ADHD-kyselylomakkeet WURS, BADDS ja BRIEF-A aikuisilla

WURS

• Wender-Utah Rating Scale (WURS) «Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah R...»1 on 61-kohtainen kysely, jolla kartoitetaan lapsen ADHD-oireita jälkikäteen vanhempien arvioimana. Käytännössä aikuiset usein täyttävät lomakkeen itse, pohjautuen omiin muistikuviinsa lapsuudesta.
  • Jokainen kysymys pisteytetään Likert-asteikolla (0 = ei ollenkaan tai hyvin vähän – 4 = hyvin paljon).
• WURS-kyselystä voidaan käyttää myös 25-kohtaista lyhyttä versiota, ja useimmiten täysimittaisesta kyselystäkin pisteytetään vain nämä 25 kohtaa, jolloin lomakkeen maksimipistemäärä on 100 ja rajana "lapsuuden ADHD:lle" on pidetty pistemäärää 46.
  • Tällä pisterajalla lomakkeen kehittäjät raportoivat sekä herkkyydeksi että tarkkuudeksi 0,96 «Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah R...»1.
  • Seulontatarkoituksiin on käytetty myös 8-kohtaista versiota, joka ainakin 1 tutkimuksen perusteella näyttäisi olevan yhtä tehokas kuin 25 kysymyksen versio «Das D, Vélez JI, Acosta MT ym. Retrospective asses...»2.
• WURS ei perustu DSM-kriteereihin, vaan Paul Wenderin kehittämiin ns. Utah-kriteereihin «Wood DR, Reimherr FW, Wender PH ym. Diagnosis and ...»3, jotka ovat DSM-kriteerejä tiukemmat. Lisäksi niissä korostuvat tunnesäätelyn/impulssikontrollin vaikeudet, jotka ovat nykyisissä virallisissa diagnoosikriteeristöissä jääneet hyvin vähälle huomiolle, vaikka ovatkin keskeinen osa ADHD:n kliinistä kuvaa sekä lapsilla että aikuisilla.
• WURS-lomakkeen suomennoksen käyttökelpoisuutta aikuisten ADHD-diagnostiikan tukena on arvioitu 1 vertailevassa tutkimuksessa «Kivisaari S, Laasonen M, Leppämäki S ym. Retrospec...»4, jossa oli mukana 37 aikuista, joilla oli ADHD, 36 aikuista, joilla oli dysleksia ja 41 tervettä verrokkia.
  • Tässä ryhmässä pisteraja 46 antoi herkkyydeksi 0,64 ja tarkkuudeksi 0,86. Optimaalinen pisteraja oli 37, jolloin herkkyys oli 0,86 ja tarkkuus 0,73, positiivinen ennustearvo (PPV) 0,53 ja negatiivinen ennustearvo (NPV) 0,93.
  • Kun sama analyysi tehtiin ilman dysleksiaryhmää, parhaaksi pisterajaksi osoittautui 36: herkkyys 0,89, tarkkuus 0,85, PPV 0,81, NPV 0,92.
  • Koska PPV ja NPV ovat sidoksissa ilmiön prevalenssiin tutkimuspopulaatiossa, ne laskettiin uudestaan käyttäen oletettuna aikuisten ADHD:n prevalenssina väestössä 4,4 %. Tällä olettamalla PPV laski arvoon 0,21 ja NPV nousi 0,99 (mikä kuvastaa matalaa prevalenssia väestössä).
• Väestötason seulontaan WURS ei siis sovellu, mutta valikoiduissa väestöryhmissä, joissa ADHD:n yleisyys on huomattavasti korkeampi kuin väestössä keskimäärin, esimerkiksi psykiatrian poliklinikoiden tai neuropsykiatristen työryhmien potilaiden keskuudessa, sen herkkyys ja tarkkuus lapsuusiän ADHD:n retrospektiivisessä tunnistamisessa on hyvä.

BADDS

• Brown on kehittänyt teoreettisen mallinsa «Brown TE. Brown Attention-Deficit Disorder Scales ...»5, «Brown TE. Executive functions and attention defici...»6 pohjalta kyselylomakkeen Brown Attention Deficit Disorder Scales for Adolescents and Adults eli BADDS «Brown TE. Brown Attention-Deficit Disorder Scales ...»5 ADHD:hen liittyvien oireiden arviointiin.
• Kyselylomake koostuu 40 oirekuvauksesta, joiden esiintymistä arvioidaan 4-portaisella asteikolla.
  • Kyselylomakkeesta saadaan summapistemäärän lisäksi 5 alaskaalaa: aktivaatio, tarkkaavuus, ponnistelu, emootiot ja muisti.
  • Lomake on alun perin kehitetty tutkijan täytettäväksi siten, että tutkija lukee kysymykset ja merkitsee tutkittavan vastauksen. Käsikirjan mukaan myös kirjallinen itsearvio on mahdollinen aikuisilla.
  • Lomakkeesta on nuoren, aikuisen ja läheisten versiot.
  • Itsearviokyselyä on käytetty paljon tutkimuksissa arvioitaessa itsekoettujen oireiden muutosta.
  • Suomessa on ollut myös kliinikoiden käytössä lomakkeen epävirallinen käännös, johon ei normiaineistoa ole olemassa mutta jota muutamassa tutkimuksessa on käytetty.

BRIEF-A

• Behavior Rating Inventory of Executive Function – Adult Version (BRIEF-A) on arkipäivän toiminnanohjauksen ongelmien mittaamiseen kehitetty itsearviokysely «Roth RM, Isquith PK, Gioia GA. Behavior Rating Inv...»7.
• Lomakkeessa on 75 päivittäisten toimintojen ongelmia kuvailevaa väittämää. Henkilö (tai hänen läheisensä) arvioi 3-portaisella asteikolla (ei koskaan / joskus / usein) ongelmien esiintymistiheyttä viimeisen kuukauden aikana.
  • Kyselylomakkeesta saadaan 2 indeksiä (Regulation Index, BRI ja Metacognition Index, MI) ja 9 alaskaalaa (inhibit, shift, emotional control, self-monitor, initiate, working memory, plan/organize, task monitor, organization of materials).
• Kyselylomaketta käytetään melko vähän sekä tutkimuksessa että kliinisessä käytössä.
  • Suomalaisia normeja kyselylle ei ole.
  • Aikuisilla, jolla on diagnosoitu ADHD, on todettu vertailuryhmää enemmän vaikeuksia BRIEF-A-asteikolla arvioituna «Grane VA, Endestad T, Pinto AF ym. Attentional con...»8.
  • ADHD:n lääkehoito näyttää vähentävän BRIEF-A-asteikolla mitattuja toiminnanohjauksen vaikeuksia «Dupaul GJ, Weyandt LL, Rossi JS ym. Double-blind, ...»9, «Adler L, Tanaka Y, Williams D ym. Executive functi...»10.
  • Lomakkeen käyttökelpoisuutta diagnostiikassa ei ole tutkittu, mutta on mahdollista, että sen avulla voidaan arvioida ADHD:hen liittyviä toiminnanohjauksen vaikeuksia aikuisilla.
• Kustantaja myy kyselylomakkeesta virallista suomenkielistä käännöstä.