Unenaikaiset hengityshäiriöt (sleep disordered breathing, SDB), erityisesti kuorsaus, ovat yleistä raskauden aikana «Polo-Kantola P, Aukia L, Karlsson H ym. Sleep qual...»1, «Mindell JA, Cook RA, Nikolovski J. Sleep patterns ...»2, «Neau JP, Texier B, Ingrand P. Sleep and vigilance ...»3, «Mindell JA, Jacobson BJ. Sleep disturbances during...»4, «Izci B, Vennelle M, Liston WA ym. Sleep-disordered...»5, ja ne tyypillisesti lisääntyvät raskauden edetessä «Neau JP, Texier B, Ingrand P. Sleep and vigilance ...»3, «Sarberg M, Svanborg E, Wiréhn AB ym. Snoring durin...»6. Lisäksi obstruktiivinen uniapnea (obstructive sleep apnea, OSA) on fertiili-ikäisillä naisilla raskauden aikana yleisempää verrattuna ei-raskaana oleviin «Reutrakul S, Zaidi N, Wroblewski K ym. Interaction...»7. Vaikka normaalipainoisilla raskaana olevilla naisilla unenaikaiset hengityshäiriöt ovat melko harvinaisia «Maasilta P, Bachour A, Teramo K ym. Sleep-related ...»8, ylipaino ennen raskautta «Sarberg M, Svanborg E, Wiréhn AB ym. Snoring durin...»6, «Maasilta P, Bachour A, Teramo K ym. Sleep-related ...»8, «Pien GW, Pack AI, Jackson N ym. Risk factors for s...»9 ja ikääntyminen «Pien GW, Pack AI, Jackson N ym. Risk factors for s...»9 ovat unenaikaisten hengityshäiriöiden riskitekijöitä. Raskauden aikana unenaikaiset hengityshäiriöt jäävät usein diagnosoimatta.
Unenaikaiset hengityshäiriöt saattavat lisätä raskauskomplikaatioiden riskiä «Reutrakul S, Zaidi N, Wroblewski K ym. Interaction...»7. Raskauden aikana unenaikaiset hengityshäiriöt koostuvat todennäköisemmin hengitysvastuksen lisääntymisestä, kuin täydellisistä hengityskatkoksista. Lisääntynyt hengitysvastus johtaa CO2:n pitoisuuden kohoamiseen, mikä on tyypillistä osittaiselle ylähengitystieahtaumalle «Bourjeily G, Fung JY, Sharkey KM ym. Airflow limit...»10. Raskauden aikana useat tekijät joko suojaavat tai heikentävät unenaikaista hengitystä. Minuuttitilavuuden lisääntyminen ja hengityksen voimistuminen, ainakin osittain keltarauhashormonin hengitystä stimuloivan vaikutuksen ansiosta, nukkuminen kyljellään, vilkeunen (rapid eye movement (REM) sleep) vähentyminen (jolloin hengitys on herkästi periodista) «Bourjeily G, Fung JY, Sharkey KM ym. Airflow limit...»10 ovat suojaavia tekijöitä. Toisaalta painon nousu raskauden aikana, alentunut keuhkojen toiminnallinen tilavuus ja estrogeenin aiheuttama limakalvojen turvotus, verekkyys ja liman eritys johtavat herkästi ylähengitysteiden kaventumiseen «Sarberg M, Svanborg E, Wiréhn AB ym. Snoring durin...»6 ja siten lisääntyneeseen ylähengitysteiden vastukseen «Porkka-Heiskanen T, Saaresranta T, Polo-Kantola P....»11.