KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Uniapnea ja eteisvärinä

Lisätietoa aiheesta
3.11.2016
Jukka Lojander

Yhdysvaltalaisessa kohorttitutkimuksessa «Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 »1 seurattiin vuosina 1987–2003 uniapneaepäilyn vuoksi unirekisteröintitutkimukseen tulleita potilaita. Unirekisteröinnit tehtiin uniklinikassa ja mukaan tuli 3 542 tutkittua. Diagnostisen unirekisteröinnin ajankohtana mukaan tulleilla ei saanut olla tiedossa kohtauksittaista tai pysyvää eteisvärinää. Keskimääräinen seuranta-aika oli 5 vuotta, maksimi 15 vuotta. Miehiä oli mukana 2 349 ja naisia 1 193. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 49 vuotta ja BMI 33 kg/m2. Eteisvärinä diagnoosi etsittiin potilasasiakirjamerkinnöistä. Uniapnea diagnosoitiin, jos AHI oli ≥ 5.

Uniapneaa löydettiin aineistossa 2 626 (74 %) koehenkilöllä ja eteisvärinä diagnoosi löytyi 133 koehenkilöllä. Eteisvärinä ilmaantui 4,3 %:lle uniapneaa sairastavista ja 2,1 %:lle ei uniapneaa sairastavista. Alle 65-vuotiailla eteisvärinän kumulatiivinen mahdollisuus seuranta-aikana oli merkitsevästi suurempi uniapneapotilailla kuin niillä, joilla ei todettu uniapneaa. Uniapnean vaikeusasteen lisääntyminen lisäsi lihavuudesta riippumatta eteisvärinän riskiä. Monimuuttujamallissa lihavuus (BMI) ja unenaikaiset happisaturaation laskut olivat itsenäisiä riskitekijöitä eteisvärinän ilmaantumiselle alle 65-vuotiailla, mutta yli 65-vuotiailla ainoastaan sydämen vajaatoiminta.

Suomalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 »2 tutkittiin eteisvärinäpotilaita (n = 59), joilla ei ollut muita sydänsairauksia ja verrattiin heitä sukupuoli-, ikä- ja sydänsairauksien suhteen kaltaistettuihin verrokkeihin (n = 56). Eteisvärinäpotilaista 48 oli miehiä. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 59 vuotta ja BMI 27 kg/m2. Uniapnea diagnosoitiin unilaboratoriossa tehdyllä automaattisella CPAP-laiterekisteröinnillä (AutoSet Portable II Plus®). Uniapneapotilaaksi luokiteltiin, jos AI oli ≥ 5, AHI ≥ 15 ja oirekyselyssä tuli esille uniapneaoireita. Uniapnean vaikeusaste luokiteltiin seuraavasti: lievässä AI ≥ 5 ja AHI = 15–29; keskivaikeassa AI ≥ 5 ja AHI = 30–44; vaikea-asteisessa AI ≥ 5 ja AHI > 44. Eteisvärinäpotilailla todettiin uniapneaa 32 %:lla, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti enempää kuin verrokkiryhmälläkään 29 %, p = 0,67.

Sleep Heart Health Study -tutkimuksessa «Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 »3 verrattiin sydämen rytmihäiriöitä uniapneapotilaiden ja ikä-, sukupuoli-, rotu- ja BMI-kaltaistettujen ei-uniapneaa sairastavien välillä. Uniapnea todettiin laajalla polygrafialla. Mukaan otettiin 228 uniapneapotilasta, joilla RDI ≥ 30 ja 338 kaltaistettua verrokkia, joilla RDI < 5. Keskimääräiset iät uniapnea- ja verrokkiryhmissä olivat 71 ja 69 vuotta sekä vastaavasti BMI 30 ja 29 kg/m2. Naisia tutkimuksessa oli 49 % ja 53 % edellä mainituissa ryhmissä. Eteisvärinä oli 4 kertaa yleisempi vaikeaa uniapneaa sairastavilla kuin iän, sukupuolen, BMI:n ja sepelvaltimotaudin mukaan kontrolloiduilla verrokeilla (OR 4,02, 95 % luottamusväli 1,03–15,74).

Yhdysvaltalaisessa rekisteritietoihin (ORBIT-FA, The Outcomes Registry for Better Informed Treatment of Atrial Fibrillation) perustuvassa 2 vuoden seurantatutkimuksessa «Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for»4 selvitettiin 10 132 eteisvärinäpotilailla esiintyvän uniapnean osuutta eteisvärinän vaikeusasteeseen ja myöhempiin sydäntapahtumiin. Aineiston potilaista 1 841 (18 %) sairasti eteisvärinän lisäksi uniapneaa, ja CPAP-hoidon vaikutusta voitiin arvioida 1 763 potilaan aineistossa. Aineisto perustui rekisteritietoihin ja uniapnean esiintyvyysaineistossa aiemmin potilailla tiedossa olevaan uniapneaan. Uniapnean vaikeusasteesta ei ollut tietoa. Uniapneapotilaiden eteisvärinä oli tilastollisesti vaikeampaa (22 vs. 16 %; p < 0,0001), heillä oli useammin säännöllinen rytmihäiriölääkitys (35 vs. 31 %; p = 0,0037) ja suurempi riski joutua sairaalahoitoon (HR 1,12; 95 % luottamusväli 1,03–1,22; p = 0,0078). Yhteyttä lisääntyneeseen kuolleisuuteen tai vaikeisiin sydänongelmiin ei todettu uniapneaa sairastavilla eteisvärinäpotilailla.

Meta-analyysissä «Ng CY, Liu T, Shehata M ym. Meta-analysis of obstructive sleep apnea as predictor of atrial fibrillation recurrence after catheter ablation. Am J Cardiol 2011;108:47-51 »5 selvitettiin uniapnean osuutta katetriablaation jälkeen esiintyvään uuteen eteisvärinään. Analyysiin valikoitui 6 tutkimusta, joissa oli yhteensä 3 995 potilasta. Kokonaisuudessa uniapneapotilailla oli 25 % suurempi riski (risk ratio 1,25; 95 % luottamusväli 1,08–1,45, p = 0,003) kuin verrokeilla saada uusi eteisvärinä. Riski tuli erityisen selväksi, kun uniapnea oli varmistettu polysomnografialla (risk ratio 1,40; 95 % luottamusväli 1,16–1,68, p = 0,0004), eikä diagnoosi perustunut pelkästään kyselyyn (Berlin).

Kommentit: Epidemiologisten selvitysten perusteella uniapneaa sairastavilla potilailla näyttäisi olevan lisääntynyt riski saada eteisvärinä. Referoitujen tutkimusten potilasmäärät olivat kohtalaisen suuria, aineistoissa miehet olivat suurimpana ryhmänä. Esitettyjen tutkimusten otokset olivat kliinisistä aineistoista, ei väestöstä, ja pääasialliset sekoittavat tekijät oli useimmissa analyyseissä otettu huomioon. Uniapnea diagnosoitiin osassa tutkimuksista automaattisella CPAP-laitteella ilman unirekisteröintiä tai pelkästään kyselyllä, mikä vähentää tulosten luotettavuutta.

Kirjallisuutta

  1. Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 «PMID: 15249509»PubMed
  2. Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 «PMID: 15006945»PubMed
  3. Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 «PMID: 16424443»PubMed
  4. Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for Better Informed Treatment of Atrial Fibrillation (ORBIT-AF). Am Heart J 2015;169:647-654.e2 «PMID: 25965712»PubMed
  5. Ng CY, Liu T, Shehata M ym. Meta-analysis of obstructive sleep apnea as predictor of atrial fibrillation recurrence after catheter ablation. Am J Cardiol 2011;108:47-51 «PMID: 21529734»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko