 17124190»PubMed
  167. Sibilia V, Barba C, Metitieri T ym. Cognitive outcome after epilepsy surgery in children: A controlled longitudinal study. Epilepsy Behav 2017;73:23-30 «PMID: 28605630»PubMed
  168. Otsuki T, Kim HD, Luan G ym. Surgical versus medical treatment for children with epileptic encephalopathy in infancy and early childhood: Results of an international multicenter cohort study in Far-East Asia (the FACE study). Brain Dev 2016;38:449-60 «PMID: 26686601»PubMed
  169. Law N, Kerr E, Smith ML. Evaluation of behavioral outcomes in children 1 year after epilepsy surgery. Epilepsia 2015;56:1605-14 «PMID: 26289039»PubMed
  170. Elliott IM, Lach L, Kadis DS ym. Psychosocial outcomes in children two years after epilepsy surgery: has anything changed? Epilepsia 2008;49:634-41 «PMID: 18177356»PubMed
  171. Puka K, Smith ML. Long-term outcomes of behavior problems after epilepsy surgery in childhood. J Neurol 2016;263:991-1000 «PMID: 27007483»PubMed
  172. Boshuisen K, van Schooneveld MM, Uiterwaal CS ym. Intelligence quotient improves after antiepileptic drug withdrawal following pediatric epilepsy surgery. Ann Neurol 2015;78:104-14 «PMID: 25899932»PubMed
  173. Viggedal G, Olsson I, Carlsson G ym. Intelligence two years after epilepsy surgery in children. Epilepsy Behav 2013;29:565-70 «PMID: 24201119»PubMed
  174. Kossoff EH, McGrogan JR, Bluml RM ym. A modified Atkins diet is effective for the treatment of intractable pediatric epilepsy. Epilepsia 2006;47:421-4 «PMID: 16499770»PubMed
  175. Wheless JW. The ketogenic diet: Fa(c)t or fiction. J Child Neurol 1995;10:419-23 «PMID: 8576550»PubMed
  176. Schwartzkroin PA. Mechanisms underlying the anti-epileptic efficacy of the ketogenic diet. Epilepsy Res 1999;37:171-80 «PMID: 10584967»PubMed
  177. Martin-McGill KJ, Jackson CF, Bresnahan R ym. Ketogenic diets for drug-resistant epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2018;11:CD001903 «PMID: 30403286»PubMed
  178. Capovilla G, Mastrangelo M, Romeo A ym. Recommendations for the management of "febrile seizures": Ad Hoc Task Force of LICE Guidelines Commission. Epilepsia 2009;50 Suppl 1:2-6 «PMID: 19125841»PubMed
  179. Steering Committee on Quality Improvement and Management, Subcommittee on Febrile Seizures American Academy of Pediatrics.. Febrile seizures: clinical practice guideline for the long-term management of the child with simple febrile seizures. Pediatrics 2008;121:1281-6 «PMID: 18519501»PubMed
  180. Sillanpää M, Camfield P, Camfield C ym. Incidence of febrile seizures in Finland: prospective population-based study. Pediatr Neurol 2008;38:391-4 «PMID: 18486819»PubMed
  181. Graves RC, Oehler K, Tingle LE. Febrile seizures: risks, evaluation, and prognosis. Am Fam Physician 2012;85:149-53 «PMID: 22335215»PubMed
  182. Seinfeld SA, Pellock JM, Kjeldsen MJ ym. Epilepsy After Febrile Seizures: Twins Suggest Genetic Influence. Pediatr Neurol 2016;55:14-6 «PMID: 26638777»PubMed
  183. Nelson KB, Ellenberg JH. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978;61:720-7 «PMID: 662510»PubMed
  184. Verity CM, Golding J. Risk of epilepsy after febrile convulsions: a national cohort study. BMJ 1991;303:1373-6 «PMID: 1760604»PubMed
  185. Verity CM, Greenwood R, Golding J. Long-term intellectual and behavioral outcomes of children with febrile convulsions. N Engl J Med 1998;338:1723-8 «PMID: 9624192»PubMed
  186. Kwak BO, Kim K, Kim SN ym. Relationship between iron deficiency anemia and febrile seizures in children: A systematic review and meta-analysis. Seizure 2017;52:27-34 «PMID: 28957722»PubMed
  187. Saghazadeh A, Mahmoudi M, Meysamie A ym. Possible role of trace elements in epilepsy and febrile seizures: a meta-analysis. Nutr Rev 2015;73:760-79 «PMID: 26433016»PubMed
  188. Shah PB, James S, Elayaraja S. EEG for children with complex febrile seizures. Cochrane Database Syst Rev 2017;10:CD009196 «PMID: 28986982»PubMed
  189. Demicheli V, Rivetti A, Debalini MG ym. Vaccines for measles, mumps and rubella in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD004407 «PMID: 22336803»PubMed
  190. Chin RF, Neville BG, Scott RC. Meningitis is a common cause of convulsive status epilepticus with fever. Arch Dis Child 2005;90:66-9 «PMID: 15613516»PubMed
  191. Leung AK, Hon KL, Leung TN. Febrile seizures: an overview. Drugs Context 2018;7:212536 «PMID: 30038660»PubMed
  192. Hom J, Medwid K. The low rate of bacterial meningitis in children, ages 6 to 18 months, with simple febrile seizures. Acad Emerg Med 2011;18:1114-20 «PMID: 22092892»PubMed
  193. Guedj R, Chappuy H, Titomanlio L ym. Do All Children Who Present With a Complex Febrile Seizure Need a Lumbar Puncture? Ann Emerg Med 2017;70:52-62.e6 «PMID: 28259480»PubMed
  194. Offringa M, Newton R, Cozijnsen MA ym. Prophylactic drug management for febrile seizures in children. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD003031 «PMID: 28225210»PubMed
  195. Knudsen FU, Paerregaard A, Andersen R ym. Long term outcome of prophylaxis for febrile convulsions. Arch Dis Child 1996;74:13-8 «PMID: 8660037»PubMed
  196. Farwell JR, Lee YJ, Hirtz DG ym. Phenobarbital for febrile seizures--effects on intelligence and on seizure recurrence. N Engl J Med 1990;322:364-9 «PMID: 2242106»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50059 (050.059)
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Brivarasetaami paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä nuorilla ja aikuisilla

Brivarasetaami on tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke nuorilla ja aikuisilla ainakin lyhytaikaisessa käytössä.

A

Gabapentiini paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Gabapentiini on tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

A

Karbamatsepiini paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Karbamatsepiini on tehokas paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

A

Kuumetta alentava lääkitys (parasetamoli, ibuprofeeni tai diklofenaakki) lasten kuumekouristuksen estossa

Kuumeen aikana annettava parasetamoli, ibuprofeeni tai diklofenaakki eivät estä lasten kuumekouristuksia.

A

Lakosamidi paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Lakosamidi vähentää lisälääkkeenä lumelääkkeeseen verrattuna paikallisalkuisia epilepsiakohtauksia.

A

Lamotrigiini paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Lamotrigiini on tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

A

Levetirasetaami lisälääkkeenä yleistyneessä epilepsiassa lapsilla ja nuorilla

Levetirasetaami lisälääkkeenä vähentää toonis-kloonisten ja myoklonisten kohtausten esiintymistä lasten ja nuorten yleistyneessä epilepsiassa.

A

Levetirasetaami paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Levetirasetaami on kliiniseltä käytettävyydeltään karbamatsepiinia vastaava paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

A

Okskarbatsepiini paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Okskarbatsepiini on tehokas paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

A

Suun limakalvoille annosteltava midatsolaami lasten ja nuorten epileptisten kohtausten ensihoidossa

Bukkaalinen midatsolaami on teholtaan ja turvallisuudeltaan suonensisäisen diatsepaamin veroinen ja rektaalista diatsepaamia tehokkaampi lasten ja nuorten pitkittyneiden epileptisten kohtausten ensihoidossa.

A

Topiramaatti paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Topiramaatti on tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

A

Topiramaatti paikallisalkuisten kohtausten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Topiramaatti on tehokas paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

A

Tsonisamidi paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Tsonisamidi on tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

A

Valproaatti paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Valproaatti on tehokas paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

AA

Levetirasetaamin teho lasten paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Levetirasetaami lisälääkkeenä vähentää kohtauksia lasten paikallisalkuisessa epilepsiassa.Levetirasetaami lisälääkkeenä vähentää kohtauksia lasten paikallisalkuisessa epilepsiassa.

B

Epilepsialääkityksen aloittamisajankohdan vaikutus pitkäaikaisennusteeseen lapsen ensimmäisen epileptisen kohtauksen jälkeen

Lääkityksen aloittaminen lapsen 1. tai 2. epileptisen kohtauksen jälkeen ei vaikuttane todennäköisyyteen saavuttaa 2 vuoden pituinen kohtauksettomuus.

B

Epilepsian kirurginen hoito lasten vaikeassa epilepsiassa

Epilepsian kirurginen hoito ilmeisesti on tehokkaampi kuin lääkehoito lapsipotilailla, joilla on leikkaushoitoon soveltuva vaikea epilepsia.

B

Eslikarbatsepiiniasetataatin käyttö ensisijaislääkkeenä paikallisalkuisessa epilepsiassa

Eslikarbatsepiiniasetaatti lienee teholtaan karbamatsepiinin veroinen paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä.

B

Etosuksimidi, valproaatti ja lamotrigiini lapsuusiän poissaoloepilepsiassa

Etosuksimidilla ja valproaatilla on ilmeisesti yhtä hyvä ja lamotrigiinia parempi teho poissaolokohtauksiin lapsuusiän poissaoloepilepsiassa.

B

Gabapentiini paikallisalkuisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Gabapentiini on ilmeisesti kliiniseltä käytettävyydeltään karbamatsepiinia vastaava paikallisalkuisten kohtausten ensisijaislääke.

B

Infantiilispasmioireyhtymän hoito 1960-2013

ACTH/steroidi ja vigabatriini ilmeisesti ovat tehokkaita ensihoitoja infantiilispasmioireyhtymässä.

B

Kannabidioli Lennox–Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Kannabidioli lienee tehokas lisälääke äkilliseen kaatumiseen johtavien kohtausten hoitoon Lennox–Gastaut´n oireyhtymän (LGS) hoidossa.

B

Kohtauksettoman lapsipotilaan lääkityksen lopettamisajankohdan (varhainen - myöhäinen) vaikutus kohtausten uusiutumisriskiin

Vähintään 2 vuoden kohtauksettomuus lääkehoidon aikana lisää lapsilla kohtauksettomuuden todennäköisyyttä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

B

Lakosamidi lisälääkkeenä lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian hoidossa

Lakosamidi lisälääkkeenä saattaa vähentää osalla paikallisalkuista epilepsiaa sairastavilla lapsilla ja nuorilla epileptisiä kohtauksia ja on kohtalaisen hyvin siedetty.

B

Lakosamidi paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Lakosamidi on ilmeisesti kliiniseltä käytettävyydeltään karbamatsepiinia vastaava paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

B

Lamotrigiini paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Lamotrigiini on ilmeisesti teholtaan ja haittavaikutuksiltaan kliinisesti karbamatsepiinia vastaava paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

B

Lamotrigiinin teho lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Lamotrigiini on ilmeisesti tehokas lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

B

Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito aikuisilla

Lääkehoidosta huolimatta oireilevan ohimolohkoepilepsian leikkaushoito aikuisilla ilmeisesti lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, ja on tehokkaampaa kuin lääkehoito.

B

Okskarbatsepiini lapsuus- ja nuoruusiän paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Okskarbatsepiini saattaa olla tehokas lasten ja nuorten paikallisalkuisten epileptisten kohtausten ensisijaislääkkeenä.

B

Risperidoni kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa

Pitkävaikutteinen risperidoni ilmeisesti on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön (tyypin 1) ylläpitohoidossa estämään mielialan kohoamisia.

B

Stiripentolin, valproaatin ja klobatsaamin yhdistelmä lasten ja nuorten Dravet’n oireyhtymänhoidossa

Stripentolin, valproaatiin ja klobatsaamin yhdistelmä ilmeisesti vähentää lasten ja nuorten kohtauksia Dravet’n oireyhtymässä.

B

Topiramaatin teho lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Topiramaatti saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini ja valproaatti lasten ja nuorten paikallisalkuisten kohtausten ensisijaislääkkeenä.

B

Topiramaatin teho lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Topiramaatti saattaa olla tehokas lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.

B

Topiramaatin teho lisälääkkeenä lasten ja nuorten yleistyneisiin toonis-kloonisiin kohtauksiin

Topiramaatti lisälääkkeenä ilmeisesti vähentää lasten ja nuorten yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia.

B

Tsonisamidi paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeenä

Tsonisamidi on ilmeisesti kliiniseltä käytettävyydeltään karbamatsepiinia vastaava paikallisalkuisen epilepsian ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääke.

B

Vigabatriinihoitoon liittyvä näkökenttäpuutoksen vaara lapsilla ja aikuisilla

Vigabatriinihoitoon ilmeisesti liittyy konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolella aikuispotilaista ja myös osalla lapsipotilaista.

C

ACTH ja vigabatriini infantiilispasmien hoidossa

Hoidon aloitukseen yhtä aikaa sekä ACTH:lla ja vigabatriinilla saattaa liittyä nopeampi spasmien loppuminen kuin vain yhdellä lääkkeellä aloitettuun hoitoon, mutta näyttöä pitkäaikaishyödystä ei ole.

C

ACTH:n vakavat haittavaikutukset infantiilispasmien hoidossa

Infantiilispasmien ACTH-hoitoon näyttäisi liittyvän lisääntynyt kuolemanvaara ja muita vakavia haittavaikutuksia kuten verenpaineen nousu, vaikea infektio, elektrolyyttihäiriö sekä lisämunuaisakselin toimintahäiriö.

C

CSWS-/ESES-epilepsian hoitomuodot

Steroidihoito, kirurginen hoito ja saattavat olla tehokkaita CSWS-epilepsian hoidossa.

C

Hormonaalisen hoidon (ACTH ja prednisoloni) ja vigabatriinin tehon vertailu neljän vuoden seurannassa infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Infantiilispasmien hormonaaliseen ensihoitoon (ACTH ja prednisoloni) saattaa liittyä parempi kehitysennuste, mutta ei kohtausennuste, 14 kuukauden ja 4 vuoden iässä kuin vigabatriinilla aloitettuun hoitoon niillä lapsilla, joilla infantiilispasmien etiologia on tuntematon.

C

Hormonaalisen hoidon (ACTH, prednisoloni) tehokkuus vigabatriiniin verrattuna infantiilispasmioireyhtymän ensihoidossa

Hormonaalinen hoito (ACTH ja prednisoloni) saattaa olla vigabatriinia tehokkaampi lopettamaan muusta syystä kuin tuberoosiskleroosista johtuvat infantiilispasmit 14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta.

C

Imeväisille annettuun vigabatriinihoitoon liittyvät aivomuutokset

Imeväisiällä annettuun vigabatriinihoitoon saattaa liittyä magneettikuvauksessa esiin tulevia, hoidon lopetuksen jälkeen ohimeneviä signaalimuutoksia.

C

Jatkuvan fenobarbitaalilääkityksen haittavaikutukset lasten kuumekouristusten estossa

Jatkuva fenobarbitaalilääkitys näyttäisi heikentävän lasten älyllistä kehittymistä.

C

Kannabidioli muihin epilepsialääkkeisiin yhdistettynä lasten ja nuorten Dravet’n oireyhtymän hoidossa

Kannabidioli lisälääkkeenä muiden epilepsialääkkeiden kanssa saattaa vähentää lasten ja nuorten kohtauksia Dravet’n oireyhtymässä.

C

Karbamatsepiini ja fenytoiini lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Karbamatsepiini ja fenytoiini lienevät yhtä tehokkaita lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeinä.

C

Karbamatsepiini- ja valproaattimonoterapiat lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Karbamatsepiini- ja valproaattimonoterapiat lienevät yhtä tehokkaita lasten ja nuorten paikallisalkuisten ja toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeinä.

C

Ketogeeninen dieettihoito lasten epilepsian hoidossa

Ketogeeninen dieetti saattaa vähentää kohtauksia lasten epilepsian hoidossa.

C

Klobatsaami lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian monoterapialääkkeenä

Klobatsaami saattaa olla yhtä tehokas kuin fenytoiini tai karbamatsepiini lasten ja nuorten paikallisalkuisissa ja yleistyneissä toonis-kloonisissa kohtauksissa.

C

Klobatsaami lisälääkkeenä Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Klobatsaami lisälääkkeenä saattaa vähentää Lennox-Gastaut´n oireyhtymän kohtauksia.

C

Lamotrigiini lisälääkkeenä lapsuus- ja nuoruusiän yleistyneissä toonis-kloonisissa kohtauksissa

Lamotrigiini lisälääkkeenä vähentänee lasten ja nuorten yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia.

C

Lamotrigiini (LTG) lasten Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Lamotrigiini saattaa vähentää lasten Lennox–Gastaut´n oireyhtymän atoonisia ja toonisia kaatumiskohtauksia (drop-kohtaus) ja kaikkia kohtauksia 4 kuukauden seurannassa.

C

Lamotrigiinin teho lasten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Lamotrigiini saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä.

C

Lasten laboratorioseuranta epilepsialääkityksen aikana

Verenkuvaa sekä maksa- ja munuaisfunktioita ei tarvinne seurata lapsilla, jotka ovat kohtauksettomia eikä kliinisiä haittavaikutusoireita esiinny.

C

Lääkityksen lopetuksen aikataulu ja lasten epilepsian uusiutumisriski

Epilepsian uusiutumisriskiin lapsilla ei liene vaikutusta sillä, puretaanko lääkitys 6 viikon vai 9 kuukauden aikana.

C

Ohimolohkoepilepsian leikkaushoito lapsuus- ja nuoruusiässä

Ohimolohkoepilepsian leikkaushoito lapsuus- ja nuoruusiässä saattaa lopettaa kohtaukset noin 2/3:lla potilaista.

C

Okskarbatsepiini alle kouluikäisten lasten paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Okskarbatsepiini saattaa vähentää kohtauksia paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä alle kouluikäisillä lapsilla.

C

Rufinamidi Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Rufinamidi saattaa vähentää epätyypillisiä poissaolo- ja drop-kohtauksia Lennox–Gastaut´n epilepsiassa.

C

Topiramaatti Lennox-Gastaut´n oireyhtymän (LGS) hoidossa

Topiramaatti saattaa vähentää Lennox–Gastaut´n oireyhtymän (LGS) atoonisten ja toonisten kaatumiskohtausten (drop-kohtaus) ja tooniskloonisten kohtausten yhteismäärää 2 kuukauden seurannassa.

C

Vagusstimulaattorihoito lisähoitona lasten ja nuorten vaikeassa epilepsiassa

Vagusstimulaattorihoito lisähoitona saattaa vähentää kohtauksia lasten ja nuorten vaikeassa epilepsiassa.

C

Valproaatin, lamotrigiinin ja topiramaatin teho yleistyneisiin epilepsioihin ensimmäisenä lääkkeenä lapsilla ja nuorilla

Lasten ja nuorten yleistyneissä epilepsioissa valproaatti lienee tehokkaampi kuin lamotrigiini sekä yhtä tehokas, mutta paremmin siedetty, kuin topiramaatti.

C

Vigabatriini hydrokortisoniin verrattuna tuberoosiskleroosista johtuvan infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Vigabatriini saattaa olla tehokkaampi kuin hydrokortisoni lopettamaan tuberoosiskleroosista johtuvat spasmit kuukauden kuluessa hoidon alusta.

C

Vigabatriinin annostus infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Vigabatriini annoksella 100–150 mg/kg/vrk saattaa olla pientä (alle 40 mg/kg/vrk) vigabatriiniannosta tehokkaampi lopettamaan infantiilispasmit 2 viikon kuluessa hoidon alusta.

D

ACTH lasten myoklonis-atonisen epilepsian (MAE) hoidossa

ACTH vähentänee lasten kohtauksia myoklonis-atonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

ACTH, prednisoni ja prednisoloni lasten ja nuorten Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

ACTH, prednisoni ja prednisoloni saattavat vähentää lasten ja nuorten kohtauksia Lennox-Gastaut´n oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Etosuksimidi lasten myoklonisastaattisen epilepsian (MAE) hoidossa

Etosuksimidi vähentänee lasten kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Gabapentiinin teho lasten paikallisalkuisen epilepsian lisälääkehoitona

Gabapentiini saattaa olla tehokas lasten paikallisen epilepsian lisälääke mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Karbamatsepiini lasten myoklonis-atonisen (MAE) epilepsian hoidossa

Karbamatsepiinista saattaa olla haittaa lasten myoklonis-atonisen epilepsian (MAE) hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Karbamatsepiinin vaikutukset lasten ja nuorten Dravet’n oireyhtymässä

Karbamatsepiini saattaa lisätä lasten ja nuorten kohtauksia Dravet’n oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Ketogeeninen dieetti lasten myoklonis-atonisessa (MAE) epilepsiassa

Ketogeeninen dieetti saattaa olla tehokas lasten hoitoresistentin myoklonis-atonisen epilepsian (MAE) hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Klonatsepaami lasten Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Klonatsepaami lisälääkkeenä saattaa vähentää lasten Lennox-Gastau'n oireyhtymän kohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Klonatsepaami lasten myoklonis-atonisen epilepsian (MAE) hoidossa

Klonatsepaami vähentänee lasten kohtauksia myoklonis-atonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Lamotrigiini infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Lamotrigiini saattaa lopettaa spasmit muille hoidoille resistentissä infantiilispasmioireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Lamotrigiini lasten myoklonis-atonisen epilepsian (MAE) hoidossa

Lamotrigiini saattaa vähentää tai lopettaa kohtaukset lasten myoklonis-atonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Lamotrigiinin vaikutukset lasten ja nuorten Dravet’n oireyhtymässä

Lamotrigiini saattaa lisätä lasten ja nuorten kohtauksia Dravet’n oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoito epilepsialääkkeellä

Epilepsialääkkeiden hyödystä Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä.

D

Lasten Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoito IV-immunoglobuliinilla

IV-immunoglobuliin hyödystä lasten Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

D

Lasten Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoito kortikosteroidella

ACTH:n ja kortikosteroidien hyödystä lasten Landau-Kleffnerin oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

D

Levetirasetaami lasten ja nuorten CSWS- tai ESES-oireyhtymän hoidossa

Levetirasetaami saattaa vähentää EEG-purkauksia ja kliinisiä oireita CSWS- tai ESES-oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja nuorilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Levetirasetaamin teho lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä

Levetirasetaami saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini tai okskarbatsepiini lasten ja nuorten paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeinä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Nitratsepaami infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Nitratsepaami saattaa vähentää infantiilispasmeja, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Nitratsepaami lasten Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Nitratsepaami lisälääkkeenä saattaa lyhytaikaisesti vähentää lasten Lennox–Gastaut'n oireyhtymän kohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Nitratsepaami lasten myoklonis-atonisen epilepsian (MAE) hoidossa

Nitratsepaami vähentänee lasten kohtauksia myoklonis-atonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Ohimolohkon ulkopuolisen paikallisalkuisen epilepsian leikkaushoito lapsuus- ja nuoruusiässä

Ohimolohkon ulkopuolisen paikallisalkuisen epilepsian leikkaushoito lapsuus- ja nuoruusiässä saattaa lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Pyridoksiini (B6-vitamiini) infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Pyridoksiini (B6-vitamiini) saattaa lopettaa infantiilispasmit joillakin potilailla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Topiramaatin teho lasten ja nuorten poissaoloepilepsiassa

Näyttö topiramaatin tehosta lasten ja nuorten poissaoloepilepsiassa puuttuu.

D

Topiramaatti infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Topiramaatti saattaa lopettaa spasmit muille hoidoille resistentissä infantiilispasmioireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Topiramaatti lasten ja nuorten Dravet’n oireyhtymän hoidossa

Topiramaatti saattaa vähentää lasten ja nuorten kohtauksia Dravet’n oireyhtymän hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Topiramaatti lasten myokloonis-atoonisen epilepsian (MAE) hoidossa

Topiramaatti vähentänee lasten kohtauksia myoklonis-atoonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Valproaatti infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Valproaatti saattaa lopettaa spasmit tai vähentää niitä ACTH:lle resistenteillä infantiilispasmioireyhtymää sairastavilla lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Valproaatti lasten myoklonis-atoonisen epilepsian (MAE) hoidossa

Valproaatti vähentänee lasten kohtauksia myoklonis-atoonisessa epilepsiassa (MAE), mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Valproaatti monoterapiana Lennox–Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Valproaatti monoterapiana saattaa joillain Lennox-Gastaut'n oireyhtymää sairastavilla potilailla lopettaa kohtaukset, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Vigabatriini lasten ja nuorten Lennox-Gastaut'n oireyhtymän hoidossa

Vigabatriini valproaatin lisälääkkeenä saattaa vähentää lasten ja nuorten kohtauksia Lennox-Gastaut'n oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Epilepsioiden luokittelu ILAE:n mukaan

Muut versiot

Översättningen

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia