Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä,
vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.
Tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen kasvattaa oppilaat huomaamaan ihmissuhteiden
ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden.
Koulun tehtävä on ohjata oppilaita näkemään asioita toisen näkökulmasta ja ymmärtämään
myös toisen kokemuksia ja tunteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Peruskoulussa terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden tuntisisällöillä sekä ns.
laaja-alaisella osaamisella on erityinen merkitys tunne- ja sosiaalisten taitojen
kehittämisessä.
Kouluissa käytetään myös monenlaisia edellä mainittuja tavoitteita edistäviä ohjelmia.
Tämä työryhmä suosittelee koulujen käyttävän tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä.
Lasten ja nuorten kehitystä tukevaa toimintaa voidaan myös tehdä monialaisessa yhteistyössä
oppilashuoltohenkilöstön tai muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi nuorisotoimen
tai seurakunnan kanssa.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kolmiportainen tuki
Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin
joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan
siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.
1.1.2011 on tullut voimaan perusopetuslaki, joka jakaa opiskelun tuen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Ks. kuva «Kolmiportainen tuki»1.
Esimerkkeinä tukimuodoista ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulunkäynnin
ohjaajan palvelut ja erityiset apuvälineet.
Lisäksi kyseeseen tulee pedagogiseen oppimisympäristöön liittyvää tukea.
Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen
tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta.
Kun yleinen, kaikille annettava tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen.
Pedagoginen arvio, joka oppilaalle tuolloin tehdään, sisältää oppimissuunnitelman.
Pedagoginen selvitys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
(HOJKS) tehdään hallintopäätöksen jälkeen koululla, mikäli tehostettu tuki ei riitä.
Oppilaalle, joka tarvitsee pidempikestoista ja laajempaa tukea, annetaan tehostettua
tukea tai tehdään erityisen tuen päätös, jossa määrätään oppilaan opetuksen järjestämisestä
ja hänen tarvitsemistaan tukipalveluista.
Erityisen tuen tarve ja toteutus päivitetään kerran vuodessa tai aina tarpeen muuttuessa.
Vaativaa erityistä tukea oppimisen ja koulunkäynnin tueksi tarvitsevia oppilaita opiskelee
erilaisissa opetuksen järjestämispaikoissa.
Osa näistä oppilaista opiskelee sairaalaopetuksessa, Elmeri- eli laitoskouluissa,
kunnallisissa tai yksityisissä erityiskouluissa tai oppimis- ja ohjauskeskus Valterin
kouluissa.
Osa opiskelee valtion tai yksityisten koulukotien kouluissa.
Vaativaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita opiskelee myös ns. yleisopetuksen kouluissa
joko tavallisessa opetusryhmässä, osin integroituna erityisryhmään tai kokonaan erityisryhmissä
«Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. K...»2.
Koulun keinoina käytöshäiriöillä oireilevan lapsen ja nuoren kohdalla ovat
neuvonta ja ohjaus
yhteistyö huoltajien kanssa
lakien mukainen rajoittamiskäytäntö sekä
monialainen yhteistyö oppilas-/opiskelijahuollon palvelujen kanssa.
Kuva 1.
Uuden perusopetuslain mukaisen tukiprosessin eteneminen yleisestä tuesta erityiseen
tukeen.
Koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja tukevat kaikkien oppilaiden sekä heidän perheidensä hyvinvointia ja terveyttä sekä
edistävät ja tukevat näin oppimista.
Koululääkäri ja terveydenhoitaja arvioivat oppilaiden sekä heidän perheidensä hyvinvointia,
oppilaiden koulukuntoisuutta ja ohjaavat perheitä ja oppilaita tarvittaessa koulun
ulkopuolisen tuen piiriin.
Huoli oppilaasta voi tulla esille paitsi opettajilta ja koulun henkilökunnalta, myös
määräaikaisten, lakisääteisten laajojen terveystarkastusten kautta oppilaalta itseltään
tai hänen huoltajiltaan.
Sen mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen
toimintaohjelma koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle.
Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten
ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen
yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus.
Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kehitysympäristöihin.
Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä tarpeen mukaan moniammatillisesti.
Asetuksen mukaan kunnan on myös järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan
toteamista varten eräitä erikoistutkimuksia, joihin kuuluvat
lasten- tai nuorisopsykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi ja
psykologin tekemä tutkimus.
Asetuksessa säädetään myös erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja tuen järjestämisestä.
Oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tulee pystyä tunnistamaan mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestämään viiveettä.
Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi on tarvittaessa järjestettävä
lisäkäyntejä ja kotikäyntejä.
Lisäksi on laadittava hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan
ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa.
Suunnitelman toteutumista on seurattava ja arvioitava.
Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös
tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun,
oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken.
2) Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja
Koulukuraattorin yksilö- ja asiakastyön muotoja ovat:
oppilaan tilanteen kartoitus ja tuen tarpeen arviointi (sosiaalinen selvitys)
ohjaus- ja tukikeskustelut oppilaan ja/tai hänen perheensä kanssa
osallistuminen koulunkäyntijärjestelyjen (tehostettu tai erityinen tuki) suunnitteluun
ja ohjaaminen tarvittaessa muiden tukitoimien piiriin.
Koulukuraattori kartoittaa sosiaalisessa selvityksessään oppilaan koulunkäyntiä, opiskelua
ja oppimisympäristöä, oppilaan henkilökohtaista toimintakykyä, vointia ja jaksamista,
perhe- ja kotitilannetta sekä kaverisuhteita, harrastuksia ja vapaa-ajan viettoa.
Tavoitteena on oppilaan ja perheen voimavarojen ja toisaalta heidän elämässään olevien
riskitekijöiden sekä oppilaan tasapainoisen kasvun ja kehityksen esteiden tunnistaminen.
Kartoitus ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaan, perheen ja opettajan sekä tarvittaessa
muun tukiverkoston kanssa.
Koulukuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän
voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja.
Olennainen osa päivittäistä yhteistyötä ovat opettajien kanssa käydyt neuvottelut
ja konsultaatiokeskustelut silloin, kun opettaja on huolestunut luokan tai oppilaiden
tilanteesta. Keskusteluissa mietitään koulun sisäisiä opetusjärjestelyjä tai muita
käytännön ratkaisuja opetuksen tueksi.
Lapsen ja nuoren kehitykseen, oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvien kysymysten
selvittely ja arviointi. Tähän kuuluu oppilaan tai opiskelijan psykologinen arviointi
toimenpiteineen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut koulun henkilöstön ja vanhempien
kanssa, psykologiset tutkimukset (mukaan lukien psykologiset testit) ja lausuntojen
laatiminen, tukitoimien ja opetusjärjestelyjen suunnittelu sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten
tahojen kanssa.
Asiakastyöhön kuuluu myös oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllinen tuki ja ohjaus
tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä
pulmissa.
Psykologi tarjoaa konsultaatioita koulun muulle henkilöstölle, kuten rehtoreille,
koulukuraattoreille, kouluterveydenhoitajille ja opettajille sekä koulun ulkopuolisille
yhteistyötahoille.
Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja
opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti
koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai,
ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen
huoltajansa suostumuksella. Neuvottelusta laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Aloitteen
ryhmän kokoamiseksi tekee se henkilö, jolla huoli herää.
Oppilas- ja opiskelijahuolto kuuluu koko kouluyhteisön aikuisille.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Sitä tehdään opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena
suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa
muiden yhteistyötahojen kanssa.
Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla
koko oppilasyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä,
sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön
terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat
kaikki opiskeluhuollon toimijat. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumistiheys
päätetään paikallisesti.
Kirjallisuutta
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96.
Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. Opetus-
ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:34
Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100642
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131287
Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta 886/2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170886
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338
Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen
liittyviksi laeiksi HE 67/2013. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130067
