Kirjallisuudessa ei ole erikseen ohjeistusta siitä, missä tilanteissa muistipotilaalla, jolla on tahdistin, on perusteltua tehdä pään magneettikuvaus (MK). Ensisijainen kuvantamismenetelmä heillä on muistiprotokollalla tehty pään tietokonetomografia (TT), jossa voidaan todeta kortikaalinen atrofia, sen aste ja jakauma, temporomesiaalinen atrofia, vanhat infarktijäljet, valkean aineen keskivaikeat tai vaikea-asteiset kroonisvaskulaariset muutokset, hydrokefalia, subduraali- ja muut vuodot, sekä kasvaimet. Mikäli muistisairauden laatu jää epäselväksi, voidaan etenkin työikäisellä potilaalla jatkaa kuvantamisselvittelyjä positroniemissiotomografialla (PET-tutkimus).
MK voi olla indisoitu tilanteissa, joissa TT-tutkimuksessa herää epäily operatiivisesti hoidettavasta kasvaimesta tai epäillään vakavaa sairautta, joka ei näy TT-tutkimuksessa ja jonka hoitoon MK-löydös vaikuttaa (esim. enkefaliitti, CJ, PML, jne).
Euroopan kardiologisen seuran (ESC) sydämentahdistinhoitoa koskevan suosituksen «Brignole M, Auricchio A, Baron-Esquivias G ym. 201...»1 mukaan MK on mahdollista toteuttaa ≤ 1.5T MK-laitteella hyväksyttävin riskein, mikäli tutkimukseen valmistaudutaan ja potilasta seurataan erityisellä huolellisuudella, ja tahdistinlaite testataan ja säädetään ennen MK:ta ja välittömästi MK:n jälkeen (luokka IIb, taso 2 suositus, ks. viitteet «Brignole M, Auricchio A, Baron-Esquivias G ym. 201...»1, «Kaasalainen T, Pakarinen S, Kivistö S ja Hänninen ...»2).
Magneettikuvauksia voidaan tehdä tahdistinpotilaille seuraavin edellytyksin:
Potilaan tahdistimen soveltuvuuden MK:een ratkaisee tahdistinpoliklinikan kardiologi, joka arvioi myös potilaan tahdistinriippuvuuden. Hylätyt tahdistinjohdot eivät ole ehdoton vasta-aihe MK:lle «Schaller RD, Brunker T, Riley MP ym. Magnetic Reso...»3. MK tehdään lähtökohtaisesti 1.5T:n laitteella. Poikkeustapauksissa, mikäli potilaalla on 3T yhteensopiva tahdistinlaite ja 3T-kuvauksesta on erityinen hyöty, kuvaus voidaan tehdä 3T-laitteella.
Tahdistinsysteemit voivat nykyisin olla kahdenlaisia:
1. MK-yhteensopivat sydämentahdistimet
Nykyisin suurella osalla potilaista on magneettiyhteensopiva tahdistinlaitteisto, jolloin magneettikuvauksen suorittaminen on potilaalle turvallinen 1.5T:n MK-laitteella. Myös MK-yhteensopiva tahdistin on ehdottomasti ohjelmoitava ennen ja jälkeen MK-tutkimuksen!
2. MK-yhteensopimattomat sydämentahdistimet (ns. perinteinen tahdistin)
MK voidaan tarkkaan harkituissa tapauksissa tehdä, jos tutkimusta pyytävä lääkäri arvioi tutkimuksen hyödyn tutkimukseen liittyviä riskejä suuremmaksi ja ehdottomat vasta-aiheet on suljettu pois.
Ei-magneettiturvallisen tahdistimen kanssa tehtävään magneettikuvaukseen liittyvät seuraavat riskit:
Edellä kuvattujen riskien vuoksi ei-magneettiturvallisen tahdistinpotilaan MK on aiheellinen ainoastaan korkean riskin tilanteissa, kun kuvaamatta jättäminen aiheuttaa suuremman riskin kuin itse tutkimus, eikä kuvantaminen muilla menetelmillä ole mahdollista.
Magneettikuvaukseen lähettävä lääkäri:
Toiminta tahdistinpotilaan MK:n yhteydessä
Lähettävä lääkäri tekee lähetteen MK-yksikköön. Kardiologi säätää kaikki tahdistimet ennen ja jälkeen MK:n, mikä on huomioitava ajanvarauksessa. Yleensä sydäntoimenpideyksikön tahdistinhoitaja järjestää tahdistimen säätämisen. Potilaan tahdistinlaitteeseen liittyvistä asioista voi tarvittaessa konsultoida tahdistinhoitajaa tai konsultoivaa kardiologia. Kuvauksissa käytettävien sekvenssien lukumäärä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Kuvauksen aikana potilaan vointia seurataan EKG- ja pulssioksimetrimonitoreilla ja kuvausyksikössä on defibrillointivalmius.