Takaisin Tulosta

ADHD-hoidon kohdistaminen eri ikävaiheissa

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi, Maarit Virta ja Sami Leppämäki
18.12.2016
  • Eri ikävaiheissa hoidon tulee kohdistua siten, että se tukee kehityksellisiä ja ikävaiheeseen liittyviä tarpeita.
  • Alle kouluikäisillä ADHD-oireet aiheuttavat ongelmia sekä aikuisten että toisten lasten kanssa toimiessa. Myös alttius joutua onnettomuuksiin on suurentunut. Usein mukana on (lievää) kielellistä vaikeutta. Oireet voivat houkuttaa aikuisia käyttämään toimimattomia kasvatuskeinoja, ja myös lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutussuhde voi muuttua negatiiviseksi oireiden vuoksi «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1.
    • Hoidon painopiste on psykososiaalisissa hoitomuodoissa. Erityisesti strukturoitu vanhempainohjaus ja käyttäytymishoito eri muodoissaan ovat keskeisiä «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
    • Lääkehoitoa voidaan kokeilla tarvittaessa (erikoissairaanhoidossa), lisätietoa aiheesta artikkelissa Alle kouluikäisten lasten ADHD:n lääkehoito «Alle kouluikäisten lasten ADHD:n lääkehoito»1.
    • Vanhemmat ja päivähoidon tai esikoulun henkilökunta tarvitsevat riittävästi tietoa ADHD:sta.
    • ADHD-valmennuksesta ja siinä käytettävistä menetelmistä voi olla apua arjen hallinnassa ja päivittäistaitojen oppimisessa.
  • Kouluiässä ADHD aiheuttaa monimuotoisia ongelmia koulutyöskentelyyn, mutta haittaa myös ikätoverisuhteita ja aikuisten kanssa toimimista. Myös tunne-elämän oireita esiintyy usein «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1.
    • Lääkehoitoa, psykososiaalisia hoitoja ja niiden yhdistelmää käytetään yksilöllisen tarpeen mukaan «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
    • Vanhempien ja koulun henkilökunnan lisäksi myös lapsi tarvitsee ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla annettua tietoa ADHD:sta ja sen hoidosta.
    • Vanhempien kasvatuksellisten keinojen tukemisessa on otettava huomioon tähän ikävaiheeseen liittyvät erityispiirteet (esim. koulunkäynnin ja kaveruussuhteiden/sosiaalisten taitojen kehityksen tukeminen).
    • Koulun tukitoimet ja pedagogiset keinot kuuluvat hoitoon muista hoitomuodoista riippumatta «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
    • Lapsen käyttäytymisen ohjaamisen lisäksi tarvitaan selviytymistaitojen opettamista lapselle sekä aikuisten (vanhemmat, opettaja) toteuttamia tukitoimia.
    • ADHD-valmennuksesta voi olla apua päivittäis- ja opiskelutaitojen omaksumisessa, kuten läksyjen teon rutiinien luomisessa, sekä omatoimisuuden omaksumisessa (aamu- ja iltatoimet).
    • Lisäksi voidaan tarvita erityisesti suunnattua sosiaalisten taitojen ohjausta (sosiaalisen tilanteen tulkintaa, taitojen harjoittelua).
    • Yksilöllisistä hoitomuodoista (esim. yksilöterapia) voi olla lisähyötyä, jos samanaikaisesti esiintyy muita häiriöitä.
  • Nuoruusiässä ADHD-oireet aiheuttavat haasteita itsenäistymiselle ja ammattikoulutukselle. Ongelmia tuottaa myös huono itsearviointikyky sekä ADHD-oireiden että muun käyttäytymisen suhteen. Osa nuorista haluaa lopettaa lääkehoidon «Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-...»1, vaikka siitä olisikin hyötyä oireisiin ja aikuiset arvioisivat sen vielä tarpeelliseksi.
    • Lääkehoitoa, psykososiaalisia hoitoja ja niiden yhdistelmää käytetään edelleen yksilöllisen tarpeen mukaan «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2.
    • Nuoren tulee saada osallistua hoidon tavoitteiden ja toteutuksen suunnitteluun.
    • Nuori voi tarvita ikätasonsa mukaista psykoedukaatiota ADHD:sta ja sen hoidosta, vaikka olisikin saanut tietoa nuorempana.
    • Lääkehoidon eduista ja tavoitteista tulee keskustella nuoren kanssa. Vähitellen vastuu lääkehoidon toteutuksesta siirtyy nuorelle itselleen. Lääkehoitoa voi jatkaa niin kauan kuin haittaavia ADHD-oireita esiintyy, tarvittaessa aikuisuudessakin. Annosta ja lääkehoidon tarvetta tulee tarkistaa nuoren kasvaessa.
    • Aikuisten välisen yhteistyön tulee jatkua tiiviinä.
    • Käyttäytymisen ohjaamisessa palkkioiden ja etuuksien menetysten laatu muuttuu ikäryhmän mukaisiksi.
    • Myös yksilöllisten hoitojen (esimerkiksi terapia) tarve ja niistä saatava hyöty lisääntyy.
    • Käyttäytymishoito «Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Di...»2 ja ADHD-valmennus painottuvat nuoren omien taitojen vahvistamiseen.
  • Aikuisilla ADHD-oireet aiheuttavat haittaa erityisesti opiskelussa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa. Nuorilla aikuisilla myös itsenäistyminen asettaa haasteita. Muuttuvat tilanteet (kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen, lasten syntymä) lisäävät usein vaatimuksia toiminnanohjaukselle ja voivat lisätä oireiden haittaavuutta.
  • Ks. video ADHD aikuisella «ADHD aikuisella (video)»4

Kirjallisuutta

  1. Young S, Amarasinghe JM. Practitioner review: Non-pharmacological treatments for ADHD: a lifespan approach. J Child Psychol Psychiatry 2010;51:116-33 «PMID: 19891745»PubMed
  2. Subcommittee on Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder., Steering Committee on Quality Improvement and Management., Wolraich M ym. ADHD: clinical practice guideline for the diagnosis, evaluation, and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder in children and adolescents. Pediatrics 2011;128:1007-22 «PMID: 22003063»PubMed
  3. Volkow ND, Swanson JM. Clinical practice: Adult attention deficit-hyperactivity disorder. N Engl J Med 2013;369:1935-44 «PMID: 24224626»PubMed