KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Lasten päänsärkyjen epidemiologiaa

Lisätietoa aiheesta
9.9.2015
Mikael Raisio
  • Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla.
  • Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Abu-Arafeh I, Razak S, Sivaraman B ym. Prevalence of headache and migraine in children and adolescents: a systematic review of population-based studies. Dev Med Child Neurol 2010;52:1088-97 »9etsittiin lasten ja nuorten (< 20 vuotta) päänsäryn ja migreenin esiintyvyystutkimuksia vuosilta 1990–2007. Arvioitu elinaikainen päänsäryn esiintyvyys oli 58,4 % (95 % luottamusväli 58,1–58,8). Tytöillä päänsärky oli poikia yleisempää (OR 1,53, 95 % luottamusväli 1,48–1,6). Migreenin elinaikainen esiintyvyys tytöillä oli 9,7 % (95 % luottamusväli 9,4–9,9) ja pojilla 6,0 % (95 % luottamusväli 5,8–6,2), 3,7 % ero oli tilastollisesti merkitsevä (95 % luottamusväli 3,4–3,9, p < 0,001). 15 vuotta nuoremmilla tytöillä migreeniä esiintyi 7,0 %:lla (95 % luottamusväli 6,7–7,4), joka oli merkitsevästi alhaisempi kuin kaikilla alle 20-vuotiailla tytöillä. Ero 2,7 % (95 % luottamusväli 2,5–2,9). Vastaavasti ≤ 14-vuotiailla pojilla migreenin esiintyvyys oli 4,7 %, ero < 20-vuotiaisiin poikiin 2,3 % (p < 0,01).
  • Suomalaista 1-vuotiaiden ikäkohorttia seurattiin neuvolakäynnein ja kirjekyselyin «Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of headache at preschool age in an unselected child population. Cephalalgia 1991;11:239-42 »1. Ikäkohortin 5 356 lapsesta 4 405 (82,2 %) saavutettiin 5-vuotiaana kirjekyselyllä. Tällöin vanhemmat raportoivat, että 19,5 %:lla lapsista oli ollut elämänsä aikana päänsärkyä, 0,7 %:lla hyvin usein tai melko usein.
  • Tampereella ja Turussa toteutettiin kaikkien koulunsa aloittavien keskuudessa vuonna 1974 tutkimus, jossa kyselylomakkeella kysyttiin päänsärkyjen ja migreenin esiintymistä «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15-9 »2. Lasten vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen kouluuntuloterveystarkastuksen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui 4 235/4 825 koulunsa aloittavista. Päänsärky määriteltiin toimintaa häiritseväksi kivuksi pään alueella, ja migreeni määritettiin Vahlquistin kriteerien (1955) mukaisesti (kaksi neljästä: aura, oksentelu tai pahoinvointi, toispuolinen kipu ja sukuanamneesi).
  • Seurantatutkimus tehtiin 1981, jolloin lapset olivat 14-vuotiaita «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15-9 »2. Tuolloin saavutettiin 2 921 lasta, jotka olivat osallistuneet myös tutkimuksen aikaisempaan vaiheeseen. Tällöin lapset itse vastasivat koulutunnilla kyselylomakkeen kysymyksiin, jotka oli muotoiltu samalla tavalla kuin vuonna 1974 käytetyssä kyselyssä.
  • Vuonna 1974 iältään 7-vuotiaista lapsista 37 %:lla oli ollut päänsärkyä, 14,4 %:lla viimeisen kuuden kuukauden aikana, 4,7 %:lla päänsärkyä oli vähintään kerran kuukaudessa ja 2,7 %:lla oli ollut migreenityyppistä päänsärkyä. Samassa populaatiossa 14-vuotiaana päänsärkyä oli ollut 69 %:lla, toistuvaa (vähintään kerran kuukaudessa) 28 %:lla ja migreeniä 10,6 %:lla (pojilla 6,4 %:lla ja tytöillä 14,8 %:lla).
  • Vuonna 1992 toteutettiin Turussa koulunsa aloittavien keskuudessa täsmälleen samanlainen tutkimus kuin vuonna 1974 samalla kyselylomakkeella ja samanlaisella tutkimusasetelmalla «Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36:466-70 »3. Myös tässä tutkimuksessa käytettiin migreenin määritelmänä Vahlquistin kriteereitä (1955). Vuonna 1992 tutkimukseen osallistui 1 436 niistä 1 533 lapsesta, jotka aloittivat Turussa koulunsa syksyllä 1992. Vuonna 1992 oli päänsärkyä ollut viimeisen kuuden kuukauden aikana 51,5 %:lla ja migreenipäänsärkyä 5,7 %:lla (6,3 % pojista ja 5,0 % tytöistä).
  • Ruotsalaisessa tutkimuksessa valittiin Göteborgin kaupungista satunnaisesti 8 koulua 21:ltä eri alueelta, ja koulujen oppilaille lähetettiin kyselylomake «Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildren: relation to family and school factors. Acta Paediatr 1996;85:692-6 »4. Lapset olivat iältään 7–16-vuotiaita. Kyselylomakkeessa kysyttiin päänsäryn esiintymistä ja sen esiintymistiheyttä. Vastausprosentti oli 88 % 1 297 lapsesta, jolle kysely lähetettiin. Lapset jaoteltiin koululuokkien ja siten myös iän mukaan (1.–3. luokka = ala-aste, 4.–6. = keskiaste, 7.–9. = yläaste). Ala-asteen tytöistä 19,6 % ja pojista 18,1 %:lla oli ollut päänsärkyä vähintään kerran kuukaudessa, keskiasteella 24,5 %:lla tytöistä ja 26,3 %:lla pojista ja yläasteella 44,3 %:lla tytöistä ja 25,5 %:lla pojista oli ollut päänsärkyä vähintään kerran kuussa.
  • 2 165:lle satunnaisesti valitulle 5–15-vuotiaalle lapselle lähetettiin Aberdeenissa Skotlannissa kyselylomake, jossa kysyttiin päänsärkyjen ja voimakkaiden päänsärkyjen esiintyvyyttä «Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache and migraine in schoolchildren. BMJ 1994;309:765-9 »5. Ne lapset, joilla oli ollut vähintään kaksi normaalin toiminnan keskeyttävää päänsärkyä vuodessa, kutsuttiin vanhempineen haastatteluun, jonka pohjalta tehtiin migreenidiagnoosi IHS-kriteereiden mukaisesti. 81 % kyselylomakkeen saaneista vastasi kyselyyn. Migreenin esiintyvyys kasvoi iän myötä ollen 6–7-vuotiailla pojilla 4 % ja tytöillä 5 %, 9–10-vuotiailla pojilla 7,5 % ja tytöillä 7,5 % ja 13–14-vuotiailla pojilla 8 % ja tytöillä 22 %.
  • Vuonna 1998 lähetettiin kaikille Turun kaupungin kuudesluokkalaisille lapsille koulun kautta kyselylomake, jossa kysyttiin päänsäryistä, niiden luonteesta ja esiintyvyydestä. 81 % lapsista palautti kirjekyselylomakkeen (1 135 lasta). Tässä noin 12-vuotiaiden lasten joukossa migreeniä oli 14 %:lla ja episodista jännityspäänsärkyä 12 %:lla «Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinants of tension-type headache in children. Cephalalgia 2002;22:401-8 »6.
  • 1997 tehdyssä tutkimuksessa lähetettiin 1 850:lle iältään 7–15-vuotiaalle peruskoululaiselle etukäteistestattu kirjekysely. Oppilaat kuuluivat satunnaisesti valittuihin peruskoululuokkiin (stratified cluster sample). 74,1 % kirjekyselylomakkeista palautettiin. Migreenin yhden vuoden prevalenssi oli 11 %, ja jännityspäänsäryn yhden vuoden prevalenssi oli 9,8 %. Molempien primaarien päänsärkyjen esiintyvyys kasvoi vanhemmissa ikäryhmissä. 13–15-vuotiailla tytöillä tensiopäänsäryn prevalenssi oli merkittävästi suurempi kuin pojilla. Tätä nuoremmilla sukupuolien välillä ei ollut merkittäviä eroja tensiopäänsäryn tai migreenin esiintyvyydessä. 2,8 % lapsista raportoi kärsineensä päänsäryistä vähintään 15:tenä päivänä kuukaudesta. 0.1 % lapsista täytti kroonisen päivittäisen tensiopäänsäryn kriteerit «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence of headache in Swedish schoolchildren, with a focus on tension-type headache. Cephalalgia 2004;24:380-8 »7.
  • Talven 2003–2004 aikana lähetettiin 8 800:lle satunnaistetusti valitulle Ala-Saksin alueella asuvan 7–14-vuotiaan lapsen perheelle kirjekysely lapsen päänsäryistä ja muusta terveydentilasta. 63,5 % perheistä vastasi kyselyyn. Viimeisen kuuden kuukauden aikana päänsärkyjä oli ollut 38,6 % 7–8-vuotiaista ja 63,4 % 13–14-vuotiaista. Vähintään viikoittaisia päänsärkyjä oli ollut 2,6 % 7–8-vuotiaista ja 9,8 % 13–14-vuotiaista. Yli 11-vuotiailla tytöillä esiintyi merkittävästi enemmän kuukausittaisia tai viikoittaisia päänsärkyjä kuin vastaavan ikäisillä pojilla. Migreeni diagnosoitiin 5,4 % lapsista ICHD I -kriteereiden ja 7,5 % ICHD II -kriteereiden perusteella. Tensiopäänsärky diagnosoitiin 18,5 %:lla lapsista «Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in German children and adolescents: a population-based epidemiological study. Cephalalgia 2007;27:519-27 »8.
  • Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän kuin pojilla.
  • Suomalaista yhden vuoden ikäkohorttia seurattiin neuvolakäynnein ja kirjekyselyin «Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of headache at preschool age in an unselected child population. Cephalalgia 1991;11:239-42 »1. Koko ikäkohortin alkuperäinen koko oli 5 356 lasta, ja näistä 4 405 (82,2 %) saavutettiin 5-vuotiaana kirjekyselyllä. Tällöin vanhemmat raportoivat, että 19,5 %:lla lapsista oli ollut elämänsä aikana päänsärkyä, 0,7 %:lla hyvin usein tai melko usein.
  • Tampereella ja Turussa toteutettiin kaikkien koulunsa aloittavien keskuudessa vuonna 1974 tutkimus, jossa kyselylomakkeella kysyttiin päänsärkyjen ja migreenin esiintymistä «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15-9 »2. Lasten vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen kouluuntuloterveystarkastuksen yhteydessä. Tutkimukseen osallistui 4 235/4 825 koulunsa aloittavista. Päänsärky määriteltiin toimintaa häiritseväksi kivuksi pään alueella, ja migreeni määritettiin Vahlquistin kriteerien (1955) mukaisesti (kaksi neljästä: aura, oksentelu tai pahoinvointi, toispuoleinen kipu ja sukuanamneesi).
  • Seurantatutkimus tehtiin 1981, jolloin lapset olivat 14-vuotiaita «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15-9 »2. Tuolloin saavutettiin 2 921 lasta, jotka olivat osallistuneet myös tutkimuksen aikaisempaan vaiheeseen. Tällöin lapset itse vastasivat koulutunnilla kyselylomakkeen kysymyksiin, jotka oli muotoiltu samalla tavalla kuin vuonna 1974 käytetyssä kyselyssä.
  • Vuonna 1974 iältään 7-vuotiaista lapsista 37 %:lla oli ollut päänsärkyä, 14,4 %:lla viimeisen kuuden kuukauden aikana, 4,7 %:lla päänsärkyä oli vähintään kerran kuukaudessa ja 2,7 %:lla oli ollut migreenityyppistä päänsärkyä. Samassa populaatiossa 14-vuotiaana päänsärkyä oli ollut 69 %:lla, toistuvaa (vähintään kerran kuukaudessa) 28 %:lla ja migreeniä 10,6 %:lla (pojilla 6,4 %:lla ja tytöillä 14,8 %:lla).
  • Vuonna 1992 toteutettiin Turussa koulunsa aloittavien keskuudessa täsmälleen samanlainen tutkimus kuin vuonna 1974 samalla kyselylomakkeella ja samanlaisella tutkimusasetelmalla «Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36:466-70 »3. Myös tässä tutkimuksessa käytettiin migreenin määritelmänä Vahlquistin kriteereitä (1955). Vuonna 1992 tutkimukseen osallistui 1 436 niistä 1 533 lapsesta, jotka aloittivat Turussa koulunsa syksyllä 1992. Vuonna 1992 oli päänsärkyä ollut viimeisen kuuden kuukauden aikana 51,5 %:lla ja migreenipäänsärkyä 5,7 %:lla (6,3 % pojista ja 5,0 % tytöistä).
  • Ruotsalaisessa tutkimuksessa valittiin Göteborgin kaupungista satunnaisesti 8 koulua 21:ltä eri alueelta, ja koulujen oppilaille lähetettiin kyselylomake «Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildren: relation to family and school factors. Acta Paediatr 1996;85:692-6 »4. Lapset olivat iältään 7–16-vuotiaita. Kyselylomakkeessa kysyttiin päänsäryn esiintymistä ja sen esiintymistiheyttä. Vastausprosentti oli 88 % 1 297 lapsesta, jolle kysely lähetettiin. Lapset jaoteltiin koululuokkien ja siten myös iän mukaan (1.–3. luokka = ala-aste, 4.–6. = keskiaste, 7.–9. = yläaste). Ala-asteen tytöistä 19,6 % ja pojista 18,1 %:lla oli ollut päänsärkyä vähintään kerran kuukaudessa, keskiasteella 24,5 %:lla tytöistä ja 26,3 %:lla pojista ja yläasteella 44,3 %:lla tytöistä ja 25,5 %:lla pojista oli ollut päänsärkyä vähintään kerran kuussa.
  • 2 165:lle satunnaisesti valitulle 5–15-vuotiaalle lapselle lähetettiin Aberdeenissa Skotlannissa kyselylomake, jossa kysyttiin päänsärkyjen ja voimakkaiden päänsärkyjen esiintyvyyttä «Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache and migraine in schoolchildren. BMJ 1994;309:765-9 »5. Ne lapset, joilla oli ollut vähintään kaksi normaalin toiminnan keskeyttävää päänsärkyä vuodessa, kutsuttiin vanhempineen haastatteluun, jonka pohjalta tehtiin migreenidiagnoosi IHS-kriteereiden mukaisesti. 81 % kyselylomakkeen saaneista vastasi kyselyyn. Migreenin esiintyvyys kasvoi iän myötä ollen 6–7-vuotiailla pojilla 4 % ja tytöillä 5 %, 9–10-vuotiailla pojilla 7,5 % ja tytöillä 7,5 % ja 13–14-vuotiailla pojilla 8 % ja tytöillä 22 %.
  • Vuonna 1998 lähetettiin kaikille Turun kaupungin kuudesluokkalaisille lapsille koulun kautta kyselylomake, jossa kysyttiin päänsäryistä, niiden luonteesta ja esiintyvyydestä. 81 % lapsista palautti kirjekyselylomakkeen (1 135 lasta). Tässä noin 12-vuotiaiden lasten joukossa migreeniä oli 14 %:lla ja episodista jännityspäänsärkyä 12 %:lla «Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinants of tension-type headache in children. Cephalalgia 2002;22:401-8 »6.
  • 1997 tehdyssä tutkimuksessa lähetettiin 1 850:lle iältään 7–15-vuotiaalle peruskoululaiselle etukäteistestattu kirjekysely. Oppilaat kuuluivat satunnaisesti valittuihin peruskoululuokkiin (stratified cluster sample). 74,1 % kirjekyselylomakkeista palautettiin. Migreenin yhden vuoden prevalenssi oli 11 %, ja jännityspäänsäryn yhden vuoden prevalenssi oli 9,8 %. Molempien primaarien päänsärkyjen esiintyvyys kasvoi vanhemmissa ikäryhmissä. 13–15-vuotiailla tytöillä tensiopäänsäryn prevalenssi oli merkittävästi suurempi kuin pojilla. Tätä nuoremmilla sukupuolien välillä ei ollut merkittäviä eroja tensiopäänsäryn tai migreenin esiintyvyydessä. 2,8 % lapsista raportoi kärsineensä päänsäryistä vähintään 15:tenä päivänä kuukaudesta. 0,1 % lapsista täytti kroonisen päivittäisen tensiopäänsäryn kriteerit «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence of headache in Swedish schoolchildren, with a focus on tension-type headache. Cephalalgia 2004;24:380-8 »7.
  • Talven 2003–2004 aikana lähetettiin 8 800:lle satunnaistetusti valitulle Ala-Saksin alueella asuvan 7–14-vuotiaan lapsen perheelle kirjekysely lapsen päänsäryistä ja muusta terveydentilasta. 63,5 % perheistä vastasi kyselyyn. Viimeisen kuuden kuukauden aikana päänsärkyjä oli ollut 38,6 % 7–8-vuotiaista ja 63,4 % 13–14-vuotiaista. Vähintään viikottaisia päänsärkyjä oli ollut 2,6 % 7–8-vuotiaista ja 9,8 % 13–14-vuotiaista. Yli 11-vuotiailla tytöillä esiintyi merkittävästi enemmän kuukausittaisia tai viikottaisia päänsärkyjä kuin vastaavan ikäisillä pojilla. Migreeni diagnosoitiin 5,4 % lapsista ICHD I -kriteereiden ja 7,5 % ICHD II -kriteereiden perusteella. Tensiopäänsärky diagnosoitiin 18,5 %:lla lapsista «Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in German children and adolescents: a population-based epidemiological study. Cephalalgia 2007;27:519-27 »8.

Kirjallisuutta

  1. Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of headache at preschool age in an unselected child population. Cephalalgia 1991;11:239-42 «PMID: 1773439»PubMed
  2. Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15-9 «PMID: 6826345»PubMed
  3. Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36:466-70 «PMID: 8824000»PubMed
  4. Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildren: relation to family and school factors. Acta Paediatr 1996;85:692-6 «PMID: 8816206»PubMed
  5. Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache and migraine in schoolchildren. BMJ 1994;309:765-9 «PMID: 7950559»PubMed
  6. Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinants of tension-type headache in children. Cephalalgia 2002;22:401-8 «PMID: 12110116»PubMed
  7. Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence of headache in Swedish schoolchildren, with a focus on tension-type headache. Cephalalgia 2004;24:380-8 «PMID: 15096227»PubMed
  8. Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in German children and adolescents: a population-based epidemiological study. Cephalalgia 2007;27:519-27 «PMID: 17598791»PubMed
  9. Abu-Arafeh I, Razak S, Sivaraman B ym. Prevalence of headache and migraine in children and adolescents: a systematic review of population-based studies. Dev Med Child Neurol 2010;52:1088-97 «PMID: 20875042»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Päänsärky (lapset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko