KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Käytösoireisen muistipotilaan lääkkeetön hoito

Lisätietoa aiheesta
6.9.2010
Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito -työryhmä

Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, Vanhustyön keskusliitto

Muistisairaudet aiheuttavat kognitiivisia oireita, mutta ne myös altistavat psykologisiin oireisiin ja käyttäytymisen muutoksiin, jotka ympäristö usein kokee hankalina ja vaikeasti hallittavina käytösoireina. Käytösoireita on kaikissa muistisairauden vaiheissa, mutta vaikeimmillaan ne ovat sairauden keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa. Käytösoireet ovat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä oireryhmä. Niistä kärsii lähes jokainen muistisairas ihminen jossain sairauden vaiheessa «Lyketsos CG, Lopez O, Jones B ym. Prevalence of neuropsychiatric symptoms in dementia and mild cognitive impairment: results from the cardiovascular health study. JAMA 2002;288:1475-83 »21, «Pitkala KH, Laurila JV, Strandberg TE ym. Behavioral symptoms and the administration of psychotropic drugs to aged patients with dementia in nursing homes and in acute geriatric wards. Int Psychogeria»25. Kolmella neljästä vanhainkodeissa asuvista muistisairaista ihmisistä on vähintään kerran viikossa esiintyvä käytösoire ja kahdella kolmesta käytösoire ilmenee useita kertoja viikossa «Brodaty H, Green A, Koschera A. Meta-analysis of psychosocial interventions for caregivers of people with dementia. J Am Geriatr Soc 2003;51:657-64 »3, «Testad I, Aasland AM, Aarsland D. Prevalence and correlates of disruptive behavior in patients in Norwegian nursing homes. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22:916-21 »31. Kotona asuvien ihmisten kohdalla esiintyvyys on samaa luokkaa «Raivio M, Eloniemi-Sulkava U, Laakkonen ML ym. How do officially organized services meet the needs of elderly caregivers and their spouses with Alzheimer's disease? Am J Alzheimers Dis Other Demen 200»26. Käytösoireet heikentävät merkittävästi muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatua ja henkilökunnan työhyvinvointia. Usein oireet johtavat turhaan tai liialliseen rauhoittavien lääkkeiden käyttöön, minkä seurauksena muistisairaan ihmisen ennuste heikkenee «Sink KM, Holden KF, Yaffe K. Pharmacological treatment of neuropsychiatric symptoms of dementia: a review of the evidence. JAMA 2005;293:596-608 »29. Käytösoireet ovat merkittävä kotona asumisen päättymisen ennustekijä «Gilley DW, Bienias JL, Wilson RS ym. Influence of behavioral symptoms on rates of institutionalization for persons with Alzheimer's disease. Psychol Med 2004;34:1129-35 »17.

Käytösoireiden hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä. Lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat (ks. taulukko «Käytösoireisen muistipotilaan lääkkeetön hoito.»1)

  • (1) tarpeisiin kohdistunut ja räätälöity hoito
  • (2) käyttäytymistä muokkaava hoito
  • (3) psykososiaaliset hoitomuodot
  • (4) psykomotoriset hoitomuodot
  • (5) ympäristön parantaminen
  • (6) omaishoitajien tuki ja ohjaus ja
  • (7) henkilökunnan koulutus.

Potilaiden tarpeisiin kohdistunut ja räätälöity hoito

Rohkaisevia tuloksia on saatu potilaan tarpeisiin kohdistuneen ja räätälöidyn hoidon vaikuttavuudesta käytösoireiden hoidossa «Bird M, Jones RH, Korten A ym. A controlled trial of a predominantly psychosocial approach to BPSD: treating causality. Int Psychogeriatr 2007;19:874-91 »2, «Cohen-Mansfield J, Libin A, Marx MS. Nonpharmacological treatment of agitation: a controlled trial of systematic individualized intervention. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2007;62:908-16 »6. Siinä käytösoire ymmärretään potilaan tarpeiden, toiveiden ja pyrkimysten viesteinä, joita potilas ei kognitiivisten muutosten vuoksi kykene ilmaisemaan toisin «Whall AL, Kolanowski AM. The need-driven dementia-compromised behavior model-- a framework for understanding the behavioral symptoms of dementia. Aging Ment Health 2004;8:106-8 »35. Hoito on kokonaisvaltaista ja potilasta emotionaalisesti tukevaa «Chenoweth L, King MT, Jeon YH ym. Caring for Aged Dementia Care Resident Study (CADRES) of person-centred care, dementia-care mapping, and usual care in dementia: a cluster-randomised trial. Lancet Ne»4, «Fossey J, Ballard C, Juszczak E ym. Effect of enhanced psychosocial care on antipsychotic use in nursing home residents with severe dementia: cluster randomised trial. BMJ 2006;332:756-61 »13, «Sloane PD, Hoeffer B, Mitchell CM ym. Effect of person-centered showering and the towel bath on bathing-associated aggression, agitation, and discomfort in nursing home residents with dementia: a rand»30. Tarpeisiin kohdistunut, potilaslähtöisesti räätälöity hoito edellyttää potilaan kuulemista ja hänen tilanteensa laaja-alaista selvittämistä, jonka seurauksena voidaan löytää potentiaaliset käytösoireen syntyyn vaikuttavat tekijät «Bird M, Jones RH, Korten A ym. A controlled trial of a predominantly psychosocial approach to BPSD: treating causality. Int Psychogeriatr 2007;19:874-91 »2, «Cohen-Mansfield J, Libin A, Marx MS. Nonpharmacological treatment of agitation: a controlled trial of systematic individualized intervention. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2007;62:908-16 »6. Selvityksen perustana ovat potilaan somaattisen tilanteen huolellinen selvittäminen, lääkityksen arviointi, käytösoiretilanteen kuvaukset tunnesisältöineen ja omaiselta saatava elämänkulku- ja persoonallisuustieto. Muistisairaan ihmisen käytös (puheet, toimintatavat, tunneilmaisut) ja lyhyetkin kertomukset itsestään ja elämästä antavat ammattilaisille ymmärrystä käytösoireen syntyyn potentiaalisesti vaikuttavista tekijöistä «Eloniemi-Sulkava U, Sulkava R. Muistisairaiden ihmisten käytösoireet: hoidon haaste. Kirjassa: Geriatria. Arvioinnista kuntoutukseen. Hartikainen S, Lönnroos E (toim.) Edita Oy, Helsinki 2008:117-29»10. Hoidossa parhaaseen tulokseen voidaan päästä potilasta havainnoiden ja kuunnellen, yhteistyössä omaisen ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Esimerkiksi aggressiivisen reaktion syntyyn vaikuttavia tekijöitä voivat olla kipu, matala verenpaine, koettu reviirin loukkaus ja pelko. Näitä käytösoireen syntyyn potentiaalisesti vaikuttavia tekijöitä hoidetaan potilaskohtaisesti räätälöidyillä keinoilla. Hoidon vaikutusten seurantaa toteutetaan sovittujen arviointimenetelmien käytöllä «Eloniemi-Sulkava U, Sulkava R. Muistisairaiden ihmisten käytösoireet: hoidon haaste. Kirjassa: Geriatria. Arvioinnista kuntoutukseen. Hartikainen S, Lönnroos E (toim.) Edita Oy, Helsinki 2008:117-29»10. Hoidon vaikuttavuus vaatii henkilökunnan ja omaishoitajien pitkäjänteistä koulutusta ja jatkuvaa tukea.

Käyttäytymistä muokkaava hoito

Käyttäytymistä muokkaavassa hoidossa analysoidaan ei-toivottua käyttäytymistä laukaisevat potilaan ajatuksenkulut, tapahtumat ja ympäristön piirteet. Laukaisevat tekijät pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään. Menetelmästä on saatu hyviä tuloksia yksittäisissä potilastapauksissa, kun laukaisevat tekijät on onnistuneesti tunnistettu ja psykososiaalinen interventio on kohdennetusti suunnattu ei-toivotun käyttäytymisen muuttamiseen «Ayalon L, Gum AM, Feliciano L ym. Effectiveness of nonpharmacological interventions for the management of neuropsychiatric symptoms in patients with dementia: a systematic review. Arch Intern Med 2006»1. Fyysisen ympäristön muutostyöt ovat usein luonteeltaan käyttäytymistä muokkaavaa hoitoa. Muokkaamalla ympäristön äänimaailmaa voidaan saada aikaan ympäristö, joka ei provosoi käytösoireita. Samoin ympäristön tarjoamat rauhoittavat, ohjaavat viestit vähentävät kaaoksen tunteita ja ehkäisevät käytösoireita. Käyttäytymistä muokkaava hoito soveltuu tapaus- ja tilannekohtaisesti osaksi potilaiden tarpeisiin kohdistunutta ja räätälöityä hoitoa.

Psykososiaaliset ja psykomotoriset hoitomuodot

Psykososiaaliset hoitomuodot ovat tunne-elämää ja psyykkistä toimintakykyä tukevia. Minuutta tukeva ja turvallinen vuorovaikutus parantaa muistipotilaan hyvinvointia. Potilaalta ja omaiselta saatu elämänkulkutieto antaa eväitä muistelun psyykkistä hyvinvointia tukevaan käyttöön. Myös kuvataiteita, tanssia ja musiikkia voi käyttää psykososiaalisen hoidon keinoina. Virikkeitä painottavien hoitomuotojen tavoitteena on mielihyvän kokemuksien tuottaminen esimerkiksi toiminnallisilla menetelmillä, lemmikkieläimillä, tanssilla ja laululla «Koponen H, Saarela T. Käytösoireiden hoito. Kirjassa: Muistihäiriöt ja dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim, Helsinki 2006:501-14»20.

Liikunnalliset menetelmät ja fysioterapia edustavat psykomotorisia hoitomuotoja, joilla tuetaan potilaan aktiivisuutta, sosiaalisen kanssakäymisen säilymistä ja erityisesti fyysistä toimintakykyä. Pallopelit, ulkoilu, liikuntaryhmät ja tanssi ovat eräitä esimerkkejä «Koponen H, Saarela T. Käytösoireiden hoito. Kirjassa: Muistihäiriöt ja dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim, Helsinki 2006:501-14»20. Muistipotilaalle kohdennettu fysioterapeuttinen kuntoutus näyttäisi parantavan toimintakykyä ja vähentävän käytösoireita «Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A ym. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer's disease: a 1-year randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2007;55:158-65 »28, «Teri L, Gibbons LE, McCurry SM ym. Exercise plus behavioral management in patients with Alzheimer disease: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:2015-22 »32.

Psykososiaalisia ja psykomotorisia hoitomuotoja käytösoireiden hoidossa on tutkittu runsaasti. Tutkimustulokset ovat usein olleet positiivisia mutta näiden hoitomuotojen yleistettävää vaikuttavuutta ei voida tehdyistä tutkimuksista päätellä tutkimuksien tutkimusasetelmien heikkouksien ja tutkittavien pienen määrän vuoksi «Chung JC, Lai CK, Chung PM ym. Snoezelen for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003152 »5, «Forbes D, Forbes S, Morgan DG ym. Physical activity programs for persons with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD006489 »14, «Forbes D, Culum I, Lischka AR ym. Light therapy for managing cognitive, sleep, functional, behavioural, or psychiatric disturbances in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD003946 »15, «Hermans DG, Htay UH, McShane R. Non-pharmacological interventions for wandering of people with dementia in the domestic setting. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD005994 »18, «Thorgrimsen L, Spector A, Wiles A ym. Aroma therapy for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD003150 »19, «Neal M, Briggs M. Validation therapy for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD001394 »24, «Vink AC, Birks JS, Bruinsma MS ym. Music therapy for people with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD003477 »34, «Woods B, Spector A, Jones C ym. Reminiscence therapy for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD001120 »36. Käytösoireiden etiologian, kirjon ja vaikeusasteen moninaisuuksien ja potilaiden yksilöllisyyden vuoksi ei voida suositella yhtä hoitomuotoa ainoana hoitokeinona «Robert PH, Verhey FR, Byrne EJ ym. Grouping for behavioral and psychological symptoms in dementia: clinical and biological aspects. Consensus paper of the European Alzheimer disease consortium. Eur Ps»27, vaan niitä voidaan käyttää potilaiden tarpeisiin kohdistuneen ja räätälöidyn hoidon osana. Potilaan mieltymykset, elämänkulku ja persoonallisuus sekä nykytilanne huomioidaan menetelmän valinnassa. Psykososiaalisten ja psykomotoristen hoitomuotojen merkitys on muistipotilaiden hyvinvoinnin lisäämisessä ja sen kautta käytösoireiden ehkäisyssä.

Ympäristön parantaminen

Muistipotilaan tarpeet ja kognitiivisten oireiden tuottamat vaatimukset huomioiva hoitoympäristö tukee selviytymistä ja todennäköisesti myös lieventää käytösoireiden esiintymistä. Muistipotilaan ympäristön tulee olla kodikas, tutun oloinen ja tilojen muistipotilaan hallittavissa. Selkeyteen, hahmottamiseen ja äänimaailman rauhallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Ympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia sosiaaliseen yhdessäoloon mutta myös yksityisyyteen. Osallisuuden ja toiminnan mahdollisuudet tukevat muistipotilaiden hyvinvointia ja elämänlaatua ja sillä on havaittu olevan käytösoireita vähentävä vaikutus «Topo P, Kotilainen H. Designing enabling environments for people with dementia. Kirjassa: Dementia, design and technology. Topo P, Östlund B (toim.) IOS Press, Amsterdam 2009»33.

Omaishoitajan tuki ja ohjaus

Käytösoireet ovat yksi merkittävä kotona asumisen jatkumista vaikeuttava tekijä, ja ne herkästi uuvuttavat omaishoitajan. Omaiset hyötyvät tiedosta, joka auttaa heitä ymmärtämään muistipotilaan käyttäytymistä ja löytämään erilaisia kohtaamisen tapoja vaikeisiin tilanteisiin «Gerdner LA, Buckwalter KC, Reed D. Impact of a psychoeducational intervention on caregiver response to behavioral problems. Nurs Res 2002;51:363-74 »16, «Moniz-Cook E, Elston C, Gardiner E ym. Can training community mental health nurses to support family carers reduce behavioural problems in dementia? An exploratory pragmatic randomised controlled tria»23. Tietoa ja tukea voivat antaa omaisille järjestetyt koulutukset, vertaisryhmätoiminta ja sopeutumisvalmennuskurssit (www.muistiliitto.fi «http://www.muistiliitto.fi»1). Käytösoiretilanteessa on tärkeää, että perheellä on tutun ja luotettavan ammattilaisen jatkuva tuki saatavilla, kunnes ongelmatilanne saadaan hoidettua. Tämä on erittäin tärkeää kotona asumisen jatkumisen kannalta «Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Effects of supporting community-living demented patients and their caregivers: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1282-7 »9, «Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled interventio»11. Omaishoitajan mielialasta ja fyysisestä terveydentilasta tulee huolehtia, jotta hän jaksaa ymmärtää ja suhtautua oikein käytösoireiseen läheiseensä «Elliott AF, Burgio LD, Decoster J. Enhancing caregiver health: findings from the resources for enhancing Alzheimer's caregiver health II intervention. J Am Geriatr Soc 2010;58:30-7 »8.

Henkilökunnan koulutus

Hoitohenkilökunnan koulutus ja tukeminen parantavat hoitajien työhyvinvointia ja muistipotilaisiin suhtautumista «McCabe MP, Davison TE, George K. Effectiveness of staff training programs for behavioral problems among older people with dementia. Aging Ment Health 2007;11:505-19 »22, «Kuske B, Hanns S, Luck T ym. Nursing home staff training in dementia care: a systematic review of evaluated programs. Int Psychogeriatr 2007;19:818-41 »37. Koulutus, jossa autetaan henkilökuntaa potilaslähtöiseen ajatteluun ja tuetaan heidän kommunikointitaitojaan, on lieventänyt käytösoireita «Chenoweth L, King MT, Jeon YH ym. Caring for Aged Dementia Care Resident Study (CADRES) of person-centred care, dementia-care mapping, and usual care in dementia: a cluster-randomised trial. Lancet Ne»4, «Finnema E, Dröes RM, Ettema T ym. The effect of integrated emotion-oriented care versus usual care on elderly persons with dementia in the nursing home and on nursing assistants: a randomized clinical»12, «Fossey J, Ballard C, Juszczak E ym. Effect of enhanced psychosocial care on antipsychotic use in nursing home residents with severe dementia: cluster randomised trial. BMJ 2006;332:756-61 »13, «Sloane PD, Hoeffer B, Mitchell CM ym. Effect of person-centered showering and the towel bath on bathing-associated aggression, agitation, and discomfort in nursing home residents with dementia: a rand»30. Koulutuksen tulee olla käytännönläheistä, sisältää käytännön hoitotyössä tapahtuvaa ohjausta tai vertaistukea ja antaa selkeitä ohjeita käytösoiretilanteisiin «Chenoweth L, King MT, Jeon YH ym. Caring for Aged Dementia Care Resident Study (CADRES) of person-centred care, dementia-care mapping, and usual care in dementia: a cluster-randomised trial. Lancet Ne»4, «Deudon A, Maubourguet N, Gervais X ym. Non-pharmacological management of behavioural symptoms in nursing homes. Int J Geriatr Psychiatry 2009;24:1386-95 »7. Myönteisten vaikutusten pysyvyys vaatii pitkäjänteistä ja toistuvaa koulutusta.

Yhteenveto

Käytösoireiden lääkkeettömän hoidon perustana on potilaslähtöinen näkemys käytösoireesta muistipotilaan tarpeiden, kokemusten ja toiveiden viesteinä. Viestien ymmärtäminen edellyttää potilaan kuulemista ja häneen paneutumista, yhteistyötä omaisten kanssa ja moniammatillisen työryhmän osaamista. Potentiaalisia käytösoireiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi kognitiiviset oireet, lääkitys, somaattiset vaivat, elämänkulkuun liittyvät kysymykset ja nyky-ympäristö fyysisine, sosiaalisine ja henkisine piirteineen. Vaikuttavien tekijöiden hoito räätälöidään yhteistyössä. Psykososiaalisia ja psykomotorisia hoitomuotoja voidaan käyttää räätälöinnissä. Käyttäytymistä muokkaavaa hoitoa kannattaa käyttää, kun tilanteen kartoittamisen seurauksena on löydetty selkeä laukaiseva tekijä.

Omaishoitajan ymmärrys hoidettavan läheisensä käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä auttaa omaishoitajaa suhtautumaan potilaan oireisiin ja parantaa omaishoitajan jaksamista. Omaisen henkisellä hyvinvoinnilla ja terveydentilan tukemisella on todennäköisesti potilaan käytösoireita lieventävä vaikutus. Käytösoiretilanteen ratkaisuprosessin aikana omaishoitajan hyvä tukeminen on tärkeää kotona asumisen jatkumisen kannalta.

Henkilökunnan koulutuksen ja tukemisen tavoitteina on auttaa ammattilaisia toteuttamaan potilaslähtöistä hoitoa ja laaja-alaisesti löytämään käytösoireiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Henkilökunta tarvitsee käytännön hoitotyössä tapahtuvaa ohjausta esimerkiksi mentorointina tavoitteellisen hoidon toteuttamisessa ja seurannassa.

Käytösoireiden hoidossa tulee pyrkiä käytösoireiden ehkäisyyn. Ehkäisyn perustana on muistipotilaan hyvä kokonaishoito ja hänen erilaisiin tarpeisiinsa vastaaminen ennen ongelmien syntymistä.

Taulukko 1. Käytösoireisen muistipotilaan lääkkeetön hoito.
Tarpeisiin kohdistunut ja räätälöity hoito
Käyttäytymistä muokkaava hoito
Psykososiaaliset hoitomuodot
  • Tunne-elämää ja psyykkistä toimintakykyä tukevat hoitomuodot
  • Virikkeitä painottavat hoitomuodot, tavoitteena mielihyvän kokemuksien tuottaminen
Psykomotoriset hoitomuodot
Ympäristön parantaminen
Omaishoitajien tuki ja ohjaus
Henkilökunnan koulutus

Kirjallisuutta

  1. Ayalon L, Gum AM, Feliciano L ym. Effectiveness of nonpharmacological interventions for the management of neuropsychiatric symptoms in patients with dementia: a systematic review. Arch Intern Med 2006;166:2182-8 «PMID: 17101935»PubMed
  2. Bird M, Jones RH, Korten A ym. A controlled trial of a predominantly psychosocial approach to BPSD: treating causality. Int Psychogeriatr 2007;19:874-91 «PMID: 17234041»PubMed
  3. Brodaty H, Green A, Koschera A. Meta-analysis of psychosocial interventions for caregivers of people with dementia. J Am Geriatr Soc 2003;51:657-64 «PMID: 12752841»PubMed
  4. Chenoweth L, King MT, Jeon YH ym. Caring for Aged Dementia Care Resident Study (CADRES) of person-centred care, dementia-care mapping, and usual care in dementia: a cluster-randomised trial. Lancet Neurol 2009;8:317-25 «PMID: 19282246»PubMed
  5. Chung JC, Lai CK, Chung PM ym. Snoezelen for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003152 «PMID: 12519587»PubMed
  6. Cohen-Mansfield J, Libin A, Marx MS. Nonpharmacological treatment of agitation: a controlled trial of systematic individualized intervention. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2007;62:908-16 «PMID: 17702884»PubMed
  7. Deudon A, Maubourguet N, Gervais X ym. Non-pharmacological management of behavioural symptoms in nursing homes. Int J Geriatr Psychiatry 2009;24:1386-95 «PMID: 19370714»PubMed
  8. Elliott AF, Burgio LD, Decoster J. Enhancing caregiver health: findings from the resources for enhancing Alzheimer's caregiver health II intervention. J Am Geriatr Soc 2010;58:30-7 «PMID: 20122038»PubMed
  9. Eloniemi-Sulkava U, Notkola IL, Hentinen M ym. Effects of supporting community-living demented patients and their caregivers: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:1282-7 «PMID: 11890485»PubMed
  10. Eloniemi-Sulkava U, Sulkava R. Muistisairaiden ihmisten käytösoireet: hoidon haaste. Kirjassa: Geriatria. Arvioinnista kuntoutukseen. Hartikainen S, Lönnroos E (toim.) Edita Oy, Helsinki 2008:117-29
  11. Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen ML ym. Family care as collaboration: effectiveness of a multicomponent support program for elderly couples with dementia. Randomized controlled intervention study. J Am Geriatr Soc 2009;57:2200-8 «PMID: 20121986»PubMed
  12. Finnema E, Dröes RM, Ettema T ym. The effect of integrated emotion-oriented care versus usual care on elderly persons with dementia in the nursing home and on nursing assistants: a randomized clinical trial. Int J Geriatr Psychiatry 2005;20:330-43 «PMID: 15799079»PubMed
  13. Fossey J, Ballard C, Juszczak E ym. Effect of enhanced psychosocial care on antipsychotic use in nursing home residents with severe dementia: cluster randomised trial. BMJ 2006;332:756-61 «PMID: 16543297»PubMed
  14. Forbes D, Forbes S, Morgan DG ym. Physical activity programs for persons with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD006489 «PMID: 18646158»PubMed
  15. Forbes D, Culum I, Lischka AR ym. Light therapy for managing cognitive, sleep, functional, behavioural, or psychiatric disturbances in dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD003946 «PMID: 19821317»PubMed
  16. Gerdner LA, Buckwalter KC, Reed D. Impact of a psychoeducational intervention on caregiver response to behavioral problems. Nurs Res 2002;51:363-74 «PMID: 12464756»PubMed
  17. Gilley DW, Bienias JL, Wilson RS ym. Influence of behavioral symptoms on rates of institutionalization for persons with Alzheimer's disease. Psychol Med 2004;34:1129-35 «PMID: 15554582»PubMed
  18. Hermans DG, Htay UH, McShane R. Non-pharmacological interventions for wandering of people with dementia in the domestic setting. Cochrane Database Syst Rev 2007;1:CD005994 «PMID: 17253573»PubMed
  19. Thorgrimsen L, Spector A, Wiles A ym. Aroma therapy for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD003150 «PMID: 12917949»PubMed
  20. Koponen H, Saarela T. Käytösoireiden hoito. Kirjassa: Muistihäiriöt ja dementia. Erkinjuntti T, Rinne J, Alhainen K, Soininen H (toim.) Duodecim, Helsinki 2006:501-14
  21. Lyketsos CG, Lopez O, Jones B ym. Prevalence of neuropsychiatric symptoms in dementia and mild cognitive impairment: results from the cardiovascular health study. JAMA 2002;288:1475-83 «PMID: 12243634»PubMed
  22. McCabe MP, Davison TE, George K. Effectiveness of staff training programs for behavioral problems among older people with dementia. Aging Ment Health 2007;11:505-19 «PMID: 17882588»PubMed
  23. Moniz-Cook E, Elston C, Gardiner E ym. Can training community mental health nurses to support family carers reduce behavioural problems in dementia? An exploratory pragmatic randomised controlled trial. Int J Geriatr Psychiatry 2008;23:185-91 «PMID: 17621379»PubMed
  24. Neal M, Briggs M. Validation therapy for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD001394 «PMID: 12917907»PubMed
  25. Pitkala KH, Laurila JV, Strandberg TE ym. Behavioral symptoms and the administration of psychotropic drugs to aged patients with dementia in nursing homes and in acute geriatric wards. Int Psychogeriatr 2004;16:61-74 «PMID: 15190997»PubMed
  26. Raivio M, Eloniemi-Sulkava U, Laakkonen ML ym. How do officially organized services meet the needs of elderly caregivers and their spouses with Alzheimer's disease? Am J Alzheimers Dis Other Demen 2007;22:360-8 «PMID: 17959871»PubMed
  27. Robert PH, Verhey FR, Byrne EJ ym. Grouping for behavioral and psychological symptoms in dementia: clinical and biological aspects. Consensus paper of the European Alzheimer disease consortium. Eur Psychiatry 2005;20:490-6 «PMID: 16310680»PubMed
  28. Rolland Y, Pillard F, Klapouszczak A ym. Exercise program for nursing home residents with Alzheimer's disease: a 1-year randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2007;55:158-65 «PMID: 17302650»PubMed
  29. Sink KM, Holden KF, Yaffe K. Pharmacological treatment of neuropsychiatric symptoms of dementia: a review of the evidence. JAMA 2005;293:596-608 «PMID: 15687315»PubMed
  30. Sloane PD, Hoeffer B, Mitchell CM ym. Effect of person-centered showering and the towel bath on bathing-associated aggression, agitation, and discomfort in nursing home residents with dementia: a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2004;52:1795-804 «PMID: 15507054»PubMed
  31. Testad I, Aasland AM, Aarsland D. Prevalence and correlates of disruptive behavior in patients in Norwegian nursing homes. Int J Geriatr Psychiatry 2007;22:916-21 «PMID: 17323402»PubMed
  32. Teri L, Gibbons LE, McCurry SM ym. Exercise plus behavioral management in patients with Alzheimer disease: a randomized controlled trial. JAMA 2003;290:2015-22 «PMID: 14559955»PubMed
  33. Topo P, Kotilainen H. Designing enabling environments for people with dementia. Kirjassa: Dementia, design and technology. Topo P, Östlund B (toim.) IOS Press, Amsterdam 2009
  34. Vink AC, Birks JS, Bruinsma MS ym. Music therapy for people with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD003477 «PMID: 15266489»PubMed
  35. Whall AL, Kolanowski AM. The need-driven dementia-compromised behavior model-- a framework for understanding the behavioral symptoms of dementia. Aging Ment Health 2004;8:106-8 «PMID: 14982714»PubMed
  36. Woods B, Spector A, Jones C ym. Reminiscence therapy for dementia. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD001120 «PMID: 15846613»PubMed
  37. Kuske B, Hanns S, Luck T ym. Nursing home staff training in dementia care: a systematic review of evaluated programs. Int Psychogeriatr 2007;19:818-41 «PMID: 17052376»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko