Professori Kaisu Pitkälä
Muistisairauksien eri vaiheissa kuntoutus voi olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää tai – kuten useimmiten – sen heikkenemistä hidastavaa. Kuntoutuksen tavoitteena on autonomian, elämänhallinnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin optimointi. Siksi kuntoutuksen kohde on useimmiten paitsi muistisairas itse, myös hänen omaishoitajansa ja perheensä. Muistisairaalla kuntoutujalla ja hänen omaishoitajallaan on keskeinen rooli onnistuneen kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Muistisairaan henkilön autonomian ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää tarpeiden ja toiveiden kuuntelua, missä muistisairaan läheinen toimii keskeisenä tulkkina. Muistisairauksissa kuntoutus kohdentuu paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakyyn. Tässä kuntoutus ymmärretään laaja-alaisena lähestymistapana muistisairaan ongelmiin. Kuntoutus on potilaan, hänen läheisensä ja ympäristön muutosprosessi, jossa kuntoutujalla ja hänen omaishoitajallaan on keskeinen rooli tavoitteiden määrittelyssä.
Muistisairaiden kuntoutustutkimuksissa, joista tässä käsitellään satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, on oleellista kiinnittää huomio kohderyhmään (MCI, lievä, keskivaikea tai vaikea muistisairaus tai kotona asuvat vs. laitoksissa asuvat) eli mihin tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa. Lisäksi tutkimusten tulosten tulkinnassa on ratkaisevaa tutkimuksessa selvitetty kuntoutuksen tavoite (liikuntakyvyn, päivittäisen toimintakyvyn, kognition, käytösoireiden tai elämänlaadun optimointi), miten kuntoutus on toteutettu (intensiteetti, kesto, ammattilaisen erityisosaaminen, kuntoutujan ja hänen läheisensä aktiivinen tai passiivinen rooli kuntoutuksessa) sekä mihin interventiota on verrattu.
Voima-, kestävyys- ja tasapainoharjoittelun ja liikunnan vaikutuksia on tutkittu erityisesti pitkäaikaishoidossa olevien laitoksissa asuvien potilaiden liikunta- ja toimintakykyyn. Laitospotilailla (joiden MMSE-keskiarvo vaihtelee välillä 12–25 ja siten suuri osa sairastaa muistisairauksia) tehdyissä tutkimuksissa suuri osa osoittaa harjoittelun parantavan liikuntakykyä (muun muassa kävelynopeutta, porrasnousua, lihasvoimaa) «Fiatarone MA, O'Neill EF, Ryan ND ym. Exercise tra...»1, «Alessi CA, Schnelle JF, MacRae PG ym. Does physica...»2, «MacRae PG, Asplund LA, Schnelle JF ym. A walking p...»3, «Baum EE, Jarjoura D, Polen AE ym. Effectiveness of...»4, «Meuleman JR, Brechue WF, Kubilis PS ym. Exercise t...»5, «Simmons SF, Schnelle JF. Effects of an exercise an...»6, «Littbrand H, Lundin-Olsson L, Gustafson Y ym. The ...»7, osa parantaa myös toimintakykyä «Meuleman JR, Brechue WF, Kubilis PS ym. Exercise t...»5, «Simmons SF, Schnelle JF. Effects of an exercise an...»6, «Morris JN, Fiatarone M, Kiely DK ym. Nursing rehab...»8 mutta osassa ei ole nähty vaikuttavuutta «Mulrow CD, Gerety MB, Kanten D ym. A randomized tr...»9 «McMurdo ME, Johnstone R. A randomized controlled t...»10, «Alessi CA, Yoon EJ, Schnelle JF ym. A randomized t...»11, «Nowalk MP, Prendergast JM, Bayles CM ym. A randomi...»12.
Niitä tutkimuksia, joissa kohderyhmänä on pelkästään muistisairaita, on vähemmän. Laitoksissa asuvat muistisairaat hyötyvät liikunnallisesta harjoittelusta liikuntakyvyn «Schnelle JF, MacRae PG, Giacobassi K ym. Exercise ...»13, «Tappen RM, Roach KE, Applegate EB ym. Effect of a ...»14 ja toimintakyvyn suhteen «Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A ym. Exercise ...»15, joskin myös negatiivisia tutkimuksia on «Cott CA, Dawson P, Sidani S ym. The effects of a w...»16. Kotona asuvilla muistisairailla on tehty vain kolme liikuntaharjoittelututkimusta, joissa päätetapahtumana on liikunta- tai toimintakyky. Yksi niistä osoitti toimintakyvyn paranevan interventioryhmässä verrattuna vertailuryhmään «Kwak YS, Um SY, Son TG ym. Effect of regular exerc...»17, kahdessa muussa ei saatu ryhmien välille eroja «Netz Y, Axelrad S, Argov E. Group physical activit...»18, «Pomeroy VM, Warren CM, Honeycombe C ym. Mobility a...»19. Tutkimuksien tasossa ja vertailtavuudessa on ongelmia. Kohderyhmä on useimmiten heterogeeninen sisältäen sekä muistisairaita että muita hauraita vanhuksia, eikä muistisairauksien spesifejä diagnooseja ole määritelty. Liikunnan intensiteetin ja laadun kuvaus on puutteellista. Lisäksi monet tutkimukset on tehty hyvin pienillä ryhmillä, joten tutkimuksen voima ei riitä vahvistamaan vaikuttavuuden vähäisyyttä. Kuitenkin kaiken kaikkiaan muistisairailla tehtyjen tutkimusten tulokset ovat vaikuttavuuden suuruudeltaan verrattavissa muilla ikääntyneillä tehtyjen liikuntatutkimusten vaikuttavuuteen.
Kotona asuvien muistisairaiden (lievä–keskivaikea) toimintakykyä voidaan kohentaa myös toimintaterapeutin ohjauksella «Graff MJ, Vernooij-Dassen MJ, Thijssen M ym. Commu...»20. Yhteensä 10 viiden viikon aikana tapahtuvaa toimintaterapeutin kotikäyntiä, joissa ohjattiin muistisairasta ja hänen omaishoitajaansa kompensoimaan menetettyjä taitoja ja sopeutumaan tilanteeseen, paransi fyysistä toimintakykyä «Graff MJ, Vernooij-Dassen MJ, Thijssen M ym. Commu...»20 ja se oli myös kustannusvaikuttavaa «Graff MJ, Adang EM, Vernooij-Dassen MJ ym. Communi...»21.
Liikunnallinen harjoittelu parantaa myös kognitiota. Kognitiivisesti terveillä se parantaa toiminnanohjausta, ajattelun nopeutta ja viivästettyä mieleen palautusta «Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physica...»22. Myös niillä, joilla aiempaa kognitiivista heikkenemistä on jo todettu, on liikunnallisen harjoittelun vaikutuksen suuruus (”effect size”) kognitioon samaa luokkaa «Heyn PC, Johnson KE, Kramer AF. Endurance and stre...»23. Australialaistutkimus kohdennettiin lievää kognitiivista heikkenemistä omaaviin potilaisiin (N = 170), joita ohjattiin liikunnalliseen harjoitteluun 2.5 tuntia viikossa puolen vuoden ajan. Kognitio parani interventioryhmässä verrattuna vertailuryhmään useilla mittareilla (ADAS-Cog, CDR sum of boxes, sanalistan viivästetty mieleenpalautus) mitattuna «Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of...»24.
Yksinäisyydestä kärsivien ikääntyneiden kognitio parani merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään sosiaalistavassa ryhmäkuntoutuksessa «Pitkälä KH, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. ...»25. Noin 7–8 hengen ryhmätapaamisissa, joita oli 12 kertaa kolmen kuukauden aikana, oli tavoitteena osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen ja vertaistuen lisääminen ja heidän sosiaalisen aloitteellisuutensa ja elämänhallintansa parantaminen. Interventio perustui ryhmädynamiikan hyväksikäyttöön. Ryhmissä oli mukana lievästä muistisairaudesta kärsiviä (MMSE-keskiarvo 26, vaihteluväli 19–30). Vaikutuksen suuruus ADAS-Cog-mittarilla mitattuna on verrattavissa muistisairauslääkkeillä tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin.
Amerikkalaistutkimuksessa osoitettiin, että liikunnallinen harjoittelu ja omaishoitajien samanaikainen ohjaus parantaa muistisairaiden masennusta (Cornell) ja fyysistä roolisuoriutumista (RAND-36) «Teri L, Gibbons LE, McCurry SM ym. Exercise plus b...»26. Myös laitoksissa asuvilla muistipotilailla on saatu mieliala paranemaan liikunnalla «Williams CL, Tappen RM. Effect of exercise on mood...»27.
Työparin muistikoordinaattori ja yleislääkäri yhteistyö ja kokonaisvaltainen hoito, joka sisälsi räätälöidysti omaishoitajan ohjausta, taloudellista tukea, muistipotilaan liikunnallista harjoittelua, sopeutumisohjausta ja käytösoireiden lääkkeetöntä hoitoa, johti NPI-mittarilla mitattuna käytösoireiden lievenemiseen kotona asuvien muistipotilaiden kohdalla «Callahan CM, Boustani MA, Unverzagt FW ym. Effecti...»28.
Muistikoordinaattoritoiminnasta on vahva näyttö muistisairaan ja hänen läheisensä elämänlaadun parantamisessa ja ylläpitämisessä «Callahan CM, Boustani MA, Unverzagt FW ym. Effecti...»28, «Brodaty H, Gresham M. Effect of a training program...»29, «Brodaty H, Peters KE. Cost effectiveness of a trai...»30, «Brodaty H, Gresham M, Luscombe G. The Prince Henry...»31, «Mohide EA, Pringle DM, Streiner DL ym. A randomize...»32, «Mittelman MS, Ferris SH, Steinberg G ym. An interv...»33, «Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A comprehen...»34, «Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A family in...»35, «Weinberger M, Gold DT, Divine GW ym. Social servic...»36, «Hinchcliffe AC, Hyman IL, Blizard B, Livingston G....»37, «Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Eff...»38, «Vickrey BG, Mittman BS, Connor KI ym. The effect o...»39, «Belle SH, Burgio L, Burns R ym. Enhancing the qual...»40, «Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym...»41. Muistikoordinaattoritoimintaa on toteutettu useilla erilaisilla keinoilla, joissa kuitenkin keskeinen elementti on ollut muistikoordinaattori ja hänen koordinoimansa palvelut omaishoitoperheelle. Interventiot ovat sisältäneet muun muassa omaishoitajan koulutusta tai terapiaa, lyhytaikaishoitoa, fysioterapiaa tai kognitiivista stimulaatiota muistisairaalle, geriatrin tuen koordinaattorille, omaishoitajaryhmiä ja emotionaalista tukea.
Tutkimukset ovat osoittaneet myönteisiä vaikutuksia omaishoitajan kuormittuneisuuteen, stressiin tai masentuneisuuteen. Neljä tutkimusta on osoittanut myös, että koordinaattoritoiminta lisää muistisairaan kotona asumisen kestoa «Brodaty H, Gresham M. Effect of a training program...»29, «Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A family in...»35, «Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Eff...»38, «Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym...»41.