KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Aivohalvauksen vaaran suuruuden arviointi kliinisten tietojen perusteella; CHADS2 ja CHA2DS2-VASc–indeksitietoa aiheesta

Lisätietoa aiheesta
11.3.2017
Matti Halinen

Eteisvärinäpotilaan aivohalvauksen vaaran suuruuden voi arvioida muutamien kliinisten tietojen perusteella – CHADS2-indeksi.

Gage ja kumppanit «Gage BF, Waterman AD, Shannon W ym. Validation of clinical classification schemes for predicting stroke: results from the National Registry of Atrial Fibrillation. JAMA 2001;285:2864-70 »1 analysoivat Medicare-vakuutettujen eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksien ilmaantumisen, kun oraalinen antikoagulaatio ei ollut käytössä. Potilaita oli 1 733, heidän ikänsä oli 65–96 vuotta. Mediaani seuranta-aika oli yksi vuosi. Sen kuluessa 71 potilasta tuli sairaalahoitoon aivohalvauksen vuoksi ja 23 ohimenneen iskeemisen aivokohtauksen (TIA) vuoksi. Aivohalvauksen ilmaantumisen vaara analysoitiin sydämen vajaatoiminnan (congestive heart failure), verenpainetaudit (hypertensio, joka määriteltiin hoidossa olevaksi hypertensioksi), ikä (ikä 75 vuotta tai enemmän), sokeritauti (diabetes, joka määritelmä edellytti tehtyä diagnoosia) ja aikaisemmin sairastettu iskeeminen aivohalvaus tai -kohtaus (stroke, joka määriteltiin joko sairastetuksi aivohalvaukseksi tai ohimenneeksi iskeemiseksi aivoverenkierron häiriöksi). Viime mainitusta tuli kaksi riskipistettä muodostettuun CHADS2-indeksiin, muista vaaratekijöistä yksi piste.

SPAF I- , II ja III -tutkimuksissa tutkittiin ASAn (325 mg/vrk) aivohalvauksia estävää vaikutusta eteisvärinäpotilailla, joilla oli muu kuin itsenäinen (lone) eteisvärinä. Tutkimusten yhteenvetoaineistoon [R1] otettiin SPAF III -tutkimuksesta myös ne 290 potilasta, jotka saivat myöhemmin tehottomaksi aivohalvausten estossa osoittautunutta pieniannoksista varfariinia (keskimäärin 2,1 mg/vrk), INR-arvo alle tai enintään 1,4. SPAF I -tutkimuksesta analysoitiin 521 potilaan tiedot, SPAF II tutkimuksesta 309 potilaan tiedot ja SPAF III -tutkimuksesta 1 182 potilaan tiedot. Näiden potilastietojen perusteella oli mahdollista erotella potilaat aivohalvauksen pienen ja suuren vaaran ryhmiin.

Aivohalvauksen vaaratekijöitä olivat aikaisempi aivohalvaus tai iskeeminen aivoverenkierron häiriö (RR 2,9), systolinen verenpaine > 160 mmHg (RR 2,3), ikä (RR 2,0 vuosikymmentä kohden), hypertensio anamneesissa (RR 1,8), naissukupuoli yli 75 vuoden iässä (RR 1,9) ja diabetes (RR 1,9) «Hart RG, Pearce LA, McBride R ym. Factors associated with ischemic stroke during aspirin therapy in atrial fibrillation: analysis of 2012 participants in the SPAF I-III clinical trials. The Stroke Pre»2.

CHA2DS2-VASc-indeksi

Lukuisat tunnetut riskitekijät eivät sisältyneet aikaisemmin käytössä olleeseen CHADS2-indeksiin «Gage BF, Waterman AD, Shannon W ym. Validation of clinical classification schemes for predicting stroke: results from the National Registry of Atrial Fibrillation. JAMA 2001;285:2864-70 »1. Aivoinfarktin riski suurenee iän myötä portaattomasti ja erityisesti 65 vuoden jälkeen, 75 vuoden raja on liian korkea. Verisuonisairaudet ja mahdollisesti naissukupuoli lisäävät aivoinfarktin vaaraa. Aivoinfarktin aiheuttaman vaikean invaliditeetin vuoksi oli tarpeen kehittää herkkä riski-indeksi, CHA2DS2-VASc-indeksi «European Heart Rhythm Association, European Association for Cardio-Thoracic Surgery, Camm AJ ym. Guidelines for the management of atrial fibrillation: the Task Force for the Management of Atrial Fibri»3, josta jäivät puuttumaan tupakointi, hyperlipidemia ja humalajuominen.

1) Hypertension määritelmä on avoin ESC:n päivitetyissä suosituksissa (Camm ym. 2012). CHA2DS2-VASc-indeksin esittäneessä suosituksessa «European Heart Rhythm Association, European Association for Cardio-Thoracic Surgery, Camm AJ ym. Guidelines for the management of atrial fibrillation: the Task Force for the Management of Atrial Fibri»3 todetaan, että hyvin hoidossa oleva hypertensio aiheuttaa vähäisen aivoinfarktin ja tromboembolian vaaran.
Pisteet
C 1 vaikea tai keskivaikea sydämen systolinen dysfunktio (sydämen vajaatoiminta ja heikentynyt vasemman kammion pumppauskyky, tai sairaalahoitoa vaatinut tuore sydämen vajaatoimintavaihe riippumatta vasemman kammion pumppauskyvystä)
H 1 hypertensio1)
A 1 ikä 75 vuotta tai enemmän
D 1 diabetes
S2 2 aikaisempi aivoiskemia
V 1 verisuonisairaus (sairastettu sydäninfarkti, aortan kompleksiset ateroskleroottiset kovettumat), ääreisvaltimoiden ahtaumat, joiden vuoksi on tehty verenkiertoleikkaus, amputaatio ja jos ne on varmistettu angiografisesti
A 1 ikä 65–74 vuotta
A 1 naissukupuoli, paitsi ei alle 65-vuotiaat ja eteisvärinää lukuun ottamatta terveet (0 p)

Kirjallisuutta

  1. Gage BF, Waterman AD, Shannon W ym. Validation of clinical classification schemes for predicting stroke: results from the National Registry of Atrial Fibrillation. JAMA 2001;285:2864-70 «PMID: 11401607»PubMed
  2. Hart RG, Pearce LA, McBride R ym. Factors associated with ischemic stroke during aspirin therapy in atrial fibrillation: analysis of 2012 participants in the SPAF I-III clinical trials. The Stroke Prevention in Atrial Fibrillation (SPAF) Investigators. Stroke 1999;30:1223-9 «PMID: 10356104»PubMed
  3. European Heart Rhythm Association, European Association for Cardio-Thoracic Surgery, Camm AJ ym. Guidelines for the management of atrial fibrillation: the Task Force for the Management of Atrial Fibrillation of the European Society of Cardiology (ESC). Eur Heart J 2010;31:2369-429 «PMID: 20802247»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Eteisvärinä
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko