KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Ruokavalion yhdistäminen liikuntaharjoitteluun ja niiden vaikutukset veren lipoproteiineihin

Lisätietoa aiheesta
11.3.2013
Katriina Kukkonen-Harjula

Kestävyysharjoittelun ja sydänystävällisen ruokavalion yhteisvaikutus veren lipideihin (vs. vertailuryhmä ilman elintapamuutoksia)

Kun kestävyysliikuntaharjoitteluun yhdistetään tyydyttyneen rasvan vähentämiseen tähtäävä ruokavalio, kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin pitoisuus pienenee keskimäärin runsaat 5 % ja triglyseridien pitoisuus pienenee runsaat 15 %, mutta HDL-kolesterolin pitoisuus ei muutu (verrattuna ryhmään ilman elintapamuutoksia) «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Efficacy of aerobic exercise and a prudent diet for improving selected lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. BMC Med 2»1.

Meta-analyysin esittely

Meta-analyysissä «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Efficacy of aerobic exercise and a prudent diet for improving selected lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. BMC Med 2»1 tarkasteltiin yhdistetyn ruokavalion ja kestävyysliikuntaharjoittelun vaikutuksia veren lipoproteiineihin verrattuna vertailuryhmään ilman elintapamuutoksia. Kirjallisuushaku 9 tietokannasta kattoi ajanjakson 1955–2009. Yhteenvetoon etsittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa tutkittavat olivat vähintään 18-vuotiaita ja elintapainterventio kesti vähintään 4 viikkoa. Sydänystävällisen ruokavaliointervention (”prudent diet”) tavoitteena oli tyydyttyneiden rasvojen saannin vähentäminen alle 10 prosenttiin energian kokonaissaannista (E%), kolesterolin saannin vähentäminen sekä kuitujen saannin lisääminen. Tutkimuksen päävastemuuttujana olivat seuraavat lipoproteiinien pitoisuudet: kokonaiskolesteroli (TC), HDL-kolesteroli (HDL-k), LDL-kolesteroli (LDL-k), TC:n ja HDL-k:n suhde (TC/HDL-kol), triglyseridit (TG) sekä ei-HDL-kolesteroli (ei-HDL-k; tosin analyysivaiheessa tähän ei kuitenkaan löytynyt riittävästi tutkimustuloksia). Toissijaisia päävastemuuttujia olivat paino, BMI, vyötärö-lantiosuhde (WHR; pelkästä lantionympäryksestä ei löytynyt riittävästi tutkimustuloksia), maksimaalinen hapenkulutus (VO2max) sekä ruoansaannista kokonaisenergiamäärä ja hiilihydraattien, rasvan ja tyydyttyneen rasvan osuus.

Analyysiin hyväksyttiin yhteensä 6 tutkimusta, joissa oli yhteensä 559 tutkittavaa (keskimääräinen ikä 47 vuotta, BMI 32 kg/m2, VO2max 31 ml/kg/min). Tutkimusten (metodologinen) laatu arvioitiin Cochrane-verkoston ”risk of bias”-menetelmällä. Harhan vaara oli vähäinen 2 alakohdassa kaikissa tutkimuksissa. Muista 4 kohdasta oli osin riittämättömästi tietoa saatavissa. Tutkittavat olivat ”terveitä” (ei diagnosoitua valtimotautia), mutta heillä saattoi olla valtimotautien vaaratekijöitä. Tutkittavista osa käytti lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa lipideihin, mutta niiden käyttö oli raportoitu epätarkasti. 1 tutkimuksessa oli mukana vain dyslipideemisiä tutkittavia, 2:ssa kaikki olivat hypertensiivisiä ja 4:ssä kaikki olivat lihavia. 4 tutkimuksessa oli raportoitu keskeyttäneiden määrä, ja heidän osuutensa oli pieni (5–10 % aloittaneista).

Liikuntaharjoittelu kesti keskimäärin 34 viikkoa (vaihteluväli vain 9 viikosta yhteen vuoteen), harjoituksia oli keskimäärin 3 kertaa viikossa. Kunkin harjoituksen kesto oli keskimäärin 55 minuuttia, teho 50–90 % maksimisykkeestä. Osallistumisaktiivisuus oli raportoiduissa 2 tutkimuksessa hyvä, yli 85 % harjoituskerroista. Kestävyysliikuntaa oli kaikkiaan keskimäärin 181 minuuttia/vko, tavallisin liikuntamuoto oli kävely.

Ruokavaliointerventioissa noudatettiin yhdysvaltalaisia NCEP 1- ja 2 -dieettejä sekä kohonneen verenpaineen DASH-ruokavaliota. 3 tutkimuksessa tavoitteena oli laihtuminen. Ruoansaantitietoa saatiin erilaisista ruokapäiväkirjoista 5 tutkimuksessa.

Tutkimuksen alussa keskimääräiset lipoproteiinipitoisuudet olivat seuraavat: TC 5,60, HDL-kol 1,20, LDL-kol 3,75 ja TG 0,97 mmol/l sekä TC/HDL-k 5,0. Meta-analyysissä kunkin lipidiparametrin muutos (effect size) laskettiin intervention jälkeen nettoerona, joka painotettiin varianssin käänteisluvulla. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kaikissa muissa lipidiparametreissä paitsi HDL-kolesterolissa. TC:n nettoero oli -0,40 (luottamusväli -0,53 – -0,28) mmol/l (-7,5 %) ja vastaavasti LDL-k -0,24 (luottamusväli -0,32 – -0,15) mmol/l (-7,2 %), TG -0,12 mmol/l (luottamusväli -0,19 – -0,05) (-18,2 %) ja TC/HDL-k -0,43 (luottamusväli -0,65 – -0,22) (-6,6 %). HDL-k:n nettoero oli -0,01 (luottamusväli -0,10–0,08) (-1,3 %) mmol.

Intervention jälkeen paino väheni keskimäärin 5,7 kg (nettoero), mutta WHR:ssä ei tapahtunut muutoksia. VO2max parani keskimäärin 5 ml/kg/min. Päivittäinen energiansaanti väheni keskimäärin 280 kcal, rasvojen 8 E% ja tyydyttyneiden rasvojen 4 E%; hiilihydraattien osuus suureni 6 E%. Kaikki edellä mainitun ruokavalion nettoerot olivat tilastollisesti merkitseviä.

Kaikissa muutoksissa oli suurta heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä. Metaregression avulla tarkasteltiin eri taustamuuttujien mahdollista yhteyttä lipidimuutoksiin, esimerkkinä painomuutos.

Kommentti: Tässä meta-analyysissä yhdistetty sydänystävällinen ruokavalio ja kestävyysliikuntaharjoittelu ei näyttänyt olennaisesti parantavan lipoproteiinituloksia verrattuna pelkkään liikuntaan, lukuun ottamatta TG-muutoksia, jotka olivat suurempia yhdistelmähoidossa. Vähärasvainen dieetti yksinään voi vaikuttaa haitallisesti HDL-kolesterolia vähentävästi, mutta kestävyysliikunta voi estää sitä. Tutkimusehdot täyttäviä tutkimuksia löytyi vähän ja niidenkin raportoinnissa oli puutteita, esimerkiksi intention to treat analyysiä ei ollut käytetty yhdessäkään. Kahdessa tutkimuksessa (tutkittavia 87) tutkimuksen kesto oli lyhyt, 9 tai 12 viikkoa. Suurin osa tutkittavista oli henkilöitä, joiden lipidit eivät ole olleet suuresti poikkeavat, joten yhdistetyn ruokavalion ja liikuntaharjoittelun vaikutukset dyslipideemisillä potilailla, joilla on mahdollisesti myös lipidilääkitys, vaativat vielä lisätutkimuksia. Systemoidussa katsauksessa ei ole mainintaa harjoittelun mahdollisista haittavaikutuksista (verenkierto- tai tuki- ja liikuntaelimistö). Kolme tutkimusta (n = 304) tästä meta-analyysistä sisällytettiin myös samojen tutkijoiden tekemään toiseen myöhempään meta-analyysiin «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 »2, jossa verrattiin pelkän kestävyysliikunnan, lipidimuutoksiin tähtäävän ruokavalion tai näiden kahden elintapamuutoksen yhdistelmän vaikutuksia lipoproteiineihin (verrattuna vertailuryhmään ilman elintapamuutoksia).

Kestävyysharjoittelu, ruokavalio tai näiden yhdistelmä ja veren lipidit (vs. vertailuryhmä ilman elintapamuutoksia)

Lipidimuutoksiin tai laihtumiseen tähtäävällä ruokavaliolla tai ruokavalion ja kestävyysliikunnan yhdistelmällä saavutetaan suurempi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin vähenemä kuin pelkällä liikuntaharjoittelulla «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 »2.

Kun edellä mainitussa meta-analyysissa verrattiin pelkän kestävyysliikunnan, lipidimuutoksiin tai laihtumiseen tähtäävän ruokavalion tai näiden kahden elintapamuutoksen yhdistelmän vaikutuksia lipoproteiineihin «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 »2, ruokavalio tai ruokavalion ja kestävyysliikunnan yhdistelmä vähensi kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta, kun taas pelkkä liikuntaharjoittelu vähensi vain triglyseridejä. Mikään kolmesta hoitomuodosta ei muuttanut HDL-kolesterolin pitoisuutta.

Meta-analyysin esittely

Meta-analyysissä «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 »2 tarkasteltiin pelkän kestävyysliikunnan (L), lipidimuutoksiin tähtäävän ruokavalion (R) tai näiden kahden elintapamuutoksen yhdistelmän (L+R) vaikutuksia veren lipoproteiineihin (verrattuna vertailuryhmään ilman elintapamuutoksia). Kirjallisuushaku 9 tietokannasta kattoi ajanjakson 1955–2009. Tutkimukseen etsittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa tutkittavat olivat vähintään 18-vuotiaita ja elintapainterventio kesti vähintään 4 viikkoa. Kussakin tutkimuksessa piti olla vähintään neljä tutkimusryhmää: L, R, L+R sekä vertailuryhmä. Ruokavaliointerventioksi (R) hyväksyttiin mikä tahansa dieetti, jonka tavoitteena oli kohentaa lipidejä – esimerkiksi tyydyttyneiden rasvojen saannin vähentäminen tai energiansaannin vähentäminen (laihdutus ylipainoisilla). Tutkimuksen päävastemuuttujina olivat seuraavat lipoproteiinien pitoisuudet: kokonaiskolesteroli (TC), HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit (TG). TC:n ja HDL-kolesterolin suhteesta tai ei-HDL-kolesterolista ei löytynyt riittävästi tutkimustuloksia meta-analyysiin. Toissijaisia päävastemuuttujia olivat paino sekä ruoansaannista kokonaisenergiamäärä, rasvan ja hiilihydraattien osuus, mutta muun muassa BMI:sta ja maksimaalisesta hapenkulutuksesta (VO2max) ei löytynyt riittävästi tutkimustuloksia.

Analyysiin hyväksyttiin yhteensä 6 tutkimusta, joissa oli yhteensä 788 tutkittavaa (keskimääräinen ikä 47 vuotta, paino 81 kg). Tutkimuksista kaksi oli yhdysvaltalaisia julkaisemattomia opinnäytteitä (toinen maisterin tutkielma ja toinen väitöskirja), ja niissä myös tutkittavien määrä (yhteensä 44) oli vähäinen ja tutkimuksen kesto lyhyt (10 ja 12 viikkoa). Tutkimusten (metodologinen) laatu arvioitiin Cochrane-verkoston ”risk of bias”-menetelmällä. Harhan vaara oli 2:ssa alakohdassa vähäinen kaikissa tutkimuksissa. Muissa 4 kohdassa oli osin riittämättömästi tietoa saatavissa. Tutkittavat olivat ”terveitä” (ei diagnosoitua valtimotautia), mutta heillä saattoi olla valtimotautien vaaratekijöitä. Tutkittavista osa käytti lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa lipideihin, mutta käyttö oli raportoitu epätarkasti. 1 tutkimuksessa oli mukana vain dyslipideemisiä tutkittavia, 3:ssa kaikki olivat ylipainoisia ja 1:ssa kaikkien lähisukulaisella oli tyypin 2 diabetes.

Liikuntaharjoittelu kesti keskimäärin 40 viikkoa (vaihteluväli vain 9 viikosta yhteen vuoteen), harjoituksia oli keskimäärin 3,4 kertaa/viikko. Harjoituksen kesto oli keskimäärin 54 minuuttia ja teho 56 % VO2max:sta. Osallistumisaktiivisuus oli keskimäärin 2/3 ohjelmaan sisältyneistä harjoituskerroista. Liikuntaa oli kaikkiaan keskimäärin 168 minuuttia viikossa, tavallisin liikuntamuoto oli kävely.

Ruokavaliointerventioissa noudatettiin erilaisia yhdysvaltalaisiin suosituksiin perustuvia tyydyttyneen rasvan vähentämiseen tähtääviä ruokavalioita. 3 tutkimuksessa tavoitteena oli laihtuminen. Ruoansaannista kerättiin tietoa erilaisilla ruokapäiväkirjoilla 5 tutkimuksessa. Tutkimuksen alussa keskimääräinen energiansaanti oli noin 2 000 kcal/vrk, josta rasvan osuus oli noin 33 % energian kokonaissaannista (E%).

Alussa keskimääräiset lipoproteiinipitoisuudet olivat seuraavat: TC 5,52, HDL-k 1,24, LDL-k 3,63 ja TG 1,21 mmol/l. Meta-analyysissä kunkin lipidiparametrin muutos (effect size, ES) intervention jälkeen laskettiin nettoerona, joka oli painotettu varianssin käänteisluvulla. Ruokavalioryhmässä (R) tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kaikissa muissa lipidiparametreissä paitsi HDL-k:ssa. TC-muutoksen suuruus (nettoero) oli -4,6 % ja vastaavasti HDL-k:n -2,1 %, LDL-k:n -3,7 % ja TG:n -9,3 %. Muutoksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä.

Liikuntaryhmässä (L) tilastollisesti merkitsevä muutos tapahtui vain TG:ssa. TC-muutoksen suuruus oli +0,4 % ja vastaavasti HDL-k:n +2,1 %, LDL-k:n +1,5 % ja TG:n -5,7 %. Muutoksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä.

Yhdistetyssä liikunta- ja ruokavalioryhmässä (L+R) tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kaikissa muissa lipidiparametreissä paitsi HDL-k:ssa. TC-muutoksen suuruus oli 6,3 % ja vastaavasti HDL-k:n -1,7 %, LDL-k:n -6,1 % ja TG:n -12,5 %. LDL-k-muutoksissa oli tilastollisesti merkitsevää heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä.¨

Meta-analyysin toisessa vaiheessa tarkasteltiin aktiivisten hoitoryhmien (L, R, L+R) välisiä eroja vastemuuttujien muutoksien (ES) suuruudessa. Ruokavaliolla tai ruokavalion ja liikunnan yhdistelmällä saavutettiin suurempi kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin vähenemä kuin pelkällä liikuntaharjoittelulla.

Metaregression avulla tarkasteltiin eri taustamuuttujien mahdollista yhteyttä lipidimuutoksien suuruuteen (ES), esimerkkinä ikä, lipidien alkupitoisuus, painomuutos, intervention kesto.

Sekundaaristen vastemuuttujien osalta R-ryhmässä paino (noin -3 kg), energiansaanti ja rasvan osuus energiasta vähenivät tilastollisesti merkitsevästi, kun taas hiilihydraattien osuus lisääntyi. Muutoksien (nettoero) suuruus oli vastaavasti -3,7, -12,4, -16,8 ja +9,3 %. L-ryhmässä ainoa tilastollisesti merkitsevä muutos oli painossa (noin -0,8 kg). Muutoksien (nettoero) suuruus oli vastaavasti -1,0, +3,0, +0,6 ja +1,0 %. L+R-ryhmässä muutokset olivat samantyyppisiä kuin R-ryhmässä. Muutoksien (nettoero) suuruus oli vastaavasti 4,4, -9,1, -18,5 ja +11,0 %. Osassa muutoksissa oli heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä.

Kommentti: Tässä meta-analyysissä pelkkä ruokavalio ja erityisesti yhdistetty ruokavalio ja kestävyysliikuntaharjoittelu paransivat useita lipoproteiiniparametreja, mutta pelkkä liikunta vähensi vain TG-pitoisuuksia, kun edellä mainittuja 3 elintapamuutosryhmää verrattiin vertailuryhmään, joka ei muuttanut elintapojaan. Tutkimusehdot täyttäviä tutkimuksia löytyi vähän ja niidenkin raportoinnissa oli puutteita, esimerkiksi intention to treat analyysiä ei ollut käytetty yhdessäkään. Suurin osa tutkittavista oli henkilöitä, joiden lipidit eivät ole olleet suuresti poikkeavat, joten yhdistetyn ruokavalion ja liikuntaharjoittelun vaikutukset dyslipideemisillä potilailla, joilla on mahdollisesti myös lipidilääkitys, vaativat vielä lisätutkimuksia. Systemoidussa katsauksessa ei ole mainintaa harjoittelun mahdollisista haittavaikutuksista (verenkierto- tai tuki- ja liikuntaelimistö). Kolme tutkimusta (n = 304) tästä meta-analyysistä sisältyi myös samojen tutkijoiden tekemään toiseen aikaisempaan meta-analyysiin «Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Efficacy of aerobic exercise and a prudent diet for improving selected lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. BMC Med 2»1, jossa tarkasteltiin sydänystävällisen ruokavalion ja kestävyysliikuntaharjoittelun yhdistelmän vaikutuksia veren lipoproteiineihin (verrattuna vertailuryhmään ilman elintapamuutoksia).

Kirjallisuutta

  1. Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Efficacy of aerobic exercise and a prudent diet for improving selected lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. BMC Med 2011;9:74 «PMID: 21676220»PubMed
  2. Kelley GA, Kelley KS, Roberts S ym. Comparison of aerobic exercise, diet or both on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2012;31:156-67 «PMID: 22154987»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Dyslipidemiat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko