KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Uniapnea, sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

Lisätietoa aiheesta
4.11.2016
Jukka Lojander

Seitsemän vuoden kestoisessa ruotsalaisessa seurantatutkimuksessa «Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 »1 mukaan tuli alkujaan Göteborgin uniklinikan kohortti: 370 uniapneaoireista kärsivää potilasta, joille tehtiin unirekisteröinti. Viime vaiheessa mukana oli 245 miestä ja 63 naista ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 49 vuotta. Uniapneapotilaita (oireiden lisäksi AHI > 5/h) oli 105 (miehiä 91, naisia 14), ja heillä keskimääräinen BMI oli 29 kg/m2. Uniapnean suhteen terveiden (203, 154 miestä ja 49 naista) koehenkilöiden keskimääräinen BMI oli 26 kg/m2. Kenelläkään tutkimukseen mukaan otetulla ei ollut sepelvaltimotautia sisäänottovaiheessa. Seurannan aikana sepelvaltimotautipotilaaksi luokiteltiin ne, joilla oli sairaalahoitojakso angina pectoriksen tai sydäninfarktin takia. Koehenkilöiden tietoja täydennettiin Ruotsin sairaalasta uloskirjaamis- ja kuolinsyyrekisteristä.

Sepelvaltimotautipotilaita ilmaantui uniapneapotilasryhmään 17 (16,2 %) ja ei-uniapnearyhmään 11 (5,4 %) (p = 0,003). Sydänperäisiä kuolemia oli uniapneapotilailla 8 (7,6 %) ja ei-uniapneapotilailla 1 (0,5 %) (p < 0,001) seuranta-aikana. Uniapnea lisäsi sepelvaltimotaudin riskin seurannan aikana 4,6-kertaiseksi keski-ikäisillä henkilöillä otettaessa huomioon ikä, sukupuoli, verenpainetauti, diabetes ja tupakointi.

Ruotsalaisessa pitkittäistutkimuksessa «Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 »2 seurattiin noin 5 vuoden ajan alle 70-vuotiaita varmistettuja sepelvaltimotautipotilaita. Mukaan tuli 264 miestä ja 128 naista. Heille tehtiin unirekisteröinti ja uniapnea diagnosoitiin, kun AHI ≥ 10/h tai ODI ≥ 5/h. Päätetapahtumina olivat kuolema, sydäninfarkti ja aivoverenkiertohäiriöt.

Uniapnean olemassaolo sepelvaltimotautipotilailla lisäsi 60 % relatiivista ja 10,7 % absoluuttista kokonaiskuoleman riskiä ja kardiovaskulaarisen sairastavuuden riskiä 5 vuoden seurannan aikana, kun koehenkilöiden ODI ≥ 5/h (RR 1,70, 95 % luottamusväli 1,15–2,52). Vastaavasti uniapnean olemassaolo sepelvaltimotautipotilailla lisäsi 62 % relatiivista ja 10,1 % absoluuttista kokonaiskuoleman riskiä ja kardiovaskulaarisen sairastavuuden riskiä 5 vuoden seurannan aikana, kun koehenkilöiden AHI ≥ 10/h (RR 1,62, 95 % luottamusväli 1,09–2,41). Kuitenkaan AHI ≥ 10/h tai ODI ≥ 5/h yksinään ei korreloinut kuoleman tai sydäninfarktin esiintymiseen. Eroja sukupuolten välillä ei tullut esille monimuuttujamallissa.

Poikkileikkaustutkimuksessa «Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 »3 tutkittiin sydäninfarktin vuoksi sairaalaan tulleiden potilaiden uniapneasairastavuutta ja verrattiin infarktin alkamisen ajankohtaa ei-uniapneaa sairastavien kanssa. Mukaan tuli 92 potilasta, joista 71 oli miehiä, keskimääräinen ikä oli 61 vuotta ja BMI 30 kg/m2. Infarkti varmistettiin CK:n nousulla yli 2-kertaiseksi normaalista ja lisäksi troponiini-T:n nousun tuli olla yli 0,03 ng/ml. Uniapnea diagnosoitiin polygrafialla keskimäärin 17 päivää sairastetun sydäninfarktin jälkeen ja kun AHI ≥ 5/h. Uniapneaa sairastavien ja ei-sairastavien ryhmien välillä ei ollut eroa muiden sairauksien tai lääkityksen suhteen.

Uniapnea todettiin 52–70 %:lla infarktipotilaista käytettäessä AHI ≥ 10/h tai AHI ≥ 5/h raja-arvona. Uniapneaa sairastavilla potilailla sydäninfarkti oli alkanut 32 %:lla klo 00:00–06:00 välillä, kun ei-uniapneaa sairastavilla sydäninfarkti alkoi samana kellonaikana vain 7 %:lla (p = 0,001). Uniapneapotilaiden riski saada sydäninfarkti nukkuessaan (klo 00:00–06:00) oli 6-kertainen verrattuna muuhun vuorokauden aikaan.

Obstruktiivisen uniapneaan liittyvän kardiovaskulaarisairauden sekä kokonaiskuolleisuuden riskiä arvioitiin prospektiivisten kohorttitutkimusten meta-analyysissä «Wang X, Ouyang Y, Wang Z ym. Obstructive sleep apnea and risk of cardiovascular disease and all-cause mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Int J Cardiol 2013;169:207-14 »4. Tutkimuksia meta-analyysissä oli 12 ja niissä yhteensä 25 760 potilasta. Meta-analyysin valituissa tutkimuksissa uniapnean kriteerinä oli AHI > 5. Tutkimuksissa seuranta-aika vaihteli välillä 3 kuukautta – 18 vuotta.

Uniapneaa sairastavien suhteellinen riski verrokkeihin oli 1,79 (95 % luottamusväli 1,47–2,18) liittyen kaikkiin sydän -ja verisuonisairauksiin. Sepelvaltimotautiin liittyvä riski oli 1,21 (95 % luottamusväli 0,75–1,96), aivoinfarktiin 2,15 (95 % luottamusväli 1,42–3,24) ja eri syistä johtuvaan kuolleisuuteen 1,92 (95 % luottamusväli 1,38–2,69).

Lisääntynyt riski sydän- ja verisuonisairauksiin näyttäisi liittyvän uniapnean vaikeusasteeseen. Eri osatutkimuksien analyysien perusteella vaikeaan uniapneaan (AHI > 30) liittyvä lisääntynyt riski oli 1,92 (95 % luottamusväli 1,38–2,69; p < 0,001) ja keskivaikeaan (AHI 15–30) riski 1,15 (95 % luottamusväli 1,01–1,32; p = 0,036). Lievässä uniapneassa (AHI 5–15) lisäriskiä ei todettu: RR 0,98 (95 % luottamusväli 0,87–1,11; p = 0,748). Meta-analyysin perusteella AHI-arvon nousu 10 yksikköä lisäsi kardiovaskulaarisairauksien riskiä 17 % väestötasolla. Tutkimusaineiston perusteella voitiin todeta, että vaikeaa uniapneaa sairastavilla CPAP-hoidon aikana lisäriskiä ei todettu.

Kommentti: Tutkimusten potilasmäärät olivat kohtuullisen isoja ja mukana oli sekä miehiä että naisia. Otokset olivat väestöstä, mutta miespainotteisia, ja sekoittavat tekijät oli otettu huomioon analyyseissä. Ruotsalaisissa prospektiivisissa tutkimuksissa AHI-raja oli melko matala, eikä yhteyttä uniapnean vaikeusasteeseen tullut esille. Meta-analyysi osoitti, että lisääntynyt kardiovaskulaarisairauden riski liittyy erityisesti vaikea-asteiseen uniapneaan. Kaikissa tutkimuksissa todettu uniapneaan liittyvä riski oli samaa suuruusluokkaa.

Kirjallisuutta

  1. Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 «PMID: 16641120»PubMed
  2. Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 «PMID: 11734445»PubMed
  3. Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 «PMID: 18652941»PubMed
  4. Wang X, Ouyang Y, Wang Z ym. Obstructive sleep apnea and risk of cardiovascular disease and all-cause mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Int J Cardiol 2013;169:207-14 «PMID: 24161531»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko