Tulosta

Toimintaterapia aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa

Lisätietoa aiheesta
5.7.2016
Sinikka Hiekkala

Nilsen ym. 2014 selvittivät toimintaterapian näkökulmasta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille vaikuttavia terapiamenetelmiä. Tulosmuuttujana tuli olla ainakin yksi muuttuja seuraavista: ADL-toiminnot, lepo tai uni, koulutus, työ, leikki, vapaa-aika tai sosiaalinen osallistuminen. Lisäksi mukaan otettiin interventioita, joissa mittarina oli yläraajan toiminta, tasapaino tai liikkuminen.

Systemaattiseen katsaukseen «Nilsen DM, Gillen G, Geller D ym. Effectiveness of interventions to improve occupational performance of people with motor impairments after stroke: an evidence-based review. Am J Occup Ther 2015;69:69»1 valikoitui 149 artikkelia, joista 129 olivat tason I tutkimuksia, 18 tason II ja 2 tason III tutkimuksia (Amerikan toimintaterapiayhdistyksen näytön asteen tasot*, luokittelu kuvattu tekstin lopussa «Sackett DL, Rosenberg WM, Gray JA ym. Evidence based medicine: what it is and what it isn't. BMJ 1996;312:71-2 »4). Päätulokset ja näyttö muodostui seuraavista interventioista: tehtäväkeskeinen toistoharjoittelu, käden tehostetun käytön kuntoutus, mielikuvaharjoittelu, virtuaalitodellisuudessa harjoittelu, peiliterapia, toiminnan observointi ja voima ja harjoittelu.

Tehtäväkeskeinen toistoharjoittelu on ylätermi harjoittelulle, jossa tavoiteltua tehtävää tai suoritusta toistetaan useita kertoja. 18 tason I tutkimusta raportoi erityyppisten tehtäväkeskeisten toistoharjoitteluiden vaikuttavuutta (task-specific training, task-related training, repetitive task training, repetitive motor practice, circuit training). 13/17 yläraajan toiminnan tulosmuuttujia sisältävistä tutkimuksista osoitti positiivisia tuloksia mainitun terapian hyväksi, 7/9 tasapainon ja liikkumisen tulosmuuttujia sisältävistä puolsivat interventiota ja 4/6 suorituksien ja osallistumisen mittareita sisältävistä osoitti niin ikään positiivisia vaikutuksia.

Katsauksessa selvitettiin myös käden tehostetun käytön kuntoutusta, mutta niitä ei käsitellä tässä, koska niistä on kirjoitettu erikseen näytönastekatsaukset «Aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa käden tehostetun käytön kuntoutuksella (20–56 tuntia toteutettuna 2 viikon aikana) ei liene merkittävää vaikutusta käden toimintakykyyn.»C, Käden tehostetun käytön kuntoutus aivoverenkiertohäiriön akuuttivaiheessa ja «Käden tehostetun käytön kuntoutus 60–72 tuntia 2 viikon aikana nopeuttaa ja edistää esineiden kantamista, liikuttamista ja käsittelemistä yli 3 kuukautta aiemmin aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla.»A, Käden tehostetun käytön kuntoutus aivoverenkiertohäiriön yli 3 kuukautta aiemmin sairastaneilla. Sama pätee mielikuvaharjoitteluun «Mielikuvaharjoittelu ilmeisesti lisää aivoverenkiertohäiriön sairastaneen yläraajan motorista toipumista subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.»B, Yläraajan mielikuvaharjoittelu aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa ja peiliterapiaan «Peiliterapia ilmeisesti edistää ylä- ja alaraajan motorista toimintaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla eri vaiheissa sairastamista.»B, Peiliterapia aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen jälkeen ylä- ja alaraajan motoriikan kuntoutuksessa.

Virtuaalitodellisuudessa harjoittelulla tarkoitetaan tietokonepohjaisia, vuorovaikutteisia ja useampia aistikanavia simuloivia ympäristöjä, jolla pyritään aikaansaamaan todellisuutta vastaavia kokemuksia. Virtuaaliympäristöt voivat olla mukaansatempaavia (immersive, henkilöllä on voimakas tunne todellisesta läsnäolosta tietokoneella luodusta ympäristöstä) tai ei-mukaansatempaavia (non-immersive, esimerkiksi videopelit, kuten Wii). Neljä I tason ja yksi II tason tutkimus osoittivat tällaisen harjoittelun tuloksena positiivisia tuloksia vähintään yhdessä yläraajan toimintaan liittyvässä mittarissa. 1/2 suorituksien ja osallistumisen mittareita sisältävistä osoitti positiivisia vaikutuksia virtuaalitodellisuudessa harjoittelun hyväksi.

Toiminnan havainnoinnissa henkilö seuraa toisen henkilön tekemää suoritusta tavallisimmin videolta. Havainnointia seuraa suorituksen tekeminen itse. Kaksi I tason tutkimusta selvitti toiminnan havainnointiin perustuvaa harjoittelua. Akuutin vaiheen tutkimuksessa raportoitiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus yläraajan toimintaan, joka näkyi edelleen 2 kuukauden seurantakäynnillä «Franceschini M, Ceravolo MG, Agosti M ym. Clinical relevance of action observation in upper-limb stroke rehabilitation: a possible role in recovery of functional dexterity. A randomized clinical trial»3 ja kroonisen vaiheen tutkimuksessa yläraajan toimintaan ja suorituksiin ja osallistumiseen, mikä näkyi edelleen 4–5 kuukauden kuluttua seurantakäynnillä «Ertelt D, Small S, Solodkin A ym. Action observation has a positive impact on rehabilitation of motor deficits after stroke. Neuroimage 2007;36 Suppl 2:T164-73 »2.

Katsauksessa kaikkiin voimaan liittyviin harjoituksiin sisältäen joogan ja tai chin yhdistettiin kategoria voima ja harjoittelu. 15 tason I tutkimusta, ja 1 tason II tutkimus osoittivat harjoittelun hyödylliseksi. 5/6 yläraajamittareita sisältävistä tutkimuksista osoittivat hyötyä yläraajan toiminnassa, 8/11 tasapaino- ja liikkumismittareita sisältävistä tutkimuksista osoitti hyötyjä tällä toimintakyvyn alueella ja 11/13 tutkimusta osoitti hyötyä suorituksissa ja osallistumisessa.

Johtopäätöksinään kirjoittajat totesivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, että avaintekijöitä harjoittelussa ovat yksilöllinen, tavoitteiden mukainen, useasti toistettava ja tehtävään liittyvä tai tiettyyn tehtävään keskittyvä harjoittelu.

* Amerikan toimintaterapiayhdistyksen «Sackett DL, Rosenberg WM, Gray JA ym. Evidence based medicine: what it is and what it isn't. BMJ 1996;312:71-2 »4 näytön asteen tasot:

Level I: Systematic reviews, meta-analyses, randomized controlled trials

Level II: Two groups, nonrandomized studies (e.g., cohort, case-control)

Level III: One group, nonrandomized (e.g., before and after, pretest and posttest)

Level IV: Descriptive studies that include analysis of outcomes (single subject design, case series)

Level V: Case reports and expert opinion that include narrative literature reviews and consensus statements

Kommentti:

Katsaukseen sisällytettyjen artikkelien laatua ei arvioitu systemaattisesti. Katsaus ei sisältänyt meta-analyysejä. Lukuun ottamatta toiminnan havainnointiin perustuvaa harjoittelua menetelmissä ei raportoitu sairastumisen vaihetta.

Kirjallisuutta

  1. Nilsen DM, Gillen G, Geller D ym. Effectiveness of interventions to improve occupational performance of people with motor impairments after stroke: an evidence-based review. Am J Occup Ther 2015;69:6901180030p1-9 «PMID: 25553742»PubMed
  2. Ertelt D, Small S, Solodkin A ym. Action observation has a positive impact on rehabilitation of motor deficits after stroke. Neuroimage 2007;36 Suppl 2:T164-73 «PMID: 17499164»PubMed
  3. Franceschini M, Ceravolo MG, Agosti M ym. Clinical relevance of action observation in upper-limb stroke rehabilitation: a possible role in recovery of functional dexterity. A randomized clinical trial. Neurorehabil Neural Repair 2012;26:456-62 «PMID: 22235059»PubMed
  4. Sackett DL, Rosenberg WM, Gray JA ym. Evidence based medicine: what it is and what it isn't. BMJ 1996;312:71-2 «PMID: 8555924»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Aivoinfarkti ja TIA
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko