Potilaan torjuva asenne on keskustelun avaus, ei päätös.
Avun torjuminen ei aina tarkoita sitä, ettei potilas haluaisi parantua. Hän saattaa
pelätä oireista luopumista. Samalla hän voi hävetä oireitaan.
Ole sitkeä. Vaikka potilas torjuu avun, hän saattaa samalla toivoa, että häntä autetaan.
Välitä ymmärryksesi muutoksen pelottavuudesta ja ristiriitaisuudesta.
Kerro tosiasiat somaattisista riskeistä ja kuoleman vaarasta lempeästi, mutta suoraan.
Voit käyttää ilmaisuja, kuten "ammatti-ihmisenä arvioin tilanteen näin" tai "tällaisissa tilanteissa on velvollisuuteni toimia näin".
Etsi joku syömishäiriöoireiluun liittyvä asia, mistä potilas on huolissaan ja jonka
eteen hän on halukas työskentelemään. Esimerkiksi
ei jaksa tavata ystäviä
on alavireinen ja ahdistunut
fyysiset oireet, kuten hiusten lähtö.
Järjestä niin, että potilaan on helppo palata hoitoon.
Jos mahdollista, varaa potilaalle uusi aika. Kerro, kuinka hän saa itse yhteyden terveydenhoitoon.
Somaattisten tutkimusten kautta voi olla luontevaa kutsua potilas uudelle vastaanotolle
ja jatkaa keskustelua.
Jos potilas torjuu avun, lisää vanhemmille ja perheelle annettavaa tukea. Tavoitteena
on, että hoitotaho ja perhe yhdessä kannustavat potilasta ottamaan apua vastaan.
Tahdosta riippumaton hoito
Jos tilanne on vakava ja alaikäinen kieltäytyy hoidosta, voi olla tarpeen hoitaa häntä
sairaalaosastolla hänen tahdostaan riippumatta.
Täysi-ikäisen tahdosta riippumaton hoito on mielenterveyslain mukaan mahdollista vai
silloin, kun
hänen todetaan olevan mielisairas
hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta
jättäminen olennaisesti
pahentaisi hänen mielisairauttaan tai
vaarantaisi vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai
vaarantaisi vakavasti muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta
Mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä
henkilön hoidossa
Kaikkien edellä esitettyjen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.
Mielisairaudella tarkoitetaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy
selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina.