KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Uniapnea ja eteisvärinä

Lisätietoa aiheesta
22.11.2010
Ulla Anttalainen
  • Vuosien 1987 ja 2003 välisenä aikana tehty yhdysvaltalainen kohorttitutkimus, jossa uniapneaepäilyn vuoksi unirekisteröintitutkimukseen tulleet potilaat otettiin mukaan. Unirekisteröinnit tehtiin uniklinikassa ja mukaan tuli 3 542 tutkittua. Diagnostisen unirekisteröinnin ajankohtana mukaan tulleilla ei saanut olla tiedossa kohtauksittaista tai pysyvää eteisvärinää. Keskimääräinen seuranta-aika oli 5 vuotta, maksimi 15 vuotta. Miehiä oli mukana 2 349 ja naisia 1 193. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 49 vuotta ja BMI 33 kg/m2. Eteisvärinä diagnoosi etsittiin potilasasiakirjamerkinnöistä. Uniapnea diagnosoitiin, jos AHI ≥ 5.
    • Uniapneaa löydettiin aineistossa 2 626 (74 %:lla) koehenkilöllä ja eteisvärinä diagnoosi löytyi 133 koehenkilöllä. Eteisvärinä ilmaantui 4.3 %:lle uniapneaa sairastavista ja 2.1 %:lle ei uniapneaa sairastavista. Alle 65-vuotiailla eteisvärinän kumulatiivinen mahdollisuus seuranta-aikana oli merkitsevästi suurempi uniapneapotilailla kuin niillä, joilla ei todettu uniapneaa. Uniapnean vaikeusasteen lisääntyminen lisäsi lihavuudesta riippumatta eteisvärinän riskiä. Monimuuttujamallissa lihavuus (BMI) ja unenaikaiset happisaturaation laskut olivat itsenäisiä riskitekijöitä eteisvärinän ilmaantumiselle alle 65-vuotiailla, mutta yli 65-vuotiailla ainoastaan sydämen vajaatoiminta.
  • Sydänsairauksien klinikalla tehdyssä poikkileikkaustutkimuksessa otettiin mukaan 463 potilasta, jotka tulivat klinikalle joko kardioversiota vaativan eteisvärinän (n = 151) tai muun sydänsairauden kuin eteisvärinän (=verrokkiryhmä n = 312) takia «Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 »1. Eteisvärinäpotilaista 97 (64 %) oli miehiä ja verrokkiryhmästä 181 (58 %). Vastaavasti keskimääräinen ikä oli 71 ja 68 vuotta eri ryhmissä sekä BMI 29 kg/m2 molemmissa ryhmissä. Verenpainetaudin, sokeritaudin ja sydämen vajaatoiminnan suhteen eteisvärinäpotilaat ja verrokit eivät eronneet, mutta verrokeilla oli enemmän sepelvaltimotautia. Uniapnea määritettiin Berlin unikyselyllä, joka on validoitu uniapnean identifioimiseen.
    • Ryhmien vertailussa uniapneaa oli eteisvärinäpotilailla Berlin kyselyyn perustuen selkeästi enemmän kuin verrokkiryhmässä, 49 % vs. 32 %, p = 0.0004. Ero säilyi otettaessa huomioon verenpainetauti, BMI, kaulan ympärysmitta ja sokeritauti (OR 2.19, p = 0.0006).
  • Suomalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa tutkittiin eteisvärinäpotilaita (n = 59), joilla ei ollut muita sydänsairauksia ja verrattiin heitä sukupuoli-, ikä- ja sydänsairauksien suhteen kaltaistettuihin verrokkeihin (n = 56) «Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 »2. Eteisvärinäpotilaista 48 oli miehiä. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 59 vuotta ja BMI 27 kg/m2. Uniapnea diagnosoitiin unilaboratoriossa tehdyllä automaattisella CPAP-laiterekisteröinnillä (AutoSet Portable II Plus®) ja uniapneapotilaaksi luokiteltiin, jos AI ≥ 5 ja AHI ≥ 15 ja oirekyselyssä tuli esille uniapneaoireita. Uniapnean vaikeusaste luokiteltiin seuraavasti: lievässä AI ≥ 5 ja AHI=15–29; keskivaikeassa AI ≥ 5 ja AHI = 30–44; vaikea-asteisessa AI ≥ 5 ja AHI > 44. Eteisvärinäpotilailla todettiin uniapneaa 32 %:lla, mutta ei kuitenkaan tilastollisesti enempää kuin verrokkiryhmälläkään 29 %, p = 0.67.
  • Sleep Heart Health Study -tutkimuksessa verrattiin sydämen rytmihäiriöitä uniapneapotilaiden ja ikä-, sukupuoli-, rotu- ja BMI-kaltaistettujen ei-uniapneaa sairastavien välillä «Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 »3. Uniapnea todettiin polygrafialla. Mukaan otettiin 228 uniapneapotilasta, joilla RDI ≥ 30 ja 338 kaltaistettua verrokkia, joilla RDI < 5. Keskimääräiset iät uniapnea- ja verrokkiryhmissä olivat 71 ja 69 vuotta sekä vastaavasti BMI 30 ja 29 kg/m2. Naisia tutkimuksessa oli 49 % ja 53 % edellä mainituissa ryhmissä. Eteisvärinä oli neljä kertaa yleisempi vaikeaa uniapneaa sairastavilla kuin iän, sukupuolen, BMI:n ja sepelvaltimotaudin mukaan kontrolloiduilla verrokeilla (OR 4.02, 95 % CI 1.03–15.74).
  • Kommentit: Tutkimusten potilasmäärät olivat isoja tai kohtuullisen isoja. Aineistoissa miehet olivat suurimpana ryhmänä. Esitettyjen tutkimusten otokset olivat kliinisistä aineistoista, ei väestöstä ja pääasialliset sekoittavat tekijät useimmissa otettu huomioon analyyseissä. Uniapnea diagnosoitiin osassa tutkimuksista oirekyselyillä tai automaattisella CPAP-laitteella ilman unirekisteröintiä. Erilaisiin sydänsairauksiin liitetään sentraalinen uniapnea, mutta näissä tutkimuksissa ei eritelty sentraalista ja obstruktiivista uniapneaa.

Kirjallisuutta

  1. Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 «PMID: 15249509»PubMed
  2. Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 «PMID: 15006945»PubMed
  3. Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 «PMID: 16424443»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko