KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Kannabiksen aiheuttamat terveyshaitat

Lisätietoa aiheesta
15.6.2012
Huumeongelmaisen hoito Käypä hoito -työryhmä

Kannabista käytetään yleensä sen aiheuttaman rauhallisen hyvänolon tunteen takia, mutta aineen käytöstä voi seurata myös päinvastaisia psyykkisiä oireita. Keskushermoston tyypin 1 kannabinoidireseptoreihin (CB1-reseptorit) vaikuttavat endokannabinoidit säätelevät mielialaa, muistia, kognitiota, unta ja ruokahalua. Kannabiksen keskeinen psykoaktiivinen aine tetrahydrokannabinoli (Δ9-THC) vaikuttaa näihin samoihin reseptoreihin «Cooper ZD, Haney M. Cannabis reinforcement and dependence: role of the cannabinoid CB1 receptor. Addict Biol 2008;13:188-95 »1. Toinen kannabiksen osa-aine, kannabidioli (CBD), on anksiolyyttinen ja eroaa Δ9-THC:stä erityisesti antipsykoottisen vaikutuksensa perusteella.

Eri kannabislaatujen aiheuttamat psyykkiset tilat riippuvat näiden aineiden pitoisuuksista ja pitoisuuksien suhteesta. Esimerkiksi Englannissa nykyään laajasti käytössä olevan sinsemilla-kannabiksessa ("skunk") THC-pitoisuus on suuri (12–18 %), samoin THC:n suhde CBD:een «Potter DJ, Clark P, Brown MB. Potency of delta 9-THC and other cannabinoids in cannabis in England in 2005: implications for psychoactivity and pharmacology. J Forensic Sci 2008;53:90-4 »2. On mahdollista, että nämä ominaisuudet lisäävät riippuvuuden ja kannabispsykoosin riskiä.

Yleensä kannabista poltetaan tupakan kanssa piipussa tai omatekoisena savukkeena ("jointti"). Kannabissavussa on tupakansavua runsaammin karsinogeeneja, koska kannabista poltettaessa hengitetään enemmän savua. Siksi myös karboksihemoglobiinin pitoisuudet ovat suuremmat «Henry JA, Oldfield WL, Kon OM. Comparing cannabis with tobacco. BMJ 2003;326:942-3 »3. Suun kautta nauttimiseen ei näitä haittoja luonnollisesti liity, mutta siinä annoksen säätäminen on vaikeaa ja muun muassa aktiivisten metaboliittien syntyminen voi johtaa yllättävään, voimakkaaseen ja pitkään myrkytykseen «Iversen L. The science of marijuana. Oxford: Oxford University Press, 2008»4.

Kannabisvaikutukseen mieltyminen ja taipumus riippuvuuteen ovat osin geenien säätelemiä ominaisuuksia «Scherrer JF, Grant JD, Duncan AE ym. Subjective effects to cannabis are associated with use, abuse and dependence after adjusting for genetic and environmental influences. Drug Alcohol Depend 2009;105»5. Epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset ovat osoittaneet, että kannabiksen käytön aloittaminen nuorena lisää riskiä käyttää myös muita aineita väärin. Samoin nuorena aloittaneella on enemmän sekä sosiaalista ja emotionaalisia että koulututukseen ja työelämään liittyviä riskejä «Winstock AR, Ford C, Witton J. Assessment and management of cannabis use disorders in primary care. BMJ 2010;340:c1571 »6, mutta syy-seuraussuhde on edelleen epäselvä «Hall W, Degenhardt L. Adverse health effects of non-medical cannabis use. Lancet 2009;374:1383-91 »7. Kannabiksen käyttö kaksinkertaistaa skitsofreniariskin. Riskiä lisäävät käytön aloitus alle 16-vuotiaana, suvussa kulkeva psykoosisairauksien rasite sekä aiemmat psykoosityyppiset kokemukset «Moore TH, Zammit S, Lingford-Hughes A ym. Cannabis use and risk of psychotic or affective mental health outcomes: a systematic review. Lancet 2007;370:319-28 »8.

Miehillä kannabikseen liittyvä skitsofrenia näyttää puhkeavan aikaisemmin (noin 2–7 vuotta) kuin muu skitsofrenia «Sugranyes G, Flamarique I, Parellada E ym. Cannabis use and age of diagnosis of schizophrenia. Eur Psychiatry 2009;24:282-6 »9, ja huono lääkehoitoon sitoutuminen lisää taudin uusiutumisriskiä «Zammit S, Moore TH, Lingford-Hughes A ym. Effects of cannabis use on outcomes of psychotic disorders: systematic review. Br J Psychiatry 2008;193:357-63 »10 . Kannabiksen käyttäjillä näyttää esiintyvän paljon ahdistusta, masennusta tai itsetuhoista käyttäytymistä, mutta näidenkin yhteys kannabikseen on vielä epäselvä «Crippa JA, Zuardi AW, Martín-Santos R ym. Cannabis and anxiety: a critical review of the evidence. Hum Psychopharmacol 2009;24:515-23 »11, «Hall W, Degenhardt L. Adverse health effects of non-medical cannabis use. Lancet 2009;374:1383-91 »7.

Pitkään runsaasti kannabista käyttäneillä esiintyy muisti- ja keskittymisvaikeuksia, joiden vakavuus on suhteessa käytön kestoon ja määrään «Solowij N, Stephens RS, Roffman RA ym. Cognitive functioning of long-term heavy cannabis users seeking treatment. JAMA 2002;287:1123-31 »12. Kannabiksen suurkäyttäjillä on MRI-tutkimuksessa todettu amygdalan ja hippokampuksen kudoskatoa «Yücel M, Solowij N, Respondek C ym. Regional brain abnormalities associated with long-term heavy cannabis use. Arch Gen Psychiatry 2008;65:694-701 »13. Kannabiksen käytön lopettaminen edistää kognitiivisten kykyjen palautumista, mutta palautumisen asteesta pitkänkään ajan kuluttua ei ole tietoa.

Kannabiksen käytöstä johtuvien oireiden erottaminen muista psykiatrisista oireista on usein vaikeaa. Kannabiksesta riippumattomat oireet ovat yleensä esiintyneet jo ennen käytön aloittamista, ja niiden tulisi jatkua myös lopettamisen jälkeen. Kannabiksen jatkuvan käytön ja kroonisen myrkytystilan oireet (vetämättömyys, unen ja ruokahalun häiriöt, sosiaalinen eristyminen, kognition häiriöt, ongelmat työpaikalla ja kotona) voidaan erheellisesti tulkita depressioksi. Oireiden helpottuminen ja varsinkin loppuminen kannabiksesta pidättäytymisen aikana vahvistaa epäilyä niiden johtumisesta kannabiksesta. Niinpä 2–4 viikon tauko kannabiksen käytössä tarkentaa diagnostiikkaa tarkkuutta ja auttaa välttämään tarpeetonta lääkehoitoa. Myös potilaan oma kokemus oireiden lieventymisestä ja voinnin korjaantumisesta auttaa ja motivoi lopettamiseen.

Kannabiksen poltolla on hengityselinten sairauksiin samanlainen annos-vaikutussuhde kuin tupakanpoltolla. On osoitettu, että nuorilla suurkuluttajilla kannabis aiheuttaa hengityselinten kroonista tulehdusta ja keuhkoputkitulehduksen oireita «Taylor DR, Fergusson DM, Milne BJ ym. A longitudinal study of the effects of tobacco and cannabis exposure on lung function in young adults. Addiction 2002;97:1055-61 »14. Yhdistämällä funktionaalisten keuhkotutkimusten ja tietokonetomografian tuloksia on osoitettu, että hengitystien ilmavirtaukseen yksi "jointti" vastaa 2.5–5 savukkeen vaikutusta «Aldington S, Williams M, Nowitz M ym. Effects of cannabis on pulmonary structure, function and symptoms. Thorax 2007;62:1058-63 »15. Yli 40-vuotiailla käyttäjillä todettiin kannabiksen ja tupakan synergisiä haittoja hengityselimiin. Toisaalta pelkkä kannabiksen poltto ei näytä aiheuttavan keuhkoahtaumatautia «Tan WC, Lo C, Jong A ym. Marijuana and chronic obstructive lung disease: a population-based study. CMAJ 2009;180:814-20 »16. Isossa uusiseelantilaisessa tutkimuksessa «Aldington S, Harwood M, Cox B ym. Cannabis use and risk of lung cancer: a case-control study. Eur Respir J 2008;31:280-6 »17 osoitettiin, että suurkuluttajilla kannabis toimii riippumattomana keuhkosyövän riskitekijänä (riskisuhde 5.7, kun ikä, tupakointi ja suvun keuhkosyöpäanamneesi vakioitiin).

Kannabiksen käyttö voi lisätä myös iskeemisten sydänoireiden riskiä erityisesti sepelvaltimopotilailla «Mukamal KJ, Maclure M, Muller JE ym. An exploratory prospective study of marijuana use and mortality following acute myocardial infarction. Am Heart J 2008;155:465-70 »18.

Kannabiksen satunaiskäyttökin voi aiheuttaa ongelmia, mutta haitat suurenevat annosten ja käytön keston myötä. Joillekin kannabiksen polttajille hengitysteiden haitat, kuten bronkiitti, yskä ja hengitysvaikeudet saattavat olla käytön selkein kliininen seuraamus. Mutta jos potilas valittaa mielialaoireita, unihäiriöitä tai väsymystä, on mahdollinen kannabiksen käyttö pidettävä mielessä. Sen käytöstä kysyminen kuuluu normaaliin esitietojen keräämiseen samoin kuin kysymykset alkoholista, tupakasta, muiden päihteiden käytöstä ja muista elämäntavoista.

Taulukossa « Kannabiksen akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset.»1 on esitetty kannabiksen akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset ja taulukossa «Kannabiksen käytön krooniset vaikutukset ja riskit.»2 kannabiksen käytön krooniset vaikutukset ja riskit.

Taulukko 1. Kannabiksen akuutit fysiologiset ja psykologiset vaikutukset.
Pieni tai keskisuuri annos (oireet voimakkaimmillaan 30 minuutin kohdalla, kestävät 2–4 tuntia)
- Ruokahalun kasvu
- Takykardia, verenpaineen lasku
- Verestävät silmät
- Suun kuivuminen
- Psykomotorisen koordinaation huononeminen
- Sedaatio
Suuri annos ja akuutti myrkytys
- Huonontunut keskittymiskyky, muisti ja psykomotoriikka
- Lisääntynyt liikenneonnettomuusriski, erityisesti alkoholin ja lääkkeiden yhteydessä
- Ahdistuneisuus, paniikki
- Paranoia, muut psykoosioireet, depersonalisaatio, taustalla olevan psyykkisen ongelman paheneminen
Taulukko 2. Kannabiksen käytön krooniset vaikutukset ja riskit.
Kognitiiviset vaikutukset (usein lieviä, korostuvat yli 10 vuoden päivittäiskäytön jälkeen, osittain palautuvia)
Huono keskittymiskyky
Verbaalisen muistin huononeminen
Vaikeuksia jäsentää ja integroida monimutkaisia asioita
Oppiminen vaikeutuu, suoritustaso laskee, työttömyyden riski kasvaa
Nuorilla: Syrjäytyminen
Rikoksiin ajautumisen riski suurenee
Alkoholin ja muiden huumeiden liikakäyttö
Mielialaongelmat (depressio, ahdistuneisuus, psykoosi) voivat häiritä ihmissuhteita

Kirjallisuutta

  1. Cooper ZD, Haney M. Cannabis reinforcement and dependence: role of the cannabinoid CB1 receptor. Addict Biol 2008;13:188-95 «PMID: 18279497»PubMed
  2. Potter DJ, Clark P, Brown MB. Potency of delta 9-THC and other cannabinoids in cannabis in England in 2005: implications for psychoactivity and pharmacology. J Forensic Sci 2008;53:90-4 «PMID: 18279244»PubMed
  3. Henry JA, Oldfield WL, Kon OM. Comparing cannabis with tobacco. BMJ 2003;326:942-3 «PMID: 12727737»PubMed
  4. Iversen L. The science of marijuana. Oxford: Oxford University Press, 2008
  5. Scherrer JF, Grant JD, Duncan AE ym. Subjective effects to cannabis are associated with use, abuse and dependence after adjusting for genetic and environmental influences. Drug Alcohol Depend 2009;105:76-82 «PMID: 19628344»PubMed
  6. Winstock AR, Ford C, Witton J. Assessment and management of cannabis use disorders in primary care. BMJ 2010;340:c1571 «PMID: 20360216»PubMed
  7. Hall W, Degenhardt L. Adverse health effects of non-medical cannabis use. Lancet 2009;374:1383-91 «PMID: 19837255»PubMed
  8. Moore TH, Zammit S, Lingford-Hughes A ym. Cannabis use and risk of psychotic or affective mental health outcomes: a systematic review. Lancet 2007;370:319-28 «PMID: 17662880»PubMed
  9. Sugranyes G, Flamarique I, Parellada E ym. Cannabis use and age of diagnosis of schizophrenia. Eur Psychiatry 2009;24:282-6 «PMID: 19324529»PubMed
  10. Zammit S, Moore TH, Lingford-Hughes A ym. Effects of cannabis use on outcomes of psychotic disorders: systematic review. Br J Psychiatry 2008;193:357-63 «PMID: 18978312»PubMed
  11. Crippa JA, Zuardi AW, Martín-Santos R ym. Cannabis and anxiety: a critical review of the evidence. Hum Psychopharmacol 2009;24:515-23 «PMID: 19693792»PubMed
  12. Solowij N, Stephens RS, Roffman RA ym. Cognitive functioning of long-term heavy cannabis users seeking treatment. JAMA 2002;287:1123-31 «PMID: 11879109»PubMed
  13. Yücel M, Solowij N, Respondek C ym. Regional brain abnormalities associated with long-term heavy cannabis use. Arch Gen Psychiatry 2008;65:694-701 «PMID: 18519827»PubMed
  14. Taylor DR, Fergusson DM, Milne BJ ym. A longitudinal study of the effects of tobacco and cannabis exposure on lung function in young adults. Addiction 2002;97:1055-61 «PMID: 12144608»PubMed
  15. Aldington S, Williams M, Nowitz M ym. Effects of cannabis on pulmonary structure, function and symptoms. Thorax 2007;62:1058-63 «PMID: 17666437»PubMed
  16. Tan WC, Lo C, Jong A ym. Marijuana and chronic obstructive lung disease: a population-based study. CMAJ 2009;180:814-20 «PMID: 19364790»PubMed
  17. Aldington S, Harwood M, Cox B ym. Cannabis use and risk of lung cancer: a case-control study. Eur Respir J 2008;31:280-6 «PMID: 18238947»PubMed
  18. Mukamal KJ, Maclure M, Muller JE ym. An exploratory prospective study of marijuana use and mortality following acute myocardial infarction. Am Heart J 2008;155:465-70 «PMID: 18294478»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Huumeongelmaisen hoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko