KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Uniapnea, sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

Lisätietoa aiheesta
22.11.2010
Ulla Anttalainen
  • Seitsemän vuoden kestoisessa ruotsalaisessa seurantatutkimuksessa mukaan tuli alkujaan Göteborgin uniklinikan kohortti: 370 uniapneaoireista kärsivää potilasta, joille tehtiin unirekisteröinti «Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 »1. Viime vaiheessa mukana oli 245 miestä ja 63 naista ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 49 vuotta. Uniapneapotilaita (oireiden lisäksi AHI > 5/h) oli 105 (miehiä 91, naisia 14) ja heidän keskimääräinen BMI:nsä oli 29 kg/m2. Uniapnean suhteen terveiden (203, 154 miestä ja 49 naista) koehenkilöiden keskimääräinen BMI oli 26 kg/m2. Kenelläkään tutkimukseen mukaan otetulla ei ollut sepelvaltimotautia sisäänottovaiheessa. Seurannan aikana sepelvaltimotautipotilaaksi luokiteltiin ne, joilla oli sairaalahoitojakso angina pectoriksen tai iskeemisen sydäninfarktin takia. Koehenkilöiden tietoja täydennettiin Ruotsin sairaalasta uloskirjaamisrekisteristä ja kuolinsyyrekisteristä.
    • Sepelvaltimotautipotilaita ilmaantui uniapneapotilasryhmään 17 (16.2 %) ja ei-uniapnearyhmään 11 (5.4 %) (p = 0.003). Sydänperäisiä kuolemia oli uniapneapotilailla 8 (7.6 %) ja ei-uniapneapotilailla 1 (0.5 %) (P < 0.001) seuranta-aikana. Uniapnea lisäsi sepelvaltimotaudin riskin seurannan aikana 4.6-kertaiseksi keski-ikäisillä henkilöillä otettaessa huomioon ikä, sukupuoli, verenpainetauti, sokeritauti ja tupakointi.
  • Ruotsalaisessa pitkittäistutkimuksessa seurattiin noin 5 vuoden ajan alle 70-vuotiaita varmistettuja sepelvaltimotautipotilaita «Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 »2. Mukaan tuli 264 miestä ja 128 naista. Heille tehtiin unirekisteröinti ja uniapnea diagnosoitiin, kun AHI ≥ 10/h tai ODI ≥ 5/h. Päätetapahtumina olivat kuolema, sydäninfarkti ja aivoverenkiertohäiriöt.
    • Uniapnean olemassaolo sepelvaltimotautipotilailla lisäsi 60 % relatiivista ja 10.7 % absoluuttista kokonaiskuoleman riskiä ja kardiovaskulaarisen sairastavuuden riskiä 5 vuoden seurannan aikana, kun koehenkilöiden ODI ≥ 5/h (RR 1.70, 95 % CI 1.15–2.52). Vastaavasti uniapnean olemassaolo sepelvaltimotautipotilailla lisäsi 62 % relatiivista ja 10.1 % absoluuttista kokonaiskuoleman riskiä ja kardiovaskulaarisen sairastavuuden riskiä 5 vuoden seurannan aikana, kun koehenkilöiden AHI ≥ 10/h (RR 1.62, 95 % CI 1.09–2.41). Kuitenkaan AHI ≥ 10/h tai ODI ≥ 5/h yksinään ei korreloinut kuoleman tai sydäninfarktin esiintymiseen. Eroja sukupuolten välillä ei tullut esille monimuuttujamallissa.
  • Tuoreessa poikkileikkaustutkimuksessa tutkittiin sydäninfarktin vuoksi sairaalaan tulleiden potilaiden uniapneasairastavuutta ja verrattiin infarktin alkamisen ajankohtaa ei-uniapneaa sairastavien kanssa «Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 »3. Mukaan tuli 92 potilasta, joista 71 oli miehiä, keskimääräinen ikä oli 61 vuotta ja BMI 30 kg/m2. Infarkti varmistettiin CK:n nousulla yli kaksinkertaiseksi normaalista ja lisäksi troponiini-T:n nousu yli 0.03 ng/ml. Uniapnea diagnosoitiin polygrafialla keskimäärin 17 päivää sairastetun sydäninfarktin jälkeen ja kun AHI ≥ 5/h. Uniapneaa sairastavien ja ei-sairastavien ryhmien välillä ei ollut eroa muiden sairauksien tai lääkityksen suhteen.
    • Uniapnea todettiin 52–70 %:lla infarktipotilaista käytettäessä AHI ≥ 10/h tai AHI ≥ 5/h raja-arvona. Uniapneaa sairastavilla potilailla sydäninfarkti oli alkanut 32 %:lla klo 00.00–06.00 välillä, kun ei-uniapneaa sairastavilla sydäninfarkti alkoi samana kellonaikana vain 7 %:lla (p = 0.001). Uniapneapotilaiden riski saada sydäninfarkti nukkuessaan (klo 00.00–06.00) oli kuusinkertainen verrattuna muuhun vuorokauden aikaan.
  • Kommentit: Tutkimusten potilasmäärät olivat kohtuullisen isoja ja mukana oli sekä miehiä että naisia. Otokset olivat väestöstä, mutta miespainotteisia ja sekoittavat tekijät otettu huomioon analyyseissä. Eteenpäin katsovia tutkimuksia oli kaksi. Uniapnean vaikeusasteen kriteerinä oli AHI-rajat ja lisäksi ensimmäisessä potilaat olivat myös oireisia uniapnean suhteen.

Kirjallisuutta

  1. Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 «PMID: 16641120»PubMed
  2. Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 «PMID: 11734445»PubMed
  3. Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 «PMID: 18652941»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko