Takaisin Tulosta

CPAP-hoidon vaikutus yölliseen virtsaneritykseen

Lisätietoa aiheesta
Jukka Lojander
4.10.2022

CPAP-hoidon vaikutusta yölliseen tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen eli nokturiaan tutkittiin 56 peräkkäisellä väsyneellä keskivaikeaa – vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla (AHI keskimäärin 50/h, ESS 15) «Kiely JL, Murphy M, McNicholas WT. Subjective effi...»1. 80 % potilaista vastasi kyselyyn ennen hoitoa ja 4 kuukautta CPAP-hoidon jälkeen. Vertailuryhmänä oli 21 iän, painoindeksin, päiväväsymyksen ja apnea-hypopneaindeksin suhteen kaltaistettua perättäistä uniapneapotilasta, joita hoidettiin pelkästään elämäntapaohjauksella 4 kuukautta. CPAP-hoito vähensi merkitsevästi nokturiaa ilman muutosta painossa, tupakoinnissa, alkoholinkäytössä tai liikuntatottumuksissa.

CPAP-hoidon vaikutusta tutkittiin 96 unirekisteröinnin perusteella lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastavalla potilaalla (75 miestä, 22 naista, keski-ikä 55 vuotta, BMI 33 kg/m2, RDI 34/h) «Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous posi...»2. Nokturiaa oli kotona ennen hoitoa keskimäärin 2,5 ± 2,4 kertaa yössä, 1–3 kuukautta kestäneen CPAP-hoidon aikana 0,7 ± 0,6 kertaa (p < 0,001). Laboratoriossa nukuttuina öinä vastaavasti kertoja oli ennen 1,1 ± 0,9 ja CPAP-hoidon aikana 0,5 ± 0,6 kertaa (p < 0,001). 73 potilasta (75 %) raportoi nokturian paranemisesta. Unirekisteröinnin perusteella vaikeampaa uniapneaa potevilla nokturiakerrat vähenivät enemmän kuin lievempää uniapneaa sairastavilla. Virtsaamiskerrat vähenivät jo ensimmäisenä hoitoyönä.

Seurantatutkimuksessa «Rodenstein DO, D'Odemont JP, Pieters T ym. Diurnal...»3 12 vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastavalla potilaalla (keskimääräinen AHI 81/h, BMI 37 kg/m2, ikä 50 vuotta) yöllinen diureesi ja natriureesi vähenivät merkitsevästi CPAP-hoidon aikana. Aamun katekoliamiinien, ANP:n (atrial natriuretic peptide), antidiureettisen hormonin, reniinin tai aldosteronin veripitoisuuksissa ei tapahtunut muutosta.

Plasman ANP:n pitoisuudet ovat suurentuneita uniapneapotilailla ja tämän ajatellaan lisäävän yöllistä diureesia «Krieger J, Laks L, Wilcox I ym. Atrial natriuretic...»4, «Svatikova A, Shamsuzzaman AS, Wolk R ym. Plasma br...»5. Plasman ANP:n pitoisuudet mitattiin valveilla, nukkuessa toistuvien apneoiden ja CPAP-hoidon aikana 7 uniapneapotilaalla «Krieger J, Laks L, Wilcox I ym. Atrial natriuretic...»4. Sekä keuhkovaltimon että ääreislaskimoiden ANP-pitoisuudet pienenivät, kun CPAP-hoito esti apneoiden ilmaantumisen. Toisessa tutkimuksessa «Svatikova A, Shamsuzzaman AS, Wolk R ym. Plasma br...»5 uniapneapotilailla (n = 10, keskimääräinen ikä 41 vuotta, BMI 34, ei liitännäissairauksia) ja iän ja BMI:n suhteen kaltaistetuilla uniapneaa sairastamattomilla verrokeilla (n = 10) mitattiin plasman ANP illalla ennen nukkumaanmenoa, 5 tunnin yöunen jälkeen aamuyöstä ja 4 tunnin CPAP-hoidon jälkeen seuraavana aamuna. Uniapneapotilailla ANP-pitoisuus suureni yöllä, mutta pieneni merkitsevästi 4 tunnin CPAP-hoidon aikana. Verrokeilla ANP-pitoisuudet eivät muuttuneet nukkuessa tai CPAP-hoidon aikana.

Viiden satunnaistetun tutkimuksen meta-analyysissä «Wang T, Huang W, Zong H ym. The Efficacy of Contin...»6 arvioitiin CPAP-hoidon tehokkuutta nokturiaan. Potilaita oli yhteensä 307, seuranta-aika vaihteli 1–12 kuukautta. 3 tutkimuksessa mitattiin AHI (24–51) ja 4:ssä ESS (11–12). CPAP-hoidon aikana AHI ja ESS laskivat merkitsevästi. Hoidon aikana keskimääräinen yöllisten virtsaamiskertojen määrä väheni merkitsevästi (standardized mean difference (SMD) -2,28, 95 % luottamusväli -2,42 – -2,15; p < 0,00001) ja samoin myös yöllinen virtsamäärä (SMD -183,12, 95 % luottamusväli -248,27 – -117,98; p < 0,00001).

Prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa «Miyazaki T, Kojima S, Yamamuro M ym. Nocturia in P...»7 arvioitiin CPAP-hoidon vaikutusta nokturiaan uniapneapotilailla, joilla oli tiedossa jokin kardiovaskulaarisairaus (sepelvaltimotauti, eteisvärinä, kardiomyopatia). Tutkimukseen otettiin 1 429 potilasta, joille tehtiin nokturiaan liittyvä kysely ja yöllinen pulssioksimetria. Jos ODI3 > 15, tehtiin polysomnografia uniapnean varmistamiseksi. CPAP-hoito aloitettiin, jos AHI oli yli 20 ja potilaat olivat hoitoon halukkaita.

Tarkempaan analyysiin valikoitui 666 potilasta, joista 561:llä oli nokturiaa (vähintään 1 episodi/yö). Monimuuttuja-analyysissä nokturia liittyi iästä riippumatta ODI3-indeksiin (p = 0,0335), mutta oli riippumaton miessukupuolesta (p = 0,0078), verenpainetaudista (p = 0,0139) tai B-natriureettisen peptidin (BNP) tasosta (p = 0,0185).

Tutkimusprotokollan perusteella CPAP-hoitoon valikoitui 91 potilasta, joista 62 aloitti hoidon. 3 kuukauden seurannan lopulla hoidossa oli 32 potilasta (AHI 45 ± 13,6), joilla käyttötunnit olivat keskimäärin 4,2 (2,4–6,0)/yö. CPAP-hoidon aikana nokturian esiintyvyys väheni noin puoleen (2,2 ± 1,6 – 1,0 ± 1,4; p < 0,0001). Hoidon keskeyttäneillä ei muutosta todettu. Hoidon aikana AHI normaalistui, systolinen verenpaine aleni ja myös BNP laski merkitsevästi.

Prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa «Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous posi...»8 selvitettiin nokturian esiintymistä uniapneapotilailla CPAP-hoidon aikana. Tutkimuksessa oli 97 (75 miestä, 22 naista) potilasta, joilla uniapnea oli todettu polysomnografiassa. Potilaiden keskimääräinen (SD) ikä oli 55 ± 12 vuotta, BMI 33 ± 7 kg/m2 ja uniapnean vaikeusastetta kuvaava RDI 34 ± 24. Nokturian määrä (kerrat/ yö viikon kestäneen seurannan keskiarvona) arvioitiin 4 kertaa: diagnostisen unirekisteröinnin yhteydessä, CPAP-hoidon aloituksessa sekä 1 ja 3 kuukautta hoidon aloituksesta CPAP-hoidon aikana.

Ennen CPAP-hoitoa virtsaamiskertoja yöllä oli 2,5 ± 2,4, hoidon aikana 0,7 ± 0,6 kertaa/yö (p < 0,001). Potilaista 75 % koki nokturian vähentyneen CPAP-hoidon aikana. Heikko, mutta tilastollisesti merkitsevä korrelaatio todettiin diagnoosivaiheen nokturian määrän ja RDI-arvon (r = 0,25, p = 0,01) sekä unirekisteröinnin matalimman SaO2-arvon (r = -0,23, p = 0,02) välillä.

Kommentti: Aineistot olivat suhteellisen pieniä. Käytettävissä oli yksi satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysi, mutta sen osatutkimukset eivät olleet kunnolla tehtyjä uniapnean vaikeusasteen ja CPAP-hoidon tehon arvioimiseksi. Aineistoissa potilaiden uniapnea oli useimmilla AHI-perusteisen luokituksen mukaan vaikea-asteinen. Tutkimusten tulokset CPAP-hoidon vaikutuksesta yöllisen virtsaneritykseen ja virtsaamiskertojen määrään ovat kuitenkin samansuuntaisia. Niiden perusteella CPAP-hoito näyttäisi merkittävästi vähentävän nokturiaa, etenkin keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla.

Nokturian esiintyvyyttä uniapneapotilailla ja CPAP-hoidon vaikutusta siihen selvitettiin Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa «Vrooman OPJ, van Balken MR, van Koeveringe GA ym. ...»9. Prospektiivisessa tutkimuksessa oli 274 potilasta (190 miestä ja 84 naista, keski-ikä 60,3 vuotta). 64 potilasta (23,4 %) ei raportoinut lainkaan nokturiaa, ja 210 potilasta (76,6 %) raportoi enemmän kuin yhden kerran yöllisen virtsaamistarpeen.

CPAP-hoidon aikana yöllinen virtsaamistarve väheni vähintään yhdellä kerralla 42,3 %:lla potilaista, merkittävä (≥ 2 kertaa/yö) nokturia väheni 73 %:sta 51 %:iin potilaista. Sukupuolen suhteen ei todettu tilastollista eroa. Nokturiaa todettiin yhteensä 75,8 %:lla uniapneapotilaista, ja CPAP-hoidolla saatiin merkitsevä väheneminen oireisiin.

Kommentti: Mielekäs tutkimus, mutta uniapnean vaikeusaste ja CPAP-hoidon käyttötunnit eivät ilmene tutkimuksesta.

Kirjallisuutta

  1. Kiely JL, Murphy M, McNicholas WT. Subjective efficacy of nasal CPAP therapy in obstructive sleep apnoea syndrome: a prospective controlled study. Eur Respir J 1999;13:1086-90 «PMID: 10414408»PubMed
  2. Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous positive airway pressure reduces nocturia in patients with obstructive sleep apnea. Urology 2006;67:974-7 «PMID: 16635510»PubMed
  3. Rodenstein DO, D'Odemont JP, Pieters T ym. Diurnal and nocturnal diuresis and natriuresis in obstructive sleep apnea. Effects of nasal continuous positive airway pressure therapy. Am Rev Respir Dis 1992;145:1367-71 «PMID: 1596005»PubMed
  4. Krieger J, Laks L, Wilcox I ym. Atrial natriuretic peptide release during sleep in patients with obstructive sleep apnoea before and during treatment with nasal continuous positive airway pressure. Clin Sci (Lond) 1989;77:407-11 «PMID: 2530023»PubMed
  5. Svatikova A, Shamsuzzaman AS, Wolk R ym. Plasma brain natriuretic peptide in obstructive sleep apnea. Am J Cardiol 2004;94:529-32 «PMID: 15325948»PubMed
  6. Wang T, Huang W, Zong H ym. The Efficacy of Continuous Positive Airway Pressure Therapy on Nocturia in Patients With Obstructive Sleep Apnea: A Systematic Review and Meta-Analysis. Int Neurourol J 2015;19:178-84 «PMID: 26620900»PubMed
  7. Miyazaki T, Kojima S, Yamamuro M ym. Nocturia in Patients With Sleep-Disordered Breathing and Cardiovascular Disease. Circ J 2015;79:2632-40 «PMID: 26477355»PubMed
  8. Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous positive airway pressure reduces nocturia in patients with obstructive sleep apnea. Urology 2006;67:974-7 «PMID: 16635510»PubMed
  9. Vrooman OPJ, van Balken MR, van Koeveringe GA ym. The effect of continuous positive airway pressure on nocturia in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Neurourol Urodyn 2020;39:1124-1128 «PMID: 32125734»PubMed