KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Kohonnut verenpaine ja kuorsaus

Lisätietoa aiheesta
22.11.2010
Ulla Anttalainen
  • Väestöpohjaisessa yhdysvaltalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 »1 mukana oli 1 000 naista ja 741 miestä, joiden keskimääräinen ikä oli 47 vuotta ja BMI 27 kg/m2. Heillä oli uniapneataudin riskitekijöinä kuorsaus, päiväaikainen väsymys, lihavuus, verenpainetauti ja naisilla vaihdevuodet. Heidät jaettiin neljään ryhmään unirekisteröintituloksen ja oireiden mukaan: keskivaikea- ja vaikea-asteinen tauti (AHI yli 15), lieväasteinen tauti (kuorsaus + AHI 0.1–14.9), kuorsaajat ja kontrollit. Kohonnut verenpaine määritettiin olevan, jos diastolinen verenpaine oli yli 90 mmHg tai systolinen verenpaine oli yli 140 mmHg tai henkilö käytti verenpainelääkitystä. Sekoittavina tekijöinä pidettiin ikä, sukupuoli, BMI, vaihdevuodet, tupakointi ja alkoholin käyttö.
    • Vaikea-asteisinta uniapneaa sairastavilla oli 6.8-kertainen (95 % CI 2.02–26.36), lieväasteista uniapneaa sairastavilla 2.3-kertainen (95 % CI 1.43–3.61) ja kuorsaajilla 1.6-kertainen (95 % CI 1.09–2.20) kohonneen verenpaineen esiintyvyys verrokkeihin nähden poikkileikkausajankohtana. Iän lisääntyminen vähensi uniapnean ja kohonneen verenpaineen yhteyttä, mutta sukupuoli tai vaihdevuodet eivät sitä muuttaneet. Kuorsauksen ja kohonneen verenpaineen yhteyttä ikä tai BMI ei muuttanut. Hormonihoitoa käyttäneillä vaihdevuosi-ikäisillä kuorsaavilla naisilla oli vähemmän kohonnut verenpaine, mutta kohonneen verenpaineen määrä lisääntyi, jos naisella oli uniapnea. Vahvin yhteys uniapnean ja kohonneen verenpaineen välillä tuli nuorilla tai keski-ikäisillä ja erityisesti normaalipainoisilla potilailla.
  • Ruotsalaisväestön kyselytutkimuksessa «Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 »2 otettiin mukaan 6 779 iältään 20–99-vuotiasta naista. Kyselyssä kartoitettiin päiväväsymys, kuorsaus ja tiedossa olevat sairaudet sekä sekoittavia tekijöitä kuten tupakointi, fyysinen aktiivisuus, käytössä oleva lääkitys ja aiemmat sairaalahoidot. Keskimääräinen BMI koko naisryhmälle oli 24 kg/m2. Naiset jaettiin seuraaviin ryhmiin: 1) verrokit eli ei kuorsausta eikä päiväväsymystä 2) ei kuorsausta, mutta päiväväsymystä on 3) kuorsausta on, mutta ei päiväväsymystä 4) sekä kuorsausta että päiväväsymystä. Naiset, joilla oli kuorsausta päiväväsymyksen rinnalla tai ilman, olivat useammin vanhempia, lihavampia, fyysisesti vähemmän aktiivisempia, mutta alkoholin käyttö ei eronnut verrokeihin nähden.
    • Selkeä riskitekijä kohonneelle verenpaineelle kaikissa ikäryhmissä oli BMI:n nousu yli 30 kg/m2. Naiset, jotka sekä kuorsasivat ja olivat päiväväsyneitä, olivat riskiryhmä kohonnutta verenpainetta ajatellen. Erityisesti nuorilla (alle 50 vuotta) naisilla tässä ryhmässä riski kohonneeseen verenpaineeseen oli 3.4-kertainen (95 % CI 1.78–6.54), kun taas vanhemmilla riski oli vain 1.5-kertainen (95 % CI 1.02–2.19). Pelkkä päiväväsyneisyys ei ollut missään ikäryhmässä riski kohonneen verenpaineen suhteen.
  • Kommentit: Tutkimusten potilasmäärät olivat isoja, otokset väestöstä ja yleisimmät sekoittavat tekijät otettu huomioon analyyseissä. Huomioitava on, että toinen tutkimus oli kyselytutkimus eikä sisältänyt unirekisteröintiä. Tällöin pelkkään subjektiiviseen kuorsaukseen voi kuitenkin liittyä unenaikaisia hengityshäiriöitä, varsinkin jos kuorsaaja oli oireinen.

Kirjallisuutta

  1. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 «PMID: 10927725»PubMed
  2. Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 «PMID: 17127049»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko