KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Jatkuva glukoosinseuranta (CGM)

Lisätietoa aiheesta
29.1.2016
Käypä hoito -työryhmä Diabetes
  • Tutkimusnäyttöön perustuvaa suositusta siitä, kenelle ja missä tilanteessa jatkuvaa glukoosinseurantaa tulisi käyttää, ei voida antaa.
  • Jatkuvaan glukoosinseurantaan tarkoitetut laitteet mittaavat soluvälitilan glukoosipitoisuuden vaihtelua 10 sekunnin välein, mikä mahdollistaa glukoosipitoisuuden vuorokausivaihtelun seurannan.
    • Laite kalibroidaan potilaan omamittauksilla vähintään kahdesti vuorokaudessa.
    • Ihon alle laitettavan sensorin valmistajan takaama mittausjakso on yleensä 3–7 vuorokautta, mutta sensori voi toimia huomattavasti pidempäänkin. Yli viikon seurannassa potilaan täytyy yleensä itse kyetä asettamaan uusi sensori.
    • Pitkäaikaisessa käytössä jatkuva reaaliaikainen glukoosinseuranta on yleensä yhdistetty insuliinipumppuun, jolloin glukoosiseurannan tulos näkyy pumpun näytöltä (ns. sensoroiva pumppu). Tällöinkin tarvitaan erillinen ihon alle asetettava sensori.
    • Seurannasta saadaan suurin hyöty, jos laitteeseen (tai sensoroivaan pumppuun) syötetään tieto aterioiden hiilihydraattimääristä, otetuista insuliiniannoksista ja liikunnasta.
  • Laitteet tallentavat mittaustulokset muistiin, ja niitä voidaan tarkastella ja purkaa tietokoneelle mittausjakson päätyttyä. Yleisimmin käytetyillä laitteilla mittaustuloksia voidaan tarkastella myös jatkuvasti mittausjakson aikana.
  • Glukoosinseurantalaitteen lukema poikkeaa verenglukoosimittarin antamasta plasman glukoosiarvosta eri tutkimuksissa 13–25 % «Wentholt IM, Hoekstra JB, Devries JH. Continuous glucose monitors: the long-awaited watch dogs? Diabetes Technol Ther 2007;9:399-409 »1. Kun glukoosipitoisuus muuttuu nopeasti, poikkeama suurenee.
    • Hypoglykemiassa poikkeama voi olla jopa 38%
    • Mikäli autolla ajon edellytykset eivät hypoglykemioiden vuoksi täyty, ei jatkuva glukoosinseuranta oikeuta ajamaan.
  • Jatkuvaa glukoosinseurantaa käytetään hoidon apuvälineenä lyhyen jakson ajan (3–7 vrk) tai pitkäaikaisessa käytössä kuukausien tai vuosien ajan.
  • Lyhytaikaisen käytön aiheita ovat
    • yöaikaisen veren glukoosipitoisuuden vaihtelun selvittäminen
    • oireettomat hypoglykemiat tai hypoglykemian pelko
    • yöhypoglykemioiden selvittäminen
    • HbA1c:n ja omamittausten epäsuhta
    • diabeteksen hoito raskauden aikana tai siinä vaiheessa, kun raskautta suunnitellaan
    • huono hoitotasapaino ja vaihtelevat verenglukoosiarvot
    • runsaasti liikuntaa harrastavan diabeetikon insuliinihoidon optimointi
    • hoitomotivaation tukeminen nuorella, joka ei mittaa veren glukoosiarvojaan.
  • Jatkuvaa glukoosinseurantaa voidaan käyttää insuliiniannosten säätämiseksi myös säännöllisesti 1–2 kertaa vuodessa tai ennen vastaanottokäyntiä hoidon arvioinnissa.
  • Pitkäaikaisen käytön aiheita ovat vakavien hypoglykemioiden esiintyminen hoitomuutoksista huolimatta ja hypoglykemiaoireiden puuttuminen.
    • Reaaliaikaiseen laitteeseen voi säätää hälytyksiä, jotka ilmoittavat esimerkiksi liian pienestä, liian suuresta, nopeasti suurenevasta tai nopeasti pienenevästä glukoosipitoisuudesta. Sensoroiva insuliinipumppu voi myös katkaista insuliininsyötön glukoosipitoisuuden alittaessa säädetyn rajan.
  • Vuonna 2008 Stakesin glukoosisensoroinnin HALO-arviointitutkimuksessa todettiin, että jatkuvatoiminen glukoosiseurantalaitteen käyttö pienentää diabeetikkojen keskimääräistä HbA1C-pitoisuutta merkitsevästi kahdessa tutkimuksessa viidestä «Pasternack I, Grahn R, Hovi S, Sadeharju K, Saha M, Talvitie T. Glukoosipitoisuuden jatkuva seuranta diabeteksen hoidossa. Suom Lääkäril 2009;34:2263-8 »2.
  • Yksittäisten potilaiden tuloksiin perustuva kuuden satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen meta-analyysi osoitti, että omaseurantaan verrattuna jatkuva glukoosiseuranta laski HbA1c-arvoa keskimäärin 0,15 %-yksikköä. Lasku oli suurempi 0,9 %-yksikköä (9 mmol/mol), jos HbA1c:n lähtöarvo oli 10 % (86 mmol/mol) «Pickup JC, Freeman SC, Sutton AJ. Glycaemic control in type 1 diabetes during real time continuous glucose monitoring compared with self monitoring of blood glucose: meta-analysis of randomised contro»3.

Kirjallisuutta

  1. Wentholt IM, Hoekstra JB, Devries JH. Continuous glucose monitors: the long-awaited watch dogs? Diabetes Technol Ther 2007;9:399-409 «PMID: 17931048»PubMed
  2. Pasternack I, Grahn R, Hovi S, Sadeharju K, Saha M, Talvitie T. Glukoosipitoisuuden jatkuva seuranta diabeteksen hoidossa. Suom Lääkäril 2009;34:2263-8
  3. Pickup JC, Freeman SC, Sutton AJ. Glycaemic control in type 1 diabetes during real time continuous glucose monitoring compared with self monitoring of blood glucose: meta-analysis of randomised controlled trials using individual patient data. BMJ 2011;343:d3805 «PMID: 21737469»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko