KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Tromboemboliat muualta kuin sydämestä eteisvärinäpotilailla

Lisätietoa aiheesta
24.1.2014
Matti Halinen

Puolet eteisvärinäpotilaiden aivohalvauksista on sydänperäisiä, neljännes todennäköisesti valtimoista aiheutuvia ja neljänneksen alkuperä jää epävarmaksi.

SPAF I–III tutkimusten «Hart RG, Pearce LA, Miller VT ym. Cardioembolic vs. noncardioembolic strokes in atrial fibrillation: frequency and effect of antithrombotic agents in the stroke prevention in atrial fibrillation studi»1 3 950 eteisvärinäpotilaan joukosta luokiteltiin tromboemboliset komplikaatiot sydänperäisiksi tai muiksi kuin sydänperäisiksi. Suurin osa potilaista oli yli 65-vuotiaita ja heillä todettavissa joko kliinisiä tai sydämen kaikutututkimuksessa havaittavia tromboembolisten komplikaatioiden vaaratekijöitä. Sydänperäisinä pidetyille tromboembolioille oli ominaista seuraavat asiat:

I Varmoissa sydänperäisissä embolioissa kaikki alla olevat neljä perustetta täyttyvät:

  1. Ei edeltävää TIA-kohtausta samalla verisuonitusalueella.
  2. Täysi neurologinen puutosoire heti aivohalvauksen oireiden alusta alkaen.
  3. Kuvantamistutkimuksissa yli 2 cm:n suuruinen vaurioalue tai vaurio ulottui korteksiin tai oireet viittasivat kortikaaliseen vaurioon.
  4. Valtimoiden kuvantamislöydöksissä ei viitettä merkittävästä ahtauttavasta sairaudesta.

II Todennäköisesti sydänperäisiä tromboembolioita:

  1. Kohdista 1–3 vähintään kaksi edellä täyttyy, ei lakunaarisia oireita eikä valtimoiden kuvantamisessa todeta merkittäviä ahtauttavia muutoksia.
  2. Vertebrobasilaarinen sijainti ja kohdat 1–3 edellä täyttyvät eikä potilaan valtimoita ole kuvannettu.

III Mahdollisesti lakunaarinen aivohalvaus (kaikki edellä mainitut perusteet täyttyvät):

  1. Kliininen löydös sopii lakunaariseen syndroomaan: puhdas motorinen hemipareesi, puhdas sensorinen aivohalvaus – ataksinen hemipareesi tai dysartria-kömpelökäsi-syndrooma.
  2. Ikä yli 60 vuotta + diabetes tai hypertonia.
  3. Löydöksenä CT:ssä tai MRI:ssä yli 72 tuntia aivohalvauksen jälkeen subkortikaalinen vaurio, joka alle 2 cm poikkimitaltaan tai todettu vaurio ei sovi halvaukseen.
  4. Ei muuta pienten suonten sairauden syytä (vaskuliittia).
  5. Valtimoiden kuvantamisessa ei todeta tukkeuttavaa sairautta.

IV Mahdollisesti aterotromboottinen aivohalvaus (kaikki perusteet täyttyvät):

  1. CT tai MRI sulkee pois ei-iskeemisen vaurion ja subkortikaalisen vaurion, joka on alle 2 cm poikkimitaltaan, joka voisi olla oireiden syynä.
  2. Valtimoiden kuvantamistutkimus osoittaa merkittävän ahtauttavan valtimosairauden.

V Sekalaiset spesifiset syyt:

  1. Sisältää iskeemiset harvinaisien syiden aiheuttamat aivohalvaukset, esimerkiksi kaulavaltimon dissekoituman.

VI Epävarmat:

  1. CT:llta tai MRI:llä varmistetut aivohalvaukset, jotka eivät sovi edellä kuvattuihin luokkiin.

Edellä mainittuja luokitteluperusteita käyttäen tutkijat päätyivät pitämään 52 % tromboembolioista sydänperäisinä, 24 %:a ei-sydänperäisinä ja 24 %:a epävarmoina. Varfariini esti erityisesti sydänperäisiä aivohalvauksia, ASA puolestaan esti ei-sydänperäisiä aivohalvauksia «Hart RG, Pearce LA, Miller VT ym. Cardioembolic vs. noncardioembolic strokes in atrial fibrillation: frequency and effect of antithrombotic agents in the stroke prevention in atrial fibrillation studi»1.

Kirjallisuutta

  1. Hart RG, Pearce LA, Miller VT ym. Cardioembolic vs. noncardioembolic strokes in atrial fibrillation: frequency and effect of antithrombotic agents in the stroke prevention in atrial fibrillation studies. Cerebrovasc Dis 2000;10:39-43 «PMID: 10629345»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Eteisvärinä
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko