KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Kuntoutus muistisairauksissa

Lisätietoa aiheesta
11.10.2010
Muistisairauksien Käypä hoito -työryhmä

Professori Kaisu Pitkälä

Kuntoutus muistisairauksissa

Muistisairauksien eri vaiheissa kuntoutus voi olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää tai – kuten useimmiten – sen heikkenemistä hidastavaa. Kuntoutuksen tavoitteena on autonomian, elämänhallinnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin optimointi. Siksi kuntoutuksen kohde on useimmiten paitsi muistisairas itse, myös hänen omaishoitajansa ja perheensä. Muistisairaalla kuntoutujalla ja hänen omaishoitajallaan on keskeinen rooli onnistuneen kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Muistisairaan henkilön autonomian ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää tarpeiden ja toiveiden kuuntelua, missä muistisairaan läheinen toimii keskeisenä tulkkina. Muistisairauksissa kuntoutus kohdentuu paitsi fyysiseen, myös psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakyyn. Tässä kuntoutus ymmärretään laaja-alaisena lähestymistapana muistisairaan ongelmiin. Kuntoutus on potilaan, hänen läheisensä ja ympäristön muutosprosessi, jossa kuntoutujalla ja hänen omaishoitajallaan on keskeinen rooli tavoitteiden määrittelyssä.

Muistisairaiden kuntoutustutkimuksissa, joista tässä käsitellään satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia, on oleellista kiinnittää huomio kohderyhmään (MCI, lievä, keskivaikea tai vaikea muistisairaus tai kotona asuvat vs. laitoksissa asuvat) eli mihin tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa. Lisäksi tutkimusten tulosten tulkinnassa on ratkaisevaa tutkimuksessa selvitetty kuntoutuksen tavoite (liikuntakyvyn, päivittäisen toimintakyvyn, kognition, käytösoireiden tai elämänlaadun optimointi), miten kuntoutus on toteutettu (intensiteetti, kesto, ammattilaisen erityisosaaminen, kuntoutujan ja hänen läheisensä aktiivinen tai passiivinen rooli kuntoutuksessa) sekä mihin interventiota on verrattu.

Kuntoutuksen kohteena toimintakyky

Voima-, kestävyys- ja tasapainoharjoittelun ja liikunnan vaikutuksia on tutkittu erityisesti pitkäaikaishoidossa olevien laitoksissa asuvien potilaiden liikunta- ja toimintakykyyn. Laitospotilailla (joiden MMSE-keskiarvo vaihtelee välillä 12–25 ja siten suuri osa sairastaa muistisairauksia) tehdyissä tutkimuksissa suuri osa osoittaa harjoittelun parantavan liikuntakykyä (muun muassa kävelynopeutta, porrasnousua, lihasvoimaa) «Fiatarone MA, O'Neill EF, Ryan ND ym. Exercise training and nutritional supplementation for physical frailty in very elderly people. N Engl J Med 1994;330:1769-75 »1, «Alessi CA, Schnelle JF, MacRae PG ym. Does physical activity improve sleep in impaired nursing home residents? J Am Geriatr Soc 1995;43:1098-102 »2, «MacRae PG, Asplund LA, Schnelle JF ym. A walking program for nursing home residents: effects on walk endurance, physical activity, mobility, and quality of life. J Am Geriatr Soc 1996;44:175-80 »3, «Baum EE, Jarjoura D, Polen AE ym. Effectiveness of a group exercise program in a long-term care facility: a randomized pilot trial. J Am Med Dir Assoc 2003;4:74-80 »4, «Meuleman JR, Brechue WF, Kubilis PS ym. Exercise training in the debilitated aged: strength and functional outcomes. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:312-8 »5, «Simmons SF, Schnelle JF. Effects of an exercise and scheduled-toileting intervention on appetite and constipation in nursing home residents. J Nutr Health Aging 2004;8:116-21 »6, «Littbrand H, Lundin-Olsson L, Gustafson Y ym. The effect of a high-intensity functional exercise program on activities of daily living: a randomized controlled trial in residential care facilities. J »7, osa parantaa myös toimintakykyä «Meuleman JR, Brechue WF, Kubilis PS ym. Exercise training in the debilitated aged: strength and functional outcomes. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:312-8 »5, «Simmons SF, Schnelle JF. Effects of an exercise and scheduled-toileting intervention on appetite and constipation in nursing home residents. J Nutr Health Aging 2004;8:116-21 »6, «Morris JN, Fiatarone M, Kiely DK ym. Nursing rehabilitation and exercise strategies in the nursing home. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54:M494-500 »8 mutta osassa ei ole nähty vaikuttavuutta «Mulrow CD, Gerety MB, Kanten D ym. A randomized trial of physical rehabilitation for very frail nursing home residents. JAMA 1994;271:519-24 »9 «McMurdo ME, Johnstone R. A randomized controlled trial of a home exercise programme for elderly people with poor mobility. Age Ageing 1995;24:425-8 »10, «Alessi CA, Yoon EJ, Schnelle JF ym. A randomized trial of a combined physical activity and environmental intervention in nursing home residents: do sleep and agitation improve? J Am Geriatr Soc 1999;4»11, «Nowalk MP, Prendergast JM, Bayles CM ym. A randomized trial of exercise programs among older individuals living in two long-term care facilities: the FallsFREE program. J Am Geriatr Soc 2001;49:859-65»12.

Niitä tutkimuksia, joissa kohderyhmänä on pelkästään muistisairaita, on vähemmän. Laitoksissa asuvat muistisairaat hyötyvät liikunnallisesta harjoittelusta liikuntakyvyn «Schnelle JF, MacRae PG, Giacobassi K ym. Exercise with physically restrained nursing home residents: maximizing benefits of restraint reduction. J Am Geriatr Soc 1996;44:507-12 »13, «Tappen RM, Roach KE, Applegate EB ym. Effect of a combined walking and conversation intervention on functional mobility of nursing home residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 200»14 ja toimintakyvyn suhteen «Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A ym. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer's disease: a 1-year randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2007;55:158-65 »15, joskin myös negatiivisia tutkimuksia on «Cott CA, Dawson P, Sidani S ym. The effects of a walking/talking program on communication, ambulation, and functional status in residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 2002;16:81-»16. Kotona asuvilla muistisairailla on tehty vain kolme liikuntaharjoittelututkimusta, joissa päätetapahtumana on liikunta- tai toimintakyky. Yksi niistä osoitti toimintakyvyn paranevan interventioryhmässä verrattuna vertailuryhmään «Kwak YS, Um SY, Son TG ym. Effect of regular exercise on senile dementia patients. Int J Sports Med 2008;29:471-4 »17, kahdessa muussa ei saatu ryhmien välille eroja «Netz Y, Axelrad S, Argov E. Group physical activity for demented older adults feasibility and effectiveness. Clin Rehabil 2007;21:977-86 »18, «Pomeroy VM, Warren CM, Honeycombe C ym. Mobility and dementia: is physiotherapy treatment during respite care effective? Int J Geriatr Psychiatry 1999;14:389-97 »19. Tutkimuksien tasossa ja vertailtavuudessa on ongelmia. Kohderyhmä on useimmiten heterogeeninen sisältäen sekä muistisairaita että muita hauraita vanhuksia, eikä muistisairauksien spesifejä diagnooseja ole määritelty. Liikunnan intensiteetin ja laadun kuvaus on puutteellista. Lisäksi monet tutkimukset on tehty hyvin pienillä ryhmillä, joten tutkimuksen voima ei riitä vahvistamaan vaikuttavuuden vähäisyyttä. Kuitenkin kaiken kaikkiaan muistisairailla tehtyjen tutkimusten tulokset ovat vaikuttavuuden suuruudeltaan verrattavissa muilla ikääntyneillä tehtyjen liikuntatutkimusten vaikuttavuuteen.

Kotona asuvien muistisairaiden (lievä–keskivaikea) toimintakykyä voidaan kohentaa myös toimintaterapeutin ohjauksella «Graff MJ, Vernooij-Dassen MJ, Thijssen M ym. Community based occupational therapy for patients with dementia and their care givers: randomised controlled trial. BMJ 2006;333:1196 »20. Yhteensä 10 viiden viikon aikana tapahtuvaa toimintaterapeutin kotikäyntiä, joissa ohjattiin muistisairasta ja hänen omaishoitajaansa kompensoimaan menetettyjä taitoja ja sopeutumaan tilanteeseen, paransi fyysistä toimintakykyä «Graff MJ, Vernooij-Dassen MJ, Thijssen M ym. Community based occupational therapy for patients with dementia and their care givers: randomised controlled trial. BMJ 2006;333:1196 »20 ja se oli myös kustannusvaikuttavaa «Graff MJ, Adang EM, Vernooij-Dassen MJ ym. Community occupational therapy for older patients with dementia and their care givers: cost effectiveness study. BMJ 2008;336:134-8 »21.

Kognitiotakin voi kuntouttaa

Liikunnallinen harjoittelu parantaa myös kognitiota. Kognitiivisesti terveillä se parantaa toiminnanohjausta, ajattelun nopeutta ja viivästettyä mieleen palautusta «Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD»22. Myös niillä, joilla aiempaa kognitiivista heikkenemistä on jo todettu, on liikunnallisen harjoittelun vaikutuksen suuruus (”effect size”) kognitioon samaa luokkaa «Heyn PC, Johnson KE, Kramer AF. Endurance and strength training outcomes on cognitively impaired and cognitively intact older adults: a meta-analysis. J Nutr Health Aging 2008;12:401-9 »23. Australialaistutkimus kohdennettiin lievää kognitiivista heikkenemistä omaaviin potilaisiin (N = 170), joita ohjattiin liikunnalliseen harjoitteluun 2.5 tuntia viikossa puolen vuoden ajan. Kognitio parani interventioryhmässä verrattuna vertailuryhmään useilla mittareilla (ADAS-Cog, CDR sum of boxes, sanalistan viivästetty mieleenpalautus) mitattuna «Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. JAMA 2008;300:1027-37 »24.

Yksinäisyydestä kärsivien ikääntyneiden kognitio parani merkitsevästi verrattuna vertailuryhmään sosiaalistavassa ryhmäkuntoutuksessa «Pitkälä KH, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of socially stimulating group intervention on lonely, older people’s cognition: a randomized, controlled trial. Am J Geriatr Psychiatr »25. Noin 7–8 hengen ryhmätapaamisissa, joita oli 12 kertaa kolmen kuukauden aikana, oli tavoitteena osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen ja vertaistuen lisääminen ja heidän sosiaalisen aloitteellisuutensa ja elämänhallintansa parantaminen. Interventio perustui ryhmädynamiikan hyväksikäyttöön. Ryhmissä oli mukana lievästä muistisairaudesta kärsiviä (MMSE-keskiarvo 26, vaihteluväli 19–30). Vaikutuksen suuruus ADAS-Cog-mittarilla mitattuna on verrattavissa muistisairauslääkkeillä tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin.

Käytösoireiden kuntoutuksellinen lähestyminen

Amerikkalaistutkimuksessa osoitettiin, että liikunnallinen harjoittelu ja omaishoitajien samanaikainen ohjaus parantaa muistisairaiden masennusta (Cornell) ja fyysistä roolisuoriutumista (RAND-36) «Teri L, Gibbons LE, McCurry SM ym. Exercise plus behavioral management in patients with Alzheimer disease: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:2015-22 »26. Myös laitoksissa asuvilla muistipotilailla on saatu mieliala paranemaan liikunnalla «Williams CL, Tappen RM. Effect of exercise on mood in nursing home residents with Alzheimer's disease. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2007;22:389-97 »27.

Työparin muistikoordinaattori ja yleislääkäri yhteistyö ja kokonaisvaltainen hoito, joka sisälsi räätälöidysti omaishoitajan ohjausta, taloudellista tukea, muistipotilaan liikunnallista harjoittelua, sopeutumisohjausta ja käytösoireiden lääkkeetöntä hoitoa, johti NPI-mittarilla mitattuna käytösoireiden lievenemiseen kotona asuvien muistipotilaiden kohdalla «Callahan CM, Boustani MA, Unverzagt FW ym. Effectiveness of collaborative care for older adults with Alzheimer disease in primary care: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2148-57 »28.

Potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatu kuntoutuksen päätavoitteena

Muistikoordinaattoritoiminnasta on vahva näyttö muistisairaan ja hänen läheisensä elämänlaadun parantamisessa ja ylläpitämisessä «Callahan CM, Boustani MA, Unverzagt FW ym. Effectiveness of collaborative care for older adults with Alzheimer disease in primary care: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2148-57 »28, «Brodaty H, Gresham M. Effect of a training programme to reduce stress in carers of patients with dementia. BMJ 1989;299:1375-9 »29, «Brodaty H, Peters KE. Cost effectiveness of a training program for dementia carers. Int Psychogeriatr 1991;3:11-22 »30, «Brodaty H, Gresham M, Luscombe G. The Prince Henry Hospital dementia caregivers' training programme. Int J Geriatr Psychiatry 1997;12:183-92 »31, «Mohide EA, Pringle DM, Streiner DL ym. A randomized trial of family caregiver support in the home management of dementia. J Am Geriatr Soc 1990;38:446-54 »32, «Mittelman MS, Ferris SH, Steinberg G ym. An intervention that delays institutionalization of Alzheimer's disease patients: treatment of spouse-caregivers. Gerontologist 1993;33:730-40 »33, «Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A comprehensive support program: effect on depression in spouse-caregivers of AD patients. Gerontologist 1995;35:792-802 »34, «Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A family intervention to delay nursing home placement of patients with Alzheimer disease. A randomized controlled trial. JAMA 1996;276:1725-31 »35, «Weinberger M, Gold DT, Divine GW ym. Social service interventions for caregivers of patients with dementia: impact on health care utilization and expenditures. J Am Geriatr Soc 1993;41:153-6 »36, «Hinchcliffe AC, Hyman IL, Blizard B, Livingston G. Behavioural complications – can they be treated? Int J Geriatr Psychiatr 1995;10:839-47»37, «Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Effects of supporting community-living demented patients and their caregivers: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1282-7 »38, «Vickrey BG, Mittman BS, Connor KI ym. The effect of a disease management intervention on quality and outcomes of dementia care: a randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2006;145:713-26 »39, «Belle SH, Burgio L, Burns R ym. Enhancing the quality of life of dementia caregivers from different ethnic or racial groups: a randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2006;145:727-38 »40, «Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled interventio»41. Muistikoordinaattoritoimintaa on toteutettu useilla erilaisilla keinoilla, joissa kuitenkin keskeinen elementti on ollut muistikoordinaattori ja hänen koordinoimansa palvelut omaishoitoperheelle. Interventiot ovat sisältäneet muun muassa omaishoitajan koulutusta tai terapiaa, lyhytaikaishoitoa, fysioterapiaa tai kognitiivista stimulaatiota muistisairaalle, geriatrin tuen koordinaattorille, omaishoitajaryhmiä ja emotionaalista tukea.

Tutkimukset ovat osoittaneet myönteisiä vaikutuksia omaishoitajan kuormittuneisuuteen, stressiin tai masentuneisuuteen. Neljä tutkimusta on osoittanut myös, että koordinaattoritoiminta lisää muistisairaan kotona asumisen kestoa «Brodaty H, Gresham M. Effect of a training programme to reduce stress in carers of patients with dementia. BMJ 1989;299:1375-9 »29, «Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A family intervention to delay nursing home placement of patients with Alzheimer disease. A randomized controlled trial. JAMA 1996;276:1725-31 »35, «Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Effects of supporting community-living demented patients and their caregivers: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1282-7 »38, «Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled interventio»41.

Kirjallisuutta

  1. Fiatarone MA, O'Neill EF, Ryan ND ym. Exercise training and nutritional supplementation for physical frailty in very elderly people. N Engl J Med 1994;330:1769-75 «PMID: 8190152»PubMed
  2. Alessi CA, Schnelle JF, MacRae PG ym. Does physical activity improve sleep in impaired nursing home residents? J Am Geriatr Soc 1995;43:1098-102 «PMID: 7560698»PubMed
  3. MacRae PG, Asplund LA, Schnelle JF ym. A walking program for nursing home residents: effects on walk endurance, physical activity, mobility, and quality of life. J Am Geriatr Soc 1996;44:175-80 «PMID: 8576508»PubMed
  4. Baum EE, Jarjoura D, Polen AE ym. Effectiveness of a group exercise program in a long-term care facility: a randomized pilot trial. J Am Med Dir Assoc 2003;4:74-80 «PMID: 12807578»PubMed
  5. Meuleman JR, Brechue WF, Kubilis PS ym. Exercise training in the debilitated aged: strength and functional outcomes. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:312-8 «PMID: 10724076»PubMed
  6. Simmons SF, Schnelle JF. Effects of an exercise and scheduled-toileting intervention on appetite and constipation in nursing home residents. J Nutr Health Aging 2004;8:116-21 «PMID: 14978607»PubMed
  7. Littbrand H, Lundin-Olsson L, Gustafson Y ym. The effect of a high-intensity functional exercise program on activities of daily living: a randomized controlled trial in residential care facilities. J Am Geriatr Soc 2009;57:1741-9 «PMID: 19702617»PubMed
  8. Morris JN, Fiatarone M, Kiely DK ym. Nursing rehabilitation and exercise strategies in the nursing home. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1999;54:M494-500 «PMID: 10568531»PubMed
  9. Mulrow CD, Gerety MB, Kanten D ym. A randomized trial of physical rehabilitation for very frail nursing home residents. JAMA 1994;271:519-24 «PMID: 8301766»PubMed
  10. McMurdo ME, Johnstone R. A randomized controlled trial of a home exercise programme for elderly people with poor mobility. Age Ageing 1995;24:425-8 «PMID: 8669348»PubMed
  11. Alessi CA, Yoon EJ, Schnelle JF ym. A randomized trial of a combined physical activity and environmental intervention in nursing home residents: do sleep and agitation improve? J Am Geriatr Soc 1999;47:784-91 «PMID: 10404920»PubMed
  12. Nowalk MP, Prendergast JM, Bayles CM ym. A randomized trial of exercise programs among older individuals living in two long-term care facilities: the FallsFREE program. J Am Geriatr Soc 2001;49:859-65 «PMID: 11527475»PubMed
  13. Schnelle JF, MacRae PG, Giacobassi K ym. Exercise with physically restrained nursing home residents: maximizing benefits of restraint reduction. J Am Geriatr Soc 1996;44:507-12 «PMID: 8617897»PubMed
  14. Tappen RM, Roach KE, Applegate EB ym. Effect of a combined walking and conversation intervention on functional mobility of nursing home residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 2000;14:196-201 «PMID: 11186596»PubMed
  15. Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A ym. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer's disease: a 1-year randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2007;55:158-65 «PMID: 17302650»PubMed
  16. Cott CA, Dawson P, Sidani S ym. The effects of a walking/talking program on communication, ambulation, and functional status in residents with Alzheimer disease. Alzheimer Dis Assoc Disord 2002;16:81-7 «PMID: 12040303»PubMed
  17. Kwak YS, Um SY, Son TG ym. Effect of regular exercise on senile dementia patients. Int J Sports Med 2008;29:471-4 «PMID: 18050054»PubMed
  18. Netz Y, Axelrad S, Argov E. Group physical activity for demented older adults feasibility and effectiveness. Clin Rehabil 2007;21:977-86 «PMID: 17984150»PubMed
  19. Pomeroy VM, Warren CM, Honeycombe C ym. Mobility and dementia: is physiotherapy treatment during respite care effective? Int J Geriatr Psychiatry 1999;14:389-97 «PMID: 10389044»PubMed
  20. Graff MJ, Vernooij-Dassen MJ, Thijssen M ym. Community based occupational therapy for patients with dementia and their care givers: randomised controlled trial. BMJ 2006;333:1196 «PMID: 17114212»PubMed
  21. Graff MJ, Adang EM, Vernooij-Dassen MJ ym. Community occupational therapy for older patients with dementia and their care givers: cost effectiveness study. BMJ 2008;336:134-8 «PMID: 18171718»PubMed
  22. Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD005381 «PMID: 18646126»PubMed
  23. Heyn PC, Johnson KE, Kramer AF. Endurance and strength training outcomes on cognitively impaired and cognitively intact older adults: a meta-analysis. J Nutr Health Aging 2008;12:401-9 «PMID: 18548179»PubMed
  24. Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. JAMA 2008;300:1027-37 «PMID: 18768414»PubMed
  25. Pitkälä KH, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of socially stimulating group intervention on lonely, older people’s cognition: a randomized, controlled trial. Am J Geriatr Psychiatr 2010; painossa
  26. Teri L, Gibbons LE, McCurry SM ym. Exercise plus behavioral management in patients with Alzheimer disease: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:2015-22 «PMID: 14559955»PubMed
  27. Williams CL, Tappen RM. Effect of exercise on mood in nursing home residents with Alzheimer's disease. Am J Alzheimers Dis Other Demen 2007;22:389-97 «PMID: 17959874»PubMed
  28. Callahan CM, Boustani MA, Unverzagt FW ym. Effectiveness of collaborative care for older adults with Alzheimer disease in primary care: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2148-57 «PMID: 16684985»PubMed
  29. Brodaty H, Gresham M. Effect of a training programme to reduce stress in carers of patients with dementia. BMJ 1989;299:1375-9 «PMID: 2513967»PubMed
  30. Brodaty H, Peters KE. Cost effectiveness of a training program for dementia carers. Int Psychogeriatr 1991;3:11-22 «PMID: 1907508»PubMed
  31. Brodaty H, Gresham M, Luscombe G. The Prince Henry Hospital dementia caregivers' training programme. Int J Geriatr Psychiatry 1997;12:183-92 «PMID: 9097211»PubMed
  32. Mohide EA, Pringle DM, Streiner DL ym. A randomized trial of family caregiver support in the home management of dementia. J Am Geriatr Soc 1990;38:446-54 «PMID: 2184186»PubMed
  33. Mittelman MS, Ferris SH, Steinberg G ym. An intervention that delays institutionalization of Alzheimer's disease patients: treatment of spouse-caregivers. Gerontologist 1993;33:730-40 «PMID: 8314099»PubMed
  34. Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A comprehensive support program: effect on depression in spouse-caregivers of AD patients. Gerontologist 1995;35:792-802 «PMID: 8557206»PubMed
  35. Mittelman MS, Ferris SH, Shulman E ym. A family intervention to delay nursing home placement of patients with Alzheimer disease. A randomized controlled trial. JAMA 1996;276:1725-31 «PMID: 8940320»PubMed
  36. Weinberger M, Gold DT, Divine GW ym. Social service interventions for caregivers of patients with dementia: impact on health care utilization and expenditures. J Am Geriatr Soc 1993;41:153-6 «PMID: 8426038»PubMed
  37. Hinchcliffe AC, Hyman IL, Blizard B, Livingston G. Behavioural complications – can they be treated? Int J Geriatr Psychiatr 1995;10:839-47
  38. Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Effects of supporting community-living demented patients and their caregivers: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1282-7 «PMID: 11890485»PubMed
  39. Vickrey BG, Mittman BS, Connor KI ym. The effect of a disease management intervention on quality and outcomes of dementia care: a randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2006;145:713-26 «PMID: 17116916»PubMed
  40. Belle SH, Burgio L, Burns R ym. Enhancing the quality of life of dementia caregivers from different ethnic or racial groups: a randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2006;145:727-38 «PMID: 17116917»PubMed
  41. Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled intervention study. J Am Geriatr Soc 2009;57:2200-8 «PMID: 20121986»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko