Tulosta

Hypoglykemian pelot

Lisätietoa aiheesta
29.1.2016
Käypä hoito -työryhmä Diabetes

Glukoositason pieneneminen liian matalalle, hypoglykemia, on tuttu kokemus suurelle osalle diabeetikoista, mutta hypoglykemian kokemisessa on paljon eroja diabeetikoiden kesken. Joillakin hypoglykemian kokemuksia on usein, joillakin niitä ei ole ollut koskaan.

Lievempiä "arkihypoja" tyypin 1 diabeetikoilla voi olla tuhansia elämänsä aikana, tyypin 2 diabeetikoilla ne ovat harvinaisempia. Huomaamattomat hypoglykemiat esiintyvät erityisesti unen aikana.

Hypoglykemian oireina voi olla hikoilua, heikotusta, vapinaa, sekavuutta, tunnon menetystä, yöllisisiä painajaisia jne. Lievimmillään kokemus on epämiellyttävä tai kiusallinen, pahimmillaan todella pelottava ja jopa hengenvaarallinen.

Se, että hypoglykemia usein pelottaa, on hyvin ymmärrettävää ja luonnollista, kun ajatellaan, miten sairastuminen ylipäätään jo voi pelottaa ja heikentää luottamusta oman elämän hallintaan ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Diabetekseen voi liittyä muutenkin tunne oman kehon toiminnan ennakoimattomuudesta.

Mikä hypoglykemiassa voi olla pelottavaa?

  • oireet sinänsä
  • kontrollin ja hallinnan tunteen menettäminen kehossa, se, että keho ei käyttäydy ennakoitavasti
  • pelko siitä, että vakava hypoglykemia voi tulla millä hetkellä hyvänsä, onnettomuudet
  • pelko siitä, että käyttäytyy itselleen epätavallisella tavalla sosiaalisissa tilanteissa (mitä joutuu kenties myöhemmin selvittelemään)
  • toisten avun varaan joutuminen
  • neurologiset seuraamukset
  • kuolema

Huolta voi aiheutua siitä, että kyky tunnistaa hypoglykemioita on heikentynyt.

Hypoglykemia-aistimukset saatetaan joskus myös sekoittaa pelkoaistimuksiin. Hypoglykemiaan viittaavat merkit voivat olla samantapaisia kuin pelon aikaansaamat tuntemukset.

Hypoglykemiakokemukset voivat olla traumaattisia ja jo yksikin voi saada aikaan pelon. Traumaattinen pelko voi vaikuttaa omahoitoon, vaikkei se olisi tietoista. Toisaalta pelko ei aina ole yhteydessä hypoglykemioiden määrään ja esiintymiseen. Taustalla voi olla myös toisilta kuultuja kokemuksia. Hypoglykemian pelkoa voi esiintyä myös hyvin korkeilla glukoosipitoisuuksilla.

Huomattavaa on, että huoli matalista glukoositasoista ei koske vain diabeetikoita, vaan hypoglykemia saattaa pelottaa myös läheisiä, esimerkiksi vanhempia, sisaruksia, puolisoa tai diabeetikon lapsia.

Hypoglykemian pelon seurauksena on usein glukoositason pitäminen korkealla koko ajan. Se voi johtaa liikunnan vähentämiseen ja 'varmuuden vuoksi' syömiseen. Myös lääkitystä saatetaan vähentää. Nämä asiat saattavat puolestaan vaikuttaa hoitotasapainoon ja lisätä lisäsairauksien riskiä.

Seurauksena voi olla myös tottuminen korkeisiin glukoositasoihin. Hypoglykemian oireita saattaa tällöin tulla jo hyvinkin korkeilla glukoositasoilla.

Hypoglykemian pelko voi johtaa myös jatkuvaan tarkkailuun niin, että se rajoittaa normaalia elämää, matkustamista, autolla ajamista, liikkumista ja jopa kotoa poistumista. Joskus se saattaa olla yhdistyneenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon, tai yhteydessä syömishäiriöön.

Hypoglykemian pelko saattaa joskus vaikuttaa luottamuspulaan hoitosuhteessa.

Mikä avuksi hypoglykemian pelkoon?

  • Hypoglykemian peloista kannattaa kysyä vastaanotoilla (Onko ollut hypoja? Minkä verran mahdolliset hypoglykemiat ja niihin usein liittyvä huoli vaikuttaa elämään? Tuntuvatko ne pelottavilta?)
  • Pelkäävä ihminen kaipaa turvallisuutta. Tärkeää on pelon huomioiminen, tunteen hyväksyminen, normalisointi ja vakavasti ottaminen.
  • Hoidon kokonaisuus suunnitellaan mahdollisimman turvalliseksi.
  • Huojentavaa on huolien realisointi. On hyvä punnita, mikä realistista pelkoa, mikä elämää rajoittavaa pelkoa ja työstää keinoja sen voittamiseksi.
  • Tärkeää on hypoglykemiakokemusten läpikäynti ("debriefing") myös tunnetasolla (Mitä ajatuksia, tunteita tilanne herätti? Miten tilanteisiin voi varautua jatkossa?).
  • Hypoglykemiakokemusten läpikäynti on tärkeää myös läheisten kanssa.
  • Pelkoa kohti: altistaminen matalammille glukoositasoille turvallisissa olosuhteissa (esim. diabetesta sairastavien sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssilla.
  • Tärkeää on myös tietojen kertaaminen siitä, voiko hypoglykemiaan kuolla, missä tilanteissa se voi olla vaarallinen, mataliin glukoositasoihin varautumisesta jne.
  • Olennaista on ohjaus mielenterveyden alan ammattilaisen vastaanotolle avun saamiseksi pelon ja huolien työstämiseen.
  • Diabetes Burnout (William Polonsky 1999, American Diabetes Association)
  • Snoek, F.J. & Skinner, T.C. 2000 (toim.): Psychology in Diabetes Care
  • Psychosocial care for people with diabetes (Young-Hyman & Peyrot 2012, ADA)

Aiheesta enemmän:

  • Diabetes Burnout (William Polonsky 1999, American Diabetes Association)
  • Snoek, F.J. & Skinner, T.C. 2000 (toim.): Psychology in Diabetes Care
  • Psychosocial care for people with diabetes (Young-Hyman & Peyrot 2012, ADA)
  • Practical Psychology for clinicians (Anderson & Rubin 2001, ADA)
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko