Tulosta

Kansainvälisen IADPSG:n konsensuspaneelin uudet suositukset 2 tunnin sokerirasitustestin patologisiksi raja-arvoiksi raskausdiabeteksen diagnosoimiseksi

Lisätietoa aiheesta
10.6.2013
Kari Teramo

Laaja kansainvälinen monikeskustutkimus (HAPO, 15 keskusta mukana). Kahden tunnin sokerirasitus 75 g:lla glukoosia (OGTT) tehtiin 23 316:lle raskaana olevalle raskausviikoilla 24–32. Hoitavat lääkärit eivät tienneet OGTT:n tulosta. Jos paastoarvo oli > 5,8 tai 2 tunnin arvo > 11,1 mmol/l (1,7 % tutkituista), tutkittava suljettiin pois. Primaarimuuttujia olivat syntymäpaino > 90. persentiilin, elektiivinen keisarileikkaus, kliinisesti määritelty vastasyntyneen hypoglykemia ja napaveren C-peptidipitoisuus > 90. persentiilin. Sekundaarimuuttujia olivat pre-eklampsia, ennenaikainen synnytys, hartiadystokia/synnytystrauma, hyperbilirubinemia ja vastasyntyneen teho-osastohoito. Sekä primaari- että sekundaarimuuttujat assosioituivat OGTT:n sokeriarvoihin enenevästi ilman kynnysarvoja. Muuttujista syntymäpaino > 90. persentiilin, napaveren C-peptidipitoisuus ja vastasyntyneen rasvapitoisuus (skinfold thickness) assosioituivat voimakkaasti lineaarisesti OGTT:n kaikkien kolmen glukoosiplasma-arvojen kanssa.

Valinta OGTT:n patologisten arvojen rajaksi perustuu OR-arvoon 1,75 edellä mainittujen kolmen voimakkaasti assosioituneen muuttujan kohdalla, kun vertailuna käytettiin OGTT:n keskiarvoja (paastoarvo 4,5, 1 tunnin arvo 7,4 ja 2 tunnin arvo 6,2 mmol/l). Näin saatiin 2 tunnin OGTT:n patologisiksi raja-arvoiksi seuraavat: paastoarvo 5,1, 1 tunnin arvo 10,0 ja 2 tunnin arvo 8,5 mmol/l.

Raskausdiabetesdiagnoosi tehdään yhden poikkeavan OGTT:n arvon perusteella. Pelkkä paastoarvo oli poikkeava 8,3 %:lla, pelkkä 1 tunnin arvo 5,7 %:lla ja pelkkä 2 tunnin arvo 2,1 %:lla, eli yhteensä 16,1 %:lla oli sokerirasitustestissä vähintään yksi poikkeava arvo.

Suosituksen mukaan diabetesdiagnoosi (T1 tai T2) tehdään, kun paastoarvo on ≥ 7,0 mmol/l, HbA1c ≥ 6,5 % tai satunnainen verensokeriarvo ≥ 11,1 mmol/l.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. International Association of Diabetes and Pregnancy Study Groups Consensus Panel, Metzger BE, Gabbe SG ym. International association of diabetes and pregnancy study groups recommendations on the diagnosis and classification of hyperglycemia in pregnancy. Diabetes Care 2010;33:676-82 «PMID: 20190296»PubMed
  2. Sacks DA, Hadden DR, Maresh M ym. Frequency of gestational diabetes mellitus at collaborating centers based on IADPSG consensus panel-recommended criteria: the Hyperglycemia and Adverse Pregnancy Outcome (HAPO) Study. Diabetes Care 2012;35:526-8 «PMID: 22355019»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Raskausdiabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko