KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Paasto- ja postprandiaaliset kohonneet verenglukoosiarvot lisäävät sikiön makrosomiavaaraa

Lisätietoa aiheesta
10.6.2013
Kari Teramo

Uusimmat tutkimukset raskausdiabeetikoilla osoittavat äidin verensokerin paastoarvojen korreloituvan selvästi paremmin sikiön makrosomiaan, C-peptidiin tai vastasyntyneen rasvamäärään kuin postprandiaaliset verensokeriarvot «Uvena-Celebrezze J, Fung C, Thomas AJ ym. Relationship of neonatal body composition to maternal glucose control in women with gestational diabetes mellitus. J Matern Fetal Neonatal Med 2002;12:396-401»1, «Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87:940-5 »2, «Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117:819-27 »3. Varhempien tutkimusten mukaan postprandiaaliset verensokeripitoisuudet korreloituivat parhaiten sikiön makrosomiaan ja vastasyntyneen hypoglykemiaan «Jovanovic-Peterson L, Peterson CM, Reed GF ym. Maternal postprandial glucose levels and infant birth weight: the Diabetes in Early Pregnancy Study. The National Institute of Child Health and Human Dev»4, «Combs CA, Gunderson E, Kitzmiller JL ym. Relationship of fetal macrosomia to maternal postprandial glucose control during pregnancy. Diabetes Care 1992;15:1251-7 »5, «de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 »6. Näissä tutkimuksissa oli kuitenkin mukana sekä pregestationaalista diabetesta että raskausdiabetesta sairastavia «Jovanovic-Peterson L, Peterson CM, Reed GF ym. Maternal postprandial glucose levels and infant birth weight: the Diabetes in Early Pregnancy Study. The National Institute of Child Health and Human Dev»4, «Combs CA, Gunderson E, Kitzmiller JL ym. Relationship of fetal macrosomia to maternal postprandial glucose control during pregnancy. Diabetes Care 1992;15:1251-7 »5 tai insuliinihoitoa vaativia osittain latinalaista alkuperää olevia raskausdiabeetikkoja «de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 »6.

Uvena-Celebrezze ym. «Uvena-Celebrezze J, Fung C, Thomas AJ ym. Relationship of neonatal body composition to maternal glucose control in women with gestational diabetes mellitus. J Matern Fetal Neonatal Med 2002;12:396-401»1 tutkivat 18 raskausdiabeetikon vastasyntyneen rasvapitoisuutta ja antropometrisia mittoja ja vertasivat näitä verensokerin paastoarvoihin sekä pre- ja postprandiaalisiin arvoihin. Ainoastaan äidin paastoarvot korreloituivat vastasyntyneen kokonaisrasvamäärään (r = 0,71, p < 0,01), ihopoimun paksuuteen (r = 0,71, p < 0,01), kehon rasvattomaan massaan (r = 0,50, p < 0,05) ja syntymäpainoon (r = 0,61, p < 0,01). Pre- ja postprandiaaliset verensokeriarvot eivät korreloituneet edellä mainittuihin muuttujiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suhonen ym. «Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87:940-5 »2 vertasivat 782 raskausdiabeetikon sokerirasitustestin paasto-, 1 ja 2 tunnin arvoja sikiön makrosomian esiintyvyyteen. Näillä raskausdiabeetikoilla oli 2 tai 3 patologista arvoa 2 tunnin sokerirasitustestissä. Vertailusta suljettiin pois raskausdiabeetikot, joilla oli sokerirasitustestissä ainoastaan 1 patologinen arvo. Patologiset raja-arvot olivat paasto 5,1 mmol/l, 1 tunnin arvo 10,0 mmol/l ja 2 tunnin arvo 8,7 mmol/l. Ainoastaan verensokerin paastoarvo korreloitui sikiön makrosomiaan, mutta 1 ja 2 tunnin verensokeriarvot eivät korreloituneet (p < 0,001). Myös raskausdiabeetikkojen seurannassa verensokerin paastoarvot korreloituivat makrosomiaan, mutta postprandiaaliset arvot eivät korreloituneet.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Soveltuvuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Durnwaldin ym. monikeskustutkimuksessa «Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117:819-27 »3 seurattiin verensokerin paastoarvoja ja 2 tunnin postprandiaalisia arvoja 2 viikon välein dieettihoidon aloittamisesta 460 raskausdiabeetikolla, joiden paastoarvo oli alle 5,6 mmol/l. raskausdiabeteksen diagnoosi perustui 3 tunnin sokerirasitustestiin 100 g:lla glukoosia. Poikkeavat raja-arvot olivat 1 tunnin arvo 10,7 mmol/l, 2 tunnin arvo 9,2 mmol/l ja 3 tunnin arvo 8,4 mmol/l. Raskausdiabetesdiagnoosiin tarvittiin vähintään 2 poikkeavaa arvoa.

Hoidon aikana paastoarvojen sekä aamiaisen ja lounaan postprandiaaliset mediaanit alenivat merkitsevästi (p < 0,001), mutta päivällisen postprandiaalinen mediaani ei. Paastoarvojen mediaani 2 ensimmäisen viikon aikana korreloitui vastasyntyneen kokonaisrasvamäärään (OR 1,35; 95 % luottamusväli 1,09–1,66; p = 0,006) ja napaveren C-peptidiin (OR 1,27; luottamusväli 1,05–1,53; p = 0,01), kun raskausdiabeetikot adjustoitiin etnisyyden, iän, pariteetin, BMI:n ja gestaatioiän mukaan. Vastaavasti kahden viimeisen viikon aikana ennen synnytystä paastoarvojen mediaani korreloitui suhteelliseen syntymäpainoon (OR 1,27; luottamusväli 1,05–1,53; p = 0,01), makrosomiaan (> 4 000 g) (OR 1,32; luottamusväli 1,04–1,65; p = 0,02) ja napaveren C-peptidiin (OR 1,19; luottamusväli 1,03–1,38; p = 0,02).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Soveltuvuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Uvena-Celebrezze J, Fung C, Thomas AJ ym. Relationship of neonatal body composition to maternal glucose control in women with gestational diabetes mellitus. J Matern Fetal Neonatal Med 2002;12:396-401 «PMID: 12683650»PubMed
  2. Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87:940-5 «PMID: 18728914»PubMed
  3. Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117:819-27 «PMID: 21422852»PubMed
  4. Jovanovic-Peterson L, Peterson CM, Reed GF ym. Maternal postprandial glucose levels and infant birth weight: the Diabetes in Early Pregnancy Study. The National Institute of Child Health and Human Development--Diabetes in Early Pregnancy Study. Am J Obstet Gynecol 1991;164:103-11 «PMID: 1986596»PubMed
  5. Combs CA, Gunderson E, Kitzmiller JL ym. Relationship of fetal macrosomia to maternal postprandial glucose control during pregnancy. Diabetes Care 1992;15:1251-7 «PMID: 1425084»PubMed
  6. de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 «PMID: 7565999»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Raskausdiabetes
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko