Apeksi |
Hampaan juuren kärki. Kliinisessä tilanteessa apeksilla voidaan tarkoittaa joko röntgenkuvassa
näkyvää juuren kärkeä (röntgenologinen apeksi) tai juurikanavan ulostuloaukkoa (anatominen
apeksi), joka ei välttämättä sijaitse juuren röntgenologisessa apeksissa.
|
Apeksifikaatio |
Hampaan juuren kärjen sulkeutuminen |
Apeksogenesis |
Hampaan juuren kehityksen jatkuminen ja juuren kärjen sulkeutuminen |
Apikaaliparodontiitti |
Apeksin ympärillä oleva juurikanavainfektion aiheuttama elimistön tulehdusvaste. |
Devitaali pulpa tai hammas |
Infektoitunut tai infektoitumaton hammas, jonka pulpakudos on nekroottinen ("kuollut"). |
Furkaatioleesio |
Furkaatioleesiolla tarkoitetaan parodontiitin aiheuttamaa luukatoa, joka on edennyt
monijuurisen hampaan juurten haaroittumakohtaan. Tämä on erotusdiagnostisesti ja hoidollisesti
tärkeä erottaa pulpan infektiosta lähtöisin olevasta tulehduksesta, joka voi ilmetä
juurten furkaatioalueella (lesion of endodontic origin, LEO). LEOn hoitona on pelkkä
juurihoito, mutta parodontologista alkuperää oleva furkaatioleesio vaatii myös parodontologisen
hoidon.
|
Irreversiibeli pulpiitti |
Pulpan laajempi tai pidemmälle edennyt palautumaton tulehdusreaktio vasteena ulkopuoliselle
ärsykkeelle (esimerkiksi karies). Tulehdusreaktio ei korjaannu, vaikka ärsyke poistetaan
(vrt. reversiibeli eli palautuva pulpiitti), vaan tulehdus etenee ja johtaa vähitellen
pulpanekroosiin.
|
Juuren kärki |
Ks. Apeksi |
Juuritäytteen tiivistysaine (sealer) |
Juuritäytön yhteydessä käytettävä materiaali, joka tiivistää täyttönastojen ja kanavan
seinämien välisen tilan.
|
Karieskudoksen asteittainen tai vaiheittainen poisto |
Menetelmä, jolla pyritään välttämään vitaalin pulpan paljastuminen korjaavan hoidon
aikana. Toimenpide voidaan tehdä, kun hampaassa on korkeintaan reversiibeli pulpiitti.
Ensimmäisellä kerralla poistetaan karioitunut kudos kokonaan kaviteetin reunoilta
kovaan kiilteeseen ja dentiiniin asti, mutta kariesvaurion pulpan puoleiseen osaan
jätetään vaurioitunutta dentiiniä, jotta vältetään yhteyden syntyminen vitaaliin pulpaan.
Loput karieksen vaurioittamasta dentiinistä poistetaan myöhemmin. Vaiheittainen karieksen
poisto antaa hampaan vitaalille pulpakudokselle mahdollisuuden muodostaa reparatiivista
dentiiniä ja riski pulpan paljastumiselle on lähtötilannetta pienempi.
|
Karieskudoksen osittainen poisto |
Menetelmä, jolla pyritään välttämään vitaalin pulpan paljastuminen korjaavan hoidon
aikana. Pulpan puoleiseen osaan jätetään karieksen vaurioittamaa dentiiniä. Päälle
laitetaan tiivis lopullinen täyte.
|
Kofferdam-suojaus |
Kofferdam-suojauksella tarkoitetaan hampaan eristämistä suuontelosta hampaan ympärille
laitettavalla tiiviillä suojakumilla (kofferdam). Suojaus estää syljen pääsyn suuontelosta
juurihoidettavaan hampaaseen ja juurihoidossa käytettävien huuhteluaineiden ja neulojen
joutumisen suuonteloon, nieluun ja hengitysteihin.
|
Korjaava hoito |
Hampaan kruunuosan restaurointi käyttäen joko suoraa (paikkaushoito) tai epäsuoraa
(suun ulkopuolella valmistetut täytteet tai kruunut) tekniikkaa ja materiaaleja.
|
Lateraalikondensaatiotekniikka |
Juurentäyttötekniikka, jossa täytettä tiivistetään painamalla täyttönastoja kanavan
seinämää vasten sivusuunnassa tarkoitusta varten suunnitelluilla instrumenteilla.
Tiivistettäessä syntynyt tila täytetään lisänastoilla.
|
Liukupolku |
Juurikanavan preparoinnin alkuvaiheessa etenkin ahtaissa ja käyrissä kanavissa valmisteltu
juurikanavan alkuperäistä muotoa noudattava esteetön reitti, joka pienentää preparointikomplikaatioiden
(portaanmuodostus, perforaatiot, juurikanavaneulan katkeaminen) riskiä käytettäessä
isompia instrumentteja kanavan lopulliseen laajennukseen. Liukupolku (glide path)
preparoidaan yleensä ISO 08–15 käsi-instrumenteilla tai niitä ja tähän tarkoitukseen
erityisesti valmistettuja koneellisia instrumentteja yhdistelemällä.
|
Osittainen pulpotomia eli partiaalipulpotomia |
Toimenpide, jossa poistetaan pieni (irreversiibelisti pulpiittinen) osa kruunupulpaa
esimerkiksi poski- tai välihampaan pulpasarven alueelta. Perforaatio suojataan kalsiumhydroksidilla,
mineraalitrioksidiaggregaatilla (MTA) tai vastaavalla materiaalilla.
|
PAI-indeksi |
Juurihoitotutkimuksissa periapikaalialueen tilan röntgenologisessa arvioinnissa käytetty
viisiportainen asteikko (PeriApical Index), jossa arvojen 1–2 katsotaan yleensä
edustavan tervettä periapikaalitilaa ja arvojen 3–5 osoittavan patologista
muutosta.
|
Parodontium |
Hampaan kiinnityskudokset (ien, alveoliluu) |
Preparoinnin kartiokulma (taper) |
Preparoidun juurikanavan laajenemisen aste juuren kärjestä pulpakavumia kohti. Kartiokulma
vaihtelee yleensä välillä 2–9 % riippuen käytetystä preparointivälineistöstä
ja -tekniikasta.
|
Primaarijuurihoito |
Juurihoito hampaaseen, johon ei ole aiemmin tehty juurihoitoa. |
Pulpan välitön kattaminen |
Menetelmä, jolla pyritään säilyttämään pulpan vitaliteetti tilanteissa, joissa hampaan
preparoinnin tai trauman yhteydessä paljastunut pulpa suojataan kalsiumhydroksidilla
tai mineraalitrioksidiaggregaatilla (MTA) ja päälle laitetaan tiivis väliaikainen
tai pysyvä täyte.
|
Pulpanhoito |
Pulpanhoidolla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka edesauttavat pulpan säilymistä elävänä,
esimerkiksi karioituneen kudoksen poisto tai purentainterferenssien hionta.
|
Pulpiitti |
Hampaan ydinkudoksen (pulpa) tulehdus. |
Pulpotomia |
Toimenpide, jossa poistetaan kruunupulpa kokonaan kruunun alueen pulpaontelosta. Juurikanaviin
jätetään elävä pulpakudos. Kanavat ja ontelon pohja suojataan kalsiumhydroksidilla,
mineraalitrioksidiaggregaatilla (MTA) tai vastaavalla materiaalilla.
|
Reaktiivinen dentiini |
Vasteena lievälle pulpo-dentiinikompleksin ärsykkeelle odontoblastit tuottavat reaktiivista
tertiaaridentiiniä, joka on rakenteeltaan normaalin sekundaaridentiinin kaltaista.
|
Regeneratiivinen juuren hoito (RET) |
Ks. lisämateriaali «RET, regeneratiivinen juurenhoito»1 |
Reparatiivinen dentiini |
Reparatiivista eli korjaavaa tertiaaridentiiniä syntyy vasteena pulpo-dentiinikompleksiin
kohdistuneeseen voimakkaaseen ärsykkeeseen, joka on johtanut odontoblastien tuhoon
(degeneraatioon). Reparatiivista dentiiniä muodostavat odontoblastin kaltaisiksi erilaistuneet
ns. korvaavat odontoblastit (replacement odontoblasts). Reparatiivinen dentiini on
rakenteeltaan heterogeenista ja poikkeaa normaalista dentiinistä.
|
Reversiibeli pulpiitti |
"Palautuva" pulpiitti. Pulpan paikallinen tulehdusreaktio vasteena ulkopuoliselle ärsykkeelle (esimerkiksi
karies). Tulehdus paranee, kun ärsyke poistetaan.
|
Röntgenologinen apeksi |
Ks. Apeksi |
Sekundaaridentiini |
Hampaan kehityksen loputtua muodostunut dentiini, jonka muodostus jatkuu hitaana koko
eliniän.
|
Single ja multiple visit |
Juurihoitokäyntien määrää kuvaavia termejä. Single visitillä tarkoitetaan juurihoidon
kaikkien vaiheiden (avaus, laajennus ja juuritäyttö) tekemistä yhdellä hoitokäynnillä.
Multiple visit tarkoittaa sitä, että juurihoidon eri vaiheet tehdään useammalla (yleensä
2–3) hoitokäynnillä ja juurikanavat täytetään kalsiumhydroksilla käyntien väliseksi ajaksi.
|
Syvä kariesvaurio |
Vaurio katsotaan syväksi, jos karies on rtg-kuvasta arvioituna edennyt dentiinin syvimpään (pulpan puoleiseen)
kolmannekseen tai pidemmälle.
|
Tertiaaridentiini |
Dentiini, joka syntyy vasteena ulkoiselle ärsytykselle, kuten esimerkiksi karies,
uusi täyte tai muu hammaskudoksen menetys. Voi olla rakenteeltaan reaktiivista tai
reparatiivista dentiiniä.
|
Vitaali pulpa tai hammas |
Hampaan pulpakudos, jossa verenkierto ja hermotus ovat jäljellä ("elävä"). Vitaali
pulpa voi olla täysin terve tai reversiibelisti tai irreversiibelisti tulehtunut.
|
Välillinen kattaminen |
Vanha nimitys toimenpiteelle, jossa syvässä kariespreparoinnissa pulpan puoleiselle
dentiinille asetetaan eristekerros ennen täytteen laittoa. Välillisen kattamisen sijaan
käytetään nykyään termiä osittainen karieskudoksen poisto.
|