Takaisin Tulosta

Pitkittyneet erot vanhemmista alle kouluiässä ovat yhteydessä epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin aikuisiässä

Lisätietoa aiheesta
Matti Keinänen
13.2.2015

Reichin ja Zanarinin (2001) poikkileikkaustutkimuksena toteuttamassa kontrolloidussa tutkimuksessa «Reich DB, Zanarini MC. Developmental aspects of bo...»1 selvitettiin lapsuuden kehityshaastattelua käyttäen, muistavatko BPD-potilaat lapsuuden separaatiovaikeudet eri tavalla verrattuna muihin persoonallisuushäiriöihin. Kun verrattiin 290 BPD-potilasta 72 muuhun persoonallisuushäiriöön, havaittiin BPD-potilailla olevan enemmän lapsuuden separaatiotraumoja, huonompi frustraatiotoleranssi sekä enemmän masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja itsemurha-alttiutta muihin persoonallisuushäiriöihin verrattuna. Molempien ryhmien evokatiivinen muisti (muisti, joka tavoittaa tunteiden ja mielikuvien kautta varhain koettuja asioita) oli samanlainen. Tulosten analyysi osoitti, että lapsuuden separaatiovaikeudet olivat merkitsevässä yhteydessä epävakaaseen persoonallisuushäiriöön aikuisiässä.

Kommentti: BPD-potilaista 90 % raportoi lapsuuden traumoja. Lapsuuden tapahtumien retrospektiivisessä selvittämisessä oli virhelähteitä, kuten ”recall bias” (muistaako oikein) ja ”availability bias” (ihmiset etsivät selitystä kärsimyksilleen; tämä voi johtaa yliraportointiin).

Bandelown ja työtovereiden (2005) toteuttamassa kontrolloidussa haastattelututkimuksessa «Bandelow B, Krause J, Wedekind D ym. Early traumat...»2 BPD-potilaita (n = 66) verrattiin terveisiin kontrolleihin (n = 109) koskien lapsuuden traumaattisia tapahtumia. Tulosten analyysi osoitti, että BPD-ryhmässä raportoitiin merkittävästi enemmän lapsuuden traumakokemuksia, kuten separaatiotraumoja, väkivaltaa, lapsuuden sairauksia sekä vanhempien psyykkisiä ongelmia. BPD-ryhmässä potilailla oli kontrolleihin verrattuna tilastollisesti merkitsevästi enemmän lapsuuden pitkäaikaisia eroa äidistä, isästä tai molemmista vanhemmista, jolloin lapset olivat adoptoidu tai olivat kasvattivanhempien tai lähisukulaisten, kuten isovanhempien tai tädin hoidossa. Logistisessa regressiomallissa merkitseviksi tekijöiksi nousivat ero vanhemmista, vanhempien neuroottiset häiriöt, lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö ja vanhempien epäsuotuisat kasvatustavat tukien BPD:n multifaktoriaalista etiologiaa.

Prospektiivisessa pitkittäisessä perheiden kohorttitutkimuksessa «Crawford TN, Cohen PR, Chen H ym. Early maternal s...»3 selvitettiin, lisäävätkö pitkittyneet erot äidistä alle 5 vuoden iässä lapsuudessa aikuisiän epävakaan persoonallisuushäiriön (BPD) oireilua. Valideiksi ja luotettaviksi todennettujen haastattelu- ja persoonallisuushäiriön arviointimenetelmien (koskien psykopatologiaa, persoonallisuutta) avulla tutkittiin 766 henkilöä. Alle 5 vuoden iässä olleita eroja äidistä koskevat tiedot saatiin äitien haastattelulla. Tulosten tilastollinen analyysi osoitti, että lapsuuden pitkät yli kuukauden kestäneet erot äidistä (keskimäärin erossa oloaika 15,7 viikkoa) alle 5 vuoden iässä lisäsivät merkitsevästi nuoruuden ja aikuisiän persoonallisuushäiriön oireita (arviointiajankohdat keskimäärin 13, 16, 22 ja 33 vuotta) verrattuna niihin, joilla vastaavia pitkiä eroja ei ollut. Mittarina käytettiin myös aikuisiän myötä tapahtuvaa oireiden vähenemistä; oireet vähenivät merkitsevästi vähemmän pitkien erojen ryhmässä verrattuna kontrolliryhmään. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lapsen temperamentin, äidin interpersonaalisten vaikeuksien, äidin toiminnan johdonmukaisuuden, lapsen kaltoinkohtelun sekä turvattoman kiintymyssuhteen vaikutusta epävakaan persoonallisuushäiriön oireiluun aikuisiässä. Kun näiden tekijöiden vaikutus eliminoitiin, havaittiin edellä kuvatuilla pitkillä lapsuuden eroilla äidistä olevan itsenäinen erillinen epävakaan persoonallisuuden oireita lisäävä vaikutus aikuisiässä. Tulokset osoittavat, että pitkät erot äidistä lapsuuden aikana ovat merkitsevästi yhteydessä epävakaan persoonallisuushäiriön oireiden lisääntymiseen aikuisiässä.

Kommentti: Lapsuuden pitkät erot vanhemmista ovat myös merkittävässä yhteydessä muihin psykiatrisiin häiriöihin.

Kirjallisuutta

  1. Reich DB, Zanarini MC. Developmental aspects of borderline personality disorder. Harv Rev Psychiatry 2001;9:294-301 «PMID: 11600488»PubMed
  2. Bandelow B, Krause J, Wedekind D ym. Early traumatic life events, parental attitudes, family history, and birth risk factors in patients with borderline personality disorder and healthy controls. Psychiatry Res 2005;134:169-79 «PMID: 15840418»PubMed
  3. Crawford TN, Cohen PR, Chen H ym. Early maternal separation and the trajectory of borderline personality disorder symptoms. Dev Psychopathol 2009;21:1013-30 «PMID: 19583895»PubMed